Kirjoittaja Aihe: S/S Turisti  (Luettu 8757 kertaa)

Pekka Hömppi

  • Försti
  • ****
  • Viestejä: 632
  • S/s Tuulikki
S/S Turisti
« : 14.12.2007, 22:33:58 »
Täällä kun on käsitelty kaikenlaisia aluksia, mutta S/S Turistista en ole löytänyt mitään tarinaa.
Turistihan oli Taipalsaarelaisen Otto Karkian, omistama vajaat 20 metriä pitkä matkustajalaiva, joka upposi 25.11.1937 Louhivedellä
Onettomuudessa menehtyi 11 henkeä.

S/S Turisti ajoi säännöllistä vuoroa Lappeenrannasta Puumalaan ja Anttolan kautta Mikkeliin ja takaisin.
Turistin oli määrä ajaa reittinsä viimeisen kerran sillä purjehduskaudella ja Mikkelistä paluun jälkeen laittaa laiva talviteloille.

Seuraavassa lainaus Kalevi Heikkisen teoksesta, Matkustajalaiva Turistin haaksirikko saimaalla.
(Haaksirikon tapahtumakuvaus perustuu Heikkisen kokoamiin tietoihin.)
Kun punainen reimari rupeaisi näkymään ikkunasta, olisi tullut se paikka, mistä käännytään vähän vasemalle kohti Hauskan laituria, eikä jatkettaisi oikealle, jonne reitti muuten veisi. Ajomies vapautti ruorin oikealta ja rupesi pyörittämään sitä vinhasti vasemmelle peräsimen kääntyessä hitaasti suoraan asentoon. Laiva kääntyi heti ajomiehen ehdittyä pyörittää ruorin keskelle ja suuret laineet löivät oikeaan keulapartaaseen rajusti. Silloin se tapahtui. Turisti kallistui ankarasti, kun valtavan voimakas tuuli, jonkinlainen vihurimyrsky kävi kiinni laivaan työntäen sitä hirveällä voimalla oikealta sivultaan kumoon.

Laivan kallistuminen sai tavaralastipinot liikkumaan ja laivan kallistumaan lisää. Samalla tuuli sai laivasta vielä paremman otteen. Toinen laivan pelastusveneistä ja suurin osa pelastuslautoista putosivat veteen häipyen omille teilleen, samoin kaikki irtonainen tavara. Matkustajat hätääntyivät huomatessaan, ettei laiva taidakkaan enää nousta pystyyn ja ryntäsivät ulos salongeista. Saimaan pinta oli jo silloin käytävillä.
Turisti upposi neljän-viiden metrin syvyyteen kyljellään keula edellä, mutta kääntyi pohjaan mentyään niin, että vedestä näkyivät laivan korsteeni ja masto ja suvikatto häämötti vain puolen metrin syvyydessä pinnan alla

Viimeisenä uppoavan laivan jätti perämies Antti Karkia, laivan omistajan Otto Karkian veli. Nukkumassa ollut kapteeni Eino Reponen pelastui hänkin viime hetkillä.

Syyllisyyskysymyksiä puitiin puitiin käräjillä pitkään. Laivan päällikkö Eino Reponen, perämies Antti Karkia ja lopulta myös Mikkelin satamamestari Heikki Loikkanen saivat tuomion kuolemantuottamuksesta tuottamuksella aiheutetusta laivan uppoamisesta.

Turisti-laiva nostettiin Louhiveden pohjasta ja telakoitiin seuraavana kesän Hauskan rannalle laakealle kalliolle. Se rappeutui käyttökelvottomaksi ja myytiin pilkkahinnalla romukauppiaalle.

Tässä vielä kuva S/S Turistista.

Onkohan kellään mitään tietoa, milloin Turisti hävisi Hauskan rannalta?
Entä, onko kellään arkistoissa kuvia Turistista? (niitä ei taida kovin montaa olla, kuvia Turistista?)

Kyseinen S/S Turitin onnettomuus on ilmeisesti eniten ihmishenkiä vaatinut haaksirikko Saimaalla.
« Viimeksi muokattu: 14.12.2007, 22:46:03 kirjoittanut Pekka Hömppi »

Jari Granlund

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 46
Vs: S/S Turisti
« Vastaus #1 : 15.12.2007, 20:26:34 »
Seuraavassa lainaus Kalevi Heikkisen teoksesta, Matkustajalaiva Turistin haaksirikko saimaalla.

Voisitko kertoa lisää tästä kirjallisesta tuotteesta? Milloin ilmestynyt? Lieneekö paksukin opus?



