maritimeforum.fi

Merenkulku => Muu merenkulku => Aiheen aloitti: Janne Koskinen - 21.01.2008, 06:25:31

Otsikko: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.01.2008, 06:25:31
En tohon Pravdaan muuten ota kantaa, mutta sivuilla 16-17 oli asiaa jäänmurrosta:

http://smury-fi-bin.directo.fi/@Bin/1780a8e91577981c4622b35255c251ad/1200885804/application/pdf/1663194/Merimies_1_08_nettiin_valmis.pdf

Kovin tuntuu olevan kaluston kestävyys huolena, mutta j/m Tarmo 1963 (Viro) ja j/m Varma 1968 (Latvia) ovat yhä iskussa. Itse asiassa olen pohdiskellut olisiko j/m Tarmo myynnissä sitten kun Viro saa oman moulinexinsa. Voisin lähteä kilpailemaan Suomenlahden jäänmurrosta Stasin kanssa (edellyttäen että saan jonkun rahoituslaitoksen uskomaan ideaan). Koneen osat lienee kiven alla, mutta halpa lippu perään ja konehuone täyteen ukkoja, jotka ovat tottuneet itse tekemään osansa (on ne virolaisilla ja latvialaisillakin kulkeneet ja j/m Apu nyttemmin venäläisillä), eikä sellaista osaamista taida Suomessa enää ollakaan. Ihmetyttää tämä tapa myydä (lue lahjoittaa) parhaat murtajat pois (kesken elinkaaren) ja rakennuttaa kalliita uusia murtajia tilalle. Jos vanha høyry-Tarmo vielä talvella 1970 (j/m Apuna) kykeni avustamaan 63-vuotiaana, niin saman logiikan mukaan "uusi" Tarmo olisi iskussa ainakin vuoteen 2026.

Toinen kumma pointti on kahdeksan murtajan politiikka, liikenne lisääntyy vuosi vuodelta, mutta sekä murtajien kvantiteetti että kvaliteetti on laskenut koko ajan. Ilmeisesti usko ilmastonmuutokseen on kova.  Apu (ja Tarmo sekä Varma) on asbestilaiva, joten siitä eroon pääsy (romuksimyynti) Suomen lipun alta olisi ollut aikanaan hankalaa (ehkä osasyy myyntiin). Aikanaan kun VLL oli vasta perustamisvaiheessa niin puhuttiin Itämeren "jäänmurtoherruudesta" ja mainittiin ruotsalaisten olevan halukkaat myymään Atlen. Vaan niin muuttuu aika ja ajatukset.

Sopimusten lyhyys lienee ongelma nro. 1, mutta kaiken tämän jälkeen voi kyseenalaistaa liikelaitostamisen mielekkyyden.

Mahtaisivatkohan latvialaiset jollakin aikataululla myydä Varman? Kilpailija, jolla olisi Tarmo, Varma ja Atle olisi jo Suomenlahdella varsin merkittävä tekijä. Ei taida omat kyvyt riittää moisen "lafkan" perustamiseen, mutta siinä olisi liikeidea toteutettavaksi. Tarjouskilpailun ehdot ei kaikilta osin täyty, mutta ei Voima/Vidar Viking ole ehtojen mukaisia.Tulisi samalla vapautettua moulinexit 365 vrk:n huippubusinekseen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Rontti - 21.01.2008, 09:36:03
LainaaTulisi samalla vapautettua moulinexit 365 vrk:n huippubusinekseen.
Hehee huumori ei ainakaan Jannelta lopu. Täällä raikuu paskanen nauru.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.01.2008, 10:19:11
Laitetaan nelipotkurihuumoria kehiin:

http://www.kolumbus.fi/bjorn.corander/osa_vesitse.htm

(klikkaa vasemmalta valikosta:     jäänmurtaja Apu,  jäänmurtaminen, historia toistaa itsensä ja merellä ohjataan eri tavalla)

Jäätävää faktaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Eero Huusko - 23.01.2008, 08:56:01
Nyt näyttää hieman valoisammalta tuo jäänmurron tulevaisuus. Voimaa ei tarvitse myydä kassan paikkaamiseksi ja uusia murtajiakin voidaan hankkia veronmaksajien rahoilla, kuten pitääkin.


Valtio suunnittelee liikelaitosten purkamista
Julkaistu 23.01.2008, klo 08.14

Valtio suunnittelee nykyisen liikelaitosjärjestelmän purkamista, kertoo Kauppalehti. Lehden tietojen mukaan todennäköisin vaihtoehto on, että liikelaitokset pilkotaan osiin. Toinen vaihtoehto on yhtiöittää ne kokonaan. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää asiasta tammikuun lopulla.



Liikelaitosuudistuksen taustalla on Kauppalehden mukaan EU:n komission päätös entisen Tieliikelaitoksen, nykyisen Destian, asemasta. Päätöksen mukaan konkurssilta suojattu liikelaitos ei voi kilpailla aidosti markkinoilla. Komissio moitti myös nykyisen Destian voittojen verottomuutta.

Liikelaitosten pilkkominen merkitsisi Kauppalehden mukaan markkinaehtoisten toimintojen yhtiöittämistä ja muiden tehtävien siirtämistä virastoihin.

YLE Uutiset

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 23.01.2008, 10:54:59
Järkevintä kai olisi palauttaa perinteiset MKL:lle ja perustaa moulinexeille oma yhtiø.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 23.01.2008, 13:21:48
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 23.01.2008, 10:54:59 ja perustaa moulinexeille oma yhtiø.
Olisiko tuossa mahdollisuutta siirtää nuo kokonaan GDV:lle ja vain vuokrata tarpeen tullen niitä jäänmurtoon... Vai tulisiko kolmen murtajan ulkoistamisesta liikaa turhaa vääntöä?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.01.2008, 12:13:59
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 23.01.2008, 13:21:48
Olisiko tuossa mahdollisuutta siirtää nuo kokonaan GDV:lle ja vain vuokrata tarpeen tullen niitä jäänmurtoon... Vai tulisiko kolmen murtajan ulkoistamisesta liikaa turhaa vääntöä?
GDV on oikeasti aika sekava kokonaisuus: GDV, GDV Subsea ja GDVLamor. Mulle ei esimerkiksi ole selvinnyt GDVLamorin rooli; onko se vain keräyslaitteiden toimittaja vai laivan omistaja (ainakin Stasin ex. offshore johtaja on titteliltään fleet manager). R. Lyngvin tunnen 1990-luvun lopulta ja kaikki hetket eivät aina ole olleet positiivisia, mutta se saattaa johtua DSND/Subsea7 ja MKL/VLL:n eri intresseistä (GDV/VLL toimikin OK). Ehkä kuitenkin joku toinen ratkaisu olisi parempi. Kotimaasta kuitenkin løytyy varsin rajoitetusti offshorealan ja rahtauksen tuntemusta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Rontti - 24.01.2008, 13:26:56
LainaaKotimaasta kuitenkin løytyy varsin rajoitetusti offshorealan ja rahtauksen tuntemusta.

Näin on ja sekin ainoastaan kenttätyöhön osallistuvilta eli laivoilta. VLL:n sisältä ei löydy mitään.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.08.2008, 19:54:55
http://www.vta.ee/atp/?id=3476

Virolaiset ovat tulleet järkiinsä ja kuopanneet ylläolevan hankkeen; tiedotetta ei ole eikä taida tullakaan (hiljainen hautaus).
Riga port authority ei näemmä sekään lämpene j/m Varman myynnistä ja j/m Tarmo tarvitaan Virossa.
Kas kummaa kun meillä suomalaisilla oli varaa lahjoittaa ko. breakerit pois (asbesti tosin on ongelma).
J/m Apusta taidettiin saada jonkunmoinen hintakin?

Atlea en oo kysellyt; pitänee kääntää katse länteen (jos vielä olisivat halukkaita myyntiin).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.11.2008, 19:32:19
http://smu-fi-bin.directo.fi/@Bin/780820489ed56444be9d55110be64bbf/1226510798/application/pdf/1798163/MS_7%2708_marraskuu.pdf

¨Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan
jäänmurto on tästä eteenpäin innovaatiotoimintaa.
Näillä perustein se puskee itsepintaisesti
päätään, jos ei seinään, niin jäähän¨

"Kilpailuttamisen ei tule olla itseisarvo
sinänsä, vaan palvelut on turvattava", totesi
johtaja Olof Widén Suomen Varustamot
ry:stä.
Widénin mukaan jäänmurron ohjauksen
tulisi olla yhdessä paikassa. Joku paikalla olleista
totesikin nykyisen hankinnan olevan
pitkälti näennäiskilpailua.¨
"Kilpailua kilpailuttamisen takia, muutosta
muutoksen takia", hän lausui.¨

¨Perämeren
teollisuuden edustaja toi esille nykyisen
esityksen hätiköinnin tunteen.
"Miksi pitää polttaa vähäisiä henkisiä voimavaroja
tämän asian tiimoilta?"¨

(Pravda sivu 12)

No huh huh, jopa Smury toteaa alueellisen kilpailuttamisen mahdottomaksi.

LVM taitaa olla taas pihalla.

¨TYÖRYHMÄ MIETTII JÄÄNMURRON KILPAILUTUSTA

Jäänmurron kilpailutus on jouduttu miettimään uusiksi, koska aiempi yritys meni pieleen. Vuoden 2006 kisaan osallistui vain yksi tarjoaja, valtion varustamoliikelaitos Finstaship.

Ensimmäinen kohde olisi Perämeri, jolle tarvittaisiin normaalitalvina kolme tai neljä perinteistä murtajaa. Ne saisivat urakan 10–15 vuodeksi jo talvesta 2009–2010 alkaen.

Seuraava kilpailutuskohde olisivat alempana Pohjanlahdella Selkä- ja Saaristomeri, joilla toimisi tavallisena talvena yksi tai kaksi monitoimimurtajaa. Kilpailutus olisi vuosina 2010–2013, ja 10–15 vuoden sopimus tulisi voimaan talvella 2013–2014.

Suomenlahdella 10–15 vuodeksi kilpailutettu jäänmurto alkaisi vuotta myöhemmin, ja alustarve olisi yksi tai kaksi tavallista tai monitoimimurtajaa.

Jäänmurto kilpailutettaisiin neuvottelumenettelyllä: halukkaiden kanssa neuvoteltaisiin hinnoista ja ehdoista.

Työryhmän on asettanut liikenne- ja viestintäministeriö. ¨

Lainaus:

http://vanhaskone.spaces.live.com/?_c11_BlogPart_BlogPart=blogview&_c=BlogPart

Oli kuulemma ollut aika mielenkiintoinen jäänmurtoseminaari: Juhani Tervala/LVM vastaan muu maailma.

Kummastuttaa että samainen taho haluaa väkisin kilpailua jäänmurtoon, mutta ehdottamasti vastustaa sitä luotsauksessa.

Herää kysymys mistä on kysymys?

Joskohan J. Tervala uhraisi yhtä paljon energiaa luotsauksen kilpailuttamiseen kuin jäänmurron kilpailuttamiseen (toive, toive).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 17.12.2008, 18:46:35
http://veps.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/julkaisut/merivayla/MVAYLA_4_08_NETTI.pdf

s. 12-13, pakko tunnustaa, että olen I.A:n kanssa samoilla linjoilla.

LVM:ää en (tässäkään tapauksessa) ymmärrä.

Mainittu linjanveto offshore/jäänmurron suhteen tulisi tehdä pikimmiten.

Kehitysapu Norjan/UK:n suuntaan on mielestäni tarpeetonta
(varsinkin kun tolla moulinex-touhulla on aiheutettu pelkkää tappiota).

Alueellinen jäänmurto palvelee ainoastaan LVM/VLL intressejä; se ei kustannuksia laske (protektionistinen veto VLL:n suuntaan).

http://www.seacommand.fi/media/SM_12_2008_Netti.pdf

s. 17-18 (kannattaa katsoa loppukommentti)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 22.12.2008, 18:37:25
Tää oli mennyt multa ohi:

http://www.sjofartsverket.se/pages/3/BIM%20press.pdf

Yhteinen fleet saattais olla esim. Suomi-Ruotsi akselilla toimiva, mutta en vieläkään jaksa uskoa moulinexien edullisuuteen:

-jos uusi vispilä maksaa 120milj. euroa, niin uusi perinteinen n.85 milj. euroa, jos 30% halvempi

-uuden vispilän käyttöikä max. 30 vuotta, perinteisen min. 50 vuotta

-henkilökunta kesäksi muihin aluksiin; mun laskujen mukaan koulutus, matka yms. menot huomioiden henkilökulut
noin. 1,5 milj. euroa perinteinen ja 3,5 milj. euroa moulinex/per vuosi

-spot markkinoilla ainakaan nykytilanteessa ei paljon hommia nyky moulinexeille löydy (max. 15 vuotta laskettavissa rahtausajaksi)

-Voima lienee ainoa uusimista vaativa 15 vuoteen ja kai se Voimakin on modernisoitavissa; ei paloautotkaan aja maitoa palojen luppoajoilla eikä panssarivaunut hinaile tukkia metsästä tienvarteen sotien välissä (venäjällä näemmä ylijäämätankeista on raksittu torni pois ja pistetty metsähommiin)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 22.12.2008, 21:37:31
http://www.vtv.fi/chapter_images/3295_432003Monitoimimurtajien_hankinta_ja_kaupallinen_toiminta.pdf

Ton VTV:n raportin kun lukee, niin mitään ei ole opittu; sama leväperäisyys laskutuksen yms. kanssa jatkuu.

"Mikäli kahden
ensimmäisen monitoimimurtajan, Fennican ja Nordican,
kaupallisesta käytöstä saadut tulot olisivat edelleen ensimmäisten,
vuosina 1991 ja 1992 solmittujen aikarahtussopimusten
mukaisia, valtiolle olisi ollut edullisempaa hankkia
perinteinen murtaja monitoimimurtajien sijasta. Fennicasta
ja Nordicasta saatujen tulojen määrä nousi huomattavasti
vuonna 1998, kun aikarahtaussopimukset korvattiin alusvuokra-
ja hoitovuokrasopimuksilla.
Kannattavuuden tarkasteluun vaikuttaa olennaisesti,
millaista korkoa ja millaisia poistoja käytetään.

Kannattavuuslukuja arvioitaessa tulee ottaa
huomioon se, että tarkasteltaessa valtiolle murtajista aiheutuvia
kokonaiskustannuksia, jotka sisältävät myös
jäänmurron kokonaiskustannukset, ovat valtiolle koituvat
nettokustannukset tarkastuksessa tehtyjen laskelmien mukaan
suuremmat perinteisestä murtajasta kuin monitoimimurtajasta.
Tarkastuksessa tehdyssä vertailussa ei ole otettu
huomioon sitä, että todennäköisesti perinteisen murtajan
käyttökustannukset alenisivat alusten teknisen kehityksen
myötä.
Tarkastuksen toinen ydinkysymys kuului, onko murtajatyypin
valinta perinteisen ja monitoimimurtajan välillä
perustunut asianmukaisiin selvityksiin. Tarkastuksen antama
vastaus on selkeästi kielteinen.
Kahden ensimmäisen ja alkuvaiheessa myös kolmannen
monitoimimurtajan hankinnan yhteydessä perinteisen
murtajan vertailuhinta oli saatu indeksoimalla 1980-luvulla
hankitun murtajan hankintahinta indeksillä, jonka lähde ei
ole tiedossa. Tämä indeksi tuotti selkeästi korkeamman
hinnan kuin laivanrakennusindeksi. Minkään hankinnan
yhteydessä ei ollut tehty alustavaa tarjouspyyntöä perintei-
sestä murtajasta."

Oliko alunperinkin kusetus tarkoituksena vai business?

www.mtv3.fi/merenkulkulaitos/todistelu.rtf

Mitähän tosta ajattelis? Ja ei tolla ole mitään tekemistä liikemaailman pelisääntöjen kanssa; ei yhdessäkään yksityisessä yrityksessä sallita ottaa asiakkaan luottokorttia tai rahtaussopimuksen löytymiseen vaadita kotietsintää tai laskuja jätetä lähettämättä.

Nykyrahtaustasolla, jota noi on viime aikoina saaneet tuntuu, että on joko samasta kysymys tai sitten vastuulliset henkilöt ovat tavattoman yksinkertaisia.

http://www.seacommand.fi/media/SM_12_2008_Netti.pdf

"Pitkällä tähtäyksellä Suomessa on
vain monitoimimurtajia, mutta siihen
menee ainakin 20 vuotta. Ei ole
mielekästä investoida 120 miljoonaa
euroa murtajaan, joka työskentelee
vain keskellä talvea, jos silloinkaan.
Se on taloudellisesti mahdotonta."

Nyt tulee puppua samalla suulla, jolla syö:

-kuten edempänä totesin uusi perinteinen 35 milj. euroa halvempi, jos jaetaan ko. säästö 15 vuodelle (jonka moulinex ehkä saa rahtauksia) ja lasketaan joku korko niin lainahoitokulut min. 4,0 milj. euroa vuosi+extra miehistökulut 2,0milj. euroa vuosi+muita kuluja (moulinexit telakassa 1,5-2 vuoden välein, perinteiset 5 vuotta) ja muut ylimääräiset kulut min. 1,5 milj. vuosi (konehaalaukset yms.), niin saan moulinexin extra kuluiksi min. 7,5 milj. euroa vuosi. Operointipäiviä on viime vuosina ollut paljon, mutta luulen että laskeva öljyn hinta saa aikaan sen, että Pohjanmerellä on hommia 6-8 kk vuodessa (1993-2008 keskiarvo lienee 6kk; on ollut vuosia jolloin moulinexit on pääasiassa maanneet),sanotaan 7kk rahtaus per vuosi uudelle=210 vrk ja
viime vuosien rahtaus on ollut keskimäärin 30000 euroa/vrk eli 210*30000=6,3 milj. ois rahtaustulot eli takkiin vähintään 1,2 milj. euroa per vuosi ja monitoimimurtaja on 30 vuoden jälkeen ns. Alang-kamaa, kun perinteisellä ois vielä 20 vuotta edessä.

Jos jollain ois parempi laskelma, niin antaa tulla.

Erkki Pulliainen eduskunnassa:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_311_2007_p.shtml

"Liikevaihto jäänmurtotoiminnasta operointipäivää kohti verrattuna vastaavaan offshore-toimintaan on ollut siis selvästi korkeampi, vuonna 2005 jopa lähes kaksinkertainen. Jälkimmäistä harjoitetaan monitoimimurtajilla Fennica, Nordica ja Botnica, joiden käyttö- ja pääomakustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset verrattuna perinteisiin murtajiin Urho, Sisu, Otso, Kontio, Voima ja Apu, joilla jäänmurtotoimintaa on pääasiassa hoidettu monitoimimurtajien ollessa offshore-toiminnassa.

Edellä olevien lukujen valossa vaikuttaa vaikeasti ymmärrettävältä, että Varustamoliikelaitos on omilla laskelmillaan antanut ymmärtää, että offshore-toiminta on ollut joka vuosi voitollista. Tästä seuraa loogisesti kysymys, onko valtiolta saadulla jäänmurtorahoituksella tuettu tappiollista offshore-toimintaa."

Kaivellaanpa vielä vanhempia:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?%7BKEY%7D=KK+25/1991

"Maassamme on varauduttava jäänmurtajakaluston uusimiseen, koska Tarmo-luokan jäänmurtajat ja jäänmurtaja Hanse alkavat tulla taloudellisen käyttöikänsä loppuun."

Miksi ne sitten ovat yhä 2008 aktiivikäytössä ja Virossa korvaavan moulinexin tilauksesta luovuttu?

"Työryhmän tuli myös arvioida kansantalouden kannalta, mikä olisi tarkoituksenmukaisin ratkaisu talviliikenteen hoitamiseksi."

Jälkiviisaana Tarmo-luokan jatko.

"Tällaisissa poikkeustilanteissa tulisi pyrkiä siihen, että merenkulkuhallitus vuokraisi käyttöönsä tilapäisesti jäänmurtajia ulkomailta. Näitä aluksia tarvittaisiin vain noin 1-2 kuukauden ajan normaalia kovempina talvina."

Ei niitä ollut markkinoilla 1991, eikä ole 2008 eikä ilmeisesti 2015 vuonnakaan.

"Odotusajoissa saavutettavat säästöt perustelevat myös kuljetustaloudellisesti yhdeksän jäänmurtajan laivastoa."

Miksi niitä on vuonna 2008 8kpl huolimatta liikennemäärän kasvusta?

"Jäänmurtaja Tarmo on rakennettu vuonna 1963. Jäänmurtajat Tarmo ja Hanse ovat taloudellisen käyttöikänsä lopussa."

Jaa, miksi se sitten avustaa yhä ja korvaajan tilauksesta luovuttiin?

"Offshore-toiminnasta saatavilla rahtituloilla voidaan korvata osa talvikuukausien jäänmurtajatoiminnan käyttökustannuksista."

Kts Erkki Pulliaisen eduskuntakysely; tilanne tasan päinvastainen: voitollisella talvimerenkululla subventoidaan tappiollista offshore-toimintaa.

"Monitoimijäänmurtajan hankintahinta on noin 390 milj. markkaa  ja kustannusarvio rahoituskuluineen noin 582 milj. markkaa."

Riittikö? Ainakin saatiin Finnyards pidettyä hengissä.

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+364/1994&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP

"Vuosina 1993─1994 vanhimmat, noin 30 vuotta vanhat jäänmurtajat Tarmo ja Varma korvattiin uusilla monitoimimurtajilla Fennicalla ja Nordicalla. Vanhoista murtajista voidaan luopua, koska Viro ja Latvia välttämättä tarvitsevat omia murtajia ja niistä on saatu myös kohtuullinen hinta. Ellei Virolla ja Latvialla olisi omia jäänmurtajia, suomalaiset jäänmurtajat saattaisivat joutua pelastustehtäviin, kun talviliikennettä kuitenkin yritettäisiin ylläpitää."

Eikös toi ollut Viron ja Latvian ongelma; ei Suomen (liikenne seis ellei murtajia)? Pokka ei pitänyt kertoa mitä niistä saatiin (lähinnä lahjoituksesta kyse).
Yht'äkkiä niitä tarvittiinkin Virossa ja Latviassa eivätkä olleetkaan elinkaarensa päässä (selityksen muutos).

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=KK+198/1993&base=erkys&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WP

"Myös liikenneministeriön mielestä erityistehtävään rakennettu teknisesti käyttövalmis ja myös varsin hyväkuntoinen jäänmurtaja olisi tarkoituksenmukaisinta yrittää myydä ja nimenomaan sellaiselle ostajalle, joka käyttää alusta sille suunniteltuihin käyttötarkoituksiin."

Huom. enää se ei olekaan loppu kuten 1991, vaan se onkin yllätys, yllätys soiva peli.

Vuonna 1991: "Tarmo-luokan jäänmurtajat ja jäänmurtaja Hanse alkavat tulla taloudellisen käyttöikänsä loppuun"

(veronmaksajaa viedään kuin pässiä narussa)

Päätä on lyöty vuonon kylkeen 17-18 vuotta ja ehdotukset tänä päivänä yhtä hölmöjä kuin 1991 eikö kukaan opi mitään.
Tarinan opetus on muuten, että kaikki, jotka ovat moulinexeihin johtomielessä tarttuneet, on niihin uponneet.
(Vesterinen, Hagelstam, Koivumäki, Mustamäki ja luulempa että jatkoa seuraa)

Onneksi tuli lama ja Voima 2012-hanke meni metsään. Nyt jo elettäis MKL-aikoja, niin Hietalahden telakan pystyssä pysymiseksi ko. Voima-2012 tilattaisiin.
Jotain hyvää liikelaitostamisessa että ym. touhulta vältytään.



Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.12.2008, 13:26:18
Tässä vielä tiedote tosta virolaisten myttyyn menneestä moulinex-projektista+kuva lopussa:

http://www.akerarctic.fi/EMA%20Contract%20Release.pdf

Virolaisten onneksi järki voitti ja Tarmo jatkaa.
Mistään en ole tiedotetta tai lausumaa peruutuksesta löytänyt, mutta määräajat on ummessa.

Alljärgnevalt on lisatud detailne tegevus- ja finantsplaan


Aasta   Tegevused                                                                                           Finantseerimine      
2006   
                Esimese laeva (1. laev) tehnilise                                                   
                lähteülesande ettevalmistamine;
                hankedokumentatsiooni ettevalmistamine;
                hanke läbiviimine.
         
2007   
                Esimese laeva projekteerimine/ ehitamine;                                                 100 mln eek
                ettevalmistused teise laeva (2. laev) hanke läbiviimiseks.                              200 mln eek   
           
2008   
                Esimese laeva ehitamine;                                                                          400 mln eek
                teise laeva ehitamine.                                                                               200 mln eek
      
2009   
                Esimese laeva valmimine;                                                                          400 mln eek
                teise laeva ehitamine.                                                                               400 mln eek
      
2010   
                Teise laeva valmimine;                                                                               400 mln eek
                Soome lahe kolmanda laeva (3. laev) ja
                Pärnu lahe laeva (4. laev) vajalikkuse analüüs;
                ettevalmistused laevade hanke läbiviimiseks; hanke läbiviimine.
         
2011   
                3. laeva projekteerimine                                                                            70 mln eek
                3. laeva ehitamine                                                                                    140 mln eek
                4. laeva projekteerimine                                                                            100 mln eek
                4. laeva ehitamine                                                                                     200 mln eek

2012   
                3. laeva ehitamine                                                                                   280 mln eek
                4. laeva ehitamine                                                                                   400 mln eek
         
2013   
                3. laeva valmimine                                                                                   280 mln eek
                4. laeva valmimine                                                                                     400 mln eek
            
                                                                                                             KOKKU 4 mld EEK   

Hmm, kunnianhimoista 3 breikkeria Suomenlahdelle ja yksi Pärnunlahdelle.
Jos ei muuhun, niin eestin kruunun kurssin romahdukseen toi tyssäsi, koska ei varaa ensimmäiseenkään.

Arengukava on jaotatud kaheks perioodiks.

2006–2009 - Soome lahele sobivate kahe uue mitmeotstarbelise laeva (1. ja 2 laev) soetamine, 
2010–2013 - Soome lahele ühe (3. laev) ja Pärnu lahele ühe jäämurdja (4. laev) soetamise otsustamine ning vajaduse korral ka ehitamine.

www.mkm.ee/failid/Eesti_j__murdmise_arengukava.__L_hiversioon_20.02.06.doc

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kari Rantamäki - 26.12.2008, 20:32:17
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 26.12.2008, 13:26:18
Hmm, kunnianhimoista 3 breikkeria Suomenlahdelle ja yksi Pärnunlahdelle.
Jos ei muuhun, niin eestin kruunun kurssin romahdukseen toi tyssäsi, koska ei varaa ensimmäiseenkään.

Kurssihan ei ole muuttunut mihinkään, se on kiinteästi sidottu euroon. Mutta valtiontalous on sitten täysin toinen asia, ja se on nyt säästökuurilla koska halutaan euro käyttöön ja pitää täyttää kaikki kriteerit. Minä veikkaisin että projektin oikea kaatumisen syy on venäläisen kauttakulkuliikenteen väheneminen, jos se projekti oli vielä elossa siihen asti kun pronssisoturimellakat ja jälkiseuraukset tapahtuivat.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.12.2008, 20:37:12
Lainaus käyttäjältä: Kari Rantamäki - 26.12.2008, 20:32:17
Kurssihan ei ole muuttunut mihinkään, se on kiinteästi sidottu euroon. Mutta valtiontalous on sitten täysin toinen asia, ja se on nyt säästökuurilla koska halutaan euro käyttöön ja pitää täyttää kaikki kriteerit. Minä veikkaisin että projektin oikea kaatumisen syy on venäläisen kauttakulkuliikenteen väheneminen, jos se projekti oli vielä elossa siihen asti kun pronssisoturimellakat ja jälkiseuraukset tapahtuivat.

Aivan, kiitos oikaisusta. Tosin joissakin spekulaatioissa arvellaan Viron olevan pakkodevalvaation edessä. Toisaalta Virossa juuri alkuviikosta uhottiin, että Viro on EURO-kriteerit täyttävä 2010. (Tarkoitus oli sanoa, että viimeistään pakkodevalvaatioon tyssää.)

Tuommoisen tiedon löysin joulukuun (24/2008) SST:sta:

"45-year old striving alone
In November the Estonian Maritime Administration celebrated its 90th anniversary. The Tarmo, the sole Estonian icebreaker, is half that age. It is not yet known when construction of a new icebreaker will begin. Perhaps the 45-year old Tarmo will celebrate its golden jubilee secure in the knowledge that construction of a new icebreaker has been included in the state budget."

http://www.shipgaz.com/magazine/issues/2008/24/

Enpä rahaa uuteen vispilään riigikogun asiakirjoista löytänyt. Ja edellissivun artikkeliin viitaten: 3* S-lahden vispilä á 120 milj. euroa kappale + Pärnunlahden moulinex á 90 milj. euroa eli summa summarun yht. 7 miljardia kroonia; eipä taida löytyä ko. summaa lähivuosinakaan.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.01.2009, 22:49:25
http://www.cbc.ca/canada/north/story/2008/08/28/new-icebreaker.html

"The $720-million John G. Diefenbaker, to be brought into service in 2017, will replace the current flagship icebreaker named for former prime minister Louis St-Laurent, a Liberal."

Tuota...2017? ja 720milj. canadian dollar 425 milj. euroa?

Pikaisesti googlettamalla en paljon lisätietoa löydä.

EDIT:

http://pm.gc.ca/eng/media.asp?id=2252

"Designing and building a massive Polar class icebreaker is a major national project.  The John G. Diefenbaker is expected to take 8-10 years to design and build and carries a price-tag of $720 million.

The polar icebreaker will be approximately 140 metres in length and capable of sustained operations in the Arctic Archipelago over three seasons per year in very difficult ice conditions. (e.g., the ability to continuously break ice up to 2.5 meters thick).  It will carry a crew of approximately 60 with accommodations for an additional 50 people.  The polar icebreaker will also be able to accommodate a helicopter when required and has large cargo carrying capacity. 

For comparison, the CCGS Louis S. St-Laurent is able to operate two seasons, can continuously break ice up to 1.3 meters thick and has a crew of 44.

The CCGS JOHN G. DIEFENBAKER will:


project a visible presence nine months a year throughout the Arctic portion of Canada's Economic Exclusive Zone;


promote Arctic science, by providing a platform for the conduct of multi-agency, multi-disciplinary scientific and engineering research and development on behalf of Fisheries and Oceans and other government departments and agencies; 


collect weather and ice information through the measurement, monitoring and reporting of weather and ice conditions in all areas of operational interest; and


contribute to continued Northern economic and commercial development. " 

"The Coast Guard is still at the preliminary design stage for the acquisition of the polar class icebreaker.  A "Request for Proposal" to undertake detailed design would likely be ready by late 2010"


Eli onkos tällä tarkoitus avustaa laisinkaan? Kanadan läsnäoloon Arktisilla alueilla.

OT; ainakin 10 vuotta sitten noissa kanukkibreikereissä ei ollut klyykaa laisinkaan; eli pitkällä hinaus ainoa vaihtoehto (jos ei kulje hinaamatta).

Muuten herrasmieshommaa toi avustus Kanadassa; spaakit nostettiin pystyyn klo. 6 pm ja jatkettiin klo. 6 am.

Miten lie nykyään; omat kokemukset yli kymmenen vuoden takaa.


Tästä nimeämisprosessista vielä: "Vuosi romuttamisen jälkeen palvelukseen astui uusi Karhu-luokan jäänmurtaja, joka sai vanhan laivan Murtaja-nimen. Se palveli Suomen merenkulkua yli kaksi vuosikymmentä, kunnes romutettiin vanhentuneena ja tarpeettomana. Vuonna 2007 aluksen vanha nimi on edelleen odottamassa uutta käyttöä"
eli jos järki Suomessa joskus voittaa ja saamme uuden perinteisen (toivottavasti nelipotkurisen) murtajan, jolle ei tarvitse antaa mitään pöhköä ca-loppuista latinankielistä nimeä, niin nimen valinta lienee helppo: j/m Murtaja.


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.01.2009, 23:24:43
Arktiset alueet tärkeitä muillekin:

"ICEBREAKER, BUOYS AND 'ARRO'

The planned German icebreaker ship Aurora Borealis also aims to make Arctic science safer. It is able to drill down through sea ice and water to collect 3,281-foot (1,000-m) core samples of under-sea sediments, said Nicole Biebow of the Alfred Wegener Institute.

The research vessel would have a twin hull to guard against spills, redundant main systems and a process that purifies emissions before sending them into the atmosphere. And in the unstable environment of sea ice, it can clear an area by turning around in place, without going forward or back.

Approved by the German Science Council but not yet built, the Aurora Borealis could have its first expedition in 2013, Biebow said."

http://idw-online.de/pages/de/news292173

"Aurora Borealis: Icebreaker, Deep-Sea Drilling Vessel and Multi-Purpose Research Ship for the Polar Seas"

http://www.nytimes.com/2008/08/17/world/europe/17arctic.html

"The National Academy of Sciences, the Coast Guard and others have warned over the past several years that the United States' two 30-year-old heavy icebreakers, the Polar Sea and Polar Star, and one ice-breaking ship devoted mainly to science, the Healy, are grossly inadequate. Also, the Polar Star is out of service.

And this spring, the leaders of the Pentagon's Pacific Command, Northern Command and Transportation Command strongly recommended in a letter that the Joint Chiefs of Staff endorse a push by the Coast Guard to increase the country's ability to gain access to and control its Arctic waters.

In the meantime, a resurgent Russia has been busy expanding its fleet of large oceangoing icebreakers to around 14, launching a large conventional icebreaker in May and, last year, the world's largest icebreaker, named 50 Years of Victory, the newest of its seven nuclear-powered, pole-hardy ships."

Taitaa setä-Samuli olla jäänyt pahoin Karhun jalkoihin. Tosin taantuvalla maailmanmahdilla on muitakin "rahareikiä" esim. Irak, Afganistan etc.


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kari O. Laine - 06.01.2009, 04:13:39
Janne,

Kanadassa ja Jenkeissa jaanmurtajia (ja laivoja yleensa) raaaaaaaaaaakeeeeeenneeeetaaaan vuosia ja ne maksavat paaaaaaaaaaaaaal-
jooooooooooooon rahaa. Elikka nuo hinnat ovat utopistisia eurooppalaisiin hintoihin verrattuna. Poliittinen vaikutusvalta (Jones-Act) vaikuttaa jenkeissa laivan rakennusta. Lisaksi rakennettujen alusten laatu on huomattavasi eurooppalaista/aasialaista huonompi.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.01.2009, 15:24:16
Lainaus käyttäjältä: Kari O. Laine - 06.01.2009, 04:13:39
Janne,

Poliittinen vaikutusvalta (Jones-Act) vaikuttaa jenkeissa laivan rakennusta. Lisaksi rakennettujen alusten laatu on huomattavasi eurooppalaista/aasialaista huonompi.

