Viking Line muuttaa kurssiaan

Aloittaja Timo Selkälä, 16.02.2011, 14:02:34

« edellinen - seuraava »

Mika Blomberg

Minkä takia Viking pitäisi mennä huonompaan paikkaan, kauas Tukholman keskustasta? Tallinkilla ei ole tekemistä uuden Värtanin terminaalin kanssa, vaan että maksavat vuokraa siitä, eivät ole olleet mukana suunnittelemassa ym. On Tukholman satama kun on tehnyt sen, ja omistaa.
Viking juuri laajensi Cracea varten Tukholmassa laituripaikan, epäilen mahtuuko Crace edes Tallinkin pieniin satamiin, no ehkä juuri ja juuri.

Joonas Vähämäki

Lainaus käyttäjältä: Mika Blomberg - 24.08.2016, 09:00:33
Viking juuri laajensi Cracea varten Tukholmassa laituripaikan, epäilen mahtuuko Crace edes Tallinkin pieniin satamiin, no ehkä juuri ja juuri.

Ei ne uudet laivapaikat Tallinkille ole yksin suunniteltu, jos sinne sopivat yli 300 metriset risteilijät, niin eiköhän Gracekin sopisi. Mutta enempää en tosin siihen osaa sanoa, että onko Vikingillä jossain vaiheessa väistämättä muutto edessä, vai saavatko pysyvästi nauttia erityiskohtelusta.

S Liljeström

Erikoiskohtelu?!

Osuit tosiaan naulan kantaan!
Punaisia paatteja on tosiaan Suomessakin suosittu ja olenkin
muistavinani, että Turun kaupunki jo v. 1973 rakensi Viikkarille
uuden terminaalin joen puolelle jotta mahtuisivat!

SL

Kai Heino

#378
Grace taitaa olla autokannen korkeudelta henkilöauton verran pidempi kuin Galaxy-sarja ja hotelliosasta kaasutankkien verran lyhempi. Korkeutta sillä on yhden yhdistetyn auto/hyttikannen verran enemmän ja leveyttä 2,8 m eli siinä sillä on mittaa lähes 10% Galaxeja enemmän. Yläkannet kapeampia. Tuskin vaikuttaa laituriin mahtumiseen. Europa ja Sere/symppa ovat melkein saman levyisiä ja aavistuksen lyhempiä mutta korkeampia.
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Sven Liljeström - 24.08.2016, 21:58:32
Punaisia paatteja on tosiaan Suomessakin suosittu ja olenkin
muistavinani, että Turun kaupunki jo v. 1973 rakensi Viikkarille
uuden terminaalin joen puolelle jotta mahtuisivat!
Olen ollut siinä käsityksessä, että Turussa sekä Viking että Silja omistavat omat terminaalinsa. Ja olihan se yhden sortin erityiskohtelua, että Turun päättäjät eivät päästäneet Vikingiä kaupungin satamiin ollenkaan ennen vuoden 1972 vasemmiston vaalivoittoa.

Mikko-Oskari Koski

Turun vanha Linnansataman terminaali, jota Viking käytti ennen nykyisen terminaalinsa valmistumista, oli kaupungin omistama. Tosin ei vanha tullipaviljonkikaan ollut sen paremmin Siljavarustamon, samseglareiden kuin muidenkaan sitä käyttäneiden omistuksessa. Muistaakseni Siljan ryhtyessä rakentamaan uutta terminaaliaan, yritti Viking päästä vanhaan paviljonkiin, minkä Silja kaupunginisiä voidellen pystyi estämään -muttei uuden kaupungin terminaalin rakentamista mainitun vasemmiston voiton jälkeen.

Tukholmassa Vikingin autojärjestelyt eivät ole parhaat mahdolliset kenenkään kannalta, mutta mikäli firma aiottaisiin ajaa pois Stadsgårdenilta, sille tuskin olisi uusia putkia säädetty. Gracen tankkaushan olisi ollut jopa kätevämpi hoitaa Frihamnenissa, josta muuten kaupungin liikekeskustaan on yhtä pitkä matka kuin Vikingin nykyisestäkin terminaalista. Toisaalta jos Viking lisää Kapellskärin vuoroja sataman valmistuttua -mikä on ihan mahdollista-, se on pois Stadsgårdenin ruuhkasta, mikä varmasti kaupungin päättäjiäkin miellyttää.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Pete Lehto

#381
Uusi aihe, vai ymppäys johonkin vanhaan?? No tuota.. Otsikko ei ehkä viittaa kysymykseeni, mutta kuitenkin sen verran ettei oikein uutta aihetta haluaisi avata.