Kyseinen S/S Turitin onnettomuus on ilmeisesti eniten ihmishenkiä vaatinut haaksirikko Saimaalla.

Ei ole, valitettavasti. 15.5. 1934 s/s Louhi kaatui Suvasveden Enonlahdessa. Onnettomuudessa hukkui ainakin 33 ihmistä (Riimala:  suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta jne. s.262)
P.J. Tynkkysen arkkiveisussa "Louhen tuho" uhriluvuksi mainitaan "noin 40 henkeä". Jossain lähteessä olen nähnyt mainittavan uhriluvuksi 38, joten Tynkkysen maininta lienee lähellä totuutta.

Ari Leskinen

  • Perämies
  • ***
  • Viestejä: 325
  • Vain olennainen on tärkeää !
Vs: S/S Turisti
« Vastaus #2 : 15.12.2007, 20:47:55 »
Tämä on kait edelleen suurin ja murheellisin sisävesilaivaa kohdannut onnettomuus.

Lainaus
Kurun kaatumisesta 75 vuotta

Suomen murheellisin laivaturma vei
Näsijärven syvyyksiin 138 ihmistä

Tampereen estoniasta on tullut kuluneeksi 75 vuotta. Höyrylaiva Kurun kaatuminen rajussa myrskyssä 7. syyskuuta 1929 on yhä Suomen sisävesiliikenteen historian suurin ja murheellisin turma, ja samalla mittavin onnettomuus, joka Tamperetta on kohdannut.

Kuru vei Näsijärven syövereihin Siilinkarin edustalla 138 ihmistä. Vain 22 pelastui. Järkyttävän onnettomuuden syiksi on selitetty paitsi raju myrsky, myös laivan maine ja ylpeydentunto sekä laivan tekniset muutostyöt, jotka kenenkään asiaa aavistamatta tekivät Kurusta suurmyrskylle voimattoman.

Lainaus on Tampereen historian verkkojulkaisusta
Merellä vietetty aika ei lyhennä elämää !!

Laita samaan paikkan takaisin !!

Pekka Hömppi

  • Försti
  • ****
  • Viestejä: 632
  • S/s Tuulikki
Vs: S/S Turisti
« Vastaus #3 : 16.12.2007, 10:11:36 »
Seuraavassa lainaus Kalevi Heikkisen teoksesta, Matkustajalaiva Turistin haaksirikko saimaalla.

Voisitko kertoa lisää tästä kirjallisesta tuotteesta? Milloin ilmestynyt? Lieneekö paksukin opus?






Kalevi Heikkisen teos, Matkustajalaiva Turistin Haaksirikko Saimaalla, on ilmestynyt 1997.
Mielestäni lukemisen arvoinen kirja, löytyy ainakin joistain kirjastoista.
Kirja kertoo onnettomuuspäivän tapahtumista ennen haaksirikkoa, haaksirikosta ja pelastustoimenpiteistä. Lopussa pohditaan vielä onnettomuuteen johtaneita syitä, yms.

Lasse Reunanen

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 167
  • Pienen höyryn voimalla...
Vs: S/S Turisti
« Vastaus #4 : 17.12.2007, 17:32:05 »
Nyt jo yli 80-vuotias tuttuni, joka on nuoresta asti kulkenut Saimaan vesiä, kertoi vimme kesänä juuri Turistin romuttamisesta.

Hänen mukaan Turisti olisi romutettu Hauskan rannassa käsittääkseni ennen sotaa. Hän kertoi paikalla olleen pitkän aikaa suuren määrän levyn kappaleita odottamassa poiskuljetusta. Aluksen koneesta tai kattilasta ei ole tietoa.

Huomasin tuolla Antikvariaatissa yhden Turistiin liittyvän aviisin. Alla linkki, jos jotakuta kiinnostaa.

http://www.antikvariaatti.net/productcard.php?id=234&type=smallpublish
Halko on laivan ainoa oikea voimanlähde, mutta hätätapauksessa korvaavatkin polttoaineet tulevat kysymykseen.

Ismo Talka

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 23
Vs: S/S Turisti
« Vastaus #5 : 21.07.2015, 21:45:34 »
Palaan Pekka Hömpin jo vuonna 2007 esille ottamaan s/s Turistiin, joka oli entiseltä nimeltä s/s Turisten aina kesään 1924 saakka.

En tiedä, että ottiko Pekka Hömppi tämän laivan esille siksi, että s/s Turisten ilmestyi vuonna 1920 täysin puskista "hänen logonsa s/s Tuulikin" kilpailijaksi reitillä Lappeenranta - Lavikanlahti vai oliko hänen laivan esille otto vain yhteensattuma.