Akkurat,

Juttelin eräiden suomalaisten kanssa, jotka olivat osallistuneet uscg Healy:n suunnitteluun:

http://www.uscg.mil/pacarea/cgcHealy/

Virallisesti suomalainen suunnittelutoimisto ei US-aluksen suunnitteluun voi osallistua, joten oli käytettävä US-bulvaania eli virallisesti paikallinen suunnittelutoimisto suunnitteli aluksen ja laskutti siitä. Aluksen tosiasiassa suunnitellut suomalainen suunnittelutoimisto sitten laskutti US-suunnittelutoimistoa "konsulttipalveluista". Tuli luonnollisesti kalliimmaksi niin.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 09.02.2009, 09:53:14
http://www.shipgaz.com/news/top20/top15_news.php

Venäjä kasvattaa yhä etumatkaansa jäänmurron ehdottomana suurvaltana.

Mielenkiintoista, että nimenomaan yksityiset varustamot rakennuttavat murtajia.

Toisaalta lienee pikku pakko, sillä julkiselta sektorilta ei taitaisi olla jäänmurtopalveluita tulossakaan tuolle suunnalle.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Lehtinen - 09.02.2009, 11:05:49
Mikä sitten Venäjällä tarkoittaa yksityistä ja mikä julkista? Rajat ovat häilyvät.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 17.02.2009, 10:42:36
Aihetta sivuten:

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2009-02-17,104:4:593985,1:0:0:0:0:0:

"Suomessa vellovaan murtajakeskusteluun Niini haluaa myös sanoa mielipiteensä.

- Finstashipille pitäisi nyt pikaisesti luoda edellytykset tilata uusi jäänmurtaja, Niini painottaa.

Murtajatilaus kiikastaa erityisesti siitä, että Finstashipillä ei ole kuin vuoden sopimus jäänmurrosta kerrallaan Merenkulkulaitoksen kanssa. Niini patistaa liikenneministeriötä nyt hoitamaan pikaisesti pitkän sopimuksen jäänmurrosta Finstashipin kanssa."

Toivottavasti ei ryhdytä taas tekohengittämään suomalaisia telakoita. En millään jaksa uskoa Voiman olevan "loppu", koska se on peruskorjattu 1979.

Monitoimimurtajista lienee jo saatu tarpeeksi "kokemusta".

Kaikki Finstashipin murtajat ovat iskussa pitkälle 2020-luvulle.

EDIT: Miksi juuri Finstashipin pitäisi tilata uusi murtaja, miksei joku muu toimija?

Vai tarkoittiko Niini että kilpailu on "kilpailua" ja Finstaship voittaa joka tapauksessa?

Mielenkiintoista joka tapauksessa tämä "kilpailuyhteiskunnassa" eläminen.


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 18.02.2009, 16:42:45
Back to basics:

http://www.talouselama.fi/uutiset/article217920.ece

Taitaa tosin Venäjän omat telakat ja venäläisten omistamat tehdä suurimman osan.
Suomalaisilla markkinat lähinnä laitetoimittajina (Wärtsilä, RR-Aquamaster etc.)
Taitaa olla ohi ajat jolloin valtaosa maailman murtajista tehtiin Suomessa.


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.02.2009, 19:28:47
http://saunalahti.fi/uutiset/?id=44009185

"Pekkarisen mukaan kysynnän vähentyminen on raivannut tilaa erityisesti eräiden turvallisuus-, energia- ja ympäristöhankkeiden sekä alushankintojen aikaistamiselle. Hän viittasi työ- ja elinkeinoministeriössä asiasta tehtyyn selvitykseen."

Ja sinuun Mauri minä "umpikepulaisena" olen luottanut. Toivottavasti tolla ei tarkoiteta uutta vispilää vaan jotakin muuta.

Toisaalta Stasi tuskin saa rahaa uudisrakennukseen mistään ellei valtio suoraan vippaa vaikka ko. hökötys kuinka "ylirahdattaisiin".
(ylirahtaus jäänmurron osalta ja offshore-markkinoiden dumppaus)

Muistissa pitäisi olla edellisen laman kämmäilyt ja "leipuritelakan" pystyssäpito kyseenalaisin tilauksin.

Pidetään pää kylmänä ja muistetaan:

"Tarkastuksen toinen ydinkysymys kuului, onko murtajatyypin valinta perinteisen ja monitoimimurtajan välillä perustunut asianmukaisiin selvityksiin. Tarkastuksen antama vastaus on selkeästi kielteinen."

"Minkään hankinnan yhteydessä ei ollut tehty alustavaa tarjouspyyntöä perinteisestä murtajasta."

Rehellisyyden nimissä näkisin mielelläni Hietalahden telakan tekevän nelipotkurisen murtajan, mutta lukiessani haastatteluja intressi tuntuu olevan yhä pään hakkaaminen vuonon kylkeen ja kehitysapu UK/Norjan-suuntaan. Jos järki on noin hukassa, niin on parempi tilata murtajat 2020-luvulla, jos silloin oltaisiin viisaampia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.03.2009, 19:46:11
Smury kirjoittaa skeidaa:

http://www.smu.fi/viestinta/nettijutut/jaanmurtaja_voima/

I.A:n kanssa samaa mielipuolta.

Mistä ihmeestä Smury on keksinyt monitoimimurtajan edullisuuden?

Arendaliin lisää makaajia?

Voiman peruskorjaus 1979 unohtui pois ja esim. Vikingit ovat Voiman levyisiä.

Tarmo (1963) ja Kar(h)u (1958) still going strong.

Ei, ei ja vielä kerran ei moulinex-vouhotukselle.

Tosin Hietalahden telakalle kaikkea hyvää toivoen ja odotellen järjen paluuta asiaan ja nelipotkurisen tilausta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.03.2009, 18:49:23
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1663578

Lyodääköhän päätä tällä kertaa vuonon kylkeen vai öljypuomiin?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.04.2009, 06:47:21
Jermak-luokka kierrätykseen?

"Venäjä korvaa raskaat jäänmurtajat uusilla aluksilla
Helsinki, STTVenäjä on avaamassa lähikuukausina tarjouskilpailua uusista raskaista jäänmurtajista, telakkateollisuuden lähteet arvioivat.
Venäjä korvaa ikääntyvät Jermak-luokan polaarijäänmurtajat uusilla aluksilla. Suomalaistelakat ovat valmiita kilpailemaan rakentamisesta.Tilaajan odotetaan pyytävän tarjousta 1-3 aluksesta. Alun perin tarkoituksena oli kaikkien kolmen murtajan uusiminen. Taantuma on kuitenkin heikentänyt hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.
Uuden polaarijäänmurtajan teho on 25 megawattia. Suomalainen jäänmurron teknologiayhtiö Aker Arctic on osallistunut murtajan suunnitteluun.
Jermak ja sen sisaralukset Admiral Makarov ja Krasin valmistuivat Wärtsilän Helsingin telakalta 1974, 1975 ja 1976. Niiden teho on 26,5 megawattia."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 21.04.2009, 16:34:55
Venäjä hankkii uuden sukupolven joki- ja merijäänmurtajan 2015 mennessä. Kehitykseen varattu puoli miljardia taalaa. Suunnitellaan ja rakennetaan Pietarissa.
http://en.rian.ru/russia/20090421/121232033.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 21.04.2009, 19:24:10
Venäjällä sentään keskitytään olennaiseen eli jään murtamiseen.  :) Tässä olen kyllä samaa mieltä Jannen kanssa, että ainoastaan Suomessa ajatellaan jäänmurtoa offshoren kustannuksella, kaikkialla muualla osataan ajatella järkevämmin, joko jäänmurto itse tai pelkkä offshore. Ja jos sellaisen moulinexin vielä haluaa (nyt tulee mieleen ainakin ne parin vuoden takaiset venäläiset Yury Topchevit; noista Romanian STX-telakoille menneistä Kaspianmeren vehkeistä en ole jaksanut ottaa selvää ovatko tehty öljykenttien huoltoaluksiksi jne), niin hankkii offshorepaatin, joka on vain kykeneväinen kulkemaan vähän paksummassakin jäässä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.04.2009, 14:18:02
UP Demari aiheesta:

http://www.smu.fi/@Bin/1901211/laivanrakentajat_22_UP_4.pdf

Mielenkiintoista kaikissa artikkeleissa alkaen Stasin vuosikertomus yms. puhutaan ainoastaan monitoimimurtajasta.

Viitaten allekirjoitukseeni; olisiko tehtävä tarjouskysely perinteisestäkin murtajasta.

Vuonon kylki taitaa olla kovin pehmeä tai Stasin johto on masokismiin taipuvaista.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 27.04.2009, 12:21:44
Kukaan ei osta porauslisenssejä:

http://www.dn.no/energi/article1649247.ece

Ja näille markkinoilla tahdotaan lisää moulinexeja.

Sisäiset hälytyskellot Stasi/LVM yms. koplattu off asentoon?

EDIT: Hakematta tulee Stasin lausunto mieleen:

"Off-shore -bisnes on maailmalla nousussa ja uusille aluksille on noususuhdanteen alkaessa varmasti tilausta."

Minkähän nurkan takana se nousu on? Kukaan muu ei sitä näe.

EDIT 2: Ja kuin vakuudeksi, joka viidennellä offshore engineering companylla likviditeetti-ongelmia:

http://www.dn.no/energi/article1657824.ece

EDIT 3: Arktisten alueiden poraukset vastatuulessa:

http://www.hegnar.no/bors/energi/article372112.ece

Ei taida olla jäätämurtaville tai jäävahvistetulle tonnistolle ihan heti kysyntää.

Venäjällä eri rules & regulations, mutta omaa tonnistoa sillä suunnalla on ja lisää tulossa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.05.2009, 14:20:00
Jotain osviittaa tulevasta:

http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/882075

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/881981

"Sopimuksessa määritellään muun muassa ne merialueet, joilla jäänmurron järjestämistä yhdessä toteutetaan, maiden merenkulkulaitosten tehtävät ja yhteistyömuodot sekä palvelun tarjoajien eli Suomen Varustamoliikelaitos Finstaship ja Ruotsin SFV produktionin tehtävät ja velvoitteet."

Eli siis hommaan ei ole tarkoituskaan saada kilpailua?

Vahvaa vehvilöinnin makua; kuten erään toisen LVM:n alaisen liikelaitoksen suhteen on ollut havaittavissa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 19.05.2009, 19:35:35
Tuollahan noita breakereita olis tulossa myyntiin:

http://www.shipgaz.com/news/top20/top1_news.php

Mahtaiskohan pankkiherrat lämmetä ajatukselle?

Valitettavasti tarjousten viimeinen antopäivä taisi olla muutama päivä sitten seuraavaa kaksivuotiskautta varten.
Next time maybe????
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 19.05.2009, 20:05:13
Voi olla että kiinnostavat joitain venäläisiä tahoja, aivan kuten mitä esimerkiksi Torille tai Avulle tapahtui...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.05.2009, 02:57:42
http://areena.yle.fi/toista?id=2411790

Alkaen 6 min 30 sek.

6 sivua=53000 euroa.

Oisin tehnyt itse vastaavan 1000 euroa sivu=6000 euroa.

Ihan samanlaista touhua kuin kaikki muukin LVM:n alaisuudessa.

OT:

http://www.bcs.fi/kalusto.php

Tästähän oli keskustelua:

http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=14025.0


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.05.2009, 04:10:32
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Merenkulkulaitoksen+rahat+riitt%C3%A4v%C3%A4t+vain+seitsem%C3%A4%C3%A4n+murtajaan/1135246354759

Eipä tartte rakennuttaa uusia murtajia ja Voimakin voidaan myydä "Itä-Helsinkiläisille" kun MKL rahat riittää vain seitsemään breikkeriin.

"Linna torjuu näkemyksen, että offshoren kuluja maksatettaisiin jäänmurrolla. "

Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista ja voisi rva. Linnakin joskus puhua totta.

"Lopulliset ratkaisut ovat vielä auki, mutta viiden perinteisen murtajan vuokrataso ei juuri nouse. Sen sijaan kolme monitoimimurtajaa ovat käymässä Merenkulkulaitokselle noin viidenneksen aiempaa kalliimmiksi."

Nythän kun hra. Laaksovirta on saamassa Destiasta ns. keliä; voitaneen ostaa häneltä konsulttiselvitys jäänmurtajien kustannustason alentamisesta 'a 9700 euroa sivu.

Paskapuhetta toi monitoimimurtajien kannattavuus; onneksi tuli lama ja totuus tulee esiin.

"Sen päälle tuli vielä viiden miljoonan epävarma saatava "pitkäaikaiselta asiakkaalta". "

"Tosin myönteisiäkin merkkejä on: yksi murtajista aloittaa työt syyskesällä, kertoo vt. toimitusjohtaja Veijo Hiukka. "

Niinhän aloittaa, mutta T.P. Tellefseniä voinee pitää "pitkäaikaisena asiakkaana" (tai pitkäaikaisena kusettajana) vaikka Cecon ASA uusi tuttavuus sinällään onkin.

http://dynamic.protu.no/pictures/203/files/Summons%20to%20bondholder%20issued%20280509.pdf

Varteenotettavat ja luotettavat asiakkaat ei lainaile 16% korolla, joten luottotappioihin kannattaa varautua jo nyt tämän "syyskesän rahtauksen" suhteen.

Joskus ihmetyttää miten 1960-ja1970-luvuilla oli varaa fokusoida oikeita asioita, vaikka maamme oli silloin olennaisesti nykyistä köyhempi
(tai ihmekös tuo, kun ei tarvinnut subventoida tappiollista offshore-toimintaa).

Itäpuolellamme on kaukokatseinen valtio, joka satsaa oikeisiin asioihin:

http://www.youtube.com/watch?v=VVtDX46cTJQ&feature=related

Kaikesta päätellen; Kafka on tehnyt muutoilmoituksen Eteläesplanadille.




Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 02.06.2009, 13:20:46
Jäästä ja muusta:

"Liikenne- ja viestintäministeriö

2.6.2009 12.35

Kaksi uutta valtionyhtiötä merenkulkuun

Kaksi uutta valtionyhtiötä merenkulkuun

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 2.6.2009 liikenne- ja
viestintäministeriön esityksiä Varustamoliikelaitos Finstashipin
yhtiöittämisestä ja aiemmin päätetyn Merenkulkulaitoksen sisäisen tuotannon
yhtiöittämisen järjestelyistä. Molemmat yhtiöt aloittavat toimintansa
1.1.2010. Perustettavien osakeyhtiöiden omistajaohjaus säilyy liikenne- ja
viestintäministeriössä.

Varustamoliikelaitoksen nykyiset toiminnot eri yhtiöihin

Ministeriö esitti, että Varustamoliikelaitoksen liiketoimintarakenne
järjestettäisiin yhtiöittämisen yhteydessä uudelleen. Perustettavaan
Finstaship-osakeyhtiöön siirtyvät liikelaitoksen nykyiset offshore- ja
jäänmurtoliiketoiminta sekä liikelaitoksen johtamiseen, hallintoon ja
yhteisiin palveluihin liittyvät toiminnot. Offshore- ja
jäänmurtoliiketoiminta organisoitaisiin konsernirakenteella.

Nykyiseen Varustamoliikelaitokseen kuuluvan saariston yhteysalusliikenteen
liiketoiminnan uudelleen järjestämistä selvitetään erillisenä kokonaisuutena
Finstashipin yhtiöittämisen yhteydessä. Liikelaitoksen
väyläpalveluliiketoiminta ja niihin kuuluvat öljyntorjuntapalvelut siirtyvät
vuoden 2010 alusta Merenkulkulaitoksen vesiväylien tuotantotoiminnasta
muodostettavaan valtion osakeyhtiöön.

Uusi yhtiö vesiväylien ylläpitoon

Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöitetään vuoden 2010 alussa
aiemman päätöksen mukaisesti. Uuden yhtiön tehtävänä on vastata
vesiliikenteen väylien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä merenmittauksesta.
Perustettavalle yhtiölle siirretään Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminta ja
varallisuus sekä Varustamoliikelaitoksen väyläpalveluliiketoiminta. Yhtiölle
ei ole vielä valittu virallista nimeä.

Vuoden 2010 alussa aloittava väylävirasto hankkii väylänhoitopalvelut
pääosin kilpailuttamalla. Kilpailutukseen siirrytään vaiheittain kolmen
vuoden siirtymäkauden aikana 2010–2012.

Yhtiöittämisestä ei muutoksia henkilöstölle

Varustamoliikelaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan
palveluksessa 31.12.2009 oleva henkilöstö siirtyy perustettavien
osakeyhtiöiden palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.
Virkasuhteessa olevien työntekijöiden virat muutetaan työsuhteisiksi
yhtiöittämislain mukaisesti.

Valmistelun taustaa

Valtion liikelaitosten yhtiöittäminen perustuu Euroopan komission vuonna
2007 antamaan Tieliikelaitos-ratkaisuun, jossa kritisoitiin valtion
liikelaitosmallin soveltuvuutta EU:n yhteismarkkinoille.
Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka on selvittänyt
nykyisen liikelaitosmallin vaihtoehtoja ja valtion liikelaitosten toiminnan
järjestämistä. Työryhmän työ jatkuu vuoden 2009 loppuun.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 28.4.2009 liikenne- ja
viestintäministeriön ehdotusta Ilmailulaitos Finavian yhtiöittämisestä
1.1.2010 alkaen.

Merenkulkulaitoksen tuotantotoiminnan yhtiöittäminen liittyy
liikennehallinnon virastouudistukseen ja väyläviraston perustamiseen.
Yhtiöittämisellä väylänpidon tilaaja- ja tuottajatoiminnot erotetaan
toisistaan tältä osin.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Kari Jääskeläinen, puh. 044 058 1030
Neuvotteleva virkamies Rita Linna, puh. (09) 160 28559, 040 582 9699
Projektipäällikkö Hannu Hautakangas, puh. (09) 160 28308, 040 773 3405
(Merenkulku-laitoksen tuotantotoiminnan yhtiöittäminen)"

Negatiivista tässä on ettei offshorea ja jäänmurtoa eriytetä toisistaan ja ristisubvention mahdollisuus säilytetään
(eli jatkossakin voitollisella jäänmurrolla subventoidaan tappiollista offshore-toimintaa).

Offshorea varten pitäisi perustaa oma yhtiö, jolla ei ole mitään kytköksiä jäänmurtoon ja jolle maksetaan max. 3kk jäänmurrosta.

Jos ym. yhtiö pärjäisi voisi offshoren sanoa olevan kannattavaa, mutta nythän LVM tavallaan tunnusti offshore-toiminnan tappiollisuuden.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 02.06.2009, 13:38:36
Ja vielä aiheesta:

"Edelleen todetaan, että offshore- ja jäänmurtoliiketoimintojen välinen ristisubventiomahdollisuus voidaan yhtiöittämisellä poistaa tai ainakin sitä voidaan vaikeuttaa. Tämä on yleisenä lähtökohtana oikein."

EK:n kannanotosta; eli mihinkäs tämä monitoimimurtajien yhtiöittäminen nyt unohdettiin?

Ettei vaan olisi nyt niin, että rva. Linnan lausunnoista huolimatta tarvitaan perinnemurtajien subventiota pitämään offshoretoiminta pystyssä?

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.06.2009, 11:24:12
Stasin sivuilta:

"Finstashipistä osakeyhtiö vuoden 2010 alussa
Finstaship yhtiöitetään vuodenvaihteessa talouspoliittisen ministerivaliokunnan puollettua 2.6.2009 liikenne- ja viestintäministeriön esitystä Finstashipin yhtiöittämisestä. Uusi osakeyhtiö aloittaa toimintansa 1.1.2010. Perustettavan osakeyhtiön omistajaohjaus säilyy liikenne- ja viestintäministeriössä. Yhtiöittämisen yhteydessä Finstashipin liiketoimintarakenne järjestetään uudelleen, ja henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä uusiin osakeyhtiöihin.

Finstashipin liiketoimintarakenne järjestetään yhtiöittämisen yhteydessä uudelleen. Perustettavaan Finstaship-osakeyhtiöön siirtyvät liikelaitoksen nykyiset offshore- ja jäänmurtoliiketoiminta sekä liikelaitoksen johtamiseen, hallintoon ja yhteisiin palveluihin liittyvät toiminnot. Offshore- ja jäänmurtoliiketoiminta organisoidaan konsernirakenteella.

Väyläpalvelut ja niihin kuuluvat öljyntorjuntapalvelut siirtyvät vuoden 2010 alusta Merenkulkulaitoksen vesiväylien tuotantotoiminnasta muodostettavaan valtion osakeyhtiöön. Yhteysalusliiketoiminnan uudelleen järjestämistä selvitetään erillisenä kokonaisuutena Finstashipin yhtiöittämisen yhteydessä.

Finstashipin palveluksessa 31.12.2009 oleva henkilöstö siirtyy perustettavien osakeyhtiöiden palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.

Lisää markkinalähtöisyyttä

Toimitusjohtaja Tero Vauraste pitää yhtiöittämistä erittäin tervetulleena päätöksenä: "Yhtiöittäminen lisää mahdollisuuksiamme toimia entistä läpinäkyvämmin. Toiminta osakeyhtiömuodossa tukee asiakashankintaamme varmistaen markkinalähtöisen brändin."

Yhtiöittämisen taustaa

Valtion liikelaitosten yhtiöittäminen perustuu Euroopan komission vuonna 2007 antamaan Tieliikelaitos-ratkaisuun, jossa kritisoitiin valtion liikelaitosmallin soveltuvuutta EU:n yhteismarkkinoille. Valtiovarainministeriö asetti vuonna 2008 työryhmän, joka on selvittänyt nykyisen liikelaitosmallin vaihtoehtoja ja valtion liikelaitosten toiminnan järjestämistä. Työryhmän työ jatkuu vuoden 2009 loppuun.

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Tero Vauraste, puh. 046 876 7100,
tero.vauraste(at)finstaship.fi.

Finstaship

Finstaship tarjoaa monipuolisia jäänmurto- ja väyläpalveluja merenkulun tarpeisiin, lauttaliikenne- ja hoitovarustamopalveluja sekä erikoispalveluja offshore- ja merirakennustoimintaan.

Osaamisellaan Finstaship mahdollistaa kotimaisten ja kansainvälisten asiakkaidensa merellä tapahtuvat erityistaitoja ja -aluksia vaativat operaatiot. Finstaship varmistaa palveluillaan osaltaan myös Suomen merenkulun häiriöttömän toimivuuden ja auttaa lauttaliikenteellään ihmisen liikkumista.

Finstashipin liikevaihto vuonna 2008 oli 61 miljoonaa euroa, ja se työllisti n. 450 henkilöä."

Hmm. "Yhtiöittäminen lisää mahdollisuuksiamme toimia entistä läpinäkyvämmin."

Toivottavasti noi moulinexit todellakin yhtiöitetään ja katkaistaan kaikki yhteydet perinteisiin eli poistetaan kaikki ristisubventiomahdollisuudet.

Toisaalta niille oli tullut muodostaa oma yhtiönsä ilman mitään yhteyksiä Stasiin ja kuten aikaisemmin totesin maksaa 3-4kk:n jäänmurrosta ja loppu rahtauksen saisivat hakea itse ja jos ko. yhtälö ei toimi, niin hakea pulju nurin ja myöntää monitoimikonseptin huonous.

Valitettavasti kaikki näyttää jatkuvan entisellään ja talvimerenkulku elättää jatkossakin tappiollista offshore-toimintaa.

Hiukan OT:ssa jatkaen:

Ymmärsinkö että Oilit ja mahd. muutkin väyläalukset siirretään uudelle MKL tuotannolle?

Ja lauttavarustamo perustetaan vihdoinkin ensi vuoden alusta?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.06.2009, 15:51:42
Tämä oli mennyt multa ohi:

http://www.ohtuleht.ee/index.aspx?id=318447

"Rahapuuduse tõttu peatas veeteede amet mitmeotstarbelise jäälõhkuja ehitamise plaani.

Millal asi uuesti käsile võetakse, on raske öelda, ütles veeteede ameti pressiesindaja Õhtulehele. Praegu on meil kaks jäämurdjat: EVA-316 Pärnu lahel, ja Soome lahel töötamiseks mõeldud Tarmo , millel vanust juba üle 40 aasta. "

Ja käännettynä:

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=et&u=http://www.ohtuleht.ee/index.aspx%3Fid%3D318447&ei=a8EnSqfkNMXGsga1hYTWBQ&sa=X&oi=translate&resnum=4&ct=result&prev=/search%3Fq%3Driigikogu%2Bj%25C3%25A4%25C3%25A4lohkuja%26hl%3Dfi%26rlz%3D1T4GGLG_fiFI310FI310%26sa%3DG

Nyt vain odotellaan montako kymmentä vuotta kestää ennenkuin järki saavuttaa Suomenlahden Pohjoisrannan.

VTA:n tai Riigikogun sivuilla asiasta ei ole mainittu sanakaan.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kari Rantamäki - 04.06.2009, 20:44:53
Lainaa
Nyt vain odotellaan montako kymmentä vuotta kestää ennenkuin järki saavuttaa Suomenlahden Pohjoisrannan.

VTA:n tai Riigikogun sivuilla asiasta ei ole mainittu sanakaan.

Katselin pikaisesti läpi tuon budjetin mikä tuolla sivuilla oli, ja siinä ei ainakaan ollut mitään viitettä tuohon projektiin. Pikaisella etsiskelyllä tuo projekti lienee ollut viime vuoden budjetissa, ja projektoinnista on osa maksettu jo silloin, ja jossain oli maininta että projekti etenee etapeissa.

Eiköhän täältäkin ole rahat loppu kohta ja aletaan leikata samalla tavalla vähän kaikesta. Eiköhän myös tuo pronssisoturi, ja myöhemmin sen jälkeen tullut yleismaailmallinen maailmankaupan lama ole vaikuttanut tuohon murtajan tarpeeseen. Myöskin tällä hetkellä Viron käytännössä täysin yhden asian tavoite on saavuttaa euro, ja sitä varten pitää käytännössä kaikki ylimääräiset kulut karsia, koska muuten valtiontalouden alijäämä ylittää euron lähentymiskriteerien määräämän 3%:ia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Rontti - 05.06.2009, 16:23:25
Yle uutisoi

http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/06/finstahip_jatkaa_jaanmurtoa_783885.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.06.2009, 12:46:42
Lainaus käyttäjältä: Matti Lankinen - 05.06.2009, 16:23:25
Yle uutisoi

http://www.yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/06/finstahip_jatkaa_jaanmurtoa_783885.html

"Sopimukseen kuuluu viiden perinteisen jäänmurtajan ja kahden monitoimimurtajan käyttö talvimerenkulun turvaamiseksi. "

Mikähän noista vispilöistä jäi rahtaamatta?

Positiivista ettei Voimaa jouduta myymään ja vapautuu yksi moulinex ympärivuotisiin "huippurahtauksiin".
Toisaalta Stasi voisi paikata talouttaan myymällä yhden monitoimisista eli viime talven huhu Fennican myynnistä ei ollutkaan täysi ankka
(ei savua ilman tulta).

Ensi kerralla jätetään tarjous kera Danbjörnin ja Isbjörnin ja tarjouskilpailun ehtoihin liittyen myöskään Voima tai Botnica eivät täytä MKL:n ehtoja kuten eivät myöskään VSS:n vikingit, joten ei noita tanskalaisiakaan voi pois jättää (tämänkertainen sopimus kaksivuotinen).

Vakavasti ottaen kilpailu lienee ns. "kilpailua" eli ulkopuolisen kilpailijan rattaisiin lykättäisiin taatusti kapulaa taattuun kafkamaiseen Eteläesplanadin tyyliin.



Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 06.06.2009, 12:57:23
Eiköhän se jompi kumpi isompi kraanaisista ole, joka jätetään etsimään arvokkaita keikkoja...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.06.2009, 13:06:18
Ei valaise Stasinkaan sivut enempää:

"Merenkulkulaitos ja valtion varustamoliikelaitos Finstaship ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen sopimuksen jäänmurron järjestämisestä Suomessa. Sopimukseen liittyy myös optio kahdesta lisävuodesta.

Sopimus pitää sisällään kaikkien viiden perinteisen jäänmurtajan käytön sekä kahden monitoimimurtajan käytön talvimerenkulun turvaamiseen. Sopimuksen liikevaihtovaikutus on alle 30 miljoonaa euroa vuodessa ja se pitää sisällään noin 600 jäänmurtajien toimintapäivää.

Viime vuosina jäänmurtajille on keskimäärin kertynyt 550 toimintapäivää talvessa ja jäänmurron liikevaihto on vaihdellut 20 ja 30 miljoonan euron välillä.


Lisätietoja
Toimitusjohtaja Tero Vauraste, puh. 046 876 7100,
tero.vauraste(at)finstaship.fi


Johtaja Atso Uusiaho, jäänmurtopalvelut, puh. 046 876 7160,
atso.uusiaho(at)finstaship.fi"

Nyt sitten seuraillaan brokereitten sivuja josko ilmestyisi multipurpose icebreaker myyntilistoille.


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 06.06.2009, 13:46:01
Jos myyntiä ajateltaisiin tilanteen ratkaisuna ja hetkellisenä rahavirtana kassaan, olisi Botnica käytännössä ainoa vaihtoehto, minkä joku taho voisi ostaakin. Jonkun Fennican voisi saada kaupaksi ehkä vain itärajan taakse markkinoituna vain jäänmurtajana eikä multipurposena, olettaisin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.06.2009, 15:09:18
Tässä vielä linkki viime talven tapahtumiin:

http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2009-02-19,104:2:594456,1:0:0:0:0:0:

"Fennican vaiheista on viime päivinä liikkunut ristiriitaisia tietoja. Erään lähteen mukaan se olisi Norjassa jumissa eikä pääsisi lähtemään, koska sille ei anneta polttoainetta. Syynä boikottiin ovat kuulemma valtion varustamoliikelaitoksen eli Finstashipin velat. Samoin sen on väitetty olevan myynnissä."

Ei savua ilman tulta.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 09.06.2009, 14:25:32
Tätä en (muistaakseni) ollut vielä linkittänytkään:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_655_2003_p.shtml

"Kolmen monitoimimurtajan pääomakustannuksiksi noin 8 kuukauden offshore-toimintajaksolta on Varustamoliikelaitoksen laskelmiin vuodelle 2004 merkitty noin 500 000 euroa. Epäsuhta pelkästään jäänmurtotoiminnan varallaolon pääomakustannuksiin on huimaava. Monitoimimurtajien pääomakustannukset jäänmurtotoiminnassa ovat yli 12-kertaiset verrattuina offshore-toiminnan pääomakustannuksiin. Kohdistamalla pääomakustannuksia edellä mainitulla tavalla saadaan offshore-toiminta näyttämään kannattavalta. Tällainen hinnoittelu ei ole liikelaitoslain eikä EU:n kilpailulainsäädännön mukaista."

Turha puhua ettei kyse moulinex-touhussa ole dumppauksesta.

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=utppdf&${BASE}=utppdf&${THWIDS}=0.36/1244545656_89955&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

"(monitoimimurtajien tappiollista
vuokraustoimintaa ei saa tukea valtiolta perittävillä
tarpeettoman suurilla jäänmurtopalvelumaksuilla.
Nykyisissä suunnitellun uuden liikelaitoksen
taloudellisissa laskelmissa yhden jäänmurtopäivän
hinta on noin kolminkertainen verrattuna
siihen, mitä monitoimimurtajien vuokraaja
maksaa yhdestä offshore-päivästä)."

"Valtion talousarviossa
2003 sanotaan, että monitoimimurtajien
kaupallisen toiminnan hinnoittelussa on
otettu huomioon toimintakustannusten lisäksi
offshore-toiminnan vaatiman lisävarustuksen
pääomakustannukset. Valtiontalouden tarkastusviraston
selvitysten mukaan näin ei edelleenkään
tapahdu, koska vuokraustuotot hädin tuskin kattavat
toimintakustannukset."

Yksikään kaupallinen varustamo ei taatusti hinnoitelisi näin tai kohdistaisi pääomakuluja.


http://www.parlement.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_286_2003_p.shtml

"Monitoimimurtajista Fennica ja Nordica on rakennettu kaupallista toimintaa varten täyttämään arktinen jääluokka Polar 10. Tämä iso lisävaatimus sisältää myös käytännössä kaikki Itämeren jäänmurtajalta vaadittavat kustannukst ja ominaisuudet, ja sen vuoksi alusten käyttö talvella jäänmurtotoimintaan ei aiheuta lisäpääomakustannuksia varsinkaan liikelaitokseen kuuluvassa toiminnassa, koska alukset ovat muuna aikana käytettävissä arktisilla alueilla toimintaan, jossa kilpailu on vielä tällä hetkellä vähäistä. Alusten kiireelliseen hankintaan ei aikoinaan muutenkaan ollut aihetta, koska samassa yhteydessä myytiin pois kaksi JM Avun hyväkuntoista sisaralusta (Varma ja Tarmo), jotka olisivat edelleen käytettävissä suomalaiseen jäänmurtotoimintaan. Monitoimimurtajien kaupallisesta toiminnasta ei ole käyty tarjouskilpailuja. Sekä kotimaisten että varsinkin ulkomaisten asiantuntijoiden mukaan alukset on vuokrattu selvästi alle sen hintatason, minkä muut vastaavilla ominaisuuksilla varustetut alukset saavat samanlaisista töistä pitkillä sopimuksilla. Pitkillä kannattamattomilla sopimuksilla on lisäksi optiot jatkua vielä usean vuoden ajan. Mikään yksityinen yritys ei voisi harjoittaa tällaista toimintaa vuosikausia joutumatta konkurssitilaan."