Täydellinen kuunpimennyskö oli sekoittanut kapteenin, vai mikä lie syynä, että Amorella oli tänään keula edellä Turussa?
Joskus on kaiketi ajettu nuin päin jos on laskettu/nostettu pelastusvene huoltoon/huollosta.  Jollain enemmän tietoa tästä?
Satama-altaassa ainakin piti olla tilaa, kun Galaxy lähti eilen Tukholmasta Puolaan telakalle.

Edit. Marinetrafficia kun tutkii, niin näyttäisi siltä, että Amorellaa olisi Tukholmassa eilen illalla siirretty hieman, ja tänään Turun päässä onkin ollut normaalin näköiset kuviot. Kätevä tuo Tukholman laituri kun ns. molemmat päädyt on hollilla.

Arto Papunen

Nostetaanko tätä asiaa ilmaan ja pohditaankin mikä voisi olla Vikingin strategia kun joskus koronatilanne hellittää?
Lähinnä se, että montako laivaa näemme Vikingiltä kun Glory saapuu?
Mariellaa ja Amorellaahan on vissiin yritetty kaupata.

Onkohan Vikingillä intoa ottaa Tallinnan liikenteeseen toisen laivan, entä Tukholman ilta?
Ennen olisin sanonut, että Cinderella joutaa Gloryn tieltä pois, mutta mikä on tilanne nyt kun Birka on pois tieltä?

Mikko-Oskari Koski

Edes Maarianhaminan konttorilla ei voida olla niin lyhytnäköisiä, että jätettäisiin varustamon ainoa todellista kasvupotentiaalia sisältävä yhteys eli Helsinki-Tallinna vain yhden linjalaivan varaan. Viking on tähänkin asti joutunut myymään päivälähdöillään eioota, joten on erittäin luultavaa, että reitille hommataan toinen alus heti, kun kysyntä rupeaa taas elpymään -siis parhaassa tapauksessa jo ennen Gloryn valmistumista, jonka jälkeen Amorella siihen nykytonnistosta vähiten huonosti sopisi (siihen asti paikkaajaksi taitaisi parhaiten joutaa Mariella, koska ei sitä tällaisena maailmanaikana kuitenkaan kukaan osta). Viikonloppuisin yön yli risteilyt taitaisi olla järkevää ajaa ex-Ruotsinlaivalla, arkisin lisälähtö voisi olla se, joka se mennäsuvella oli, eli aamukasilta Helsingistä, iltakasilta Tallinnasta. Tämä osaltaan toisi XPRS:n viikonloppuisin aamuyöksi Helsinkiin.
Ikävästä pandemiasta taisi Vikingille olla loppujen lopuksi se etu, että heikossa hapessa jo pitkään ollut HEL-STO-liikenne voidaan nyt ajaa alas. Tai voi olla, että linja jatkaa sesonki- tai viikonloppulinjana. Gabriella olisi varmaan linjan pääasiallinen alus, Cinderellallakin saattaisi jokin rooli siinä olla ainakin ajoittain. Voi toki käydä niinkin, että kolmas vuoro Turun linjalla arvioidaan tärkeämmäksi. Ja jos Turun linjan funktiossa on jatkossa mukana huoltovarmuusparagrafi, on sinne aina saatava varalaiva suunniteltuja huoltoja paikkaamaan.
Varustamon taloustilanne ei salline pitkään aikaan mitään persoonallisia investointeja, joten Rosellan jatko Ahvenanmerellä lienee turvattu vuosiksi eteenpäin.

Mutta Tukholman risteilytoiminta on se isoin kysymysmerkki. Cinderella kaipaisi joka tapauksessa korjausta. Ja se on myös käytännössä Vikingin aluksista kaikkein mahdottomin eteenpäin myytävä, joten varmasti kaikki mahdolliset kuviot tulevaa käyttöä ajatellen katsotaan läpi.
Mutta helppoa ei ole myöskään Mariellan, tai minkään muunkaan aluksen myynti. Ainakaan sellaiseen hintaan, jonka Viking katsoo purkista olevansa vailla...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Sven Liljeström

En tunne laivoja tarpeeksi, mutta kävi vain mielessä, että onko siis niin, että alukset pitkälti "räätälöidään"
reiteilleen jopa siten, että niiden myyminen eteenpäin on vaikeaa.
Takavuosina kaikille aluksille oli second handinä ottajia jonoksi asti.
Stenahan osaa tämän, sillä siellä alukset sekä pitenevät että lyhenevät, jotkut kasvavat jopa korkeutta. 