Joka tapauksessa s/s Turisten tuli Pien-Saimaalle kesäksi 1920 yllättäen ja jatkoi seuraavana kesänä Mikkeli - Juva - Lappeenranta reitillä. No, se ei yllättänyt tuolloin, koska itse asiassa myös s/s Koski II oli myyty ja tilalle tuli uusi alus!

Miksi tämä laiva tuli Pien-Saimaalle, vaikka aluksen piti olla ristiinalaisten osuuskuntien omistuksessa?

Tutkin juuri tätäkin asiaa historiikkia varten. Minulla on hälytyskellot soineet jo pitkään, että mitä s/s Turisten yhtäkkiä teki Pien-Saimaalla? Sormensa lienee pelissä Ristiinan Kylälahden rusthollissa eli Byvikin kartanossa asuneella liikemies Otto Ville Heikkisellä, joka kirjoitti isoisälleni Antti Talkalle jo 13.4.1920 laivan ostamisesta tai vaihdosta todella värikkään kirjeen. Hän oli jo käynyt edellisenä kesänä Taipalsaarella katsomassa s/s Koskea.

Sain tänään tähän s/s Turistenin asiaan pienen vinkin Lappeenrannan Konepajan arkistosta. Sama asia voidaan todeta myös kirjaksi viime talvena tulleen "Rautakourien tarinan" ( Lappeenrannan Konepaja Oy:n historiikki ) sivulta 34, jossa kerrotaan vuodelta 1923 olevaan talvitelakointikuvaan viitaten, että vasemmalta kahdeksantena laivana on s/s Turisten omistajanaan Antti Karkia ( aikaisempi omistaja Paavo Talka ). Emme ole tienneet tätä viittausta ennen mitään siitä, että s/s Turisten oli ollut sukumme omistuksessa. Sitä ei löydy mistään. Vuosina 1916-1924 puhutaan tilikirjoissa vain laivoista Koski ja Koski II sekä vuodelta 1920 on yllättäen merkintä höyrystä Lempi.

Sivulla 36 on kuva talvelta 1924, jossa s/s Salmettaren vieressä on s/s Koski ja sen takana s/s Turisten ja seuraavana Kilkkisen Antonin ja isoisän puoliksi omistama hinaaja Veto, josta näkyy vain korsteeni eli suvun laivat ovat vierekkäin.

Maaliskuussa 1924 isoisäni Antti Talka myi kaukoviisaasti osuutensa 1/2 Höyryvene Osakeyhtiö Koskesta Antti Karkialle. Höyryvene Osakeyhtiön omisti nyt Antti Karkia ja Paavo ( Paavali ) Talka puoliksi. Otto Karkia osti yhtiön vasta 1933, kun yhtiö oli mennyt vararikkoon.

"Rautakourien tarinan" sivulla 37 ylhäällä laivat ovat talviteloilla vuonna 1927. Vasemmalla on Koski II ja kolmantena on Koski.

Hyvin mielenkiintoista, että Höyryvene Osakeyhtiö Kosken tilikirjoissa ei mainita mitään s/s Turistenista. Toisaalta Koski II oli kateissa. Mm Korsteenin numerossa 19 sivulla 75 kysytään myös, että mitä tapahtui toiselle Koskelle eli Koski II:lle.

Tänään varmistui, että entisestä ??? ( Myöhemmin ??? ) tuli talvella 1920-1921 modifioinnin jälkeen uusi s/s Koski kesällä 1920 korkealla hinnalla myydyn s/s Kosken tilalle. S/s Kosken eli entisen s/s Kinkamon kesällä 1920 tapahtuneen myynnin on todistanut kirjallisesti isoisän kilpailija Mikko Kilpiä Taipalsaaren taksoituslautakunnan puheenjohtajana. Taisi Mikko olla kateellinen, kun saivat kuulemma hyvän hinnan. Sitä en vielä tiedä, että kenelle ja millä hintaa alus myytiin?

Selvitän mysteeriä parasta aikaa! S/s Kosken osalta selvisi tänään ainakin, että kesällä 1920 oli kaksi s/s Koskea eli entinen vuonna 1916 insinööri Itkoselta Varkaudesta ostettu s/s Kinkamo, joka modifioitiin jo 1917 Taipalsaaren Lahdentaan korjauspajalla sekä toisena s/s Koskena oli ollut s/s ??? eli entinen s/s ???. Tämä tieto löytyi konepajan arkistosta kuvan kera. Tätä kuvaa ja tekstiä ei ole konepajan historiikissa. Alukset ovat kysymysmerkkeinä, koska minulla on laivan nimestä teille toisaalla kysymys.