"Valtiontalouden tarkastusvirasto on perusteellisesti selvittänyt monitoimimurtajien offshore-toiminnan vaatimien lisävarustusten kustannuksia. Selvityksissä on kiistatta tullut esiin, että lisävarustuksen kustannukset ovat vähintään kaksinkertaiset verrattuna siihen, mitä Merenkulkulaitos on omissa kannattavuuslaskelmissa käyttänyt. Asia on myös tullut todistajalausunnoissa esiin Helsingin hovioikeudessa käsiteltävässä lahjusoikeudenkäynnissä. Samaten asia on vuosikausia ollut laivanrakennukseen perehtyneiden asiantuntijoiden tiedossa. Merenkulkulaitos on ilmeisesti alun perin tehnyt laskelmat tarkoituksella väärin, jotta kaupallisen toiminnan tulos saataisiin näyttämään paremmalta eikä ole edelleenkään suostunut niitä korjaamaan. Myös alusten käyttökustannuksia kirjattaessa on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kaupallisen toiminnan kustannuksia "lipsahtanut" jäänmurtokustanusten puolelle. Jotta eduskunnan hyväksymää valtion talousarviota 2003 noudatettaisiin, pitäisi monitoimimurtajien vuokraushintaa välittömästi korottaa 20-25 %. Ministerin pitäisi ottaa tähän asiaan kantaa."

http://www.parlement.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_139_2003_p.shtml


"Maaliskuussa 2000 poliisi pidätti ja vangitsi Merenkulkulaitoksen virkamiehiä epäiltynä monitoimimurtajien vuokraustoimintaan liittyvistä rikoksista. Samaan aikaan tuli esiin, että murtajien vuokraaja oli jättänyt maksamatta kymmeniä miljoonia markkoja vuokraussopimuksiin liittyviä maksuja. Tämä olisi oikeuttanut ja velvoittanut Merenkulkulaitosta välittömästi purkamaan sopimukset. Merenkulkulaitos ei kuitenkaan halunnut tätä tehdä, ja asiaa käsiteltiin myös Merenkulkulaitoksen johtokunnassa, joka päätyi samaan lopputulokseen. Vuonna 2000 offshore-markkinoilla vallitsi selvä noususuhdanne, joka olisi mahdollistanut vuosia kestävien erittäin kannattavien vuokraussopimusten solmimisen. Samaan aikaan myös painostettiin vuokraussopimusten hintatasoa arvostelleita virkamiehiä. On epävarmaa, haluaako Merenkulkulaitos edelleenkään tosiasiallisesti irtisanoa sopimuksia ja tehdä uusia kannattavampia sopimuksia vai halutaanko vanhat sopimukset siirtää "piiloon" perustettavan liikelaitoksen taakse. Liikenne- ja viestintäministerin vastauksessa todetaan, että monitoimimurtajien kaupallinen toiminta on tulkittava osana jäänmurron kokonaisuutta. Näin ei ole liikelaitoslain 1185/2002 , lain eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta 19/2003 ja EU-direktiivin 2000/52/EY mukaisesti. Jäänmurto ja monitoimimurtajien offshore-työt ovat näiden mukaan eri toimintoja, ja suunnitellulle varustamoliikelaitokselle on tarkoitus antaa yksinoikeus Suomen alueella. Säädösten mukaan molemmille toiminnoille pitää kohdistaa täydet pääomakustannukset suhteessa eri toimintoon käytettyyn aikaan. Jos monitoimimurtajien offshore-toimintaan kohdistettaisiin pääomakustannuksista vain offshore-lisävarustuksen pääomakustannukset, murtajat pääsisivät kilpailemaan yhteismarkkina-alueella offshore-toiminnassa pienemmillä pääomakustannuksilla kuin muut yritykset vastaavassa toiminnassa, mikä ei ole lain mukaista. "

Tuntuu ettei mikään ole muuttunut liikelaitostamisen myötä. En vieläkään ymmärrä koko moulinex-touhua eli sitä onko kysymyksessä tyhmyys, omaneduntavoittelu vai mikä. Samat kysymykset voisi esitää 2009, jotka eduskunnassa käytiin 2003.

Joku voisi joskus esittää laskelmat joilla ko. toiminta osoitetaan kannattavaksi.

Käsittämättömintä on kuitenkin tämä:

"Alusten kiireelliseen hankintaan ei aikoinaan muutenkaan ollut aihetta, koska samassa yhteydessä myytiin pois kaksi JM Avun hyväkuntoista sisaralusta (Varma ja Tarmo), jotka olisivat edelleen käytettävissä suomalaiseen jäänmurtotoimintaan."

Samoin j/m Apu:n käsittämätön myynti (pelastettiin johdon bonukset ko. vuodelta).



Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.06.2009, 12:38:47
Hauskoja visioita:

http://www.tem.fi/files/23084/MeriteollisuusTR_raportti15052009.pdf

"Jäänmurtajien Urho ja Sisu peruskorjaus
Hallinnonala: liikenne- ja viestintäministeriö
Perustelut: Varustamoliikelaitos Finstashipin laivastoon kuuluva jäänmurtaja
Sisu on rakennettu v. 1975 ja sen sisarlaiva jäänmurtaja Urho v.
1976. Molemmat alukset ovat teknisesti ja toiminnallisesti hyvässä kunnossa.
Ehdotettu peruskorjaushanke on liian ennenaikainen. Alusten
peruskorjaus on tämän hetkisen käytön perusteella ajankohtainen aikaisintaan
n. 5-10 vuoden kuluttua. Varustamoliikelaitos Finstaship vastaa
omistajana alusten ylläpidosta ja korjauksista. Ainoastaan sähkötyöt
voisivat tulla kyseeseen aikaisemmin. Hanke ei ole taloudellisesti kannattava
eikä sille ole rahoitusta. Nykyinen lyhyt jäänmurtosopimus tilaajaviranomaisen
kanssa ei mahdollista peruskorjauksen investointikustannuksia.
Tällä hetkellä jäänmurtosopimusneuvottelut on käynnissä.
Jäänmurtajien Urho ja Sisu peruskorjauksen osalta on kuultu liikenne- ja
viestintäministeriötä ja Varustamoliikelaitos Finstashipiä, jotka eivät
puolla hankintaa. Meriteollisuusyhdistys ry. on ottanut kantaa jäänmurtajien
Urho ja Sisu peruskorjauksen puolesta.
Meriteollisuusyhdistys ry:n näkemys eroaa edellä esitetystä. Sen mukaan
peruskorjaushanke alentaisi merkittävästi alusten käyttö- ja miehityskustannuksia
ja lisäisi luotettavuutta eli investointi olisi taloudellisesti
kannattava. Saman sarjan aluksia on Ruotsissa päätetty ko. syistä peruskorjata
180 MSEK budjetilla. Olisi myös taloudellisesti perusteltua
suunnitella ja toteuttaa peruskorjaus samanaikaisesti koko laivasarjalle
yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Merenkulkulaitos on ilmoittanut hyväksyvänsä
peruskorjauksen kustannukset korvausperusteeksi."

Tästä aiheesta olen meriteollisuuden kanssa samaa mieltä.

"Monitoimimurtaja Fennican konversio mm. öljyntorjuntatehtäviä
varten
Hallinnonala: liikenne- ja viestintäministeriö
Perustelut: Varustamoliikelaitos Finstashipin laivastoon kuuluva monitoimimurtaja
Fennica on rakennettu v. 1993. Alus toimii kotimaan jäänmurtotehtävien
lisäksi pääosan vuodesta kansainvälisillä offshoremarkkinoilla,
joilla se on erikoistunut merenalaisten putkien ja kaapeleiden
laskuun.
Konversiohanke on ollut esillä viimeksi v. 2006, jolloin se todettiin sekä
toiminnallisesti että taloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi. Aluksen
ehdotettu toimintamalli ei ratkaise öljyntorjuntavalmiuteen liittyviä puutteita.
Aluksen käytettävyys jäänmurrossa ja offshore -toiminnassa olisi
olennaisesti heikompi kuin nykyisellä monitoimimurtajalla. Hankkeelle ei
ole rahoitusta.
Monitoimimurtaja Fennican konversion osalta on kuultu liikenne- ja viestintäministeriötä
ja Varustamoliikelaitos Finstashipiä, jotka eivät puolla
hankintaa. Meriteollisuusyhdistys ry. on ottanut kantaa monitoimimurtaja
Fennican konversion puolesta.
Meriteollisuusyhdistys ry:n näkemys eroaa edellä esitetystä. Konversio
ei huonontaisi aluksen käytettävyyttä jäänmurrossa ja turvaisi alukselle
käyttöä jatkossa, kun alus lähivuosina alkaa olla liian vanha offshore -
toimintoihin. Konversio auttaisi Meriteollisuusyhdistys ry:n mukaan osaltaan
täyttämään kirjattua 7000 m3 öljynkeräilykapasiteetin vajetta."

Jos muuta kapasitettia ei ole taloudellisesti mahdollista hankkia, niin tämä hanke kannattaisi toteuttaa.
Hmm. "Alus lähivuosina alkaa olla liian vanha offshore -toimintoihin."
Eli jos joku vielä haaveilee uudesta moulinexista, niin laskekoot rahtaustuloja max. 15-vuotta.

"Jäänmurtaja Voiman korvaaja
Hallinnonala: liikenne- ja viestintäministeriö
Perustelut: Varustamoliikelaitos Finstashipin laivastoon kuuluva jäänmurtaja
Voima on rakennettu v. 1954 ja peruskorjattu v. 1979. Aluksen
nykyinen käyttöaste on matala, mikä lisää sen käyttöikää. Lisäksi Voiman
kunto on hyvä huolimatta siitä, että sen runko on vanha. Alusta
myöhemmin kunnostamalla käyttöikää voidaan edelleen jatkaa mahdolliseen
jäänmurtolaivaston reservikäyttöön.
Uuden jäänmurtajan tarve myös tulevaisuudessa on kyseenalaista ja
edellyttäisi liikennepoliittista linjausta, mikäli hankinnan jatkovalmistelua
ehdotetaan. Taustalla ovat mm. ilmastonmuutokseen, Suomen ja Ruotsin
väliseen suunniteltuun valtiosopimuspohjaiseen jäänmurtoyhteistyöhön
ja jäänmurtolaivaston operatiivisen käytön tehostamiseen liittyvät
näkökohdat. Uutta jäänmurtajaa ei tarvita 5-10 vuoteen. Jäänmurtajakapasiteettia
on tänä vuonna tarvittu Suomessa kuuden suomalaisaluksen
ja yhden ruotsalaisen osalta. Normaalitalvina tarvetta on 4-8 jäänmurtajalle.
Jatkossa kauppa-alusliikenteen hiljeneminen vähentää jäänmurtotarvetta
samalla kun uusien kauppa-alusten jäänkestävyys on parantunut.
Nykyinen lyhyt jäänmurtosopimus tilaajaviranomaisen kanssa ei
mahdollista uuden aluksen investointikustannuksia. Merenkulkulaitos on
parhaillaan kilpailuttamassa uutta jäänmurtosopimusta seuraaviksi kahdeksi
vuodeksi. Uudisrakentamisen kannattavuuden osalta sopimusten
keston tulisi olla useita vuosikymmeniä. Tällä hetkellä jäänmurtajainvestointi
ei ole taloudellisesti kannattava eikä sille ole rahoitusta.
Jäänmurtaja Voiman osalta on kuultu liikenne- ja viestintäministeriötä ja
Varustamoliikelaitos Finstashipiä, jotka eivät puolla hankintaa. Meriteollisuusyhdistys
ry. on ottanut kantaa jäänmurtaja Voiman korvaajan puolesta."

Kappas; Stasi antoi järkevän kommentin!

"Meriteollisuusyhdistys ry. ei yhdy edellä olevaan esitykseen. Sen mukaan
jäänmurtaja Voiman ollessa 55 vuotta vanha alus, liian kapea ja
liian heikko, se ei ole nykyaikaisiin jäänmurtotarpeisiin soveltuva. 55
vuotta vanhan aluksen käyttöiän pidentäminen peruskorjaamalla ei ole
järkevää eikä käytännössä mahdollista. Meriteollisuusyhdistys ry:n mukaan
jäänmurtaja Voiman korvaaminen uudella murtajalla v. 2012 on ollut
linjauksissa jo useiden vuosien ajan. Kyseessä olisi vain olemassa
olevan suunnitelman toteuttaminen. Pitkäaikaisista tilastoista voidaan
Meriteollisuusyhdistys ry:n mukaan todeta, että ilmastonmuutosargumentti
ei ole pätevä perustelu hankkeen torjumiseksi. Tähän liittyen
Meriteollisuusyhdistys ry. korostaa, että vuonna 2004 Suomella oli käytettävissä
yhdeksän jäänmurtajaa ja kuitenkin Suomenlahden liikennettä
ei voitu ylläpitää ilman vakavaa häirintää (jäät pakkautuivat pitkäkestoi30
sen tuulen seurauksena). Sen jälkeen Suomi on myynyt yhden murtajan
ja jos jäänmurtaja Voima vielä jää ilman korvaavaa uutta murtajaa, on
yhdistyksen arvion mukaan ilmeistä, että Suomen talvimerenkulun häiriötöntä
sujumista ei voida enää turvata. Tämä johtaisi siihen, että Suomi
jää riippuvaiseksi ulkomaisesta jäänmurtokalustosta, -operoinnista ja
-osaamisesta. Meriteollisuusyhdistys ry:n mukaan tämä ei ole Suomen
intressien mukaista huoltovarmuuden, talvimerenkulun eikä osaamisen
säilyttämisen ja kehittämisen kannalta. Lisäksi Meriteollisuusyhdistys
korostaa, että jäänmurtokalustoa tulisi nyt kehittää huomioiden kasvava
vienti pohjoisista satamista, kun Lapin uudet kaivoshankkeet aloittavat
toimintansa. Lisäksi Meriteollisuusyhdistys ry:n mukaan Merenkulkulaitos
on ilmoittanut hyväksyvänsä uuden murtajan suuremmat pääomakustannukset
korvausperusteeksi. Meriteollisuusyhdistys ry:n mukaan
jäänmurtaja Voiman korvaamista uudella murtajalla ei pitäisi perustella
ainoastaan kapealla taloudellisella kannattavuudella, vaan välttämättömällä
tarpeella turvata Suomen talvimerenkulun häiriötön sujuminen
kaikissa tilanteissa. Meriteollisuusyhdistys ry. on esittänyt vaihtoehtoisia
alustyyppejä, joissa on huomioitu öljyntorjuntavalmius, pelastustoiminnot,
raskaskuljetukset ja hinaustoiminnot."

Eri mieltä ainakin kapeudesta; esim. VSS:n vikingit on suunnilleen Voiman levyisiä ja Voima is still going strong.

Millähän luvalla jm Apu myytiin?

Hiukan OT:

"Väylänhoitoalus Leton konversio (pusku-proomu -yhdistelmä)
Hallinnonala: liikenne- ja viestintäministeriö
Perustelut: Varustamoliikelaitos Finstashipin laivastoon kuuluva väylänhoitoalus
Letto on rakennettu v. 1980. Alusta voidaan käyttää ympärivuotisiin
väylänhoitotöihin, merirakentamiseen ja öljyntorjuntatehtäviin.
Konversiohanke on ollut esillä viimeksi v. 2008, jolloin se todettiin selkeästi
kannattamattomaksi. Konvertoidulle alukselle ei olisi soveltuvaa
käyttöä eikä markkinoita. Varustamoliikelaitos Finstashipin mukaan väylänhoitoalus
Leton konversion sijaan jatkossa tarvittaisiin kokonaan uusi
yhteysalus- ja öljyntorjuntatarkoituksiin soveltuva laivatyyppi.
Väylänhoitoalus Leton konversion osalta on kuultu liikenne- ja viestintäministeriötä
ja Varustamoliikelaitos Finstashipiä, jotka eivät puolla esitystä.
Meriteollisuusyhdistys ry. on ottanut kantaa väylänhoitoalus Leton
konversion puolesta.
Meriteollisuusyhdistys ry:n mukaan konversiohankkeella on yritetty löytää
uutta käyttöä Letolle, joka nykyään on käytännössä täysin työttömänä,
ja siten vain aiheuttaa kustannuksia. On loogista tällaisessa tilanteessa
yrittää identifioida alukselle uutta käyttöä kiinteiden kustannusten
kattamiseksi."

:)

"Maantielauttojen keski-ikä on korkea ja alusten uudistaminen
tulee käynnistää. Tiehallinto tilaisi kaksi 60 tonnin maantielauttaa, joiden
kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Alukset luovutettaisiin lauttareittien
palvelutarjonnasta järjestettävissä tarjouskilpailuissa mahdolliset
huoltovarmuusnäkökohdat huomioon ottaen valitulle yritykselle operoitaviksi
sopimuksen mukaisesti. Maantielauttakaluston uudistaminen
ja kilpailun avaaminen sisältyy eduskunnan v. 2008 hyväksymän liikennepoliittisen
selonteon hankelistalle. Hanke on kilpailutettava normaalien
hankintalainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Hankkeen arvioitu
kotimaisuusaste on korkea."

Eikös liikelaitostamisen kantava idea ollut, että palveluntarjoaja hankkii lautat?
Tässähän subventoidaan luottokelvotonta Stasia tai tulevaa lauttavarustamoa.
Tämä ei todellakaan palvele vapaata kilpailua.

Takaisin aiheeseen:

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_341_2009_p.shtml

"Merenkulkulaitos hankkii jäänmurtopalvelut valtion talousarviossa osoitetuilla määrärahoilla. Merenkulkulaitos on parhaillaan neuvottelemassa jäänmurtopalvelujen hankintaa koskevasta sopimuksesta Varustamoliikelaitoksen kanssa. Lähtökohta toteutetussa liikelaitosuudistuksessa oli se, että Merenkulkulaitos tilaajana määrittelee jäänmurtopalvelujen tarpeen ja tilaa palvelut Varustamoliikelaitokselta, joka hankkii tarvittavan kaluston ja rahoittaa hankinnat saamillaan palvelumaksuilla. Tämänhetkisen näkemyksen mukaan uusia jäänmurtajia ei tarvita 5-10 vuoteen."

Tähän ja edelliseen raporttiin viitaten tuntuu, että järki murtajahankinnoissa on vihdoinkin löytymässä.
Näissä jäänmurtoasioissa kannattaa hankintojen suhteen ottaa oppia Suomenlahden Etelärannalta.


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 14.06.2009, 13:44:04
Voiman tilanteesta kannattaa ottaa huomioon myös kulunut talvi: Aivan hyvin pärjättiin Suomenlahdella pelkällä Voimalla, ja talven mentyä eteenpäin, oli Suomenlahdella sen verran pehmeää jäätä, ettei Voimaa edes käytännössä tarvittu, vaan lojui stand-bynä Loviisan edustalla. Ei niitä keskimääräisiä jäätalvia näytä olevan näkyvillä todellakaan joka vuosi, harvenemaan päin ne; ja vaikkakin aluskoko on kasvamaan päin, myös yhä enemmän jäävahvistettua tonnistoa otetaan käyttöön. Mikä siis vähentää avustusten tarvetta varsinkin Suomenlahdella. Että kyllä Voimalla pitäisi pärjätä ihan hyvin lähitulevaisuudessa, jos vaan runko kestää.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.06.2009, 13:51:07
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 14.06.2009, 13:44:04
Voiman tilanteesta kannattaa ottaa huomioon myös kulunut talvi: Aivan hyvin pärjättiin Suomenlahdella pelkällä Voimalla, ja talven mentyä eteenpäin, oli Suomenlahdella sen verran pehmeää jäätä, ettei Voimaa edes käytännössä tarvittu, vaan lojui stand-bynä Loviisan edustalla. Ei niitä keskimääräisiä jäätalvia näytä olevan näkyvillä todellakaan joka vuosi, harvenemaan päin ne; ja vaikkakin aluskoko on kasvamaan päin, myös yhä enemmän jäävahvistettua tonnistoa otetaan käyttöön. Mikä siis vähentää avustusten tarvetta varsinkin Suomenlahdella. Että kyllä Voimalla pitäisi pärjätä ihan hyvin lähitulevaisuudessa, jos vaan runko kestää.

Niin, ja rungoltaan uudempi ja leveämpi j/m Apu myytiin pois muka vanhentuneena.
(lienee Dudinkassa kovemmassa käytössä kuin Suomenlahdella).

Jos heittää tieten tahtoen lelunsa kaivoon on turha ruinata uusia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 25.06.2009, 17:17:03
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 06.06.2009, 13:06:18
Ei valaise Stasinkaan sivut enempää:

"Sopimus pitää sisällään kaikkien viiden perinteisen jäänmurtajan käytön sekä kahden monitoimimurtajan käytön talvimerenkulun turvaamiseen. Sopimuksen liikevaihtovaikutus on alle 30 miljoonaa euroa vuodessa ja se pitää sisällään noin 600 jäänmurtajien toimintapäivää."
Nyt Stasilla lukee saatavuuksissa:

Botnica   MSV   September 2009      Mediterranean
Nordica   MSV   April 2010   January 2011    North Sea
Fennica   MSV   22.6.2009   10.11.2009   North Sea


Eli tuon perusteella voisi päätellä, että uuteen jäänmurtosopimukseen olisi varattu Fennica ja Nordica, ja Botnica siis jätettäisiin etsimään itselleen keikkoja. Mutta painotanpa, että tuo on siis vain ihan arvailua, ei ole tällä hetkellä tietoa asiasta...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.06.2009, 10:57:57
Tuntuu olevan ihan normi LVM toimintaa tilata selvityksiä yms. tälläisiltä:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2009/06/26/destian-ex-pomo-ja-hanen-liikekumppaninsa-pidatetty/200915218/12?pos=3

Kaikkeen hämäämiseen ja muuhun liittyen esiin ei ole tullut kuin jäävuoren huippu.

Onneksi on ilmeisesti viisaampien (TEM, VVM) taholta laitettu jäänmurtajatilaukset jäihin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.06.2009, 12:22:31
Tanskalaiset lienee varmoja ilmastonmuutoksesta:

http://www.shipgaz.com/news/top20/top4_news.php
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Karppanen - 26.06.2009, 19:35:44
Botnicalla liikehdintää!

Alukselle on viikolla matkustanut  lomiltaan palaavia merenkulkijoita.
Perjantaina 16:00 UTC alus liikkuu Pohjois-Englannissa, Forth Ports´sta (Edinburgh) hitaasti ulos ja killuu juuri Lundqvistin Katja -tankkerin ankkuripaikan lähistöllä
AIS ei tunne määränpäätä, mutta byssahuhujen mukaan seuraava pysäkki on Välimerellä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 26.06.2009, 20:11:10
Nämä monitoimien offshorekeikkoihin liittyvät uutiset voisi koota kaikki tuonne Moulinex-ketjuun, jonne myös siirsin vastaukseni:

http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=3753.225 (http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=3753.225)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.07.2009, 00:18:17
Virolaisilla on Matti kukkarossa, tosin meillä se on hallituksessa pääministerinä:

"Procurement for Chartering Backup Icebreaker in the Gulf of Finland
08.07.2009



The Estonian Maritime Administration announced a public procurement to charter a backup icebreaker in the Gulf of Finland to be kept on standby from 20 December to 20 April, ready to be dispatched within 10 days on receipt of a notice. A contract will be signed for a period of 5 years. The vessel to be chartered must have the required ice class, breadth over 18 m, maximum draught up to 8.5 m, and main engine power no less than 10 000 kW.
The purpose of the procurement is to increase the icebreaking capacity in the Gulf of Finland. Even though in last years the ice conditions in Estonian waters have been mild, the possibility of a severe winter, as was proved by the 2002/2003 season, cannot entirely be ruled out. Currently the MA uses the Tarmo, a 46-year-old icebreaker, for icebreaking operations in the Gulf of Finland, which is insufficient for servicing modern cargo ships in severe winters.
Since 2004, the Estonian MA has a charter contract for an icebreaker with the Swedish MA, which enables us to have an extra icebreaker only if one is available in Sweden. This means that there is a possibility of backing up our icebreaking capacity in average winters, but not in severe winters when all icebreakers may be needed in Swedish waters.
The five-year contract to be entered into with the tenderer who submits the successful tender will ensure that Estonia's economic situation is not worsened by ice conditions. Also, it will give us time to find the resources to complete the construction of a new icebreaker which was suspended due to economic recession.



Procurement for Chartering Backup Icebreaker in Pärnu Bay
06.07.2009

The Estonian Maritime Administration announced a public procurement to charter a backup icebreaker in the Gulf of Riga and the Pärnu Bay for the icebreaking season 2009-2010.

The vessel to be chartered must comply with the following requirements: minimum breadth 12 m, maximum draught up to 5.5 m, main engine power no less than 2700 kW. The required ice class should be 1A or equivalent, and the vessel must also have towing equipment and a towing wire.
In winter, icebreaking operations in the Gulf of Riga and the Pärnu Bay are carried out by the MA multi-purpose vessel EVA-316. Chartering a backup icebreaker is considered necessary to be prepared for unforeseeable circumstances when the EVA-316 needs replacement due to being engaged in special operations, such as oil combating."

Mistähän aikovat löytää back-up breakerit?

Harvinaisen rehellistä myöntää, että fyrkat on finito:

" Also, it will give us time to find the resources to complete the construction of a new icebreaker which was suspended due to economic recession."

Tästä Botanicumille "huippurahtaus".
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 01.10.2009, 12:00:20
Pärnunlahden murrosta sopimus:

"Clarity of the Gulf of Riga and Pärnu varujäämurdja contract winner
25.09.2009 25/09/2009

Eelseisvaks jäämurdehooajaks Pärnu ja Liivi lahele varujäämurdja prahtimise riigihankele esitasid pakkumused OÜ Alfons Hakans ja AS PKL. Jäämurdehooajaks ahead of Riga and Pärnu Bay varujäämurdja chartering riigihankele LLC submitted bids, and Alfons Hakans AS PCA. Edukaks tunnistati OÜ Alfons Hakansi pakkumus, millele omistatud punktide summa on suurim. Alfons LLC Hakansi successful bid, which is the highest amount of points awarded.
OÜ Alfons Hakansi pakkumuse jäämurdja prahiraha suurus (ilma käibemaksuta) ühe ööpäeva eest on 97 000; valmisolekutasu 194 000; mobilisatsioonitasu 97 000. Alfons Hakansi icebreaker Ltd offer freight amount (excluding VAT) per day for the 97 000; valmisolekutasu 194 000; mobilisatsioonitasu 97 000 Mobilisatsioonitasu maksab Veeteede Amet igakordsel väljakutsel tööpiirkonda. Mobilisatsioonitasu paid by the Maritime Administration on call every time the working area. Jäävabal talvel, kui varujäämurdjat ei vajata, võibki kulu piirduda valmisolekutasuga. Ice-free in winter, when varujäämurdjat are not needed may cause the cost of limited valmisolekutasuga. Jäämurdetööde tegelik kogumaksumus kujuneb vastavalt laeva tööl oldud päevadele. Ice breaking ship according to the actual cost will worked issue. Lisandub kütusekulu, mis sõltub sadamat külastavate laevade arvust ja jääoludest. Increased fuel consumption, which depends on the number of ships visiting the port and the presence of ice.
Pärnu ja Liivi lahele on jäämurdetöid teostama planeeritud Veeteede Ameti laev EVA-316. Gulf of Riga and Pärnu jäämurdetöid is planned to carry out the Maritime Administration vessel EVA-316th Varujäämurdja broneeritakse asenduslaevaks ettenägematute olukordade puhuks, mil mitmeotstarbelist laeva EVA-316 vajatakse teiste riiklike ülesannete täitmiseks, näiteks õlireostuse likvideerimiseks. Varujäämurdja earmarked for unforeseen situations, replacement when the EVA-316 multi-purpose vessel is needed with other national tasks, such as oil spill disaster. "

Suomenlahden "backup murtajan" rahtaus lienee vaikeampaa, mutta Botnica lienee vapaa?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 02.01.2010, 14:43:25
Oppia Virosta:

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=et&u=http://www.postimees.ee/%3Fid%3D33146&ei=k0A_S4DhCYX3-AaK9OmuCg&sa=X&oi=translate&ct=result&resnum=1&ved=0CA0Q7gEwAA&prev=/search%3Fq%3DEga%2Bveeteede%2Bametis%2Bometi%2Bhanke%2Bv%25C3%25B5itja%26hl%3Dfi%26sa%3DG

"Yhtä helppoa on koukku asian: ssa tällaiset ylpeitä lisavõimalused nostavat aluksen noin 1,1 miljardin kruunun hintaan 2,5 miljardia kruunua."

Eli virolaisten laskujen moulinex on yli tuplasti perinteistä kalliimpi.

"Ilmaan jäi kolme kysymystä. Ega veeteede ametis ometi hanke võitja ette otsustatud polnud? Eikä vesistöjen virastossa kuitenkin hankinta voittaja on päätetty ollut? Ega Aker viimati müünud Eesti riigile uue projekti pähe maha suures osas vana projekti? Eikä Aker viimeksi myynyt Viron valtiolle uuden hankkeen päähänsä vähentää pitkälti vanhan hankkeen? Ning kas ülikalli mitmeotstarbelise jäämurdja ehitamine on põhjendatud, kui see võib maksta tavajäämurdjast üle kahe korra rohkem? Ja onko ülikalli monikäyttöteknologioiden jäämurdja rakentaminen on perusteltua, jos se voidaan maksaa tavajäämurdjast yli kaksi kertaa enemmän? "

Suomessa laskimet on heitetty roskiin ja moulinex on itseisarvo.

"Parts vastauksessa Maide kiinnittää huomiota julkisen vaikeaan tilanteeseen ja siihen, että puurtornide palvelemiseen tarkoitetut laitteet aluksella, joka Viron vesiltä lahkudagi ei pitäisi lainkaan, sekoittavat hankkeen yli järjen kalliiksi."

Virolaiset eivät ole näemmä kuulleet pään vuonoon hakkaamisen hauskuudesta; Suomessa sitä on harrastettu kohta kaksi vuosikymmentä.

"Talosta pois ei pääse myös toinen kirje, jossa ilmoitetaan Maidele, että jäämurdja rakentaminen «hinnalla millä hyvänsä» valtiolle ei sovi, ja vaaditaan normaalin jäämurdja rakentamisen hintalaskelmia. Kogu kirja tekst on jämeda joonega maha tõmmatud ning all Priske lakooniline märge: «Ei sobi.» Koko kirjeen teksti on karkean linja vedetty pois ja alla Priske lakoninen merkintä: "Ei sovellu."

Suomessa maan tapa on rakentaa vispilä hinnalla millä hyvänsä.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.01.2010, 15:13:22
Tuosta S-lahden Viron "st-by murtajasta" en löydä tietoa eli Virolla ei liene sopimusta siitä.

Saivat muuten varsin halvalla 2006 Tor Viking II:n

http://www.arileht.ee/artikkel/229031

"Koos Tarmoga Soome lahel töötav Norra firma jäälõhkuja Tor Viking II lepinguline hind on 30 000 USA dollarit, mis on umbes 437 000 krooni päevas. Nimetatud summale lisanduvad veel kulutused kütusele ja määrdeõlidele."

Bunkkerit ja öljyt kuitenkin VTA:n maksuun, mutta 30000 USD on halpa hinta ja jos tässä talvi vielä äityy, niin supply markkinoiden laannuttua lienee suht edullisesti saatavissa. (Tosin Pärnun lahtea lukuunottamatta Viron rannikolla ei ole edes riitettä vielä, joten Tarmoakaan tuskin moneen viikkoon tarvitaan.)

Vaan halvalla lähti Tarmokin aikanaan:

http://www.ohtuleht.ee/index.aspx?id=99419

"Jäälõhkuja osteti 1993. aastal liisinguga Soomest. Liisingutasuna maksab riik igal aastal 13 miljonit krooni, kahe aasta eest on jäänud tasuda veel 26 miljonit."

Eli summa summarun 10 vuoden rahoitusleasingin 10*13mlilj. EEK=130milj.EEK=8,3milj. EUR rahoituskuluineen ja 1990-luvulla korot topissa, joten hinta kai 4-5milj. EUR?
(Jm Apu:sta saatiin kai 12milj. EUR/USD (en muista kummassa valuutassa).)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.02.2010, 22:56:33
Järki alkaa voittamaan?:

"Kemin satamaan kaavaillaan uutta jäänmurtajaa
julkaistu tänään klo 08:22

Sanomalehti Kalevan mukaan nykyisiä aluksia isompi murtaja voitaisiin rakentaa suomalais-ruotsalaisena yhteistyötä. Alus tarvitaan, jos malmikuljetukset Ruotsin Pajalasta ja Suomen Kolarista alkavat Kemin Ajoksen sataman kautta vuonna 2012.

Suomen nykyinen murtajakalusto ei riittäisi lisääntyvän liikenteen avustamiseen. Suomen vanhat murtajat ovat myös liian kapeita auttaakseen leveitä malmialuksia riittävästi.

- Isot murtajamme on tehty 1970-luvulla, ja ne on tehty sen aikaisen liikenteen avustamiseen, sanoo Kemin satamajohtaja Reijo Viitala.

Suomen ja Ruotsin jo ennestään tiivistä jäänmurtajayhteistyötä aiotaan tiivistää edelleen, mikäli malmikuljetukset alkavat. Yhteistyöstä kaavaillaan valtiosopimusta.

- Jos malmikuljetukset toteutuvat, me mietimme yhdessä Ruotsin kanssa parasta murtajaratkaisua, kertoo liikenneviraston talvimerenkulun päällikkö Ilmari Aro.

Suomen satamaliiton toimitusjohtajan Markku Myllyn mukaan mahdollinen uusi murtaja voitaisiin toteuttaa suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä.

Pajalan ja Kolarin kaivoshankkeita puuhaava Northland Resources -yhtiö päättää kaivoshankkeiden toteutumisesta kevään ja kesän aikana. "

"
- Isot murtajamme on tehty 1970-luvulla, ja ne on tehty sen aikaisen liikenteen avustamiseen, sanoo Kemin satamajohtaja Reijo Viitala."

Positiivista on ettei monitoimisuudesta puhuta mitään. Aletaanko vihdoin oppia että moulinexit on vain tapa maksimoida tappiot ja minimoida (=huonontaa) palvelut?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.02.2010, 16:05:34
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tonne Ajokseen alkaa tulla 40000-70000 dwt bulkkeja kaivoshankkeen toteutuessa.

Murtajan dimensiot min. 35-40 m leveyttä; tehontarve min. 35000-40000 kw eli vanhoista ei kannata ruveta väsäämään.

Ruoripotkurilaivoissa on vierähtänyt yli kymmenen vuotta ja telakalla on käyty max. 2,5 vuoden välein, joten en vieläkään usko ruoripotkurin ongelmattomuuteen varsinkaan jäissä.

Vuoteen 1975/1976 jokainen murtajasukupolvi oli edellistä parempi, sen jälkeen jokainen edellistä huonompi. Urho tai paremminkin Atle-luokka edusti aikanaan kypsää tekniikkaa; tuskin tasavirta-murtajaa enää rakennettaisiin, mutta pulputukset yms. saa kyllä unohtaa. Senkin Wärtsilä onnistui Otso-luokkaan 1980-luvulla myymään, vaikka Finncarrierissa vm. 1969 sellainen oli jo tehottomaksi havaittu. Syklokonvertterit sitten Otso-luokassa parina ekana talvena paukkuivatkin, mutta nykyisin "sisäänajettua" tekniikkaa.