Kalle Id

Ajat ovat muuttuneet siinä mielessä, että pohjoisella Itämerellä liikennöidään edelleen vahvasti matkustajapainotteisilla lautoilla, kun melkein kaikkialla muualla on siirrytty rahtipainotteisempiin aluksiin. Ja erona toki myös se, että "vanhaan hyvään aikaan" täällä laivat vaihtuivat kymmenen vuoden välein, jolloin verrattain uusille aluksille oli helppo löytää ostaja. Mutta 35-vuotias Mariella on paljon vaikeampi myytävä – vanha laiva, jolla on nykypäivän vaatimuksille typerän pieni rahtikansi suhteessa laivan muuhun kokoon. Ja vaikka "Stenability" onkin asia, ei Mariellan muokkaaminen nykyvaatimuksiin sopivaksi yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattavaa.

Tällä hetkellä toki sitten paldemia tuo oman vaikeutensa laivojen myyntiin.

Sven Liljeström

Näin se varmasti on, mutta mietin tässä ääneen, miten vaikkapa vain 500 - 1000 matkustajaa ottava,
mutta nykyisiä aluksia selvästi suuremmalla rahtikapasiteetilla varustettu alus kannattaisi HEL/STO-linjalla?
TAX-FREE tuotto olisi tietenkin vähäisempää, eikä aluksia ainakaan kannattaisi seisottaa koko päivää
sen enempää Eteläsatamassa kuin Värtanillakaan.
Se taas veisi nykyiset vakiintuneet lähtöajat illansuussa ja päivä Tukholmassa - tyyppiset risteilyt, mutta
ehkä matkustajat tottuisivat uusiin kiertäviin aikatuluihin, jossa paluu tapahtuisi iltalaivalla nykyistä paljon
myöhemmin.
Siljahan purjehti reittiä n. 40 v sitten kolmella aluksella, jossa satama-ajat olivat lyhyempiä.
"Kapsäkkiä" ei enää päiväksi voisi jättää hyttiin, mutta ehkä terminaalin säilytykseen?
Harmi, että pian ylimääräiseksi jäävän Starin hyttikapasiteetti on taas tähän liian pieni. Vauhtivaroista voisi
sen sijaan tällä reitillä olla etua.
Alusten keskinäistä vaihtamista linjojen kesken satamassa seisomisajan vähentämiseksi, lienee varustamoissa
jo mietitty, joten tämä on tietenkin turhaa spekulointia, mutta uskon, että Helsingistä Tukholmaan liikennöivät
alukset ainakin sesonkiaikojen ulkopuolella vähenevät, kunhan ensin normaalitilaan päästään.

Kalle Keinonen

Onkohan Mariellan myynti edistynyt, kun MCL ilmeisesti on aloittamassa autolauttaliikennettä Tangerin ja Motrilin välillä ja kun katsoo varustamon sivuilta kuvia vaikkapa hyteistä https://mcl.ma/services-a-bord/#1598350263818-25541bba-f55b tai ravintoloista https://mcl.ma/services-a-bord/#1598350263820-a11388b3-cdce näyttää ne osittain melko "vikingmäisiltä" vaikka kaikilta osin ei Mariellaan täsmääkään.

Kalle Id

Vikingin pitäisi toki pörssiyhtiönä tiedottaa nopeasti kun kauppa tehdään. MCL:llä on liikennöintilupa Marokon viranomaisilta, mutta kaikki muu on spekulaatiota.

Joonas Vähämäki

#389
Lainaus käyttäjältä: Kalle Keinonen - 03.01.2021, 18:58:39
Onkohan Mariellan myynti edistynyt, kun MCL ilmeisesti on aloittamassa autolauttaliikennettä Tangerin ja Motrilin välillä ja kun katsoo varustamon sivuilta kuvia vaikkapa hyteistä https://mcl.ma/services-a-bord/#1598350263818-25541bba-f55b tai ravintoloista https://mcl.ma/services-a-bord/#1598350263820-a11388b3-cdce näyttää ne osittain melko "vikingmäisiltä" vaikka kaikilta osin ei Mariellaan täsmääkään.

Ei kai noista hyteistä täsmää kuin toi C4? Q3 (aika hieno budget-hytti muuten :) ) on Gracelta, loput ei vaikuta Vikingin aluksilta lainkaan.

EDIT: Ei muuten C4:kään vastaa Mariellaa vaan on Kroatian sisarusten C4:ää vastaava pienin muutoksin (ikivanha kuva?). Voisi siis olla mikä tahansa niistä. Lisäksi Gracen kuvia oli enemmänkin tuolla sivustolla, eli lähinnä vaikuttaa että kuvat on muutenkin huijausta.