Huom ilmeisesti: s/s Koski II myytiin ja uutena ostoksena tai vaihdossa tuli Ristiinasta Pien-Saimaalle s/s Turisten. Tilikirjassa on myös kaksi s/s Koski II. Toinen ilmeisesti seilasi kuitenkin alkuperäisellä nimellään s/s Turisten, mutta tilikirjassa se oli s/s Koski II? Tämä asia on selvityksen alla!

Ismo Talka

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 23
Vs: S/S Turisti
« Vastaus #6 : 05.08.2015, 16:44:09 »
Tutkailin Kansallisarkistossa säilytettäviä Lappeenrannan ja Mikkelin maistraattien ylläpitämiä laivarekistereitä myös s/s Turistenista, joka seilasi vuodesta 1924 alkaen suomalaisella nimellä s/s Turisti.

Laivahan valmistui vuonna 1898 Joroisten pitäjän Varkauden telakalla viipurilaisen F. Mickelssonin tilaamana. Alus mitattiin Viipurissa 24.10.1898 III säännön mukaan: pituus 20.77 m, leveys 4.45 m ja korkeus 1.75 m. Aluksen bruttokantavuus oli 32.79 rekisteritonnia ja nettokantavuus 21.14 rekisteritonnia.

Laiva ajoi aluksi reittiä Savonlinna - Punkaharju useamman vuoden ajan.

Mickelsson myi aluksen 27.1.1909 vuonna 1906 Ristiinan Himalansaarella perustetulle Höyryvenhe Osuuskunta "Veljeys" r.l.:lle 25 000 markalla.

Alus mitattiin uudelleen 23.5.1911 II säännön mukaan, jolloin nettokantavuudeksi tuli 23.36 rekisteritonnia. Päämitat pysyivät samoina.

Osuuskunta vaihtoi nimeä vuoden 1919 alussa, joten aluksesta tehtiin osuuskunnan nimenvaihdoksen yhteydessä kauppakirja 31.12.1918. Osuuskunnan uusi nimi oli "Ristiinan Höyrylaivaosuuskunta r.l."

Kauppias Taavetti Savikurki Savitaipaleelta ja kauppias August Väärän perilliset Suomenniemeltä ostivat laivan 19.2.1920. Näin ollen alus rekisteröitiin Lappeenrannassa.

Täten selviää myös syy siihen, että s/s Turisten tuli yllättäen vuonna 1920 reitille Lappeenranta - Lavikanlahti ( Savitaipale ). No, tästähän syntyi kärhämöintiä, kun Savitaipaleen kunta oli ostanut s/s Tuulikin, joka alkoi samana vuonna 1920 ajaa myös reittiä Lappeenranta - Lavikanlahti. Kunta kielsi s/s Turistenia käyttämästä Lavikanlahden laituria, joten loppukesästä alus piti vetää reitiltä pois. Seuraavina vuosina alus ajoikin reitillä Lappeenranta - Mikkeli, mutta piti Lappeenrantaa tukikohtanaan ja alus telakointiin talviajaksi Lappeenrannan Konepajan rantaan, kuten historiikin "Rautakourien tarina" talvitelakointikuvista voidaan havaita.

Taavetti Savikurki kuoli, joten alus rekisteröitiin 1.12.1923 uudelleen August Väärän perillisten ja Taavetti Savikurjen perillisten nimiin.

Tässä yhteydessä voidaan todeta, että víime talvena ilmestyneessä Lappeenrannan Konepajan historiikissa "Rautakourien tarina" sivulla 34 on virhe vuoden 1923 talvitelakointiin liittyen, kun historiikissa todetaan: "Antti Kärkiän ( pitäisi lukea Karkian ) Turisten ( sen aikaisempi omistaja oli Paavo Talka )." Tuolloin alus ei edes ollut Antti Karkian omistuksessa, vaan vasta vuodesta 1928 joulukuusta lähtien. Historiikissa on paljon virheitä johtuen siitä, että Into Pitkänen on kirjoittanut muistelmat paljon myöhemmin ja hänen tiedot eivät kaikilta osin perustu arkistotietoihin. Into Pitkänen oli nimittäin Janne Pitkäsen poika, joten hänellä ei noista ajoista ollut edes omakohtaista kokemusta.