Mitähän jos vaihteeksi kokeiltaisiin kypsää valmista tekniikkaa eli kaivettaisiin Atle/Urho-luokan piirrustukset esiin ja alettaisiin pidentämään, leventämään ja lisäämään konetehoa?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 12.02.2010, 16:53:46
Murtajien koosta pohdiskelemisen sijaan mietityttää itse jäärajoitukset, eihän tuollaisissa isoissa bulkkereissa ole kunnon jääluokkaa. Ainostaan muutamia keskikokoisia poikkeuksia löytyy kanadalaisilta (mm. Fednav) ja venäläisiltä, joissa siis on jääluokkaa. Eihän nytkään esim. Luulajaan oteta suuria bulkkeja talviaikaan. Eli pitäisikö jäärajoituskäytäntöä muuttaa mikäli malmikuljetushanke toteutuu? Esim. Venäjän malliin...

Muutenhan leveälle murtajalle olisi tarjolla vain näitä normaaleja avustettavia. 
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.02.2010, 17:23:01
Pietarsaaressa kävi vielä 1990-luvulla joku ex. svenski (silloin Singaporen lippu) 35000 dwt bulkkeri 1A jääluokassa (oli silloin jo vanha laiva).

Pikahaulla 1A löytyy vähän isoja bulkkereita; 1B enemmän esim:  Golden Union has placed an order for 4 x 75500 Dwt Ice class 1B Bulkers at Jiangsu (valmistumassa).

Tyypillisesti Perämeren final rajoitus 1 A min. 4000 dwt, mutta onhan noita +100000 dwt tankkereita paljonkin 1 A:ssa esim. Lundqvistilla ja Nesteellä, joten eiköhän noita malmilaivojakin saa tilattua 70000 dwt jääluokkaan 1A nopealla aikataululla telakoiden telauskirjojen ammottaessa tyhjyyttään eli valmistuisivat samaan aikaan murtajan kanssa.

Millähän kalustolla Talvivaaran lasteja ajellaan Kokkolasta tulevaisuudessa?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 13.02.2010, 07:58:59
Smury:

"Jäänmurtaja Sisu
Nyt murretaan jäitä!

Jäänmurtaja Sisu, Suomenlahti 6.2.2010

Sisukasta menoa Suomenlahdella!

Komentosillalla raikaa hersyvä nauru. Tutkapari, perämiehet Hanna Kujala ja Mika Joenmaa punovat juoniaan jäänmurtaja Sisun jyristellessä pitkin Suomenlahtea. Hanna kertoo illan suunnitelmissa olevan jääverkkokalastusta ja avantouintia. Pian kuitenkin osoittautuu, että kiireen vuoksi iltasuunnitelmat joudutaan unohtamaan. Hanna väijyy hetken tutkaa ja ottaa suunnan kohti iltavahdin ensimmäistä avustettavaa laivaa, M/s Tornedalenia. Avustus ei kuitenkaan suju odotusten mukaan. Muutaman ärräpään ja Tornedalenin heikon esityksen jälkeen Hanna päättää ottaa laivan hinaukseen.

Vaijeritöitä kannella ja 16200 kilowattia raakaa voimaa

Ketterästi kuin keppihevonen peräkannella kekkuloi 110-kiloinen luolasukeltaja ja matruusi Kari Airola. Ilma on sietämätön, lunta tuiskuaa vaakasuorassa ja näkyvyys on nollassa. Rutiininomaisin ottein Kari valmistelee toista sataa kiloa painavan vaijerin hinausta kuin minä päivänä tahansa. Toimittaja sen sijaan päättää varustautua vallitseviin tuulioloihin sujauttamalla taskuihin muutaman sakkelin.

Vaijeria kiinnitettäessä Britannian lipun alla seilaavan miehistön kanssa ilmenee kommunikaatio-ongelma. Ongelma ratkeaa suomalaisen körilään örähdyksellä ja kansainvälinen käsimerkki laittaa Tornedalenilla seilaaviin pojankloppeihin vipinää. Toimittajan voivotellessa ilman laatua ja kylmyyttä, Kari myhäilee tyytyväisenä ettei olla Perämerellä. Karin varmistettua kiinnityksen kuntoon ja komentosillalle tehdyn ilmoituksen jälkeen, Sisun uumenissa alkaa mylviä 16200 kilowattia raakaa voimaa ja vaijeri kiristyy. Siirrymme sisätiloihin henkilövahinkojen välttämiseksi.


TES-neuvottelut kääntyivät yt-neuvotteluiksi

Päivät seuraavat toisiaan ja murtoapua tarvitsevia laivoja riittää. Media taivastelee M/s Nordlandia juuttumista jäihin, mikä saa kapteeni Antti Väänäsen hymyilemään. Kahdenkymmenen vuoden jäänmurtokokemuksen omaava kippari toteaa, että tietotekniikka ei auta jääolosuhteissa. Tarvitaan kokemusta ja näkemystä jäissä liikuttaessa. Luonnonolosuhteita ei voi kontrolloida ja jäänmurtajat eivät voi olla kaikkialla samaan aikaan. Vanhan ajan merimiehet ovat siis jäänmurtajilla painonsa arvoista kultaa.

Arctia Shippingin laivoilla piti käynnistyä tes-neuvottelut, mutta varustamo sen sijaan ilmoittikin, että ensin pidetään yt-neuvottelut. Jäänmurtaja Sisulla tunnelma laivalla on kuitenkin rauhallinen ja töitä huhkitaan entiseen tapaan. Ehkä se kertoo murtajan työntekijöiden luonteenlujuudesta, ettei heti vaikeuksien ilmaantuessa aleta itkemään.

Helmikuun alussa jäänmurtokausi onkin vasta alkamassa, sillä jäitä särjetään pitkälle kevääseen. Sisun miehistö on työintoa täynnä ja tunnelma laivalla hyväntuulinen. Muutaman leudon talven jälkeen jäätilanne on taas normaali ja se auttaa yhtiötäkin parempaan tulokseen.


Itämeren öljyntorjuntakalustossa puutteita

Tulevaisuudessa jäänmurtajat työskentelevät mahdollisesti kesäisin Luoteis- ja Koillisväylillä Pohjois-Amerikan mantereen pohjoispuolella, mutta vielä näillä näkymin osa aluksista nähdään Katajannokalla Helsingissä. Ensi kesänä murtaja Kontio alkaa työskennellä myös öljyntorjunta-aluksena. Kontiosta ja merivoimien käyttöön 2011 tulevasta monitoimialuksesta huolimatta Itämeren öljyntorjuntakalusto on puutteellinen. Öljyntorjuntavalmiuden kehittymisen toivotaan siis jatkuvan, jotta aluksille ja merimiehille sekä -naisille riittäisi töitä myös tulevaisuudessa."

Huomiota kiinnittää:"Tulevaisuudessa jäänmurtajat työskentelevät mahdollisesti kesäisin Luoteis- ja Koillisväylillä Pohjois-Amerikan mantereen pohjoispuolella"

Taitaapi Transatlanticin tulevat Kroatian uudisrakenteet ja Edison Chouest Offshoren uudisrakenteet olla paremmin tyrkyllä.

"After more than ten years of operations with combined icebreakers and offshore vessels both in the North Sea and other waters, the next step for Finstaship will be to conquer the Arctic."

Kun nyt toi Pohjanmeren valloituskin meni ns. reisille (alustavasti viime vuoden offshore-toiminnan tappio noin 5 milj. euroa), niin kannattaisiko koittaa saada vaikka joskus mainittu Itämeren jäänmurtoherruus, vaikka taisi juna mennä jo siinäkin (katsotaan vaikka Venäjän suunnitelmia uusien murtajien suhteen). Tulee hakematta mieleen Tallinkin Itämeren valloitus, sitten puhuttiin Pohjois-Euroopan lauttaherrudesta ja viimein kaaduttiin pankkien syliin.

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että mitä nopeammin Arctia menee konkurssiin, sitä vähemmän siitä koituu haittaa veronmaksajille.

EK: "Työryhmän raportissa mahdolliseksi todettu SGEI-palvelu olisi vielä selvittämisen arvoinen vaihtoehto."

Arctian konkurssin jälkeen olisi luonnollista luokitella jäänmurto ns. SGEI-palveluksi ja lopettaa sellainen "liiketoiminta", jolla varovaisesti arvioiden ollaan aiheutettu 1993-2010 noin 1-2 perinnemurtajan hankintakulujen suuruinen tappio veronmaksajille (verraten Tarmo-luokan jatkoon tai perinnemurtajien tilaamiseen).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Leskinen - 13.02.2010, 13:43:08
Olipa hyvä artikkeli SMURY:n toimittajalta. Vanhoja skönäreitä kunnioitetaan.

Kirjoittaja oli  Lauri Sarivaara
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.02.2010, 12:20:26
"Jäänmurtajia, monitoimimurtajia sekä saariston yhteysaluksia uhkaa työtaistelu 2.3.2010 kello 10 alkaen


Merimies-Unionin ja jäänmurto- sekä saariston yhteysalusliikennepalveluja tuottavan Arctia -konsernin välisissä työehtosopimusneuvotteluissa ei ole saavutettu tulosta, minkä vuoksi Merimies-Unioni ilmoitti viime perjantaina aloittavansa jäänmurtajilla ja monitoimimurtajilla sekä saariston yhteysaluksilla työnseisauksen 2.3.2010 kello 10 alkaen sitä mukaa, kun alukset saapuvat satamaan.

Arctia -konserni aloitti toimintansa kuluvan vuoden alussa ja se on kokonaisuudessaan valtion omistama. Konserni tuottaa jäänmurtopalveluja viidellä perinteisellä jäänmurtajalla ja kolmella monitoimimurtajalla sekä hoitaa saariston yhteysalusliikennettä 11 aluksella.

Jäänmurtopalvelujen hoitamisesta valtiovallan kanssa tehty sopimus on tasoltaan sellainen, että se ei kata jäänmurrosta syntyviä kustannuksia. Kun Arctia -konsernille siirtyi vielä sen edeltäjältä Varustamoliikelaitokselta huomattavia tappioita, konsernin toiminta ei tule olemaan mahdollista ilman jäänmurtoa koskevien palvelusopimusten avaamista ja uudelleen mitoittamista. Konsernissa on vastikään aloitettu yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on toteuttaa jopa 50-70 henkilötyövuoden suuruiset työvoiman leikkaukset, jotka kohdistuvat pääasiassa Merimies-Unionin jäsenistöön. Samaan aikaan osaavasta henkilökunnasta on kuitenkin pulaa kaikkien murtajien ollessa töissä.

Vaikka työehtosopimusosapuolten yhteisenä päämääränä on ollut saada aikaan maltillinen ja uuden yhtiön toiminnan aloittamisen mahdollistava työehtosopimusratkaisu, neuvottelujen kuluessa on tullut selvästi esiin, että sopimusratkaisun syntymiselle ei ole olemassa edellytyksiä ennen kuin Arctia -konsernin taloudelliset toimintamahdollisuudet on turvattu.

Suomi on riippuvainen ulkomaankaupastaan, joka taas tapahtuu pääosin meriteitse. Valtiovallan viime vuosien kuluessa ajama yksityistämis- ja ulkoistamislinja on nyt johtanut talvimerenkulun hoitamisen osalta umpikujaan, joka tulee vakavasti uhkaamaan ulkomaankauppamme toteutumista. Jäänmurto, jolla mahdollistetaan liikennöinti meriväylillämme talviolosuhteissa, on selkeä osa valtiovallan hoidettavaksi ja kustannettavaksi kuuluvasta toiminnasta, minkä vuoksi myös vastuu talvimerenkulun onnistumisesta kuuluu valtiolle ja maan hallitukselle."

Huomiota kiinnittää:

"Jäänmurtopalvelujen hoitamisesta valtiovallan kanssa tehty sopimus on tasoltaan sellainen, että se ei kata jäänmurrosta syntyviä kustannuksia. Kun Arctia -konsernille siirtyi vielä sen edeltäjältä Varustamoliikelaitokselta huomattavia tappioita, konsernin toiminta ei tule olemaan mahdollista ilman jäänmurtoa koskevien palvelusopimusten avaamista ja uudelleen mitoittamista"

Markkinatalouden pelisääntöjen mukaan koko roska täytyy laittaa konkurssin ja jatkossa hankkia jäänmurto SGEI-palvelusopimuksella ja lopettaa tappiollinen kaupallinen toiminta.

Jos säästöjä halutaan, niin managementin kilpailutus ja halvempi (=ulkomaalainen) miehitys.

Ja toisaalta jos uskoo Finstaship/Arctia propagandaa, niin offshoren pitäisi tuottaa niin hyvin, ettei talvimerenkululla tarvitse sponsoroida offshorea. Vai onko sittenkin niin, että talvimerenkulun tuloilla elätetään tappiollista offshore-toimintaa?

EDIT:

http://www.ts.fi/online/kotimaa/111481.html

"Jäänmurtajia uhkaavan lakon voi Merimies-Unionin puheenjohtajan Simo Zittingin (sd) mukaan estää vain valtion tuki jäänmurtopalveluille. Zitting sanoo, että nykyinen Arctia -konsernin sopimus ei kata jäänmurrosta syntyviä kustannuksia."

Mielenkiintoista että Smury haluaa puuttua Liikenneviraston ja Arctian välisiin sopimuksiin.

   
   
   
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.02.2010, 21:17:28
Tekniikka ja talous:

"Ministeriö: Jäänmurtoon pidemmät sopimukset

Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että jäänmurtopalveluiden hankinnan kehittäminen ja tehostaminen edellyttää siirtymistä uudenlaiseen hankintamalliin ja pidempiaikaisiin sopimuksiin.

Ministeriö linjasi, että Liikennevirasto ryhtyy toimiin jäänmurtopalveluiden pitkäaikaisten palvelusopimusten valmistelemiseksi. Tavoitteena on valmistelun eteneminen tulevan vuoden budjettivalmistelujen edellyttämässä aikataulussa.

Ministeriön mukaan jäänmurtopalveluiden tehostaminen on ollut pitkään pyrkimyksenä. Tämä oli taustalla myös vuonna 2004 toteutetussa organisaatiouudistuksessa, jossa perustettiin Varustamoliikelaitos Finstaship vastaamaan jäänmurtajien operoinnista ja Merenkulkulaitokselle annettiin tehtävä toimia palveluiden tilaajaviranomaisena.

Hankintamenettelyjen kehittämisessä ei kuitenkaan ole onnistuttu toivotulla tavalla. Keskeisenä syynä tähän voidaan liikenne- ja viestintäministeriön mukaan pitää sopimusten lyhytkestoisuutta. Lisäksi ongelmana on ollut investointikustannusten huomioiminen sopimuksissa tilanteessa, jossa olemassa oleva murtajakalusto on hankittu budjettivaroin.

Merenkulkulaitoksen tilaajatehtävät ovat siirtyneet tämän vuoden alusta toimintansa aloittaneelle Liikennevirastolle. Viraston tehtävänä on huolehtia jäänmurtaja-avustuksen saatavuudesta ja tilata tarvittavat jäänmurtopalvelut.

Vuoden alusta Finstaship yhtiöitettiin Arctia Shipping Oy:ks"

Vaikka sinällään markkinatalouden kannattaja olenkin, niin tähän toimintaan ei tilaaja/tuottaja malli sovi; ei ainakaan mallissa jossa tilaajan ja tuottajan omistajaohjaus on saman katon alla. Tilanne on kutakuinkin kuin se kuuluisa pukki kaalimaan vartijana; varsinkin kun muistaa LVM:n epäonnistumiset monitoimimurtajien hankinnan, käytön, rahtaustoiminnan yms. suhteen (VTV:hän totesi monitoimimurtajien hankinnan rikkoneen suoraan useampaa ministeriötä koskevaa lakia ja asetusta).

Toisaalta Transatlantic on hankkimassa neljä uutta murtajaa, jotka Exxon rahtaa kesäksi, mutta talvella saattaisivat kilpailla jäänmurtosopimuksista eli LVM:llä lävähtämässä ns. vetelät housuun, kun kilpailua olisi todella tulossa eli rahdataan Arctian vanheneva kalusto vuosikymmeniksi ja pelataan kilpailija ulos.

Ei näin LVM :finger:
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 01.03.2010, 13:42:47
MINTC tiedote sopimuksista:

"Liikenne- ja viestintäministeriö: Jäänmurtoon pidemmät sopimukset
26.02.2010 14.58
Jäänmurtoa Suomenlahdella (Kuva: LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että jäänmurtopalveluiden hankinnan kehittäminen ja tehostaminen edellyttää siirtymistä uudenlaiseen hankintamalliin ja pidempiaikaisiin sopimuksiin. Ministeriö linjasi, että Liikennevirasto ryhtyy toimiin jäänmurtopalveluiden pitkäaikaisten palvelusopimusten valmistelemiseksi. Tavoitteena on valmistelun eteneminen tulevan vuoden budjettivalmistelujen edellyttämässä aikataulussa.

Jäänmurtopalveluiden tehostaminen on ollut pitkään pyrkimyksenä. Tämä oli taustalla myös vuonna 2004 toteutetussa organisaatiouudistuksessa, jossa perustettiin Varustamoliikelaitos Finstaship vastaamaan jäänmurtajien operoinnista ja Merenkulkulaitokselle annettiin tehtävä toimia palveluiden tilaajaviranomaisena.

Hankintamenettelyjen kehittämisessä ei kuitenkaan ole onnistuttu toivotulla tavalla. Keskeisenä syynä tähän voidaan pitää sopimusten lyhytkestoisuutta. Lisäksi ongelmana on ollut investointikustannusten huomioiminen sopimuksissa tilanteessa, jossa olemassa oleva murtajakalusto on hankittu budjettivaroin.

Merenkulkulaitoksen tilaajatehtävät ovat siirtyneet vuoden 2010 alusta toimintansa aloittaneelle Liikennevirastolle. Liikenneviraston tehtävänä on huolehtia jäänmurtaja-avustuksen saatavuudesta ja tilata tarvittavat jäänmurtopalvelut.

Vuoden 2010 alusta Varustamoliikelaitos Finstaship yhtiöitettiin Arctia Shipping Oy:ksi.

Lisätietoja:
Liikenne- ja viestintäministeriö, hallitusneuvos Minna Kivimäki, 040 776 1129 (1.3. alkaen 040 754 9871) "

Tätä lukiessa saa kuvan että Arctia shipping tuottaa kaiken jäänmurtopalvelun ja kipailua ei tarkoituskaan avata.

Mikä olikaan tilaaja/tuottja mallin tarkoitus? Nostaa kustannuksia ja luoda kaksi osin päällekkäistä organisaatiota?

Transatlanticin ryhtyessä sanoista tekoihin ja tilatessa neljä uutta murtajaa taitaa Arctian paukut olla loppu. Atle luokkaankin kai (mahdollisesti) tulossa uudet pääkoneet ja peruskorjaus (LVM:n mukaan Suomen Urho-luokan peruskorjaus ei ole ajankohtainen).

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.03.2010, 15:11:12
Pitäisköhän käydä jututtamassa pankin tätiä/setää?

"Danish icebreaker service a step closer to termination

The Danish governmental icebreaker service has come another step closer to termination. According to the Association of Danish Ports, the country's ports do not need the DKK 30 million annual insurance service, as the ports can handle the ice by themselves.
   More and more members of the Danish Parliament agree with the Association of Danish Ports. Recently, Henriette Kjær, spokesperson for the Konservative Folkeparti, which is part of the government, said that there is no need for a service that is out of date as ships today are stronger and more suitable for operation in ice. She also said that the icebreakers will have to be renewed if the service is to continue."

Ei noi kyllä MKL/Trafin vaatimuksia täytä, mutta ei täytä esim. Botnicakaan (siksikö se jäi rahtaamatta?). Eikös se nykyinen sopimus lopu 2011/2012 (poislukien optiot)?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.03.2010, 12:05:42
merimies s.7:

http://smu-fi-bin.directo.fi/@Bin/a0fdd125fa6225455d9a4629b9abed49/1268560700/application/pdf/2108922/MS_2-2010_maalis.pdf

"Virkamiesten laatiman selvityksen ohella
työnsä käynnistää laaja-alainen arktinen
neuvottelukunta. Se kuulee muun muassa
asiantuntijoita ja eri sidosryhmien edustajia
sekä pohtii Suomen mahdollisuuksia
pohjoisilla leveysasteilla pidemmällä aikatähtäimellä.
Kuivalaisen mukaan Suomella
on jo tällä hetkellä hyvät edellytykset olla
EU:ssa kovan luokan arktinen erikoisosaaja
ja tavoitteena on toimia tulevaisuudessakin
suunnannäyttäjänä EU:n arktisissa asioissa."

Tässä taitaa käydä kuten Shtokman-kentän rakentamisessa: Kova on uho, mutta lopulta osallistuminen rajoittui siihen, että kentällä on construction vessel, jossa on Porkka-merkkinen jääkaappi.

Transatlantichan on varsin pitkällä neljän uuden arktisen murtajan suunnittelussa ja mahdollisesti jo tänä vuonna tilaamassa ko. murtajat  ja Tor Viking suuntaamassa Alaskaan. Myös koulutuksessa (Ice Academy) ollaan varsin pitkällä. Suomalainen (Icetrain yms.) koulutus taitaa rajoittua Itämeren (yksivuotisiin) jääolosuhteisiin?

Paljon puhetta, vähän villoja!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.03.2010, 19:03:53
Aiheesta Kauppalehti:

"Jäitä särkemään



Alfons Håkans -varustamo havittelee jalansijaa myös jäänmurrossa, jota on
Suomessa jo availtu kilpailulle. Viimeksi päättyneeseen jäänmurron
kilpailutukseen osallistui kuitenkin vain yksi tarjoaja: valtion
varustamoliikelaitos

eli nykyinen Arctia Shipping. Joakim Håkansin mukaan aidon kilpailun
estäneenä ovat olleet lyhyet sopimusajat. Niiden turvin yksityinen yritys ei
uskalla lähteä investointeja tekemään.

– Uskoisin, että jatkossa alalle yritetään synnyttää aidompaa kilpailua.
Monopoli ei ole kenenkään etu.

Joakim Håkansin mukaan nykyiset murtajasopimukset ovat voimassa vielä ensi
vuonna. Tulevista sopimuksista voidaan käynnistää kilpailutus vielä tämän
vuoden puolella. Tätä taustaa vasten ei ole yllätys, että turkulaisyhtiö
ilmoitti talven paukkupakkasten aikaan olevansa halukas rakentamaan
jäänmurtajan, jota se voisi myös operoida.



Taksitolpalta Suomeen



Mutta, miten ihmeessä viime vuosina keskimäärin 20–25 miljoonan euron
liikevaihtoa tekevä yhtiö pystyisi suoriutumaan laivatilauksesta ja
murtotöistä? Jo pelkästään nykyistä murtajakalustoa vastaava alus maksaisi
helposti parisataa miljoonaa euroa.

– Murtajan rakentamiseen on olemassa erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi
ruotsalaisilla on kalustoa, jonka rakentaminen on huomattavasti halvempaa.
Mahdollista palveluntilaajaa eli liikennevirastoa ei kiinnosta se, minkä
näköinen alus. Pääasia on, että se pystyy tekemään tehtävänsä. Jos
palvelusopimus on pitkä, esimerkiksi 15 vuotta, sen aikana pystytään
kuolettamaan suurikin investointi, Håkans toteaa.

Hänen mielestään ei olisi kansantaloudellisesti järkevää kilpailuttaa
perinteisten murtajien töitä, vaan kyseeseen voisi tulla nykyisen kolmen
monitoimimurtajan työt. Turkulaisvarustamon suunnitelmissa uusi mahdollinen
jäänmurtaja olisi päätöikseen Pohjanmerellä. Kun jäätilanne vaatisi, alus
kutsuttaisiin murtotöihin.

– Toimintatapa olisi samanlainen kuin ruotsalaisilla. Alus olisi
ankkuritöissä Pohjanmerellä. Ne ovat vähän kuin taksitolppahommia. Työt
kestävät kerrallaan muutaman päivän. Näin alus olisi saatavissa nopeasti
Suomeen.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.07.2010, 00:29:46
Viikon varrella Riigikogussa keskusteltua: (huono käännös vta.ee sivuilta by Google (sama johon VL:n johto luottaa))

"Merenkulkulaitos ilmoitti hankinnat varujäämurdjate varauksia Pärnu ja Liivinmaan ja Suomenlahdelle
01.07.2010 01.07.2010

Veeteede Amet kuulutas välja riigihanked varujäämurdjate broneerimiseks Pärnu ja Liivi ning Soome lahele 2010.–2011. Merenkulkulaitos ilmoitti hankinnat varujäämurdjate varauksia Pärnu ja Liivinmaan ja Suomenlahdelle 2010.-2011. jäämurdehooajaks. jäämurdehooajaks.
Pärnu ja Liivi lahe varujäämurdja ülesandeks on jäämurdeteenuste osutamine laevadele ja laevakaravanide abistamine Pärnu sadamasse sisenemisel ja sealt väljumisel, kaasa arvatud laevade pukseerimine jääs. Pärnu ja Riianlahden varujäämurdja tehtävänä on jäämurdeteenuste tarjoaminen aluksille ja laevakaravanide auttaminen Pärnu satamaan saavuttaessa ja sieltä poistuttaessa, mukaan lukien alusten hinaus jäässä. Teeninduspiirkond avamere poolt, Irbe väinast kuni Pärnu sadama poini, mille asukoht on määratud koordinaatidega φ = 580 21,4' N ja λ= 240 27,0' E. Peittoalue on merelle, Irbe sijaisee kunnes Pärnu sataman poini, jonka kotipaikka on nimetty koordinaatit φ = 580 21,4 'N ja λ = 240 27,0' E.
Prahitav laev peab olema vedurlaev või muu laev, mis vastab vedurlaevade kohta kehtestatud tingimustele; minimaalne laius 12 m, maksimaalne süvis 5,5 m, peamasinate minimaalne koguvõimsus 2700 kW, jääklass 1A või sellega samaväärne. Prahitav alus on vedurlaev tai muu alus, joka vastaa hinaajat koskevia vaatimuksia; pienin leveys 12 m, syväys 5,5 m, päämoottorien pienin teho 2700 kW, Kansia 1A tai vastaava.
Veeteede Ameti laevadest osutab igal talvel Pärnu ja Liivi lahel jäämurdeteenuseid mitmeotstarbeline laev  EVA-316. Merenkulkulaitoksen aluksista tarjoaa joka talvi Pärnu ja Riianlahdella jäämurdeteenuseid monikäyttöinen alus EVA-316. Varujäämurdja prahtimine on vajalik ettenägematute olukordade puhuks, kui EVA-316 vajab asendamist seoses eriotstarbeliste ülesannete täitmisega. Varujäämurdja vuokraaminen on välttämätöntä odottamattomien tilanteiden varalta, että EVA-316 tarvitsee korvaamista koskevat erityisten tehtävien suorittamisessa.
Soome lahe varujäämurdja ülesandeks on jäämurdeteenuste osutamine laevade ja laevakaravanide abistamisel Muuga sadamasse, Tallinna lahe sadamatesse, Kopli lahe sadamatesse, Paldiski lahe sadamatesse, Kunda sadamasse ning Sillamäe sadamasse sisenemisel ja nendest sadamatest väljumisel, kaasa arvatud laevade pukseerimine jääs. Suomenlahden varujäämurdja tehtävänä on jäämurdeteenuste tarjoaminen alusten ja laevakaravanide auttamisessa Muugan satamaan Tallinnan lahden satamiin, Kopli lahden satamiin, Paldiski lahden satamiin, Kunda satamaan ja Sillamäen satamaan saavuttaessa ja niistä satamista lähtiessä, mukaan lukien alusten hinaus jäässä. Teeninduspiirkond on avamere poolt kuni loetletud sadamate akvatooriumideni ja akvatooriumidest kuni jääpiirini. Peittoalue on merelle asti on lueteltu satamien akvatooriumideni ja akvatooriumidest kunnes jääpiirini.
Laev peab olema jäämurdja või muu laev, mis vastab jäämurdjate kohta kehtestatud tingimustele; minimaalne laius 18 m, maksimaalne süvis 8,5 m, peamasinate minimaalne koguvõimsus 10 000 kW; vajalik on kontaktpukseerimise seade ja puksiirtross laevade pukseerimiseks jääs. Laiva on jäämurdja tai muu alus, joka vastaa jäänmurtajien koskevia vaatimuksia; pienin leveys 18 m, syväys 8,5 m, päämoottorien pienin kokonaisteho 10 000 kW, tarvitaan kontaktpukseerimise laite ja puksiirtross alusten hinausta jäässä.
Riigihanke eesmärk on tugevdada jäämurdevõimekust Soome lahel. Julkisia hankintoja pyritään vahvistamaan jäämurdevõimekust Suomenlahdella. Praegu on jäämurdetööde teostamiseks Soome lahel Veeteede Ameti käsutuses jäämurdja Tarmo, kuid karmil talvel ei pruugi see olla piisav. Tällä hetkellä jäämurdetööde varten Suomenlahdella Merenkulkulaitoksen käytössä jäämurdja Tarmo, mutta kurinalaisesti talvella ei ehkä riitä.
Veeteede Ametil on alates 2004. Merenkulkuviranomaiselta on vuodesta 2004. aastast Rootsi Mereadministratsiooniga ka jäämurdjate prahtimise leping, kuid seda vaid vabade laevade olemasolu korral. lähtien Ruotsin merenkulkuviranomaisten myös jäänmurtajien rahtausta sopimus, mutta vain vapaiden alusten saatavilla. See annab võimaluse saada lisajäämurdja keskmise talve puhul, kuid karmimal talvel ei pruugi vabasid jäämurdjaid olla. Se tarjoaa mahdollisuuden saada lisajäämurdja keskimääräisen talven osalta, mutta tiukemmat talvella ei välttämättä vapaita jäänmurtajat olla. "

Eli ruotsalaiset saavat ottaa itse "viikingit" ensin (jos tarvetta) ja virolaisilla toissijainen käyttöoikeus.

"Pienin leveys 18 m, syväys 8,5 m, päämoottorien pienin kokonaisteho 10 000 kW"

Botnica taitaa uida noihin kriteereihin?

Vai vuoleeko Arctia mielummin "kultaa kaukokentillä"?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 29.09.2010, 05:07:09
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 12.02.2010, 16:53:46
Murtajien koosta pohdiskelemisen sijaan mietityttää itse jäärajoitukset, eihän tuollaisissa isoissa bulkkereissa ole kunnon jääluokkaa. Ainostaan muutamia keskikokoisia poikkeuksia löytyy kanadalaisilta (mm. Fednav) ja venäläisiltä, joissa siis on jääluokkaa. Eihän nytkään esim. Luulajaan oteta suuria bulkkeja talviaikaan. Eli pitäisikö jäärajoituskäytäntöä muuttaa mikäli malmikuljetushanke toteutuu? Esim. Venäjän malliin...

Muutenhan leveälle murtajalle olisi tarjolla vain näitä normaaleja avustettavia. 

"Norden har indgået et nyt 5-årigt joint venture samarbejde med Glencore hvor partnerne deler udgifterne til ombygning af Panamax-skibet Nord Neptune til issejlads og indtægter på den fremtidige udbefragtning af skibet.

Den særligt hårde vinter i år betød, at flere kuleksporterende selskaber oplevede at brænde inde med laster i Østersøen, fordi skibene ikke var rustede til at sejle i den tætpakkede is.

Nordens samarbejdspartner gennem mange år, Glencore, der er en af verdens største råvareproducenter og -tradere, har derfor taget skridtet til fremover at sikre kultransporten i Østersøen også i de koldeste vintermåneder. Som led i dette arbejde har Norden og Glencore indgået et nyt 5-årigt joint-venture,
.
"Vi har opbygget Glencores omdømme på resultater og driftsikkerhed, og vi er glade for at forene vores styrker med Norden, som fuldt ud deler og lever op til disse værdier. Sammen er vi i stand til at sikre pålidelig kultransport året rundt og fuld operationalitet vinteren igennem. Vi ser dette joint venture som et logisk næste skridt i det løbende samarbejde mellem vores to selskaber og er stolte af vores forbindelse med hinanden", siger Angus Paul, Head of Freight, Coal Division, Glencore International AG, Baar,
Schweiz.

Nord Neptune har tidligere været langtidsindbefragtet af Norden, og i forbindelse med planerne om ombygning erklærede Norden købsoption på skibet i juli med overtagelse i september.

Ombygningen til isklasse varer ca. 6-8 uger og går i korte træk ud på at forstærke skroget og øge motorkraften, og desuden skal mandskabet have særlige kundskaber i sejlads og procedurer under ekstreme vejrforhold.

Udover at dele udgifter til ombygning deler de to selskaber også indtægter på udbefragtning af skibet i den 5-årige periode, som aftalen omfatter. Skibet skal ikke nødvendigvis transportere Glencores laster, men kan lige så vel transportere laster for andre selskaber afhængigt af, hvad der er den mest profitable forretning for samarbejdet.

Samarbejdet er et af de nyligste eksempler på, at Norden knytter tættere partnerskaber med udvalgte kunder, hvor rederi og kunde deler skibe og laster for kortere eller længere tid ad gangen.

Norden vil typisk stå for operationen af skibe og laster, mens de kommercielle beslutninger tages i fællesskab. Profit-sharing arrangementer som disse er på det seneste blevet en mere relevant samarbejdsform i Tørlast, i forbindelse med, at flere råstof- og mineselskaber er begyndt selv at indbefragte eller investere i egne skibe.

Nordenss tørlastflåde omfatter hermed i alt 3 isforstærkede skibe. Udover Nord Neptune er også de to Panamax-skibe Nordpol og Nordkap rustet til issejlads. Dertil kommer 3 isforstærkede Handysize-skibe i ordre ved et sydkoreansk værft.

Kilde: Norden News"

Tulevaa silmälläpitäen?

Tuskin jää ainoaksi jääluokaltaan upgradetuksi, jos kaivoshankkeet toteutuvat.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 29.09.2010, 16:37:30
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 29.09.2010, 05:07:09 Tuskin jää ainoaksi jääluokaltaan upgradetuksi, jos kaivoshankkeet toteutuvat.
Ainakin yhdeltä kaivokselta tulossa jo takapakkia:

"Malmikuljetusreitin suunnittelu Pajalasta Kemiin lopetetaan
28.9.2010 Kaivosyhtiö Northland Resources AB on valinnut Ruotsin Pajalan kaivoksen rautamalmin kuljetussatamaksi Narvikin sataman. Esillä ollut vaihtoehto malmin kuljettamisesta Kemin kautta ei näin ollen toteudu. Malminkuljetusreitin suunnittelu Pajalasta Kemiin päättyy eikä ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä olevaa hanketta toteuteta."


Lisää: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/uutiset/2010/9-102010/100928_malmi (http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/fi/uutiset/2010/9-102010/100928_malmi)

Toisaalta Koillisväylän kasvava käyttö tulevaisuudessa voi olla myös syynä jäävahvisteisten bulkkerien rakentamiseen & muuttamiseen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Niklas von Bruun-Riegels - 06.11.2010, 12:45:43
Hyvä artikkeli Suomen Merenkulkulehdessä sivu 40-41:
http://www.seacommand.fi/media/SM_10-11_2010_Netti_2.pdf
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Niklas von Bruun-Riegels - 13.11.2010, 15:26:29
15.11.2010 klo 20:00 TV1
MOT: Italialaista jäänmurtoa

Suomen monitoimimurtajat tekevät tappiota maailmalla, kotimaisen jäänmurron hinta nousee. Toimittaja Magnus Berglund.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tero Lahdenranta - 14.01.2011, 20:36:42
http://www.polarpost.ru/forum/viewtopic.php?f=4&t=1752

Sattumalta törmäsin tuollaiseen linkkiin. Sieltä löytyy jonkinlaisia hahmotelmia Venäjän uusista ydinmurtajista, en tosin tiedä miten pitkällä kyseinen projekti on tai kuinka "lopullisia" nuo suunnitelmat ovat. Komealta näyttää silti!  :thumb:

Google-kääntäjällä sivusta saa hiukan enemmän irti.

Edit: linkki korjattu
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.01.2011, 10:31:32
Em. artikkelista:

"Suomi ja Saksa versiot osoitti, että niiden ei pitäisi sekaantua eksoottisia muotoja, koska ne eivät salli joustavuutta, normaalikäytössä merellä.

Kapitan Nikolaev "(lusikalla nenä) taitekohdassa ympäri Skandinaviaa oli ankara myrsky ja sai erittäin vakavia murtumia, ja halkeamia rungossa, jopa vuoto konehuoneessa. В Nämä olivat voimakkaita iskuja.  Remodeled kapteeni Sorokin (jossa pontonoobraznym nenä) myös kokenut vakavia vaikutuksia riehua Lisäksi todellinen jään ominaisuuksia hän malomanevrennym.  Jatkuvassa kiintojäätä hän keskeytti komea sileä kanava, toimi todella tehokkaasti.  Ja vanha tukossa kanava, Kumpu jäätä, hän oli jo työskennellyt puskutraktori, työntää jäätä edessään.

Pyrkimyksemme kohdistuivat pääosin työ pois yleispalvelun ääriviivat - perinteinen, kiilamainen. Tällä lomakkeella voit tarkentaa ääriviivoja, ylläpitää tyydyttävä merikelpoisuus. "

Vihdoinkin otetaan lusikkakeulan huonous puheeksi. Let 50 popedyssakin taitaa ainakin matkatoimiston esitteen mukaan olla lusikkakeula.

Lusikkakeula on merellä todella inhottava ja jopa vaarallinen kuten edellä todetaan.

Lusikkakeula pitäisi lailla kieltää!

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 15.01.2011, 19:48:22
Lainaus käyttäjältä: Tero Lahdenranta - 14.01.2011, 20:36:42
http://www.polarpost.ru/forum/viewtopic.php?f=4&t=1752

Sattumalta törmäsin tuollaiseen linkkiin. Sieltä löytyy jonkinlaisia hahmotelmia Venäjän uusista ydinmurtajista, en tosin tiedä miten pitkällä kyseinen projekti on tai kuinka "lopullisia" nuo suunnitelmat ovat. Komealta näyttää silti!  :thumb:
Keulaa lukuun ottamatta kulmikkaat muodot ja massiiviset nosturit tuovat kovast mieleeni 80-lukuisen tunnelman. Back in the USSR ajattelutapaa kenties? ;D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 07.03.2011, 20:51:49
http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/sfp_vill_kopa_fler_isbrytare/300

"Svenska folkpartiets ordförande, kulturminister Stefan Walllin, vill att Finland och Sverige investerar i nya isbrytare i Sisu-klassen."

"Endast Urho och Sisu klarar av att ta sig fram i riktigt besvärliga isarna i normal hastighet. Vi kan inte utgå ifrån att det här är enda extrema vintern."

"Finland och Sverige kunde gemensamt investera under de kommande åren i två större isbrytare, i samma storleksklass som Urho och Sisu. Det handlar också om en säkerhetsåtgärd. Dessutom kunde investeringarna ha en sysselsättande effekt för den finländska varvsindustrin, säger Wallin."

Heja Stefan och SFP!

Kerrankin fiksua puhetta poliitikolta.

Vihdoinkin tunnustetaan, että NELIPOTKURINEN on se ainoa oikea MURTAJA.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikko Pätäri - 08.03.2011, 13:50:05
Asiattomuuksia poistettu. Kehoitan lisäämään murrettuja jäitä hattuihin tarpeen mukaan, tässä ajoittain varsin kuumassa aiheessa....
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 09.03.2011, 16:24:19
Lainaus käyttäjältä: Niklas von Bruun-Riegels - 06.11.2010, 12:45:43
Hyvä artikkeli Suomen Merenkulkulehdessä sivu 40-41:
http://www.seacommand.fi/media/SM_10-11_2010_Netti_2.pdf

Kannattaa lukea tuo artikkeli, ei paljoa lisättävää, pelkkää asiaa.

Sen verran kuitenkin, että tuo ammattitaito kokeneen kansipäällystön osalta
on muutaman tulevan vuoden aikana jäämässä eläköitymisen kautta vähiin.
Tarkoitan heitä vanhemman polven osaajia, joita on aika monta.

Miten uutta vakituista nuorta polvea? Nyt jo "vanhat"  opettaa sellaista uutta
jengiä joista osa ei ole koskaan edes jäänmurtaja avustuksessa olleet!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikael West - 09.03.2011, 17:47:02
Lainaus käyttäjältä: Tapani Hallantie - 09.03.2011, 16:24:19
Kannattaa lukea tuo artikkeli, ei paljoa lisättävää, pelkkää asiaa.

Sen verran kuitenkin, että tuo ammattitaito kokeneen kansipäällystön osalta
on muutaman tulevan vuoden aikana jäämässä eläköitymisen kautta vähiin.
Tarkoitan heitä vanhemman polven osaajia, joita on aika monta.

Miten uutta vakituista nuorta polvea? Nyt jo "vanhat"  opettaa sellaista uutta
jengiä joista osa ei ole koskaan edes jäänmurtaja avustuksessa olleet!


Tämä on tosiasia. Mutta kyllä sieltä löytyy jonkinverran kokemusta nuorempien kesken. Ja tämän talven jälkeen niin monella on vielä enemmän kokemusta kuin viimen keväänä. Joten ei se jäänmurto kokonaan kaadu vaikka konkarit lähtee eläkkeelle.
Maaorganissaatio on sitten vaikeampi puoli. Siellä vasta ongelmia syntyy kokemuksen puutteesta. Ja se on osa nykykoulutuksen syy. Merikapteeni tutkinto on saatavilla nykyään ilman päällystökokemusta ja sitten voivat saada virkoja maissa missä päätetään ihan metsästa otettuja päätöksiä. Tämä on faktaa!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 09.03.2011, 18:22:24
Lainaus käyttäjältä: Mikael West - 09.03.2011, 17:47:02
Maaorganissaatio on sitten vaikeampi puoli. Siellä vasta ongelmia syntyy kokemuksen puutteesta. Ja se on osa nykykoulutuksen syy. Merikapteeni tutkinto on saatavilla nykyään ilman päällystökokemusta ja sitten voivat saada virkoja maissa missä päätetään ihan metsästa otettuja päätöksiä. Tämä on faktaa!

Maaorganisaatioon yritinkin viitata, en niinkään etteikö kentällä kasvaisi uusia jäämiehiä, maan puolen väen pitäisi vain huolehtia
ettei nämä kokemusta kartuttavat voimavarat "karkaa" minnekään parempiin paikkoihin,
eli pidettäisiin palkkataso ym. porkkanana sitoutua nimenomaan jäänmurtoon.

Olen samaa mieltä, mitä merikapteenin tutkinto tuo tänäpäivänä tullessaan, uraputki maissa. Vaativampien toimien
soveltumusvaatimuksiin  tulisi ehkä sisällyttää, soveltuvaa käytännön kokemusta kentältä x-aikayksikköä
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.03.2011, 01:37:48
http://www.kp24.fi/uutiset/lahella/267773/5/Per%C3%A4meren-kasvava-talviliikenne-vaatii-lis%C3%A4%C3%A4-j%C3%A4%C3%A4nmurtajia-yhteishankinta-Ruotsin-kanssa-

"11.3.2011 Keskipohjanmaa
Perämeren kasvava talviliikenne vaatii lisää jäänmurtajia - yhteishankinta Ruotsin kanssa?

Suomen satamaliiton toimitusjohtaja Markku Mylly varoittaa tuudittautumasta siihen, että ilmastonmuutos poistaisi jäänmurtajien tarpeen. - Talvi tulee Perämerelle joka vuosi, hän muistuttaa.
Lisäkaluston hankinta on kallista. Yksi hyvä murtaja maksaa Myllyn mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Valtion budjetista ei sellaisia varoja löydy. - Ellei uuden hallituksen ohjelmaan kirjata infraa rahoittavan yhtiön perustamista.

Parhaaksi ratkaisuksi Mylly näkee yhteistyön tiivistämisen Ruotsin kanssa. Kansalliselta pohjalta on vaikea löytää toimivaa konseptia.

Aiheesta lisää perjantain Keskipohjanmaassa."

Ilahduttavaa että M. Mylly puhuu murtajista eikä monitoimialuksista, toisaalta suhtautuihan hän skeptisesti MTM DP-laitteistojen uusintaankin (oli sitä mieltä ettei niitä kannata välttämättä uusia vaan vetäytyä koko "busineksesta" (Finstashipin johtajana ollessaan)).

Onko mistään mitään opittu?

Vastaisin ei: monitoimimurtajat ovat kaupallisesti tuottaneet tappiota eikä niistä tullut edes kunnollisia murtajia. Samoin nykyinen OY malli on tehnyt uudisrakennukset mahdottomiksi.

Satukirjojen sankarit joulupukista lähtien (alan miehet tietävät ketä julgubbella tarkoitetaan) ovat ylistäneet laitteita ja businessta, mutta entäs jos olikin niin, että virkamiespohjalta johdettu perinnemurtajatoiminta olikin se kustannustehokkain tapa hoitaa jäänmurto?

Jos väitteet MTM:n tehokkudesta ja kaupallisen toiminnan menestyksestä olisivat totta, niin syntyneellä ylijäämällä voitaisiin rakennuttaa pari vispilää vuosikymmenessä.

Sitä odotellessa olisi mielenkiintoista tietää miten Soinin I hallitus rahoittaa murtajahankinnat?

Samoin "sotasyyllisyysoikedenkäynnit" MTM:n hankinnasta (LVM:n valvontavelvollisuuden rikkominen; esim. VTV todennut MTM hankinnan laittomaksi ja LVM:n oikeudet ylittäväksi; tosin taitaa rikos olla vanhentunut), Apu:n myynnistä (kenen valtuutamana ja miksi) ja vuoden 2008 "norjalaissotkuista" (GDV maritime/Aquanos vs. Finstaship) on yhä käymättä.

Luulenpa että vuosituhannenvaihteen casessa vain raapaistiin mädännäisyyden pintaa.

Saatettaisiin jopa oppia jotakin vastaisen varalle.

Mielenkiintoiseen umpikujaan on nykymallilla "breikkeribusiness" ajettu. No, ehkä tulevat talvet opettavat "businessorientoitumista" tälläkin saralla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.03.2011, 22:21:33
Jatkoa edelliseen:

"15.3.2011
Satamaliiton Mylly: Jäänmurtajakalustoa uusittava

Satamaliiton toimitusjohtaja Markku Mylly katsoo, että Suomen tulisi uudistaa jäänmurtajakalustoaan. Kuluva talvi on osoittanut, etteivät resurssit nyt riitä jäiden kasvaessa keskimääräistä isommiksi. Satamissa on nyt 5-10 päivän viive, kun talvimerenkulun tavoite on laivojen korkeintaan 3,5 tunnin odotusaika.

Uuden murtajan tulisi Myllyn mielestä olla vähintään Urho-luokan laivan kokoinen. Ehdoton minimi on nykyiset kahdeksan jäänmurtajaa, mutta kalusto ei riitä, kun mennään keskiarvojen yli. Pelkkä jäänmurtaja Voiman korvaaminen ei ratkaise tilannetta. Mylly ehdottaa toimintamallin luomista yhdessä Ruotsin kanssa, sillä jäänmurtajat ovat hyvin kalliita. "

Teknologiateollisuus

Huomio: "Uuden murtajan tulisi Myllyn mielestä olla vähintään Urho-luokan laivan kokoinen"

Rivien välistä voisin aistia ettei moulinexia haluta.

Samoin Voiman korvaaminen vispilällä ainoastaan huonontaisi jäänmurron palvelutasoa.

No, joo joka tapauksessa tolle nykyiselle OY/liikelaitosmallille on tehtävä jotain:

a) Kaikkien toimintojen ulkoistus ja monikymmenvuotinen sopimus (tosin silloinkin ajaudutaan yhdestä toimijasta riippuvaiseksi).

b) Takaisin laitosaikaan, mikä kyllä merkitsee nykylain mukaan "kaupallisen" toiminnan loppua.

Nykyisen kaltainen "kaikki maksaa" (kaikki=veronmaksajat) ja teollisuus vielä enemmän (=väylämaksut ylihintaisesta jäänmurrosta tappiollisen offshoren kulujen peittoon)malli ei kai sekään voi ikuisesti jatkua. (Vasta 18 vuotta takana.)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.03.2011, 21:43:13
SM no. 3:

"Monitoimimurtajista
uusi sopimus
Merialueiden jäänmurrosta Liikennevirastolla
on palvelusopimus Arctia
Icebreaking Oy:n kanssa viidestä perinteisestä
murtajasta vähintään viideksi
vuodeksi - viidestä lisävuodesta on optio.
Monitoimimurtajasopimus tuleville
vuosille uusitaan kevään aikana. Tavoitteena
on, että Liikennevirastolla olisi
valmiudessa yhteensä 8–9 murtajaa.
Lisäksi on uusi valtiosopimus jäänmurtoyhteistyöstä
Ruotsin kanssa varmistamassa
jäänmurtajien optimaalista käyttöä.
Myös Venäjän ja Viron kanssa
käydään neuvotteluja yhteistyöstä."

No, jo aikakin vanhassa sopimuksessahan maksettiin MTM:stä perinteisiä enemmän, mikä ei ole suhteessa "jäänmurtotehoon".
Ilmeisesti talvi 2010-2011 oli tapauskohtaiset sopimukset, koska edellinen sopimus ymmärtääkseni umpeutui ennen tätä talvea.

Yhä vaan kaikesta pilkkomisesta ex. MKL:n suhteen se tärkein eli perinteisten ja MTM managementin totaalisplittaus on tekemättä.
(Ainoastaan perinteisten ja MTM liiketoimintojen 100% erottaminen poistaa ristisubventointimahdollisuudet ja mahdollistaa rehellisen kuluarvioinnin perinteinen vs. MTM.)

Luulenpa tosin tosta Venäjän yhteistyökuviosta murtamisen suhteen, että allekirjoittaneen suun päällä on pari metriä multaa ennen sen toteutumista.
(Tuhkaaminen tosin suositeltavampi ja vihreämpi menetelmä.)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tero Lahdenranta - 23.03.2011, 22:41:11
Löytyi vielä animaatiovideo tuosta "Project 22220":sta eli venäläisten uudesta atomisärkijöiden luokasta.

http://www.youtube.com/watch?v=nPQ1SBKwPbE

Valitettavasti video on venäjänkielinen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 07.04.2011, 11:04:30
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 07.04.2011, 06:53:57
Eikä enää talvisin kauaksi lähdekään:

http://svt.se/2.33538/1.2383471/isbrytaren_oden_maste_stanna_hemma

Hyvä niin!  :)

"Under den värsta vintern i mannaminne var landets bästa isbrytare på andra sidan jordklotet."

Tuosta parhaasta olisin hiukan eri mieltä; perunapellolla tarvitaan neliveto.

"Oden är den största isbrytaren vi har. Den skapar breda rännor i isen och det är den typ av resurser vi vill ha här hemma."

Tästä rännien hyvyydestä olen kuitenkin samaa mieltä.

Onko ton Odenin jäänmurtokyvystä mitään havaintoa? Sen verran erikoinen Ruotsalainenkonstruktio, että en oikein uskoisi ennen kuin näen (olenhan Suomalainen :) )

Toinen mikä askarruttaa on noi Vikingin paatit. Pienempiä kuin Suomalaisten monitoimiset ja vielä tunneloidulla akselivedolla ilman keularusetteja. Kuinka pärjää esim. Suomi-monitoimisiin verrattuna? Sikäli hankalahan kaikkia on suoraan verrata kun leveyksissäkin on eroja. Onhan Urhokin hiukan kapeampi kuin multibreikkeri.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikael West - 07.04.2011, 12:45:28
Lainaus käyttäjältä: Teemu Malinen - 07.04.2011, 11:04:30
Onko ton Odenin jäänmurtokyvystä mitään havaintoa? Sen verran erikoinen Ruotsalainenkonstruktio, että en oikein uskoisi ennen kuin näen (olenhan Suomalainen :) )

Toinen mikä askarruttaa on noi Vikingin paatit. Pienempiä kuin Suomalaisten monitoimiset ja vielä tunneloidulla akselivedolla ilman keularusetteja. Kuinka pärjää esim. Suomi-monitoimisiin verrattuna? Sikäli hankalahan kaikkia on suoraan verrata kun leveyksissäkin on eroja. Onhan Urhokin hiukan kapeampi kuin multibreikkeri.

Kaikki on suhteellista. Joten yritän vastata Teemulle.

Kokemusta löytyy 4 vedosta (Apu, Urho ja Frej) 2 takavedosta (Ale, Otso ja Tor VikingII) Ja sitten vielä olen yhdellä Aquamasterilla ajannut jäissä (Letto) Kaikilla on omat rajoitukset ja olosuhteet missä toimii tosi hyvin ja sitten taas kannattaa olla kaukana.
Eli  neliveto on aina neli veto. Toki nekin pysähtyy jos olosuhteet ovat hankalia, mutta parhaat ovat.
Viking alukset ovat rakennettu ensisijaisesti Etelä selkämerelle - Itämerelle sekä Ruotsin länsirannikolle (Öresund ja Kattegatt) Vähä samoin kuin Botnica S. Lahdelle ja Fen/Nor selkämerelle/Merenkurkku.
Olin itse positiivisesti yllättynyt miten hyvin Vikingit jäissä kulki niin kauan kuin ei ollut liian paljon perunapeltoa taj useita valleja. Viking tehot on ok mutta massa puuttuu. Leveys tietenkin on pienempi. Rungon muoto tekee sen että ne ovat hankalia käntää 180 astetta ympäri sohjossa. Muuten mielestäni niitä voisi verrata Apu vs Urho kuin Viking vs Otso.
Kokemusta Monitoimi murtajilta ei ole joten en lähde vertaamaan sen enempää.

Sitten ODENiin ja sen jäänmurtokykyä... Oden on ainoa ei atomi murtaja joka on yksin pärjännyt Pohjoisnavalle (2 kertaa, viimeeksi 2009). Eli Oden osaa kyllä murtaa jäätä. (Vidar Viking on myös käynnyt siellä Odenin kanssa)
Oden on vielä hankalampi kääntää ympäri ja peruuttaa jäissä kuin Viikingit johtuen siitä ett peräsimet kääntyy sisään peruuttaessa suojatakseen hylsyt "gloggaamisesta". Sen takia ainakin täällä puhutaan että Oden on paras avustamaan konvoj (rännin leveys 32m), ja niin kauan kuin jääkenttä on tasainen. Tai niin kauan kuin saa ajaa suoraa linjaa, eli ei tarvita alkaa leikkaamaan, kääntyä takaisin tms.
Se että Odenin perä osa on kapeampi johtuu siitä että silloin perä saa tilaa ja se auttaa kääntymisen. Sama idea on Fennicassa ja Nordicass luulisin.

Sitten vielä lopuksi. Aluksen jäänmurto kyky on yksi asia. Mutta avustaminen aluksella on toinen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.04.2011, 13:09:51
Odenin jäänmurtokykyä on toki kehuttu ja alus on todennäköisesti yksi parhaimmista konventionaalisista murtajista, mutta toisaalta sen soveltuvuudesta varsinaiseen avustustoimintaan on toisinaan oltu eri mieltä - mm. peruuttaminen ja kääntyminen jäissä tuottavat vaikeuksia ilmeisesti juuri hieman erikoisemman rungonmuodon takia. Odenin avustustoiminnasta löytyy video täältä (http://www.youtube.com/watch?v=98T_Z-cVHGw). Varsin kaukaa tuntuu kiertävän leikatessaan alusta irti, mutta toisaalta omat kokemukseni rajoittuvat lähinnä Nordicaan, joka luonnollisesti kääntyy jäissä hieman näppärämmin kuin akselivetoinen laite. Kuinka "ketteriä" suomalaiset isommat murtajat ovat?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 07.04.2011, 19:54:07
Kiitos kommenteista.

Mikaelin toteamus jäänmurtokyvystä vs. avustaminen oli erittäin hyvä toteamus. Itse mitä en Odenissa ymmärrä on sen propulsion totetutustapa. Mikä ihme idea siinä on ollut?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Leskinen - 08.04.2011, 21:37:58
Mihin tarvitaan jäänmurtajan "ketteryyttä" ?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Toni Redsven - 08.04.2011, 23:18:51
Menee vähän aihetta hipoen, mutta siittettäköön jos tarve vaatii.

Mikä rajoittaa murtajien kokoa? Eikö noissa ydin laitteissa luulisi olevan potkua saatavilla sen verran että saataisiin paremmat jäissä kulku nopeudet ja samalla varmistettaisiin että mennään niin että heiluu. Ja samaa soveltaen öljy polttoisiin, isompaa konetta, enemmän tehoa, enemmän vauhtia, enemmän avustuksia, sujuvampi kulku paksummissakin jäissä ja vieläpä mahdollisuus päästä paksummistakin ahtovalleista läpi?

Voi olla(kun en ole ikinä laivaa suunnitellut, ehkä pitäisi niin tietäisi mitä sekin on =D ) että logiikassani on jotain feelua, mutta mitä? Eli tuleeko massat, hallittavuus vai mikä tekijä rajoittaa tehojen määrää ja missä määrin tehoja nostamalla saadaan lisää nopeutta aluksiin ja parempaa kulkua jäissä? En siis tarkoita että murtajalla tulisi päästä 35 solmua 80senttisessä jäässä, vaan näissä kotimaan oloissa, vaikka tämän talven oloissa taattaisiin takeltelematon kulku ja aavistus lisää vauhtia.

Erot vanhan ja uuden mallin välillä ymmärrän ja sen että nämä uudet eivät ole niin hyviä jäissä, mutta jos mennään nelipotkuri järjestelmällä ja laitetaan tehot tuplaten, mitä saadaan aikaan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.04.2011, 13:14:36
Lainaus käyttäjältä: Ari Leskinen - 08.04.2011, 21:37:58
Mihin tarvitaan jäänmurtajan "ketteryyttä"?

Näin lonkalta heittäisin, että "ketterä" jäänmurtaja on avustustoiminnassa nopeampi, tehokkaampi, taloudellisempi ja turvallisempi kuin "kankea".

Lainaus käyttäjältä: Toni Redsven - 08.04.2011, 23:18:51
Mikä rajoittaa murtajien kokoa?

Raha.

Vaikka teoriassa jäänmurtajien koon kasvattamisella on joitain teknisiä rajoituksia, nousevat taloudelliset tekijät käytännössä merkittävimmiksi murtajien kokoa ja tehoa rajoittaviksi seikoiksi. Periaatteessa mistä tahansa laivasta, vaikka keulabulbilla varustetusta matkustaja-autolautasta, voidaan rakentaa maailman paras jäänsärkijä teoriassa pelkästään tehoa kasvattamalla - "there's no replacement for displacement". Valtiolla ei kuitenkaan yksinkertaisesti ole varaa operoida "maailman tehokkainta murtajaa" - raakaöljyn hinnan nousu pitää huolen siitä, että käytännössä tulevaisuudessa jäänmurtajien toimintakykyä pitää pyrkiä parantamaan muilla keinoin kuin tehoa kasvattamalla, mm. optimoimalla rungonmuotoa ja ottamalla käyttöön ruoripotkurin kaltaista uutta teknologiaa. Toisaalta tässä astuu kuvaan myös jäänmurtajien miehistön ammattitaito - lapsikin osaa ajaa tehokkaalla murtajalla vaikka Rovaniemelle asti halki maiden ja mantujen, mutta käytettävissä olevien rajallisten resurssien tehokas hyödyntäminen kysyy muutakin kuin raskasta kaasujalkaa.

Vaikken suoralta kädeltä hylkääkään uuden nelipotkurisen murtajan rakentamista, assosioin "nelivedon" jostain syystä samaan kastiin kaasareiden ja työntötankokoneiden kanssa. Toki vanha jenkkirautakin kiidättää stetsonipäisen kuljettajansa kohti auringonlaskua, mutta riiittääkö se tänä päivänä? Uutta jäänmurtajaa ei missään nimessä tule rakentaa apinoimalla suoraan 40 vuotta vanhoja piirustuksia, vaan mikäli keulapotkureita halutaan käyttää, pitäisi niiden osalta suorittaa tutkimus- ja kehitystyötä tai ainakin varmistaa, ettei parempia ratkaisuja ole olemassa. Entä jos "keulapotkureilla" olisi käytössään 100 % konetehosta entisen 40 prosentin sijaan...

edit: Olisi kiva nähdä vertailua siitä, kuinka hyvin nykyaikainen ei-monitoimimurtaja pärjää noita 70- ja 80-luvun murtajia vastaan avustustehtävissä ja taloudellisesti.

Lainaus käyttäjältä: Toni Redsven - 08.04.2011, 23:18:51
...jos mennään nelipotkuri järjestelmällä ja laitetaan tehot tuplaten, mitä saadaan aikaan?

Ainakin isompi polttoainelasku :)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Leskinen - 09.04.2011, 18:51:26
LainaaLainaus käyttäjältä: Ari Leskinen - Huhtikuu 08, 2011, 21:37:58
Mihin tarvitaan jäänmurtajan "ketteryyttä"?

Näin lonkalta heittäisin, että "ketterä" jäänmurtaja on avustustoiminnassa nopeampi, tehokkaampi, taloudellisempi ja turvallisempi kuin "kankea".
Olisiko ketterä murtaja saanut Mäntyluodon edustalla kolme viikkoa jäissä odotelleen laivan satamaan paremmin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Heikkinen - 09.04.2011, 19:05:08
Lainaus käyttäjältä: Ari Leskinen - 09.04.2011, 18:51:26
Olisiko ketterä murtaja saanut Mäntyluodon edustalla kolme viikkoa jäissä odotelleen laivan satamaan paremmin.

Ehkä ei kun painetussa satakunnan kansassa ainakin tuumittiin niin et ko. aluksen koneteho oli jää oloihin aivan riittämätön... Jos yhdellä monitoimimurtajalla yritetään tahkoluotoon saada. No fennican ja nordican se lopulta vaati.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.04.2011, 20:20:48
Lainaus käyttäjältä: Ari Leskinen - 09.04.2011, 18:51:26
Olisiko ketterä murtaja saanut Mäntyluodon edustalla kolme viikkoa jäissä odotelleen laivan satamaan paremmin.

Yritätkö vihjata, että ohjailukyky ja jäänmurtokyky ovat jotenkin toisensa poissulkevia ominaisuuksia? Nykyisten monitoimimurtajien puutteet ovat kyllä tiedossa, mutta jos puhutaan seuraavan sukupolven jäänmurtajasta, niin mielestäni on järjetöntä palata takaisin akselivetoisiin laitteisiin, perinteisiin potkureihin ja peräsimiin. Vaikeissa jääoloissa, joissa jäänmurtaja joutuu operoimaan pienellä nopeudella lähellä avustettavaa kauppalaivaa, on ensisijaisen tärkeää säilyttää aluksen ohjailukyky. Lisäksi normaalioloissa avustettaessa "paikallaan kääntyvä" murtaja säästää aikaa ja polttoainetta, jolloin operointikulut jäävät pienemmiksi ja valtion kassa kiittää.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 10.04.2011, 08:41:35
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 09.04.2011, 13:14:36
Vaikken suoralta kädeltä hylkääkään uuden nelipotkurisen murtajan rakentamista, assosioin "nelivedon" jostain syystä samaan kastiin kaasareiden ja työntötankokoneiden kanssa.

edit: Olisi kiva nähdä vertailua siitä, kuinka hyvin nykyaikainen ei-monitoimimurtaja pärjää noita 70- ja 80-luvun murtajia vastaan avustustehtävissä ja taloudellisesti.



Toisaalta "automaailmassa" kukaan ei väitä nykyteknologian (traction control etc.) korvaavan nelivetoa eli kaksivedolla ei väitetä edes nykytekniikalla päästävän nelivedon tahtiin, joskin nykytekniikka auttaa nelivetoakin:

http://www.youtube.com/watch?v=4U-yFmnu0sY&feature=related

vanhaa tekniikkaa:

http://www.youtube.com/watch?v=ivlz6jRWmfg&feature=related

Kaksivedolla tonne ei kukaan yritäkään.

En tiedä miten asian vääntäisi, mutta fysiikan lakeja ei voi muuttaa, siksi neliveto. Onhan noi pulputukset yms. muotikärpäset todettu turhakkeiksi. There's no substitute to four screws.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.04.2011, 12:50:57
Jos nyt jatketaan (huonoja) autoanalogioita, niin taka- ja nelivetoja on nykyään vain porvareiden Bemareissa ja Audeissa. Suomi on kuitenkin köyhä maa, joten meidän on kärjistäen tyytyminen joko vanhaan savuttavaan Land Roveriin tai ostettava uusi etuvetoinen Ford (http://www.youtube.com/watch?v=CRapb2sLN1Q). Olen nimittäin kevään mittaan leikitellyt ajatuksella avustusjäänmurtajasta, jossa olisi hinaushaarukka (myös) keulassa. Tällaisessa aluksessa yhdistyisivät monitoimimurtajien ketteryys (podit) sekä keulapotkureiden runkoa huuhteleva ja valleja rikkova vaikutus. Tarvittaessa pitkä hinaus onnistuisi myös perinteiseen tapaan, joskaan en tiedä, onko se edes tarpeen. Keksintö ei sinäänsä ole uusi ja konseptin toimivuus on tullut todistetuksi muissa alustyypeissä, mutta sitä ei ole aikaisemmin sovellettu "perinteiseen" jäänmurtajaan. Lisäksi vaikka tiedän, että erityisesti tällä foorumilla vihataan "monitoimisuutta", voisi tällainen alus keulapotkurittomana toimia Itämeren jäänmurtokauden ulkopuolella vastaavissa tehtävissä arktisilla öljykentillä (ice management) - nykyiset monitoimimurtajathan yrittävät huonolla menestyksellä kilpailla ensisijaisesti avoveteen optimoitujen supplareiden kanssa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Savolainen - 10.04.2011, 18:18:28
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 10.04.2011, 12:50:57
Olen nimittäin kevään mittaan leikitellyt ajatuksella avustusjäänmurtajasta, jossa olisi hinaushaarukka (myös) keulassa. Tällaisessa aluksessa yhdistyisivät monitoimimurtajien ketteryys (podit) sekä keulapotkureiden runkoa huuhteleva ja valleja rikkova vaikutus. Tarvittaessa pitkä hinaus onnistuisi myös perinteiseen tapaan, joskaan en tiedä, onko se edes tarpeen. Keksintö ei sinäänsä ole uusi ja konseptin toimivuus on tullut todistetuksi muissa alustyypeissä, mutta sitä ei ole aikaisemmin sovellettu "perinteiseen" jäänmurtajaan.
Tossa on ainakin teoriassa ideaa. Onhan Fortum kayttanyt Azipodeja jo pitkaan, ja mita olen lukenut heidan kippariensa kommentteja, ei juuri murtaja-avustusta kaivata pahoissakaan paikoissa
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 10.04.2011, 18:26:46
Lainaus käyttäjältä: Ari Savolainen - 10.04.2011, 18:18:28
Tossa on ainakin teoriassa ideaa. Onhan Fortum kayttanyt Azipodeja jo pitkaan, ja mita olen lukenut heidan kippariensa kommentteja, ei juuri murtaja-avustusta kaivata pahoissakaan paikoissa

Näihin uusiin "kaislakiitureihin" ei podeja kuitenkaan laitettu. Oli noita podillisia "lintulaivoja" parinkin kappalein 2003 Oulu I:llä kiinni vaikka kielloista huolimatta ko. väylälle änkesivät. Paljon noissa ruoripotkureissa on kuitenkin jääoloissa vuotoja ja vikoja. Enpä tiedä yhtäkään ruoripotkurilaivaa, joka klaaraisi viiden vuoden telakointivälin toisin kuin esim. perinnemurtajat.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Savolainen - 10.04.2011, 20:06:43
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 10.04.2011, 18:26:46
Enpä tiedä yhtäkään ruoripotkurilaivaa, joka klaaraisi viiden vuoden telakointivälin toisin kuin esim. perinnemurtajat.
Mulla ei ole Azipodeista eika muistakaan Akuankoista kokemusta, mutta naen kylla talla vanhahtavalla tekniikan tuntemuksellani, etteivat ne voi kestaa kiintean akselin ja potkurin tavoin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.04.2011, 22:48:48
Lainaus käyttäjältä: Ari Savolainen - 10.04.2011, 18:18:28
Onhan Fortum kayttanyt Azipodeja jo pitkaan, ja mita olen lukenut heidan kippariensa kommentteja, ei juuri murtaja-avustusta kaivata pahoissakaan paikoissa

Toinen hyvä referenssi Azipodeille jäissäkulkevissa kauppalaivoissa on Monchegorskin viimevuotinen matka Murmanskista Aasiaan Koillisväylää pitkin ilman jäänmurtaja-avustusta. Jos vuonna 2006 valmistunut Norilskiy Nickel olisi ollut virheinvestointi, sille tuskin olisi rakennettu viittä sisaralusta, eikä Sovcomflot olisi tilannut viittä samaan konseptiin perustuvaa säiliöalusta. Vaikea kuvitella, että noinkin hankaliin oloihin lähdettäisiin yksin tekniikalla, johon ei luotettaisi. Myös muissa alustyypeissä venäläiset tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä noihin vispilöihin.