Isoisäni Antti Talkan setä Paavo ( Paavali ) Talka ei ollut s/s Turistenin omistaja, vaan vuodesta 1924 hän omisti puoliksi Antti Karkian kanssa Höyryvene Osakeyhtiö Kosken, kun Antti Talka myi kesäkuussa 1924 osuutensa 1/2 Antti Karkialle. Yhtiön laivat olivat Koski ja Koski II. Sen sijaan yhtiö saattoi vuokrata s/s Turistenia. Joka tapauksessa yhtymäkohtiakin bisneksen suhteen toki oli, koska Taavetti Savikurki myi 29.5.1920 omistamansa lotjat, Ellan ja Jaakon, Antti Talkalle ja Paavali Talkalle.

August Väärän perilliset ostivat 9.9.1924 Taavetti Savikurjen perilliset ulos s/s Turistenin omistuksesta ja myivät aluksen jo 6.11.1924 Ristiinan Kylälahden kartanon omistajalle Otto Ville Heikkiselle. Aluksen nimeksi tuli nyt s/s Turisti. Olen perännyt Otto Ville Heikkisen höyryjä toisaalla ja nyt löytyi hänelle ensimmäinen höyry. Palaan asiaan toisaalla myöhemmin kohdassa Otto Ville Heikkisen höyrylaivat!

Otto Ville Heikkinen myi s/s Turistin 24.7.1926 Ristiinan Höyrylaiva-yhtiölle, joka puolestaan myi 15.12.1928 aluksen takaisin Etelä-Karjalaan, kun Taipalsaarelta kotoisin ollut Antti Karkia osti 15.12.1928 aluksen kokonaan omiin nimiin eikä Höyryvene Osakeyhtiö Kosken nimiin.

Antti Karkia teki vararikon 1933, joten hänen veljensä Otto Karkia osti aluksen s/s Turisti. Antti Karkia oli sen jälkeen aluksen perämiehenä, kuten oli myös vuonna 1937, kun alus kärsi haaksirikon Ristiinassa. Antti tosin lienee ollut nukkumassa onnettomuushetkellä ja sai myös haverista tuomion.


Heikki Saraste

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 216
Vs: S/S Turisti
« Vastaus #7 : 02.01.2018, 18:48:46 »
En esitä uutta tietoa edellä kerrottuihin asioihin 1920-luvun laivaliikenteestä. Sen verran muistutan myöhemmästä historiasta, että Koski II ostettiin meille (Haapaniemen Sahalle) Kuopiosta mahdollisesti vuonna 1948. Joku Saimaan kippari selasi sen Lappeenrantaan mukana Viitasaaren miehiä. Lappeenrannassa alus nostettiin junaan ja vietiin Iisvedelle. Kuljetuksen takia kannella oleva hytti piti purkaa. Iisvedellä laiva laskettiin veteen ja ajettiin Viitasaarelle, missä se aloitti proomujen ja tukkien hinaamisen saman tien - ilman hyttiä, jota rakenneltiin matkojen aikana kesän kuluessa. Laivalle annettiin nimi Haapaniemi. Vanhasta katsastuskirjasta käy ilmi, että sen höyrykattila oli valmistettu vuonna 1936.

Edellä mainittu laiva oli viimeisen kerran liikenteessa kesällä 1952. Se purettiin osittain, ja lopulta se upposi. Muistan tuon laivan 1960-luvun alusta, jolloin lapset uivat sen kannelta käsin. Lyhyt peräkansi oli veden alla. Jossakin vaiheessa 1960-luvun alkuvuosina alus pumpattiin pintaan ja hinattiin Suolahteen, jossa se siirtyi romukauppiaan omistukseen ja sille kävi niin kuin odottaa voi. Laiva oli viimeisenä lotjaletkan perässä. Katselin kulkuetta rannalta.

Koski II / Haapaniemi ("Vanha Haapaniemi") Laivasta ei ole tiedossani yhtään valokuvaa Viitasaaren ajalta. Joissakin kuvissa osa siitä näkyy taustalla. Vuonna 1954 valmistuneessa filmissä "Viitasaari - Keski-Suomen helmi" - laiva näkyy kaukana peltojen takana yhdessä höyrylaiva Ylä-Keiteleen kanssa.

Laivat näkyvät kaukana taustalla kohdasta 2:27 alkaen muutaman sekunnin ajan.

https://www.elavamuisti.fi/aikajana/viitasaari-keski-suomen-helmi
« Viimeksi muokattu: 02.01.2018, 18:50:42 kirjoittanut Heikki Saraste »