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 10.04.2011, 18:26:46 Oli noita podillisia "lintulaivoja" parinkin kappalein 2003 Oulu I:llä kiinni vaikka kielloista huolimatta ko. väylälle änkesivät.

Viittaat "lintulaivoilla" ilmeisesti Lunniin ja Uikkuun. Niin, onhan se kyllä totta, ettei Azipodien ja niillä varustettujen kauppalaivojen kehitys ole juurikaan edennyt vuodesta 1993. Lienee kuitenkin kiistämätön tosiasia, että näidenkin alusten jäissäkulkukyky parani podien asentamisen myötä, vaikka kyseessä olikin prototyyppiasennus.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 10.04.2011, 23:26:17
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 10.04.2011, 18:26:46
Näihin uusiin "kaislakiitureihin" ei podeja kuitenkaan laitettu. Oli noita podillisia "lintulaivoja" parinkin kappalein 2003 Oulu I:llä kiinni vaikka kielloista huolimatta ko. väylälle änkesivät. Paljon noissa ruoripotkureissa on kuitenkin jääoloissa vuotoja ja vikoja. Enpä tiedä yhtäkään ruoripotkurilaivaa, joka klaaraisi viiden vuoden telakointivälin toisin kuin esim. perinnemurtajat.

Tarkoitatko "kaislakiiturilla" uusia kiinattaria? Jos näistä kyse niin voisi luulla propulsiovalinnan olleen taloudellisten seikkojen sanelema. Ultimaattista jaanmurtokykyä tarvitsee kuitenkin hyvin pienen osan matkatuista maileista tavallisessa Euroopan/Itämeren liikenteestä.

Haastattelin juuri erästä pitkänlinjan murtajapäällikköä, ja hänen näkemyksensä mukaan pod:i asennuksen jälkeen jo ennestään jäissä hyvin kulkevista Uikusta/Lunnista tuli aivan eri aluksia. Mastera ja Tempera eivät minun tietääkseni ole koskaan olleet jumissa niin etteivätkö olisi päässyt irti ilman murtaja avustusta. Tälläkin foorumilla oli juuri hiljattain virheellistä tietoa asiasta. Tuomaksen viittaamilla arktisilla kontti/tankkilaivoilla voinee vahvistaa toteamuksen DAS-konseptin uskomattomasta jäänmurtokyvystä.

Mitä tulee ruoripotkurien luotettavuuteen, niin se onkin sitten hankalempi asia. RCI ei ilmeisesti koskaan ole joutunut suorittamaan ennakoimatonta telakointia Azipodin takia ja ko. varustamon käysäthän käy tokassa vain joka viides vuosi. Saman suuntaista viestiä on ilmeisesti saata Venäjän suunnulta arktisista aluksista. ABB:n erään kaverin mutu-tuntuman mukaan arktisissa POD:eissa on vähemmän laakeriongelmia suurempien varmuuskertoimien takia huolimatta kovemmasta rasituksesta. Samaa tarinaa kerrotaan mekaanisten potkurilaitteiden huollon puolelta. Alimitoitus tai riittämätön marginaali käyttöön nähden aiheuttaa ison osan ongelmista. Eli taas raha taustalla.

Perinteistä murtajaa ei kai ole kovin hankala ole saada kestään 5-vuotta, kun sillä harvoin edes ajetaan  ;D no joo, mutta ymmärrätte pointin.

Tiivisteongelmista olisi kiva tietää enemmän. Onko kyse vain "normaalista" vuodosta vai aiheutuuko noista suunnittelemattomia telakointeja enemmänkin? Kyllähän noissa perinteissä hylsissäkin tuntuu menevän vellit sekaisin erityisesti manoveeraustilanteessa. Propulsioon liittyvät asiat sattuvat kiinnostamaan tavallista enemmän varsinkin kun nyt teen projektityötä aiheesta. Joten arvostan kommentteja :) Myös kahden kesken saa olla yhteydessä jos ei halua julkisesti kirjoitella. Tätäkin palstaa lukee paljon ammattilaisia jotka eivät tänne kirjoittele.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.04.2011, 01:37:21
"Kiinattarien" kohdalla päädyttiin perinteiseen ratkaisuun todennäköisesti siksi, että alukset purjehtivat suurimman osan ajasta avovedessä, jossa mekaaninen voimansiirto ja potkuriakseli ovat halvempia sekä taloudellisempia kuin sähköinen ruoripotkuri. Mastera ja Tempera sen sijaan liikennöivät käsittääkseni ensisijaisesti Primorskiin, ja kuten tänäkin talvena on nähty, jääolosuhteet itäisellä Suomenlahdella ovat varsin haastavat ja näin ollen investointi DAT-konseptiin on perusteltu. Avovedessä alukset todennäköisesti pystyvät todennäköisesti kilpailemaan kokoluokassaan perinteisten tankkereiden kanssa mm. paremman propulsiohyötysuhteen takia.

Kuten kaikkien monimutkaisten teknisten laitteiden, myös Azipodien luotettavuudesta puhuttaessa kannattaa pitää mielessä, että tuotteen luotettavuus sen elinkaaren aikana seuraa pääsääntöisesti ns. kylpyammekäyrää (http://en.wikipedia.org/wiki/Bathtub_curve), jonka ensimmäinen kolmannes kuvastaa ns. "lastentauteja". Julkinen keskustelu sähköisten ruoripotkurilaitteiden epäluotettavuudesta juontaa osittain juurensa siitä, että Azipod keräsi alusta asti runsaasti huomiota, jonka seurauksena alkupään ongelmat saivat julkisuutta ja monet menettivät uskonsa ABB:n tuotteeseen vuosituhannen taitteessa. Nämä ongelmat on kuitenkin pääosin saatu korjattua, ja avovesipuolella Azipodien saatavuus (availability) onkin noussut hyvin lähelle perinteisiä propulsioratkaisuja ja propulsiojärjestelmän luotettavuus (reliability) on jopa parempi kuin tavanomaisella akselilinjojen, potkurien, peräsimien ja peräohjailupotkureiden muodostamalla kokonaisuudella. Tiedot tosin perustuvat ABB:n ensisijaisesti risteilijöihin keskittyvään julkaisuun, mutta olettaisin tilanteen olevan jotakuinkin samanlainen tai jopa parempi "jääpuolella" mm. Teemun mainitsemien suurempien varmuuskertoimien takia.

Double acting -alusten kehityksestä löytyy mielenkiintoinen julkaisu (http://www.akerarctic.fi/publications/pdf/MombXDat.pdf), jonka sivuilla 3-4 on juttua perä edellä jäissä kulkevan, ruoripotkureilla varustetun murtajan jäissäkulkukyvystä. En tiedä, pohjautuuko esitetty tulos malli- vai täysmittakaavakokeisiin, mutta tuon paperin mukaan tällainen alus pesee tasaisessa jäässä sekä Otso- että Urho-luokan murtajat. Näin lonkalta veikkaisin, että tilanne on jotakuinkin sama myös valleissa ja ränneissä, sillä kysehän on käytännössä vain tehokkaammista keulapotkureista, jotka huuhtelevat runkoa ja hajoittavat vallit joko mekaanisesti tai virtauksen avulla.

edit: Moderaattori lupaili aamusta siirrellä viestejä "Jäänmurron tulevaisuus"-viestiketjuun.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 11.04.2011, 04:15:11
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 11.04.2011, 01:37:21 Mastera ja Tempera sen sijaan liikennöivät käsittääkseni ensisijaisesti Primorskiin, ja kuten tänäkin talvena on nähty, jääolosuhteet itäisellä Suomenlahdella ovat varsin haastavat ja näin ollen investointi DAT-konseptiin on perusteltu. Avovedessä alukset todennäköisesti pystyvät todennäköisesti kilpailemaan kokoluokassaan perinteisten tankkereiden kanssa mm. paremman propulsiohyötysuhteen takia.
Olen elänyt siinä käsityksessä, että DAT:it hankittiin nimenomaan turvaamaan Nesteen jalostamoiden toimitukset Koiviston suunnalta. Tänä talvena haukkuneet varmaan taas hintansa.

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 11.04.2011, 01:37:21 Kuten kaikkien monimutkaisten teknisten laitteiden, myös Azipodien luotettavuudesta puhuttaessa kannattaa pitää mielessä, että tuotteen luotettavuus sen elinkaaren aikana seuraa pääsääntöisesti ns. kylpyammekäyrää (http://en.wikipedia.org/wiki/Bathtub_curve), jonka ensimmäinen kolmannes kuvastaa ns. "lastentauteja". Julkinen keskustelu sähköisten ruoripotkurilaitteiden epäluotettavuudesta juontaa osittain juurensa siitä, että Azipod keräsi alusta asti runsaasti huomiota, jonka seurauksena alkupään ongelmat saivat julkisuutta ja monet menettivät uskonsa ABB:n tuotteeseen vuosituhannen taitteessa. Nämä ongelmat on kuitenkin pääosin saatu korjattua, ja avovesipuolella Azipodien saatavuus (availability) onkin noussut hyvin lähelle perinteisiä propulsioratkaisuja ja propulsiojärjestelmän luotettavuus (reliability) on jopa parempi kuin tavanomaisella akselilinjojen, potkurien, peräsimien ja peräohjailupotkureiden muodostamalla kokonaisuudella. Tiedot tosin perustuvat ABB:n ensisijaisesti risteilijöihin keskittyvään julkaisuun, mutta olettaisin tilanteen olevan jotakuinkin samanlainen tai jopa parempi "jääpuolella" mm. Teemun mainitsemien suurempien varmuuskertoimien takia.
Azipodin kannalta oli onnetonta RR/Alstom Mermaid-sekoilu. Moni alallakin oleva sekoittaa kahden valmistajan laitteet keskenään. Jotain kuitenkin kertonee se, että RCCL on jatkanut Azipod-laivojen tilauksia, mutta käynyt oikeutta Rollssia vastaan.

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 11.04.2011, 01:37:21 Double acting -alusten kehityksestä löytyy mielenkiintoinen julkaisu (http://www.akerarctic.fi/publications/pdf/MombXDat.pdf), jonka sivuilla 3-4 on juttua perä edellä jäissä kulkevan, ruoripotkureilla varustetun murtajan jäissäkulkukyvystä. En tiedä, pohjautuuko esitetty tulos malli- vai täysmittakaavakokeisiin, mutta tuon paperin mukaan tällainen alus pesee tasaisessa jäässä sekä Otso- että Urho-luokan murtajat. Näin lonkalta veikkaisin, että tilanne on jotakuinkin sama myös valleissa ja ränneissä, sillä kysehän on käytännössä vain tehokkaammista keulapotkureista, jotka huuhtelevat runkoa ja hajoittavat vallit joko mekaanisesti tai virtauksen avulla.
Itselläkin tullut mieleen breikkeri joka kulkisi perä edellä avustettaessa. Mutta rajoittaako ruoripotkuri liikaa nopeutta esim. ränniajossa? JM-kipparin visio olisi kolme tai neljä podia ja reilusti tehoa ja massaa. Sen käsityksen kyllä saanut, että avustavat kipparit arvostavat manoveerauskykya joka nopeuttaa monia operaatioita huomattavasti.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.04.2011, 10:13:18
Lainaus käyttäjältä: Teemu Malinen - 11.04.2011, 04:15:11 Itselläkin tullut mieleen breikkeri joka kulkisi perä edellä avustettaessa. Mutta rajoittaako ruoripotkuri liikaa nopeutta esim. ränniajossa? JM-kipparin visio olisi kolme tai neljä podia ja reilusti tehoa ja massaa. Sen käsityksen kyllä saanut, että avustavat kipparit arvostavat manoveerauskykya joka nopeuttaa monia operaatioita huomattavasti.

En usko, että "podit edellä" ajaminen juurikaan vaikuttaisi jäänmurtajan nopeuteen rännissä. Nopeudet varsinkin lyhyessä hinauksessa ovat sen verran pieniä, ettei haitanne, vaikka virtaus osuu osittain aluksen runkoon. Lisäksi pitkä hinaus voidaan hoitaa perinteisellä tavalla, mikäli murtajassa olisi hinausvarustus myös perässä.

Mitä "JM-kipparin visioon" tulee, niin käsittääkseni nykyisiä ruoripotkureilla varustettavia murtajia ajetaan "kädet kahvoilla", joten kolmen tai neljän podin hallitseminen saattaisi muodostua varsin haastavaksi tehtäväksi. Podeja tuskin kannattaa "linkittää" toisiinsa, joten... jaloilla? Azipodeja saa lisäksi tällä hetkellä ~20 megawattiin asti, joten tehon puolestakaan ei tarvita useampaa kuin kahta ruoripotkuria, ellei olla rakentamassa tankkereita avustavaa supermurtajaa (http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/talvimerenkulku/tutkimus/Winter%20Navigation%20Research%20Board/No%2056%20Technology%20for%20the%20assistance%20of%20large%20tankers%20in.pdf). Todennäköisesti Itämeren olosuhteissa tehoa ei tarvittaisi enempää kuin perinteisissä murtajissa - osaavan kipparin tulisi täkäläisissä olosuhteissa pärjätä alle 20 MW:llä (Urhossa ja Sisussa 16.2 MW, Otsossa ja Kontiossa 15 MW).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Niklas von Bruun-Riegels - 11.04.2011, 11:22:52
On vähän pakko vastata näihin edellä oleviin jutusteluihin.
Kokeilkaapa joskus piruuttanne heittää lekaa liukumaan lattiaa pitkin varsi edellä. Jossain vaiheessa se painavampi pää haluaa tulla edelle. Näin tahtoo käydä hinatessa jäänmurtajalla. Linkkuja tulee.
Jos vetolaitteisto on vaan keulassa, ja eteen tulee valli joka hidastaa kulkua, niin hinauksessa oleva massa painaa systeemin linkkuun heti.
Näillä akselivetoisilla on nykyään tullut iso ongelma siitä, kun Otso luokan rakentamisen jälkeen on suurimpaan osaan laivoja tullut bulbi. Bulbi ohjaa aina vaan suoristamistoimenpiteen aikana  enemmän virtausta jäänmurtajan potkuri / peräsinvirrasta kasvattamaan tätä linkkua tekevää voimaa.
Pohjoisen miehet muuten puuhaavat kaivollisteollisuuden kuljetusten kanssa sellaisia suunnitelmia, että jäänmurtajien leveyden täytyy ylittää jo 40 metriä, joten tuo esitetty "kipparin tulisi pärjätä alle 20 MW:lla" hymyilyttää.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.04.2011, 14:05:06
Toki jäänmurtajan leveyden kasvaessa huomattavasti myös konetehoa tarvitaan lisää - viittasinkin 20 megawatilla lähinnä nykyisten murtajien kokoluokkaan. Lisäksi mitä noihin yli 40 metriä leveisiin malmilaivoihin tulee, niin ainakin viime syksynä oli puhetta rautamalmin laivaamisesta Narvikin kautta Ajoksen sataman sijaan (http://www.kaleva.fi/uutiset/narvik-paihitti-kemin/871629), joten onko noin isojen murtajien kaavailu Pohjanlahdelle enää tarpeen? Se raahelainen jäänmurtajapalveluiden suurkuluttajakin pärjännee pienemmilläkin laivoilla.

Tuosta "linkkuun painumisesta" voisi keskustella hieman lisää, sillä en oikein ymmärrä, miksi keulaan sijoitetuilla ruoripotkureilla varustettu murtaja olisi perinteistä ratkaisua alttiimpi kyseiselle ilmiölle. Tilanne lienee jotakuinkin alla olevan kuvan kaltainen, jossa mustat nuolet kuvaavat avustettavasta laivasta murtajaan kohdistuvia voimakomponentteja. Näistä jäänmurtajan keskilinjaan nähden kohtisuora komponentti pyrkii painamaan yhdistelmän linkkuun. En tiedä, kuinka tilanteesta todellisuudesta selvittäisiin, mutta olettaisin, että linkkuun meneminen pyrittäisiin estämään jotakuinkin kuvan esittämällä tavalla - keulaan sijoitetuilla ruoripotkureilla pyrittäisiin "vetämään" yhdistelmä takaisin linjaan ja perään sijoitetuilla podeilla taas "painamaan" "lommahdus" suoraksi. Näin ollen mielestäni vasemmanpuoleisessa kuvassa ollaan ensisijaisesti kääntämässä pelkkää murtajaa, kun taas oikeanpuoleisessa vedetään myös avustettavaa laivaa ikään kuin kylki edellä jäitä vasten. Lisäksi perään sijoitettujen podien virtaus osuisi avustettavaan laivan keulabulbiin ja, kuten sanoit, pyrkisi kasvattamaan tätä linkkua. Tämän perusteella olettaisin, että perä edellä hinaava jäänmurtaja selväisi tilanteesta helpommalla edellämainitun dynamiikan lisäksi myös siksi, että "keulapotkurit" myös hajottaisivat samanaikaisesti vallia, johon yhdistelmä jäi jumiin.

(http://users.tkk.fi/~tromu/ss/linkku.png)

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.04.2011, 16:41:01
Jo kerroton kertausta eli jos uudisrakennus tulee ajankohtaiseksi, niin alustava tarjouspyyntö nelipotkurisesta / perinteinen ruoripotkurimurtaja vs. monitoiminen. Jos hinnaero on kuten virolaiset ovat todenneet monitoiminen yli tuplasti perinteistä kalliimpi, niin rahtausten kilpailutuksessa on saatava vähintään yli 100000 euroa per päivä laskien yli tuplasti kalliimmat miehityskustannukset tuplaantuvat telakoinnit laitteiston ylläpito yms. Spot-markkinoilla tyhjänseisojaksi vispilää ei kannata rakentaa. Olen kovasti skeptinen sellaisen rahtauksen löytymiseen, varsinkin kun alus on varattava 3-6kk murtoon.

Olen varsin varma, että nelipotkurinen kiinteäakselinen murtaja on tehokkain ja ehdottomasti kustannustehokkain tapa toteuttaa jäänmurto.

Pulputuksilla ja ruoripotkureilla on jo leikitty ihan tarpeeksi ja kelvottomiksi todettu. Joskohan turvaudutaan kypsään hyväksi havaittuun tekniikkaan.

Nelivedon etuja en usko etu tai takavedolla saavutettavan. VTV kritisoi juuri edellisissä murtajahankinnoissa sitä, ettei perinteisestä murtajasta tehty alustavaa tarjouspyyntöä.

"Ja saman vuoden lopuilla kenraali Sjöman passitti paikalle merikapteeni Leonard Melánin, josta sittemmin tuli Suomen arvostetuin jäänmurtajakapteeni; nyt tutkimus olikin perusteellisin mahdollinen, sisältäen myös St. Ignacen ja sen sisarlaivan Ste. Marien henkilökuntien haastattelut; lisäksi Melán oli mukana kun St Ignace leikkasi Ste. Marien irti yli viisimetrisestä ahtojäävallista ja katseli jäältä kuinka Ste. Marie eteni vaivatta lähes 40-senttisessä paksun lumikerroksen peittämässä jäässä. Aluksen ketteryys raskaassa junavaunulastissakin oli aivan oma lukunsa.

Vielä kapteeni Melán kävi haastattelemassa laivanrakennusinsinöörejä Detroitissa, painoi oppimansa visusti mieleensä ja palasi helmikuussa 1896 Suomeen keulapotkurin vannoutuneena kannattajana. Joskin valinta kahden murtajatyypin välillä jäi senaatin tehtäväksi, Melánin raportti oli riittävän vakuuttava; uusi murtaja tulisi olemaan amerikkalaista tyyppiä."

Mikään fysiikan laki ei ole 115 vuodessa muuttunut-

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.04.2011, 18:29:47
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 12.04.2011, 16:41:01
Pulputuksilla ja ruoripotkureilla on jo leikitty ihan tarpeeksi ja kelvottomiksi todettu.

Kuka on todennut ruoripotkurit "kelvottomiksi" jäissä? Kuten aikaisemmin oli puhetta, palaute Azipodeilla varustetuista jäänmurtajista ja jäissäkulkevista laivoista on ollut lähes kauttaaltaan positiivista. Huonot kokemukset monitoimimurtajista, joista kahden ensimmäisen propulsiojärjestelmä perustuu sitä paitsi täysin erilaiseen tekniikkaan, eivät mielestäni oikeuta leimaamaan ruoripotkureita suoralta kädeltä "kelvottomiksi" jäänmurrossa.

Olen toki samaa mieltä siitä, ettei uusilla jäänmurtajilla kannata missään nimessä lähteä kilpailemaan avomerelle X-bow:n ja muiden erikoisratkaisujen kanssa. Jos jonnekin on pakko mennä jäänmurtokauden ulkopuolella, niin korkeintaan arktisille alueille jäitä murtamaan. Mieluiten näkisin kesäaikaan suomalaiset jäänmurtajat, niin uudet kuin vanhatkin, Suomenlahdella öljyntorjuntavalmiudessa...

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 12.04.2011, 16:41:01 "Ja saman vuoden lopuilla kenraali Sjöman passitti paikalle merikapteeni Leonard Melánin, josta sittemmin tuli Suomen arvostetuin jäänmurtajakapteeni; nyt tutkimus olikin perusteellisin mahdollinen, sisältäen myös St. Ignacen ja sen sisarlaivan Ste. Marien henkilökuntien haastattelut; lisäksi Melán oli mukana kun St Ignace leikkasi Ste. Marien irti yli viisimetrisestä ahtojäävallista ja katseli jäältä kuinka Ste. Marie eteni vaivatta lähes 40-senttisessä paksun lumikerroksen peittämässä jäässä. Aluksen ketteryys raskaassa junavaunulastissakin oli aivan oma lukunsa.

Vielä kapteeni Melán kävi haastattelemassa laivanrakennusinsinöörejä Detroitissa, painoi oppimansa visusti mieleensä ja palasi helmikuussa 1896 Suomeen keulapotkurin vannoutuneena kannattajana. Joskin valinta kahden murtajatyypin välillä jäi senaatin tehtäväksi, Melánin raportti oli riittävän vakuuttava; uusi murtaja tulisi olemaan amerikkalaista tyyppiä."

Mikään fysiikan laki ei ole 115 vuodessa muuttunut.

Lainauksesi lienee peräisin Seppo Laurellin "Höyrymurtajien aika"-kirjasta, joka löytyy omasta kirjahyllystänikin. Toki vanhaan Murtajaan verrattuna useimmat nykyaikaiset kauppalaivatkin kulkevat paremmin jäissä, vaikkeivät ne "amerikkalaistyyppisiä" olekaan. Melán vaikutti joskus vuosisadan vaihteessa, joten häntä tuskin voinee pitää nykyaikaisen jäänmurron asiantuntijana, vaikka sitä varmasti omana aikanaan olikin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 13.04.2011, 12:45:41
Heittäisin Jannelle kysymyksen, että mitä jos ensimmäisissä monitoimimurtajissa ei olisi ollutkaan suulakkeita?
Ja muistaako kukaan, kuinka Otso luokka sai kritiikkiä valmistuttuaan, nyt niitä ei parjaa juuri kukaan, kun
on parempi haukkumiskohde ja Otso & Kontio pärjää hyvin omine "hyväksyttyine" rajoituksineen?

Muuten Melánista löytyy varsin tyhjentävää tietoa Henrik Ramsayn teoksesta "Jääsaarron murtajat".
Ei hassumpi kirja jos haluaa tietää historiaa jäänmurtamisesta, kunhan vain sattuu sen löytämään,
itse sain sen isävainaalta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Niklas von Bruun-Riegels - 13.04.2011, 18:25:12

Ja muistaako kukaan, kuinka Otso luokka sai kritiikkiä valmistuttuaan, nyt niitä ei parjää juuri kukaan, kun
on parempi haukkumiskohde ja Otso & Kontio pärjää hyvin omine "hyväksyttyine" rajoituksineen?


Kyllä muistaa. Joku jo yhdessä vastauksessa nosti esiin esim."mustavalkoinen satu" kirjoituksen aikoinaan merenkulkulehdessä. Se vain yhä pitää kutinsa.

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 11.04.2011, 14:05:06
Toki jäänmurtajan leveyden kasvaessa huomattavasti myös konetehoa tarvitaan lisää - viittasinkin 20 megawatilla lähinnä nykyisten murtajien kokoluokkaan. Lisäksi mitä noihin yli 40 metriä leveisiin malmilaivoihin tulee, niin ainakin viime syksynä oli puhetta rautamalmin laivaamisesta Narvikin kautta Ajoksen sataman sijaan (http://www.kaleva.fi/uutiset/narvik-paihitti-kemin/871629), joten onko noin isojen murtajien kaavailu Pohjanlahdelle enää tarpeen?

Luuleeko joku, että pohjoisen ihmiset antavat heti periksi? On sinne tulossa muitakin kaivoksia.




Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.04.2011, 21:15:03
Lainaus käyttäjältä: Niklas von Bruun-Riegels - 13.04.2011, 18:25:12
Luuleeko joku, että pohjoisen ihmiset antavat heti periksi? On sinne tulossa muitakin kaivoksia.

Toivotaan näin. Voisivat tilata sinne Stadin telakalta pari itsekseen jäissä kulkevaa bulkkeria...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Niklas von Bruun-Riegels - 13.04.2011, 22:18:59
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 13.04.2011, 21:15:03
Voisivat tilata sinne Stadin telakalta pari itsekseen jäissä kulkevaa bulkkeria...
No joo, taas tätä. Olen jo 70 luvulla ollut hinaamassa Karhulla FÅA:n rollaria ja vielä Hankoon, joka oli rakennettu "itsekseen kulkevaksi, ilman jäänmurtajaa kulkevaksi" alukseksi.
Ei tämä maailma miksikään ole muuttunut näitten kvartaalihemmojen tultua vetämään pisnestä.
Laivat rakennetaan mahdollisimman halvalla, mahdollisimman juuri ja juuri todella surkeasti sävellettyjen jääluokkamääräysten mukaan, joista vielä on etsitty mahdolliset porsaanreijät vielä mahdollisten aukkojen löytämiseksi. Sitten siihen lisätään vielä miehitys. Etsitään halvin mahdollinen miehitys, jotka ovat saaneet upeat sertifikaattinsa jostain, missä ei edes tarvitse mitään jäissäkulusta tietää. Näillä mennään.
On vähän katkeranoloista tekstiä, mutta tämä on todellisuutta.
Kannattaa muuten laittaa sitten laivan nimeksi joku "Arctic..." "Northern.." "Ice.." tai siihen suuntaan viittaava, niin jo vain on kulkevinaan... Ainakin hinauksessa :)
Noihin Tuomaksen piirrustuksiin linkuista en ala tällä foorumilla vastaamaan. On senverran isompi alue, että aivan yksinkertaisilla riitninkeilla asia ei selviä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Simo Peräkorpi - 13.04.2011, 23:29:04
Kiitoksia jäiselle perämerelle :)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Sami Saarinen - 13.04.2011, 23:32:15
Lainaus käyttäjältä: Niklas von Bruun-Riegels - 13.04.2011, 22:18:59
Laivat rakennetaan mahdollisimman halvalla, mahdollisimman juuri ja juuri todella surkeasti sävellettyjen jääluokkamääräysten mukaan, joista vielä on etsitty mahdolliset porsaanreijät vielä mahdollisten aukkojen löytämiseksi.

Allekirjoitan edellä olevan täysin eli laivaa rakennettaessa suurimmalla osalla omistajista päivän sanana on hinta laadun sijaan. Mitä noihin jääluokkamääräyksiin tulee niin kundien kanssa ollaan koko talvi ihmetelty, kuinka voi alle 100 m käysä 1800 kW koneteholla saada 1A jääluokan?

Lainaus käyttäjältä: Niklas von Bruun-Riegels - 13.04.2011, 22:18:59
Etsitään halvin mahdollinen miehitys, jotka ovat saaneet upeat sertifikaattinsa jostain, missä ei edes tarvitse mitään jäissäkulusta tietää.

Juuri näin, eikä tähän seikkaan ainakaan parannusta ole tulossa. Markku "Minerva Nounou" Myllyn Nelosen uutisille antamaa kommenttia lainatakseni:

"mun mielestä nyt tähän jääolosuhteisiin ei niin hirveesti kannata pistää painoo, et se olis jonkinlainen turvallisuusriski"

Jotain näistä nykyisten kävijöiden ammattitaidosta kertoo se, ettei tältäkään talvelta muistu mieleen yhtään laivaa (härmäläiset ja svenskit pois lukien) jonka tutka olisi valmiiksi säädetty niin että jäärännit näkyvät.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 14.04.2011, 01:02:51
Lainaus käyttäjältä: Niklas von Bruun-Riegels - 13.04.2011, 22:18:59

Noihin Tuomaksen piirrustuksiin linkuista en ala tällä foorumilla vastaamaan. On senverran isompi alue, että aivan yksinkertaisilla riitninkeilla asia ei selviä.

En minäkään, menee aika moiseksi sokeripalojen, hienon sokerin ja tulitikkujen kanssa leikkimiseksi, niinkuin jossain aikanaan.
Muutama perusjuttu kuitenkin jos jota kuta kiinnostaa miettiä, lisätkää Tuomaksen ajatuksiin pari juttua, fysiikan peruslakeja, hydrodynamiikkaa ja
se tärkein JÄÄ...
Ja tuo Niklaksen lekan heitto pitkin lattiaa selittää nuista kolmesta osittain het yhden!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.04.2011, 02:04:09
On toki myönnettävä, että vientiliikenteeseen tuskin hankittaisiin jäissäkulkevaa erikoisalusta - esimerkiksi öljynjalostamon tai terästehtaan raaka-ainekuljetukset ovat huomattavasti kriittisempiä, joten yhtiöt panostavat todennäköisemmin Masteran ja Temperan kaltaisiin oikeasti jäissäkulkeviin aluksiin sen sijaan, että luottaisivat pelkästään jäänmurtaja-avustukseen. Sen sijaan ulos menevä tavara saa tarvittaessa odottaa vaikka kevättä satamalaiturilla, mikäli tässä tapauksessa kaivosfirmalla ei ole erityisiä siteitä vastaanottajaan.

Mielestäni on tarpeetonta vetää keskusteluun vuosikymmenten takaisia laivoja. Kehuttiinhan Rautaruukin puskuproomujakin aikoinaan hyviksi jäälaivoiksi, mutta nykyään lähinnä tuskaillaan niiden jatkuvan avustustarpeen kanssa. Kehitys kehittyy ja vaatimustaso kasvaa.

Mitä jääluokkiin tulee, niin eikö 1A Superia lukuunottamatta kyse ole lähinnä jäävahvistetusta laivasta, joka pystyy kulkemaan jääluokasta riippuen helpoissa, keksivaikeissa tai vaikeissa jääolosuhteissa tarpeen mukaan jäänmurtajan avustamana. Painoarvo vaikuttaa siis olevan runkorakenteiden kestävyydellä ja yleisellä soveltuvuudella jääoloihin, ei niinkään varsinaisella jäissäkulkukyvyllä. 1A Superilta edellytetään lakitekstinkin mukaan enemmän ("...pääsääntöisesti ilman..."). Jääluokkienkin osalta tapahtuu ajan myötä kehitystä ja onhan lisäksi ehdotettu myös 1A Superia korkeampaa jääluokkaa "double acting"-alusten tyyppisille jäissäkulkukykyisille kauppalaivoille.

Omasta puolestani "linkkuun menemisen" käsittelyn voi lopettaa, koska näemmä kukaan asiasta tietävä ei ole siitä halukas keskustelemaan. Ehkä joku joskus innostuu tutkimaan avustavan ja avustettavan aluksen välisiä vuorovaikutuksia, liikedynamiikkaa jne. vaikka diplomityön puitteissa, mielellään ilman pöytämausteiden väärinkäyttöä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 14.04.2011, 10:57:42
Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 13.04.2011, 23:32:15
Juuri näin, eikä tähän seikkaan ainakaan parannusta ole tulossa. Markku "Minerva Nounou" Myllyn Nelosen uutisille antamaa kommenttia lainatakseni:

"mun mielestä nyt tähän jääolosuhteisiin ei niin hirveesti kannata pistää painoo, et se olis jonkinlainen turvallisuusriski"

Jotain näistä nykyisten kävijöiden ammattitaidosta kertoo se, ettei tältäkään talvelta muistu mieleen yhtään laivaa (härmäläiset ja svenskit pois lukien) jonka tutka olisi valmiiksi säädetty niin että jäärännit näkyvät.
Kiitos näistä! Huumoria heti aamuun :)

Muuten keskustelussa näyttää vähän menevän sekaisin se mikä on teknillisesti on mahdollista, Tyyliin; Tempera, Norilsk
ja sitten se inhoreaali "1A paperilla"-maailmalla jonka kanssa murtajat saa olla tekemisissä päivittäin.

Se että mitä porukkaa ja millä kalustolla merillä liikutaan, niin ei voi muuta kuin todeta sen jutun tuurista pitävän paikkansa :) Valtaosa aluksista optimoidaan avoveteen ja jääominaisuuksiin panostetaan lähinnä paperilla. Tämä ei tule muuttumaan mihinkään, korkeintaan lainsäätäjällä ja valvojalla voisi olla vähän enemmän aseita ongelman hillitsemiseksi.

Toisaalta sitten tahoille jotka oikeasti haluavat jäissä kulkevaa kalustoa, niin DAS-konsepti taitaa ihan aidosti olla historian ensimmäinen itsenäiseen etenemiseen kykenevä alustyyppi. Olisi kiva saada jonkun noilla Nesteen DAT:eilla duunissa olevilta kommentti, mutta mitä itse olen kavereilta kuullut niin koskaan ei vielä oltaisi tarvittu murtajaa? Myös jutut Noriilsky Nickel:in koeajoilta Kara-mereltä (vaimikänytoli) ovat aika vakuuttavaa kuunneltavaa. Oli kuulemma Venäläisen ydinmurtajan kippari ollut aika murheellinen. Norilsky-kauppojahan ei syntynyt ennen hyväksyttyjä koeajoja, ja aika pitkään ei kai uskottu aluksen olevan niin kykynevä mitä se sittemmin on osoittanut olevan.

Tuohon murtaja hommaan palatakseni. DAS-laivoillakin on rajoitettu maksiminopeutta jäissä perä edellä edetessä, että mahdollisesti valliin ajettaessa rasitukset pod:ille ei muodostuisi liian suuriksi. Siksi aikasemmin ketjussa epäilin Azipodin soveltuvuutta murtajan keulaan jos tarkoitus on edetä "hyvää marssivauhtia" jääkentessä, eikä ainoastaan puhkoa valleja. Se että mikä tuo maksimi nopeus on, ja millä mitoituksilla saavutettavissa, en osaa sanoa.

Jos yritän yhdistää mitä Niklas ja Tuomas kirjoitti aiemmin "linkkuun menemisestä". Jos etuvetoinen auto (ruoripotkuri keulassa) hinaa raskasta jarrutonta peräkärryä (rahtilaiva) voi vedättämällä yrittää oikaista linkkuun menon. Mutta vain niin kauan kuin yhdistelmä on liikkeessä, ja etupyörissä on riittävästi pitoa ja voimaa. Jos auto toppaa lumipenkkaan menee yhdistelmä linkuun väistämättä. Eli näin käy myös murtaja/hinattava-yhdistelmälle.

Ihan näin villinä visona; jos murtajassa olisi perässä kaksi pod:ia (avopotkurein tottakai) ja keulassa akselipotkurit tai mahdollisesti jopa syvälle sijoitettu pod:i, niin osaako joku löytää tästä jonkun heikkouden? Tyhmä kyssäri; Janne ei usko pod:eihin, mutta jos leikitään että ruoripotkuri pysyy nipussa :)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 24.04.2011, 01:01:42
Tällänen tuli vastaan:
http://www.unols.org/committees/fic/smr/PRV/docs/TS1_Trip%20Report_0303.pdf

Aika suodattamatonta tekstiä, hyvä niin. Suurin piirtein samaa kerrontaa mitä tässäkin topikissa on ollut esillä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.04.2011, 02:17:35
Lainaus käyttäjältä: Teemu Malinen - 24.04.2011, 01:01:42
Tällänen tuli vastaan:
http://www.unols.org/committees/fic/smr/PRV/docs/TS1_Trip%20Report_0303.pdf

Aika suodattamatonta tekstiä, hyvä niin. Suurin piirtein samaa kerrontaa mitä tässäkin topikissa on ollut esillä.

Aivan, ainakin ensimmäiset kymmenen vuotta Botnican podit vuotivat öljyä.
Jos tilaisin offshorealuksen avoveteen, niin siinä olisi ruoripotkurit, mutta jäissä en niihin luota vieläkään.
Tuskin TallinkSilja ja Viking sattumalta ovat uudisrakennuksissaan päätyneet perinteisiin potkuri/peräsinratkaisuihin.

Mitä tulee Masteraan ja DAT/DAS:n, niin ainakin talvella 2002-2003 Sisu avusti sitä Porvooseen; Sisun klyyka oli Masteran föörissä ja Mastera eteni perä edellä eli se siitä itsekulkevasta.

Jäissä itsekulkeva on samanlainen taruolento kuin uppoamaton laiva. Jäähän kaksipotkuriset murtajatkin kiinni, niin että tarvitsevat välillä nelipotkuristen apua.

Ja paitsi linkkuun meno, niin etuvetoisen murtajan yksi ongelma olisi irtipääsy hinattavan aluksen kanssa.

Joten eiköhän lopeteta leikki kaikkien epäonnistuneiden potkuriratkaisujen, runkojen ja pulputusten yms. kanssa ja kaivetaan kiltisti Urhon piirrustukset esiin ja levitetään 42 metriseksi ja lisätään koneteho noin 40000 kilowattiin. Murtajahenkilöstö on kärsinyt huonosta teekkkarihuumorista jo tarpeeksi.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.04.2011, 01:24:12
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 24.04.2011, 02:17:35
Jos tilaisin offshorealuksen avoveteen, niin siinä olisi ruoripotkurit, mutta jäissä en niihin luota vieläkään. Tuskin TallinkSilja ja Viking sattumalta ovat uudisrakennuksissaan päätyneet perinteisiin potkuri/peräsinratkaisuihin.

Itsepintaisesti ainakin venäläiset tuntuvat ruoripotkureilla varustettuja jäissäkulkevia aluksia rakentavan, joten on vaikea kuvitella, että ne täyttä sutta ja sekundaa olisivat. Polar Pevek, Yury Topchev, Vladislav Strizhov, FESCO Sakhalin, Norilskiy Nickel, Monchegorsk, Zapolyarny, Talnakh, Nadezdha, Vasily Dinkov, Kapitan Gotsky, Timofey Guzhenko, Kirill Lavrov, Mikhail Ulyanov, Moskva, Sankt-Petersburg, Helsingin telakalla nyt rakennettavat kaksi jäätämurtavaa huoltoalusta... Uikusta ja Lunnista puhumattakaan.

Mielestäni on väärin vetää keskusteluun mukaan Tallink-Siljan, Viking Linen ja Nesteen uudisrakennusten perinteiset propulsioratkaisut ja käyttää niitä argumenttina ruoripotkureita vastaan jäänmurtajissa. Tavallisissa kauppalaivoissa vaakakupissa painavat enemmän kuljetuskoneiston hinta ja mekaanisen voimansiirron parempi hyötysuhde ja siitä seuraava pienempi tehontarve ja näin ollen polttoaineenkulutus. Azipodeja ei yksinkertaisesti kannata käyttää esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisessä matkustaja-autolauttaliikenteessä, vaikka ne kokolattiamattokapteenien märissä päiväunissa siintäisivätkin. Sen sijaan jos oltaisiin rakentamassa uutta Finnjetiä, kannattaisi perinteisen ratkaisun sijaan harkita esimerkiksi CRP-Azipodia, jonka hydrodynaaminen hyötysuhde erityisesti suurilla nopeuksilla on huomattavasti tavallista potkuri-peräsin -yhdistelmää parempi. Jäänmurtajissa ja muissa erikoisaluksissa operointiprofiili onkin sitten hieman erilaisempi, joten ruoripotkurien käyttäminen on perusteltua.

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 24.04.2011, 02:17:35 Joten eiköhän lopeteta leikki kaikkien epäonnistuneiden potkuriratkaisujen, runkojen ja pulputusten yms. kanssa ja kaivetaan kiltisti Urhon piirrustukset esiin ja levitetään 42 metriseksi ja lisätään koneteho noin 40000 kilowattiin. Murtajahenkilöstö on kärsinyt huonosta teekkkarihuumorista jo tarpeeksi.

Onko tällaisten mielipiteiden taustalla muutakin kuin huonoja kokemuksia ilmeisen epäonnistuneista suomalaisista ja ruotsalaisista monitoimimurtajista, vai onko esimerkiksi edellä mainitut venäläiset jäänmurtajatkin käyty paikan päällä toteamassa luokattoman huonoiksi ja kaikenlaiset mallikokeet todistettu huuhaaksi? Loppupeleissä päätöksen tekee aina asiakas, mutta katsoisin tehtäväni olevan yrittää myydä tämän tarpeisiin nähden mielestäni paras tekninen ratkaisu. En tällä haavaa usko, että sellaista löytyy neljän vuosikymmenen vuoden takaa, mutta mikäli pitkällisen selvitystyön tuloksena päädytään rakentamaan lisää Urho-luokkaa kopiokoneen suurennustoiminnon läpi ajettuna, niin olkoot sitten niin. Tällöin edessä kyllä olisi ainakin omalla kohdallani alan vaihto...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.04.2011, 06:02:09
Vastataan vaikka seuraavaa Suomen murtajaa tuskin allekirjoittaneen verovaroista maksetaankaan.

VTV kritisoi nimenomaan sitä, että alustavaa tarjouspyyntöä ei tehty perinteisestä monitoimisia tilattaessa; laajentaisin hommaa niin, että tarjouspyyntö nelipotkurinen vs. perinteinen ruoripotkurinen ja katsotaan summat.

Mitä tulee laivarakennustekniikan ylivoimaisuuteen fysiikan lakien suhteen (kaksi vs. neljä potkuria), niin Otso-luokan ja Fennica-luokan kohdalla vakuuteltiin uuden tekniikan ylivoimaisuuteen, mutta kuinkas kävikään: jokainen uusi murtaja-sukupolvi oli edellistä parempi Urho-luokkaan asti ja sen jälkeen jokainen on ollut edellistä huonompi mallikokeista yms. huolimatta. Joten ainakin allekirjoittaneen usko uuteen tekniikkaan on mennyt.

Fysiikan lakeja kaksiveto vs. neliveto ei voi muuttaa.

There's no substitute to four screws.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jan Holm - 25.04.2011, 21:22:49
Parasta olisi tehdä Sisu-Urho luokan päivitettyjä versioita.
Kunnon jäänmurtajia!
Offshore ja jäänmurto on 2 eri-asiaa!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Salomon Kaukiainen - 25.04.2011, 23:58:42
Itsellä on takana tältä keväältä viisi DAT-reissua Primorskiin, ja tosiaan kertaakaan ei jääty jäihin kiinni. Pahimmissa paikoissa vauhti tippui yhden solmun huonommalle puolelle, mutta peruuttamista (eli eteenpäin menoa) ei tarvinnut edes harkita. Jäänmurtajien rännejä toki yritettiin parhaan mukaan seurata jo polttoainetaloudenkin takia, mutta tuntui että tämänkin talven jäissä läpi pääsi mistä vain. Jumiin jäädessä Azipodilla on vielä mahdollisuus yrittää heikentää jäätä potkuria pyörittelemällä, tosin varmasti ainakin Suomen vesillä nopeammin selviää jäänmurtajaa odottamalla.

Perä edellä mentäessä nopeus on käytännössä rajoitettu kymmeneen solmuun, koska varsinkin lasti päällä keulassa on niin paljon massaa ja vipuvartta, että homma voi "lähteä lapasesta". Toisaalta tuossa vaiheessa keula edelläkin alkaa jo pääsemään samoihin vauhteihin. Jäänmurtaja-avustuksessa varsinkin tuo nopeus ei pitäisi olla mikään ongelma.

Keskustelujen perusteella keulassa olevan potkurin on todettu oikeasti tuovan helpotusta jään murtamiseen? Jotenkin olen vain itse kuvitellut DAT-idean perustuvan puhtaasti erilaisiin keulaprofiileihin jäänmurtoa ja normaalia ajoa varten, eli potkuri on vain pakosta "väärässä päässä" toiseen suuntaan mentäessä. Ilmeisesti asia ei ole ihan niin yksikertainen.

Toki viime syksyn telakoinnissa tuli hyvin huomattua, että ei Azipod mikään huoltovapaa ratkaisu ole. Kuitenkin ehkä jotain kertoo, että viime talven suurin ongelma oli kaikki radiolla apua pyytäneet laivat joiden ohi ajettiin. Joku venäläinen jopa väitti, että olivat sopineet Nesteen kanssa avustamisesta. Ja ne yöunet eivät olleet parhaat kun mentiin kymmenta solmua umpijäässä  ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.04.2011, 10:28:31
Lainaus käyttäjältä: Salomon Kaukiainen - 25.04.2011, 23:58:42
Keskustelujen perusteella keulassa olevan potkurin on todettu oikeasti tuovan helpotusta jään murtamiseen? Jotenkin olen vain itse kuvitellut DAT-idean perustuvan puhtaasti erilaisiin keulaprofiileihin jäänmurtoa ja normaalia ajoa varten, eli potkuri on vain pakosta "väärässä päässä" toiseen suuntaan mentäessä. Ilmeisesti asia ei ole ihan niin yksikertainen.

Keulan (perän) muodolla on toki merkittävä vaikutus erityisesti tasaisessa jäässä, mutta lisäksi "double acting"-tyyppisissä aluksissa potkuri toimii perinteisen jäänmurtajan keulapotkurin tapaan siten, että sen synnyttämä virtaus huuhtelee aluksen runkoa pienentäen jään ja teräksen välistä kitkaa. Lisäksi potkuria voidaan käyttää jäävallien hajottamiseen joko suoraan mekaanisesti tai "imemällä" vettä ja irtonaisia jääkappaleita vallin alta, jolloin valli romahtaa - vaikeissakaan tilanteissa ei tarvitse turvautua syöksyihin, vaan alus on suunniteltu etenemään vallien läpi jatkuvalla liikkeellä. Mikäli kuitenkin jäädään kiinni, voidaan podilla yrittää "puhaltaa" jäätä tai vallia rikki (mainitsemasi "heikentäminen").

"Potkuri edellä" edettäessä jäävastus on siis pienempi kuin perän muotoja vastaavalla jääkeulalla. Tähän perinteisten jäänmurtajien keulapotkuritkin perustuvat ja jota ilmapulputusjärjestelmä pyrkii vaihtelevalla menestyksellä imitoimaan.

Lainaus käyttäjältä: Salomon Kaukiainen - 25.04.2011, 23:58:42
Toki viime syksyn telakoinnissa tuli hyvin huomattua, että ei Azipod mikään huoltovapaa ratkaisu ole.

Luonnollisesti monimutkaisemman järjestelmän huollontarve on suurempi kuin perinteisellä ratkaisulla, mutta toisaalta "huoltovapaa" potkuri-peräsinyhdistelmä ei mahdollista esimerkiksi perä edellä jäissä etenemistä, koska alusta ei käytännössä pystyttäisi ohjaamaan. Näin ollen kyseessä on periaatteessa kompromissi lisääntyneen huollontarpeen ja kasvaneen suorituskyvyn välillä - päteehän sama yleensä esimerkiksi autopuolellakin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.05.2011, 19:44:45
http://www.smu.fi/viestinta/tiedotteet/?x1567738=2484645

Positiivista: "Mennyt jäätalvi osoitti jälleen, että Suomi tarvitsee omissa käsissä olevan riittävän ja nykyaikaisen jäänmurtokaluston. Perinteinen jäänmurtajakalustomme alkaa uhkaavasti vanhentua ja kaipaa pikaista uudistamista. Uusien murtajien tilaaminen onkin aloitettava pikimmiten. Murtajatilaukset on kohdistettava suomalaisille telakoille, mikä kasvattaa alan työllisyyttä ja säilyttää Suomen jatkossakin laivanrakennusosaamisen kärkimaina maailmassa."   :)

Potaskaa: "Kotimaiset monitoimimurtajat ovat kärsineet kansainvälisessä kilpailutilanteessa, jossa kilpailijat nauttivat omissa valtioissaan merenkulun tukia tai vastaavia järjestelyitä. Suomalaiset monitoimimurtajat on saatettava merenkulun tukien piiriin välittömästi niiden toiminnan jatkamisen turvaamiseksi." Arctia/Finstaship sai ko. rakkineet niin halvalle, että tuet todellakin vääristäisivät kilpailua, jos ei kyete tuottavaan toimintaan, niin offshoren lopetus/Arctia konkurssiin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.05.2011, 21:12:06
Nykyaikaista jäänmurtajakalustoa tässä toivoo itse kukin ;)

Koska tuota artikkelia ei ole muualle linkitetty, niin vedän aiheen vierestä sen verran, että viimeisen kappaleen suhteen en todellakaan ole samaa mieltä. Päästöt yksinkertaisesti pitää saada kuriin. Asia ei edes ole Suomen päätäntävallassa, sillä SECA-alue ulottuu Englannin kanaaliin asti. Onneksi vähärikkiselle polttoaineelle on vaihtoehtoja - rikkipesureita suunnitellaan Suomessakin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.05.2011, 12:38:37
Saattaa toteutuessaan hidastaa murtajahankintoja:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=54764:huikea-visio--miljardirata-jaeaemerelle&catid=9:talous-paeaeuutinen-&Itemid=32

Toisaalta taitaa olla niin, että "rikkinormit" siirtävät kaiken mahdollisen liikenteen pois Itämereltä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.05.2011, 13:32:46
Toisaalta uutisen povaama Koillisväylän lisääntyvä liikenne tietää hyviä aikoja suomalaiselle meriteollisuudelle, koska siellä tarvitaan todennäköisesti lisää jäänmurtajia ja jäissäkulkevaa tonnistoa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 17.05.2011, 09:06:53
Tarvetta jäänmurtajille lienee jatkossakin:

http://blogit.yle.fi/mot/ilmastovaltaa-valvomassa


Voihan tässä tilastovaihtelun puitteissa tulla 3-4 erittäin lauhaa talvea, mutta tuskin ikuisesti.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.05.2011, 18:17:29
Onneksi kukaan asioista oikeasti päättävä ei ole väittämässä, että jäänmurtajien tarve Suomen rannikkoalueilla tulisi poistumaan ilmastonmuutoksen myötä lähitulevaisuudessa. Jos nykyisenkaltainen kehitys jatkuisi ikuisesti, olisivat aikanaan kovimmatkin talvet jäättömiä, mutta pahimmassakaan tapauksessa niin ei tule käymään meidän elinaikanamme - jopa vuonna 2050 (+/- 15 vuotta) vuoden 1997 ilmastonmuutosskenaarioon perustuvan arvion mukaan keskimääräisenä talvena Pohjanlahti jäätyisi merenkurkusta pohjoiseen ja Suomenlahti Helsingistä itään. Ehkä jokaista jäänmurtajaa ei tarvitse tulevaisuudessa korvata uudella, mutta toistaiseksi se lienee paikallaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 13.06.2011, 21:14:17
Venäläisillä aikomuksia laajentaa Suomenlahden pohjukan vakiojäänmurtokalustoa:

Tugs, Towing & Offshore Newsletterin numero 23 kertoo, että jo kuluneena talvena käytössä olleen Kapitan Dranitsynin lisäksi Rosmorport olisi tuomassa Suomenlahdelle Murmanskista sen "puolisisaren" Kapitan Nikolaevin.

Rosmorport kaavailee myös uusia murtajia korvaamaan 80-lukuiset pienehköt Mudyug-luokan murtajansa (Mudyug, sekä alkuperäisasuiset sisarensa Dikson ja Magadan).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 13.06.2011, 21:57:47
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 13.06.2011, 21:14:17
Venäläisillä aikomuksia laajentaa Suomenlahden pohjukan vakiojäänmurtokalustoa:

Tugs, Towing & Offshore Newsletterin numero 23 kertoo, että jo kuluneena talvena käytössä olleen Kapitan Dranitsynin lisäksi Rosmorport olisi tuomassa Suomenlahdelle Murmanskista sen "puolisisaren" Kapitan Nikolaevin.

Rosmorport kaavailee myös uusia murtajia korvaamaan 80-lukuiset pienehköt Mudyug-luokan murtajansa (Mudyug, sekä alkuperäisasuiset sisarensa Dikson ja Magadan).


Eräs asiasta ainakin jossain määrin perillä oleva henkilö kommentoi Venäläisten murtajien olleen viimetalvena itsekin suurissa vaikeuksissa, ja lähinnä Moskvan sisaraluksineen olleen täysin operointikykyisiä Suomenlahden kalustosta. Eli sikäli olisi syytäkin kaluston uusimiseen. Te jotka olette mahd. paremmin perillä asiasta niin onkohan kuinka totta?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.06.2011, 23:41:43
Käsittääkseni suunnitelmissa on hankkia lisää nimenomaan Moskva-luokan tyyppisiä jäänmurtajia, mahdollisesti hieman suuremmalla koneteholla. Kyseessä ei siis liene mikään hukkainvestointi ja suomalaisiin ruoripotkurilaitteisiinkin on ilmeisesti oltu ihan tyytyväisiä.

Jokunen noista voitaisiin rakentaa Helsingissäkin...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.06.2011, 06:45:45
Jos uuden hallituksen hallitusohjelmaan ei kuulu murtajahankintaa, niin 4:n vuoteen ei uusia Suomeen hankita.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: J-P Miettinen - 11.07.2011, 13:53:39

TRAFILLE ARCTIA ICEBREAKINGIN MURTAJAT JA RUOTSALAISVAHVISTUS?

On mahdollista, että ruotsalainen jäänmurtaja Oden täydentää Suomen murtajakalustoa. Liikennevirasto on sopinut jäänmurrosta Arctian ja Alfons Håkans -yhtiön Zeuksen kanssa., mutta lisäkalustoa saatetaan tarvittaessa ottaa Ruotsista. 108 m pitkä ja 31m leveä Oden on rakennettu 1988 Götaverkenilla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.07.2011, 18:13:50
Ruotsalaiset varmasti hyppivät innosta ja taputtavat tahdissa, jos Oden karkaa Suomeen. Eikö siellä jo menneinä vaikeina talvina ole kirottu sitä, että maan paras jäänmurtaja luuhastaa jossain Etelämantereella. Toisaalta Odenin avustuskyvystä on oltu montaa mieltä...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.07.2011, 23:14:16
Epäilen vahvasti Odenin rahtauksessa olevan klausuuli, jonka nojalla ruotsalaiset saavat sen omaan murtoon kovan talven tullessa kuten Viron Viking rahtauksissa on ollut.

Muistaakseni SMA/VSS (Transatlantic) sopimus on katkolla 2015, joten saattaa kuviot Itämerellä olla muuttumassa.

Tosin Suomessa on kovalla hädällä sorvattu pitkät sopimukset, kun kilpailua ehkä vihdoin olisi tulossa Vikingien ja mahdollisten TA:n uudisrakennusten muodossa.

Kun kilpailu on näin rajattu pois ja Arctia ei omalla kassavirrallaan kykene rahoittamaan uudisrakennuksia ja apuun huudetaan mahdollisesti perustettavaa Valtion Infra Oy:tä ja sopimusten läpinäkyvyyskin on kyseenalaista, niin herää kysymys mistä koko liikelaitostamisessa ja OY tsydeemissä on kyse?

Sen voin kertoa ettei ainakaan verorahojen säästöstä tai palvelutason parannuksesta. Anne Brunila teki ainoan mahdollisen ratkaisun erotessaan aikoinaan MKL:n hallituksesta ja sen puheenjohtajan paikalta, kun jäänmurron rahtaustasoa nostettiin kesken sopimuskauden offshoren tappioiden kattamiseksi ja konkurssin välttämiseksi (tai siis liikelaitoshan se silloin oli ja nehän eivät voineet tehdä konkurssia, mutta ruma tappio olisi tullut).

Kauan eläköön ristisubventio!

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 13.07.2011, 06:54:09
Lankulta Odenia koskien saksittua:

http://svtplay.se/v/2477717/oden_halls_hemma

http://www.gp.se/nyheter/debatt/1.672518-lat-oden-vara-?ref=fb

"Efter att USA:s forskningsråd NSF och USA:s utrikesdepartement under våren förgäves sökt diskussion om hur de kan anpassa sig för att inte Sjöfartsverket ska utnyttja klausulen om att kunna ta hem Oden i förtid, skrev USA:s utrikesminister Hillary Clinton i mitten av juni ett brev till Carl Bildt där hon vädjar till Sverige att fortsätta ge McMurdo-stationen det isbrytarstöd den behöver. För bara några dagar sedan fick Carl Bildt ett liknande brev från Nya Zeelands utrikesminister Murray McCully. Ingen av dem har vad vi vet fått något svar."

http://www.dn.se/nyheter/oden-stannar-hemma

J/m Apu:n myynnistä aikanaan vastanneet tulisi saattaa valtakunnanoikeuteen.   :deal:

Huolimatta hallitusohjelman kirjauksesta, niin en usko murtajatilaukseen tällä vaalikaudella.

Valmistellaan tilausta tarkoittanee että tehdään parit suunnitelmat ja korkeintaan pyydetään tarjoukset.

Haiskahtaa että näillä "lisärahtauksilla" ainoastaan pelataan aikaa.



Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.07.2011, 22:54:37
Jostain lehtiartikkelista lueskelin, että jonkinlaista päätöstä uusien jäänmurtajien hankinnan tiimoilta luvattiin melko nopealla aikataululla, mahdollisesti jopa ennen joulua. Toki murtajan hankinta ottaa oman aikansa, ja hankintapäätöksestä on pitkä matka siihen, että teräs alkaa palaa. En kuitenkaan muista yksityiskohtia sen tarkemmin.

Saa nähdä, onko nykyisessä maailmantilanteessa resursseja rakentaa murtajia yksin vai lähdetäänkö kimppaan Ruotsin kanssa. Mikäli uudet murtajat tulisivat Pohjanlahdelle, ei yhteistyö välttämättä tuottaisi ongelmia - käydäänhän jo nyt "vieraissa" varsinkin Raahe-Luulaja -reitillä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Melker Söderudd - 15.07.2011, 19:15:22
Dolly pullautti moulinexit ulos..
Maikkari raportoi:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1361031/suomen-jaanmurtoon-lisakapasiteettia-ruotsista (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1361031/suomen-jaanmurtoon-lisakapasiteettia-ruotsista)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.07.2011, 21:07:42
Lainaus käyttäjältä: Melker Söderudd - 15.07.2011, 19:15:22
Dolly pullautti moulinexit ulos..
Maikkari raportoi:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1361031/suomen-jaanmurtoon-lisakapasiteettia-ruotsista (http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1361031/suomen-jaanmurtoon-lisakapasiteettia-ruotsista)

Loistavaa nyt Arctia tahkoaa moulinexeilla rahaa 365/7/24. Tuskin maltan odottaa listautumista OMX:n.  ;D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.07.2011, 01:07:54
Hiukan laajemmin tämä kuvo aukaisisi Veeteede Ametille mahdollisuuden vuokrata S-lahden "varamurtaja" samoin rahtaus Venäjälle voisi olla mtm:n suhteen mahdollinen, miksei myyntikin jos itänaapuri on kiinnostunut?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.07.2011, 01:26:08
MINTC presents:

"Merenkulun kasvihuonekaasujen vähentämisestä tulisi sopia IMO:ssa

Tiedote 11.07.2011 09.19 fisven

Suomen tavoitteena on, että konetehoa ja jäävahvistuksia koskevat korjauskertoimet toteutetaan niin, että alusten liikkumista jääolosuhteissa ei vaikeuteta. Suomi tulee lisäksi selvittämään jäänmurtokaluston uusimistyön yhteydessä energiatehokkuussääntöjen vaikutuksia jäänmurtajien tarpeeseen ja Itämerellä liikkuviin aluksiin."

Saattaa liittyä rahtaukseen tämänkin, sillä monitoimiset tunnetusti ovat jäissä epätaloudellisia. Monesti olosuhteissa, jotka perinteinen nelipotkurinen klaaraa kahdella tai kolmella koneella mtm tarvitsee kaikki neljä (tai kaksitoista). Uuden murtajan laskelmissa soisin painotettavan perinteisen pienempää kulutusta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.07.2011, 21:21:52
HBL:

http://hbl.fi/nyheter/2011-07-16/finland-snuvar-clinton-pa-isbrytare

"Enligt vd:n för det finska rederiet Arctia Shipping, Tero Vauraste, har Finland haft svårigheter med att upprätthålla servicenivån i den finländska havstrafiken de senaste vintrarna på grund av isen.

– Vi strävar efter att hålla en servicenivå där omkring 90 procent av fartygen får vänta i högst fyra timmar på assistans. I vintras blev genomsnittet 12 timmars väntan och det är för mycket. Under en hård vinter med mycket trafik behöver vi mera kapacitet, säger Vauraste."

Perinteisellä kalustolla sujuisi paremmin.

"Nio isbrytare behövs

Trafikverket i Finland söker nu tilläggskapacitet för de finländska isbrytarna. Behovet är nio isbrytare i beredskap. En anbudstävlan är gjord och det ser ut som om Oden blir den nionde isbrytaren."

Mitäs myitte Apu:n pois? LVM:n on kuitenkin ollut Finstashipin ja Arctian "omistajaohjaaja" koko ajan. Perinteiset (5 kpl)+Zeus+Oden=7 eli miten Oden olis yhdeksäs? Oon ilmeisesti missannut jonkun sopimuksen vai laskeeko Liikennevirasto mtm:t yhä saatavilla oleviksi?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 16.07.2011, 21:36:06
Aivan, mikäli Liikennevirasto haluaa yhdeksän murtajaa olisivat Fennica ja Nordica todennäköisimmin kahdeksas ja yhdeksäs, näin kirjoitti myös SST nyheterissään jokunen viikko takaperin. Uutta sopimusneuvottelua kehiin tai katse ulkomaille? Mene ja tiedä, aika näyttää...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.07.2011, 23:08:38
Kaluston uusimisesta YLE:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/07/jaanmurtokalustoa_uusittava_lahivuosina_2735148.html

Huomioita:

"Liikenneviraston talvimerenkulun asiantuntija Ilmari Aron mukaan Voima on tarkoitus korvata uudella murtajalla tämän hallituskauden aikana."

Eli ehkä yksi uusi murtaja tällä nelivuotiskaudella?

"Yksi perinteinen murtaja maksaa noin 100 miljoonaa euroa ja monitoimialukset vielä hieman enemmän."

Virolaisten mukaan perinteinen (vuonna 2009) noin 60 miljoonaa ja monitoiminen 130 miljoonaa (Botnican kokoluokassa). Haiskahtaa että monitoimiviruksesta ei olla päästy eroon ja rehellistä laskelmaa ei edes koiteta saada aikaiseksi.

http://www.postimees.ee/33146/podur-tarmo-ootab-tulutult-nooremaid-appi/

"Sama lihtne on konks asja juures: niisugused uhked lisavõimalused kergitavad laeva umbes 1,1 miljardi kroonise hinna 2,5 miljardile kroonile. Ning laev peaks justkui aasta läbi Eesti vetes viibima."

Hieman enemmän? 2,5 kertainen hinta moulinex vs. perinteinen?

"Murtajat hankitaan useimmiten osakeyhtiömallilla. Silloin osakeyhtiö hankkii laivat ja vuokraa niiden käytön valtiolle. Valtion täytyy olla etukäteen sitoutunut kaluston pitkäaikaiseen vuokraamiseen, että hankinta voidaan tehdä."

Arctianhan piti omalla tulovirrallaan rahoittaa hankinnat.

Mistään ei olla mitään opittu ja päätä on tarkoitus hakata vuonon kylkeen jatkossakin?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.07.2011, 08:52:14
Aiheesta oli artikkeli Logistiikka-lehdessä (4/2011), josta seuraavat lainaukset:

"Pohjanlahden perukoilla tarvitaan menneen talven kaltaisissa oloissa raskaan luokan murtajia."

"Liikenneviraston asettama palvelutason edellytys uusilta jäänmurtajilta on, että kaikkialla Itämerellä jäätä pitää pystyä murtamaan - 10 solmun nopeudella.
- Kun jäänmurtajien lukumäärä on rajallinen, niin tehoja on löydyttävä. Murtajilla täytyy olla konetehoa ja painoa niin, että jää murtuu niiden massan alla ja avustus sujuu, Aro painottaa."

"Lähes kaikki nykyiset jäänmurtajat vanhenevat samaan aikaan 2020-luvulla."

"- Jäänmurron kustannukset pyritään pitämään alhaalla eri tavoin. Olemme muun muassa pohtineet, että hankkisimme monitoimialusten sijasta perinteisiä jäänmurtajia. Ovathan ne hinnaltaankin edullisempia kuin monitoimialukset ja lisäksi ne selviävät yhdellä miehityksellä." (Aro)


Artikkelissa mainitaan myös, että Ruotsin jäänmurtajat ikääntyvät samaa tahtia Suomalaisten kanssa. Mahtaisikohan tuosta lohjeta yhteistyöhanke ja tilauksia esimerkiksi Helsingin telakalle?

Tiedän eräiden tahojen myhäilevän tyytyväisenä aina, kun puhutaan "perinteisistä jäänmurtajista", mutta itse en näkisi mahdottomana ajatuksena esimerkisi öljyntorjuntakaluston sijoittamista kesällä Suomenlahden satamissa talvehtiville murtajille. Niiden olemassaolo ei heikennä alusten jäänmurtokykyä, mutta tarvittaessa kuluja saataisiin katettua esimerkiksi vuokraamalla aluksia EMSA:lle tai nyhtämällä öljy-yhtiöiltä suojelurahoja...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.07.2011, 22:15:51
Niin perinteisen "monitoimisuudella" on sivuvaikutuksia kuten murtokyvyn heikentyminen ja kustannusten nousu.

Ohjeeksi suunnitteluun laittaisin neljä potkuria ja jyrkän jäänmurtajakeulan.

Kansainvälinen liikenne luo kustannuksia kuten ISPS (todistukset, vartiointi yms.) ja kotimaan liikenteen murtajalla ei tarvitse olla ISPS-todistusta.
Samoin tehokas öljyntorjunta edellyttää kaiketi DP-laitteistoa (joskaan ei välttämättä DP-II:sta), jonka hankinta ja etenkin ylläpito maksaa maltaita.
Edelleen öljyntorjunta edellyttänee 1:1 vuorottelua vs. perinnemurtajan 2:1 tai 3:1 vuorottelu (F-shipin mukaan halvimman monitoimisen miehityskustannuksen on yli tuplat verratan kalleimpaan perinteiseen).Luokituksessa perinteineen kotimaan liikenteen murtaja lienee halvempi MKL:n luokassa (Trafi?) kuin esim. DNV luokassa.


Arctian "murtomonopoli" tuskin lienee kiveen hakattu ja Oden / Zeus-rahtaus lienee merkki siitä että jos Arctia ei ymmärrä rakennuttaa Liikennevirastolle kelpaavaa murtajaa, niin LV vuokraa sen muulta varustamolta. Transatlanticin "Alaskanmurtajilla" lienee paikkansa Itämerellä tilauksen joskus toteutuessa.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.07.2011, 23:23:05
Kuin tilauksesta Arctialle:

vta.ee:

"Merenkulkulaitos ilmoitti Suomen ja Pärnu ja Riianlahden varujäämurdja julkiset hankinnat
18.07.2011
V eeteede Ammatti julisti hankinnat varujäämurdjate varausta Suomi ja Pärnu ja Liivin lahdelle tulevalle jäämurdehooajaks. Hankinta tarjousten jättämisen määräaika on 8. syyskuuta.

Suomenlahden varujäämurdja tehtävänä on jäänmurtopalveluista tarjoaminen alusten ja laevakaravanide auttamisessa Muugan satamaan Tallinnan lahden satamiin, Kopli lahden satamiin, Paldiskin lahden satamiin, Kundan satamaan ja Sillamäen satamaan saavuttaessa ja niistä satamista lähtiessä, mukaan lukien alusten hinaus jäässä. Varujäämurdjat tarvitaan vuosille 2011-2016.

Liivin ja Pärnun lahdelle haluaa merenkulkuhallinto löytää vedurlaeva yhdessä miehistöön jäämurdetööde varten seuraaville talveksi. Jäänmurtajan tehtävänä on alusten ja laevakaravanide auttaminen Pärnu satamaan saapuessa ja lähtiessä. Laiva on kyettävä muita aluksia jäissä hinattava. Molempien hankintojen osalta tarvitaan varujäämurdjaid kaudella 20. joulukuuta ja 20. huhtikuuta.
Merenkulkulaitoksen aluksista tarjoaa joka talvi Pärnu ja Riianlahdella Jäänmurtajapalvelut monikäyttöinen alus EVA-316. Varujäämurdja rahtaaminen on tarpeen ennakoimattomien tilanteiden varalta, että EVA-316 tarvitsee korvaamista koskevat erityisten tehtävien suorittamisessa. Jäämurdetööde varten Suomenlahdella on Merenkulkulaitoksen hallussa jäänmurtaja Tarmo, mutta tiukassa talvella ei riitä jäänmurtopalveluista osatamiseks tyydyttävällä tasolla."

Tarjoamaan moinitoimisia virolaisille. (Sorry google:n paikoin huono translaatio). Eikös PKL:n pitänyt hoitaa Pärnunlahti ensi talvenakin (siis alunperin)?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.07.2011, 01:15:50
Mites nämä ruotsalaisten suunnitelmat etenee?

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=406&artikel=4158561

"Vanligtvis har isbrytare ledigt på sommaren men nu får isbrytarna Atle och Frej ny utrustning för att kunna klara tuffare utmaningar än hemma i Östersjön.
– Det finns stor efterfrågan på isgående fartyg i Arktis, säger Tomas Årnell som är rederichef på Sjöfartsverket och ansvarig för isbrytarna."

Kas kun kysyntä ei kohdistu Arctian kalustoon?

"Redan nästa sommar, 2011, ska Atle vara klar, Frej året därpå. Det är ganska små ändringar som krävs, främst ska de utrustas med bättre livräddningsbåtar. Hur mycket pengar de kommer att dra in till staten är oklart men enligt Sjöfartsverket tjänar Oden in 20 miljoner kronor netto under 2010. Men att hyra ut isbrytare kan vara kontroversiellt. I somras jobbade Oden med oljeletning i Arktis, och miljörörelsen var kritisk. Men det är kritik som Tomas Årnell tillbakavisar."

Mites "kananmunarunko" Pohjois-Atlantilla?

"Men om fartygen ska hyras ut till oljeindustrin och deras mellanhänder så är det oansvarigt, säger Therese Jacobson på Greenpeace.
– Svenska regeringen bör visa ledarskap och tänka långsiktigt med ett skydd för Arktis och inte gå oljeindustrin ärenden, säger hon."

Harvoin oon Greenpeacen kanssa samaa mieltä, mutta idea on laho.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 29.08.2011, 19:02:34
ÅS:

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/nu_blir_isbrytningen_annu_effektivare/450

http://www.sjofartsverket.se/sv/Nyheter/Samarbete-for-effektivare-isbrytning/

http://www.regeringen.se/sb/d/15058/a/173831

SST:

"Sverige och Finland bryter ihop
GÖTEBORG. Sverige och Finland har nu kommit överens om ett fördjupat samarbete inom isbrytning, målsättningen är att effektivisera och rationalisera isbrytningen i ländernas vatten.
   – Vårt konstruktiva samarbete formaliseras nu genom ett avtal länderna emellan, vilket är glädjande, säger infrastrukturminister Catharina Elmsäter-Svärd.
   Det nya avtalet kommer inte som en blixt från klar himmel, Sverige och Finland har samarbetat inom isbrytning i över 50 år. Sedan slutet av 1980-talet finns även ett gemensamt lednings- och informationssystem för isbrytarledningarna och isbrytarna i respektive land.
   Det svenska Sjöfartsverket opererar en flotta om fem isbrytare, varav Oden är den största. I ett långtidskontrakt med Transatlantic har man också möjlighet att hyra in tre isbrytare perioden januari–mars."


"Efter varje isbrytningssäsong kommer det att ske en ekonomisk avstämning för hur resurserna har använts i förhållande till behoven."

Kustannusjako kauden jälkeen?

Yhteinen jm-johto saattaisi tiivistää yhteistyötä tehokkaammin?

Hyvin ei tiedottaminen tunnu asiasta toimivan Suomessa, ministerin tai kenenkään muunkaan taholta.
Maahan on saatu punainen liikenneministeri pitkospuiden takaa ja tiedottaminen on samaa tasoa tai jopa surkeampaa kuin edeltäjällä:

http://www.runoratsu.fi/

Pitäisköhän tässä itkeä vai nauraa, runoilijana ei ainakaan itseään elättäisi.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.08.2011, 16:15:18
Smury:

"Sopimus on voimassa 20 vuotta. Sopimus edellyttää Suomelta viiden jäänmurtajan kapasiteettiä. Näistä neljän pitää olla nk. A-luokan murtajia ja yhden B-luokan murtaja."

Onko perinteiset A-luokkaa ja moulinex(it) B-luokkaa ?  :) :)

Eli Voima voidaan myydä samoin Kontio rahdata ympärivuotisesti öljyntorjuntaan "Nuubiaan" (Urho-luokka+Otso+Oden=4)
Ilmeisesti Zeus täyttää B-luokan kriteerit eli vispilät voidaan rahdata ympärivuotisesti ice-managementtiin Arktisille/Antarktisille alueille? Suomi nousuun ja torppa kurkihirttä myöten kaniin ja koko rahalla Arctian osakkeita (jahka se ensin saadaan julkisesti noteeratuksi  :) :) )
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.08.2011, 16:18:06
LVM:n mukaan tehtiin taksisopimus ja siinä sivussa sovittin jäänmurrosta:

http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/view/1267652

:) :)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 30.08.2011, 16:44:59
Onko missään lähteessä mainittu koskeeko yhteistyösopimus myös Suomenlahtea? Itse ainakin olisi vaikea uskoa ruotsalaisten levittäytyvän Suomenlahdelle - paitsi jäätilanteen mukaan tietysti Odenin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.08.2011, 16:51:16
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 30.08.2011, 16:44:59
Onko missään lähteessä mainittu koskeeko yhteistyösopimus myös Suomenlahtea? Itse ainakin olisi vaikea uskoa ruotsalaisten levittäytyvän Suomenlahdelle - paitsi jäätilanteen mukaan tietysti Odenin.

http://www.sjofartsverket.se/sv/Nyheter/Samarbete-for-effektivare-isbrytning/

"Sverige och Finland har under lång tid haft ett nära samarbete för isbrytningen i Bottenhavet, Bottenviken och Ålands hav. Erfarenheterna är goda och nu tas ytterligare ett steg för att säkra vintersjöfarten till hamnarna på båda sidorna av det gemensamma innanhavet."

Eli Suomenlahtea ei mainita. Ilmastonmuutos hoitanee Suomenlahden.

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/view/1267570

"Ministerit allekirjoittivat myös sopimuksen maidenvälisestä jäänmurtoyhteistyöstä. Sopimuksessa määritetään aikaisempaa tarkemmin sopimusalue ja yhteistyön perusteet. Sopimuksen tarkoituksena on, että Pohjanlahden ja Ahvenanmaan alueen jäänmurtopalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja että molempien maiden vastuuviranomaiset hallinnoivat yhteistyössä talvimerenkulun ohjausjärjestelmää."

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.08.2011, 11:30:07
Odenin korvaamisesta McMurdolle:

http://www.nsf.gov/news/news_summ.jsp?cntn_id=121481&WT.mc_id=USNSF_51&WT.mc_ev=click

"NSF has signed a one-year contract, with an option for additional years, with the Murmansk Shipping Company to use the Canadian-built icebreaker, Vladimir Ignatyuk, to create a channel into NSF's McMurdo Station and to escort resupply and refueling ships. "

http://en.fleet.msco.ru/ice_breaker/ignatyuk/

Kaamean näköinen "paukkukeula", vaikka taitaa se Odenin laatikkokeula olla vielä kamalampi?

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.08.2011, 12:08:32
Sopimuksen pohjustuksesta:

"Jäänmurtoyhteistyö Ruotsin kanssa on toiminut hyvin Ahvenanmerellä ja Pohjanlahdella
ja sen tehostamisesta on valmisteilla uusi valtiosopimus. Myös Suomenlahdella
olisi vastaavanlainen sopimus tarpeen virolaisten ja venäläisten kanssa."

http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-03_jaanmurtopalvelujen_kehittaminen_web.pdf

Huomioita:

"Uusi jäänmurtaja tarvitaan korvaamaan jäänmurtaja Voiman palvelut
alkaen talvikaudesta 2015/2016. Kilpailutuksessa käytetään n.s.
elinkaarimallia, jossa palvelutoimittaja hankkii murtajan ja sisällyttää
uuden jäänmurtajan hankintahinnan, rahoituskustannukset ja
muut jäänmurtajan käyttöön liittyvät yrityksen kustannukset vuosittain
maksettavaan palveluhintaan. Uuden murtajan sopimuskausi
olisi 25–30 vuotta."

Miksi sitten sopimukset nyt on pätkitty pahimillaan 1-2 vuotisiksi?

"Jäänmurron koordinaatiossa ja ohjauksessa on tarve nykyistä keskitetympään ohjausmalliin.
Toimintaa voidaan tehostaa nopeasti aikaansaatavalla systemaattisella yhteistyöllä
ja pitemmällä aikavälillä myös organisaation kehittämisratkaisuilla. Viranomaismuotoinen
Länsi-Suomen Meriliikennekeskus olisi yksi askel kohti keskitetympää
meriliikenteen toimintojen koordinaatiota ja ohjausta sekä tiedonkulun parantamista."

Lienee lakia VTS:n suhteen muutettava.

"eri osapuolten välillä aloitettua jäänmurron ohjauksen ja koordinaation
yhteistyötä tiivistetään ja systematisoidaan. perustamalla
eri osapuolten edustajista koostuva operatiivinen yhteistyöryhmä.
Ryhmään tulisi kuulua myös Pohjalahden jäänmurtoon osallistuvien
Ruotsin Sjöfartsverketin ja TransAtlanticin edustajat."

Taitaa mennä tilaaja/tuottaja-malli sekaisin.

"Jäänmurron koordinaation vastuita selkeytetään. Nimetty jäänmurtajapäällikkö
vastaisi toistaiseksi jäänmurron koordinoinnista tietyn
merialueen jääkentässä. Operatiivisen jäänmurron koordinaatio
tulisi kuitenkin siirtää VTS:lle viimeistään siinä vaiheessa, kun
jäänmurrossa on useampia kilpailevia toimijoita. Samalla varmistetaan
muutoksen edellyttämä henkilöstön osaaminen VTS:n uudessa
roolissa."

Kts kommentti 2.

"Uuden allekirjoitusta vailla olevan jäänmurtoyhteistyötä koskevan valtiosopimuksen
tarkoituksena on jäänmurtoyhteistyön tehostaminen niin, että Suomen ja Ruotsin toisiinsa
rajoittuvilla merialueilla olisi mahdollisuus tulla toimeen nykyistä pienemmillä
murtajamäärillä. VTT:n tekemän selvityksen mukaan tehokkaalla yhteistyöllä olisi
mahdollisuus vähentää toisiinsa rajoittuvilla merialueilla tarvittavien jäänmurtajien
kokonaismäärä 1-2:lla."

Ensin kehutaan yhteistyötä ja hokkuspokkussopimuksella taiotaan kahden murtajan tarve pois.

"Ankarina talvina Ruotsi yleensä kuitenkin tarvitsee omat murtajansa hoitamaan
omien satamien liikennettä, mutta tehokkaalla yhteiskäytöllä voitaisiin kuitenkin
hoitaa Perämerellä jäänmurtoa siten, että monitoimimurtajia ei välttämättä tarvitsisi
kutsua operointiin ennen helmikuuta"

Monitoimimurtajille ei ole sopimusta ensinnäkään.

"Jäänmurtopalvelu sitoo huomattavia pääomia jäänmurtajakalustoon. Uuden suuren
jäänmurtajan hankintahinta on 120 -150 miljoonaa €. Uuden jäänmurtajan
hankinta kestää 2-3 vuotta ja jäänmurtajan pääoman kuoletusaika on 25–30 vuotta"

Taas puppua perinteisen saa puolet halvemmalla:

http://www.postimees.ee/33146/podur-tarmo-ootab-tulutult-nooremaid-appi/

"Sama lihtne on konks asja juures: niisugused uhked lisavõimalused kergitavad laeva umbes 1,1 miljardi kroonise hinna 2,5 miljardile kroonile"

Miksi tästä asiasta (hinnasta ja perinteisen/monitoimisen hinnanerosta) täytyy järjestelmällisesti valehdella?

"Sähkö-ammattihenkilöstön tarvetta lisää vielä suomalaisissa murtajissa käytettävä
sähkö-diesel propulsio-järjestelmä, joka on myös hankintahinnaltaan kalliimpi
kuin diesel- propulsio-järjestelmä."

En nyt lähtisi vikingien suulake-KaMeWa tsydeemiä kehumaan.

Lopussa määritelty A/B/C-luokan murtajat.


Kaiken kaikkiaan happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista.  :finger:
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.09.2011, 17:01:11
Uusimmassa TM:ssä 16/2011 mielenkiintoisia visioita:

"Trimaraanimurtajan mallilla tehty ränni oli lähes täysin tyhjä jäistä"

Olis mielenkinntoista nähdä, kun puristaa oikein kunnolla.

"Selvitämme parhaillaan Jamalin niemimaan rannikolla kaasua pumppaavalle Novatek-yhtiölle, olisiko nesteytetyn kaasun kuljetus suurilla DAS-aluksilla taloudellisesti järkevää..."

Venäläiset ovat erityisesti Meksikon lahden viimevuotisen öljyonnettomuuden jälkeen halunneet näyttää, että he toimivat määrätietoisesti ja nykyaikaisesti kehittäessään Itämeren satamien ympäristöturvallisuutta.Uskomme, että tarjous johtaa tilauksiin vielä ennen vuodenvaihdetta"

Toivossa on hyvä elää.

"Nykypäivän Azimuth-potkurijärjestelmät eivät ole vielä kaiklta osin riittävän kestäviä arktisiin olosuhteisiin..."

Ripaus realismiakin.

Normaalit höpinät "vinomurtajasta", Azimutheista ja DAS-konseptista ja uutuutena mainittu "trimaraanimurtaja".

Joskohan uudessa murtajatilauksessa turvattaisiin perinteisiin ja annettaisiin venäläisten maksella "kehityskustannukset".

Itse lähden syys-lokakuun vaihteessa tutustumaan Sakhalinin olosuhteisiin, joskin jäätyminen taitaa alkaa tilastollisesti vasta loka-marraskuussa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 09.09.2011, 21:57:58
Viron tilanteesta:

"Täna avati varujäämurdjate hangetele esitatud pakkumised
08.09.2011

Täna, 8. september oli Soome ning Pärnu ja Liivi lahele eelseisvaks jäämurdehooajaks varujäämurdjate broneerimiseks väljakuulutatud riigihangete pakkumiste esitamise tähtaeg.

Soome lahe varujäämurdja leidmiseks väljakuulutatud riigihankele ei laekunud ühtegi pakkumist. Liivi ja Pärnu lahe varujäämurdja hankele esitati kaks pakkumist, võitja selgub tõenäoliselt kuu lõpuks.

Veeteede Ameti laevadest osutab Pärnu ja Liivi lahel jäämurdeteenuseid mitmeotstarbeline laev  EVA-316. Varujäämurdja prahtimine on vajalik ettenägematute olukordade puhuks, kui EVA-316 vajab asendamist seoses eriotstarbeliste ülesannetega. Tavapäraselt teeb Soome lahel  jäämurdetöid jäämurdja Tarmo, kuid karmil talvel ei pruugi sellest piisata rahuldaval tasemel jäämurdeteenuse osutamiseks."

Luulenpa tietäväni tahot, jotka tekivät tarjoukset Liivin/Pärnunlahden murrosta.

Miksi Arctia ei tehnyt tarjousta Suomenlahden varajäänmurtajasta, jos millekään vispilälle ei ole jäänmurtosopimusta vai onko superhyper offshorkeikkaa pukkaamassa päälle?

Mielenkiitoinen on Veteede Ametin kommentti Tarmosta:

"Tavapäraselt teeb Soome lahel  jäämurdetöid jäämurdja Tarmo, kuid karmil talvel ei pruugi sellest piisata rahuldaval tasemel jäämurdeteenuse osutamiseks" ?????????

Kyllä yksi Tarmo kymmentä moulinexia vastaa.  ;D ;D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 20.09.2011, 10:55:18
Odenin rahtauksesta:

http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/markliga-turer-kring-isbrytaren-oden_6468578.svd

"Beslutet att kalla hem isbrytarfartyget Oden från Antarktis gör Sverige mindre intressanta som internationell samarbetspartners när det gäller polarforskningen. Och att fartyget nu ändå ska hyras ut till annan nation gör hela historien både märklig och pinsam, skriver en rad professorer. "

Aivan ja samaan aikaan, kun Suomi jättää monitoimiset rahtaamatta; rahdataan Oden.

Toisaalta miksi esim. Botnicasta ei jätetty tarjousta Virolle varajäänmurtajaksi?

Herää kysymys siitä, että haluaako LVM kuitenkin pitää mtm:t reservissä eikä anna Arctian tehdä parhaita mahdollisia (talven yli kestäviä sitovia sopimuksia) eli pakottaa ne olemaan ilman sopimusta saatavilla.

Tämä kuten esim. Finavia/Ilmailulaitos kuvio todistavat että kaikki omistajaohjaus on siirrettävä LVM:ltä  TEMmiin.

http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-03_jaanmurtopalvelujen_kehittaminen_web.pdf

"Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa 54/2008 on analysoitu tarkemmin syitä
siihen, miksi kilpailua vuoden 2006 kilpailutuksessa käytetyllä hankintamallilla ei
saatu aikaan. Siihen, miksi kilpailua jäänmurtoon on yleensäkin vaikea saada aikaan,
voidaan mainita seuraavat syyt:
• Suomen lisäksi missään muussa maassa jäänmurtopalveluja ei ole avattu kilpailuun
ja sen takia valmiita, tarkoitukseen soveltuvia hankinta- ja sopimusmalleja ja
hankintakäytäntöjä ei ole olemassa."

Olisikohan nyt niin, ettei kilpailu (=markkinatalous) sovellu tähän, koska markkinatalouden mallimaissakaan (USA, Kanada etc.) ei ko. tointa ole avattu kilpailulle?

Eräällä toisella LVM:n toimialallahan kilpailua saatiin odottamatta ja valmistautumatta (laivojen satamaan opastus) ja lopputulos "vapaasta kilpailusta" nähtiin, tosin viimeinen näytös on vielä esittämättä.

Jäänmurrosta esitetään mielellään tilastoja kuinka paljon jäänmurto on halventunut 2000-luvulla. Valhe, emävalhe, tilasto.
Onhan se toki halventunut, mutta merkittäviä investointeja jäänmurtoon ei ole tehty (uudisrakennukset, peruskorjaukset etc.) Nykyisellä "maintenancen" tasolla taitaa kalusto rapistua merkittävästi aikaisempaa enemmän. Eli ilman merkittäviä investointeja, joita tehtiin 1970-luvulla, 1980-luvulla ja vielä 1990-luvullakin pää on ns. vetävän kädessä. Samoihin säästöihin olisi kai päästy virastomallissakin jäädyttämällä investoinnit ja alentamalla kunnossapidon tasoa (pois olisi jäänyt konsulttipalkkiot yms.).

Nurinkurista on, että Arctian/Finstashipin merkittävät investoinnit (uudet kraanat, uudet DP-laitteet) ovat kohdistuneet ristisubventoituun (=jäänmurron ylihinta) ja tappiolliseen toimialaan eli offshore-toimintaan.

Huolestuttavaa on että ainoa maa, joka tosissaan investoi jäänmurtoon on Venäjä. Olkoonkin että viime talvena Suomenlahden jäänmurto ei Venäjän sektorilla kovin hyvin sujunut, niin ainakin uutta kalustoa on tulossa.




Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 20.09.2011, 11:29:59
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=412&artikel=4695740

"Global brist på stora isbrytare

Det finns idag i hela världen högst tio fungerande isbrytare som klarar att gå genom de tjocka polarisarna, en av dem är svenska Oden. Och det är många som vill utnyttja Oden. Förutom oljebranschen vill även klimat- och arktisforskare åka isbrytare, och så behövs de också till sin ursprungliga uppgift, att röja is så att sjöfarten kan fungera även när isen lagt sig.

Att det bara finns tio isbrytare på hela jordklotet som är kraftfulla nog att klara av Arktis innebär global isbrytarbrist. Det menar Niklas Granholm som är forskningsledare på avdelningen för försvarsanalys, geopolitik och säkerhetspolitik på Totalförsvarets forskningsinstitut, FOI."

Fennicaa tai Nordicaa Botnicasta puhumattakaan ei kai voi laskea näihin toimiviin polaarimurtajiin (max. vauhti monivuotisiin 4 knots ja Aquamastereilla 1 knot?+Aquamaster-remontti, joka toimikauden jälkeen).

"Transatlantic står i startgroparna för att bygga nya polarisbrytare för uthyrning till oljeindustrin."

Kysymys lienee Alaskan murtajista, jotka piti tilata jo ennen juhannusta 2010, mutta Obaman porauskielto uusille "syville porauksille" keskeytti projekti. Kuten aikaisemmin todettu JAS/Kroatia-vastakaupan kompensaatio Kroatia/Pulasta oli riittämätön ja sitähän ei liene enää käytettävissäkään, joten tämä trio rakennettaneen Kiinassa tai Etelä-Koreassa.



Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.09.2011, 10:15:19
http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1316000270703&language=fi

(Alkaen 0.04.50)

Muutama kommentti Arctian tj:n haastatteluun:

-Eikös alunperin Arctian/Finstashipin pitänyt OMALLA tulorahoituksellaan rahoittaa investoinnit?
(Mihin siis tarvitaan budjettirahaa vai oliko liikelaitostaminen virhe?)

-Monitoimimurtajan lisäkustannus 20-30%? Virolaisten mukaan 130-140%:
(Sama lihtne on konks asja juures: niisugused uhked lisavõimalused kergitavad laeva umbes 1,1 miljardi kroonise hinna 2,5 miljardile kroonile.)

-Monitoimimurtajien yli tuplasti kalliimmat palkkakulut, moninkertaiset koulutuskulut, DP-laitteiston kulut, ISPS-kulut yms. jätettiin kertomatta.

Eiköhän anneta jonkun muun taho rakenuttaa trimaraanimurtaja ja jätetään totekehityskulut muille.

Niin ja kuten todettu seuraavan murtajan voi rakennuttaa/hoitaa joku muu taho kuin Arctia. Tästähän me saimme Oden/Zeus-rahtauksessa jo esimakua. TA:n "Alaskanmurtajat" taitavat olla Suomenlahdella liian suuria, mutta jos ne ehtivät valmistua perinteisten 5+5+5 v. ekan viis-vuotiskauden jälkeen, niin jäänmurtoon saatetaan saada todellista kilpailua. Se seuraava 5+5 periodi lienee optiokausi, jonka käyttämättömyydestä ei tilaajalle pitäisi koitua sanktioita tai sitten sopimus on peräti kummallinen.

Tilaaja/tuottaja-mallissa tuottajan tulee tuottaa mitä tilaaja haluaa ja jos monitoimista ei haluta ja Arctia ei perinteistä ole halukas tilaamaan, niin sopimus tehtäköön jonkun muun perinteisen rakennuttamiseen halukkaan tahon kanssa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 22.09.2011, 19:39:06
Esimerkki miten massaa hyödynnettään nro.1:

http://www.youtube.com/watch?v=uUXg1cu8blg&feature=related

Sama sääntö kuin nro.2, jos ei usko omaan etenemiseensä ei liiku ja runkovauhtikin puuttuu.

Sorry OT, mutta sama pätee talvimerenkulkuun.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.10.2011, 19:55:12
YLE visioi trimaraanimurtajasta:

http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2011/09/moderni_murtaja_ui_jo_jaalaboratoriossa_2903880.html

(Kts. ko. linkin video.)

Mahtaakohan toi puhdas ränni olla samaa luokkaa puristavassa kentässä kuin nykyistenkin monitoimisten?

Koska tolle ei offshoresta mitään tuottavaa rahtausta saa, niin visioidaan sitten muusta eli öljyntorjunnasta.

Monitoimisuus tuntuu olevan pakkomielle Arctialle.

Ja miksi nimenomaan Arctia tilaisi (huom. viimeaikaiset rahtaukset)?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.10.2011, 20:15:23
Koskisen linkittämästä artikkelista puuttui linkki YLE Areenan videoon:

http://areena.yle.fi/video/1317140484478 (http://areena.yle.fi/video/1317140484478)

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 04.10.2011, 19:55:12
Mahtaakohan toi puhdas ränni olla samaa luokkaa puristavassa kentässä kuin nykyistenkin monitoimisten?

Luulisi, että leveämpi ränni pysyisi pidempään auki puristavassa kentässä kuin kapeammilla perinteisillä murtajilla samalla nopeudella murrettu väylä?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Niklas von Bruun-Riegels - 12.10.2011, 09:09:18
Tämä "ränni" on hieman hämärä juttu. Jäänmurtajan  murtaessa jää murtuu ja nousee yleensä jäänmurtajan perässä "samoille" sijoilleen (nyt tietenkin murrettuna). Mitä enemmän sohjoa rännissä on, sen vaikeampaa perässäkulkijan on siinä edetä.
Jos on avustettavana "hyväkulkuinen" alus, tehdäänkin usein niin, että koska rännissä on raskas kulkea ja jos se vielä puristuu, avustettava ajaakin rännin sivussa niin lähellä ränniä, että keula murtaa jäätä rännin suuntaan.
Tätä ominaisuutta on ilmeisesti tässä kolmirunkoinnovaatiossakin simuloitu.
Jäänmurron ammattilaisia ei ole kuitenkaan kutsuttu mukaan tähän projektiin, ja arvaan syynkin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 22.10.2011, 21:40:55
Hmm.:

http://www.sjofartsverket.se/sv/Nyheter/Isbrytare-rustas-for-kommande-vintrar/

"Isbrytarna Atle, Frej och Ymer är alla byggda i mitten av 1970-talet och har således lång tjänstgöringstid bakom sig. Men de är fortfarande i mycket gott skick i förhållande till sin ålder och ska kunna tjäna sjöfarten i åtminstone ett par decennier ytterligare."

Pääkoneitten vaihdot, icemangement kotkotukset lienee unohdettu ja palattu "back to basics" ainakin toistaiseksi.

Jatketaan sillä missä ollaan hyviä eli jäänmurrolla NELIpotkurisella kalustolla pari vuosikymmentä eteenpäin.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.11.2011, 23:05:29
http://www.smu.fi/viestinta/uutiset/?x2383354=2622547

"Botnica ilman sopimusta - tilalle ruotsalainen murtaja?



Merimies-Unionin Arctia Shippingin pääluottamusmies Rauno Mutka on harmissaan ja huolestunut monitoimimurtaja Botnican jäämisestä ilman sopimusta.



"Eihän tämä ole todellakaan mikään hyvä asia. Botnicalle olisi ollut talvella kyllä aivan varmasti töitä Suomenlahden ja Selkämeren jäänmurrossa."



Mutkan mielestä liikennevirasto sahaa omaa nilkkaansa, kun se hylkäsi Botnican.



Viime talvena kaikki kotimainen kynnelle kykenevä jäänmurtokalusto oli liikenteessä, mutta kauppa-alukset joutuivat silti odottamaan avustusta pitkiäkin aikoja jäiden keskellä.



"Botnicaa on kutsuttu aina hädän hetkellä huutaen apuun, kun muistelemme menneitä jäätalvia", Mutka tokaisee.

Mikäli liikennevirasto solmii esittämänsä mukaan sopimuksen ruotsalaisesta jäänmurtajasta, jää Botnica jäänmurtotöitä vaille. Alus on rakennettu jäänmurtoon pääasiassa  suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Kotimaisen jäänmurron kustannuksia katetaan muun muassa aluksilta kerätyillä väylämaksuilla, joista suurin osa saapuu kotimaisilta aluksilta. Oikeus ja kohtuus olisi ohjata varat kotimaisen aluksen, Botnican, työllistämiseen, etenkin kun väylämaksuja uhataan tällä hetkellä myös korottaa, eikä syöstä rahoja ruotsalaiseen jäänmurtotoimintaan."

Tästä herää muutamia kysymyksiä:

-Jos kaikkea suomalaista (=Arctian) kalustoa ei tarvita, niin mihin Voimaa tarvitaan (myyntiin, romutukseen tms.)?

-Vai tunnustetaanko se että msv (=multiuseless support vessel) Botnica on jäänmurtoonkin kelpaamaton?

-Miksi koko Botnica rakennettiin, kun esim. Hanse olisi saattanut olla silloin edullisesti hankittavissa (vai oliko DSND:n kiristysote MKL:n johtajista jo niin vahva)?
(Aikoinaan Fennicaa rakennutettaessa Nordica oli ainoastaan optio, joka piti käyttää vasta Fennican osoittautuessa käyttökelpoiseksi (miksi se ainakaan taloudellisesti ei koskaan osoittautunut) ja Botnican koko hankinta suuri mysteeri ainakin allekirjoittaneelle.)


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 04.11.2011, 02:13:26
Erään "varustamon" tilasta SM sivulla 44 (Jäävuorisaarna):

http://www.seacommand.fi/media/SM_10-11_2011_Netti.pdf

Kehity sitten tälläisen "varustamon" puitteissa innovatiiviseksi ja dynaamiseksi.

EDIT: Päivän kevennys:

http://www.arctia.fi/avoimet_tyopaikat

"HAEMME PERÄMIEHIÄ JÄÄNMURTAJIIN JA OFFSHOREALUKSIIN"

Hienoa että Arctiankin mielestä offshorealukset eivät ole jäänmurtajia vaan ihan jotain muuta.

Edelleen samaa ilmoitusta siteeraten ketään ei haluta sitouttaa jäänmurtoon vaan kaikki offshoresta kiinnostumattomatkin pakotetaan offshoreen (=DP, BOSIET, HLO yms. kursseille). Sanoisin että "waste of time and money" sellaiseen toimintaan, joka 20-vuoden aikana on tuottanut ainoastaan tappiota ja tulee tuottamaan jatkossakin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Petri Nummijoki - 04.11.2011, 18:15:37
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 03.11.2011, 23:05:29
-Miksi koko Botnica rakennettiin, kun esim. Hanse olisi saattanut olla silloin edullisesti hankittavissa (vai oliko DSND:n kiristysote MKL:n johtajista jo niin vahva)?

Botnicaa ei tilausvaiheessa markkinoitu ainakaan julkisesti Hansen korvaajana vaan kymmenentenä murtajana. Toisin sanoen murtajalaivastoa piti kasvattaa yhdellä aluksella vastaamaan lisääntyneen liikenteen tarpeita. Se on sitten eri asia, oliko tämän kaltainen tarkoitus aidosti olemassa. Voi tietysti olla, että päättäjien mielissä Botnica oli alun perinkin Hansen korvaaja mutta tätä ei voitu tilausvaiheessa ääneen sanoa, koska Hansen ostaminen olisi tullut taloudellisesti niin paljon halvemmaksi.

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 03.11.2011, 23:05:29
(Aikoinaan Fennicaa rakennutettaessa Nordica oli ainoastaan optio, joka piti käyttää vasta Fennican osoittautuessa käyttökelpoiseksi (miksi se ainakaan taloudellisesti ei koskaan osoittautunut) ja Botnican koko hankinta suuri mysteeri ainakin allekirjoittaneelle.)

Fennica ja Nordica tilattiin keskellä syvintä lamaa, joten niiden hankinnan tärkeimpänä perusteena taisi olla halu tukea kotimaisia telakoita. Tarmolla oli kyllä ikää 90-luvun alkupuolella jo jonkin verran mutta Varma ei ollut juuri Apua vanhempi ja olisi hyvinkin voinut palvella 2000-luvun puolelle saakka.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 05.11.2011, 01:54:48
http://www.lvm.fi/web/fi/uutinen/-/view/1276305

"Arctia Shipping Oy:n ja Meritaito Oy:n omistajaohjaus valtioneuvoston kansliaan

Uutinen 03.11.2011 13.24


Valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskevaan valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyy linjaus siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien Arctia Shipping Oy:n ja Meritaito Oy:n omistajaohjaus siirretään valtioneuvoston kansliaan. Siirron tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Ohjauksen siirtäminen selkiyttää liikenne- ja viestintäministeriön roolia Liikenneviraston ja kyseisten yhtiöiden välillä. Molemmilla yhtiöillä on julkisiin hankintoihin kuuluvat tilaaja-tuottaja-roolit. Liikennevirasto hankkii kilpailutettuja palveluja molemmilta yhtiöiltä."

Pari kysynystä:

-Miksi vasta nyt?

-Miksi ei TEMmin ohjaukseen?

-Miksi Finnpilot ei ole mukana?

Kuitenkin positiivista on, että johtajuusvajeesta ja huonosta johtamisesta kärsivä/kärsinyt Arctia shipping (jo Finstashipin ja ko. toimintojen suhteen MKL:n ja MKH:n ajoista aina siitä saakka kun valvonta/ohjaus siirtyi pois silloiselta KTM:ltä) saa luultavasti kriittisemmän tarkastelun seurauksena ammattitaitoisemman ja paremman johdon, jolla on kyky fokusoida olennaista (=jäänmurtoa) ja skipata epäolennainen ja tuottamaton haara (=offshore) pois.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 05.11.2011, 10:32:15
Smuryn vuodatus aiheesta:

http://www.smu.fi/viestinta/tiedotteet/?x1567738=2626940

"Syyksi siihen, että monitoimimurtaja Botnicaa ei kelpuutettu mukaan lisäjäänmurtosopimukseen ja siihen, että se on syrjäytetty Zeus –aluksella ja mahdollisella ruotsalaisella murtajalla, on ilmoitettu Botnican korkea kustannustaso. Sanomatta on kuitenkin jätetty se, että Zeus on suomalaisen merenkulun tukijärjestelmän piirissä, minkä vuoksi sen työvoimakustannustaso on huomattavasti alhaisempi kuin tukien ulkopuolella olevan Botnican. Myös ruotsalainen murtajakalusto on ulkomailla toimiessaan ruotsalaisen tukijärjestelmän piirissä."

Totta toinen puoli, mutta huomioiden sen muodollisen korvauksen, jolla Botnica aikoinaan siirtyi Arctialle voidaan subventiota pitää "nettopalkkausmallia" huomattavasti suurempana. Ei voi olla niin että saadaan kalusto "ilmaiseksi" ja sitten ruinataan tukia. Perustettakoon vispilöille oma erillinen yhtiönsä, joka maksaa aluksista markkinahinnan ja saa tuet. Tämä olisi pitkään kuuluttamani ristisubventiomahdollisuuden eliminoimisen mahdollistavaa ja ainoa keino vertailla kustannuksia perinteinen vs. mtm. (Siis yhtiö, jolla ei ole mitään sidonnaisuuksia perinteisiä hoitavaan yhtiöön eli ns. tytäryhtiömalli on riittämätön.)

"Pysyminen Suomen lipun alla turvaa myös sen, että monitoimimurtajilla työskentelevät noin 150 suomalaista erikoiskoulutettua merenkulkijaa säilyttävät työpaikkansa sekä sen, että jäänmurron osaaminen ei häviä Suomesta."

Erikoiskoulutettua ja koulutettua, BOSIETista ja heliguardistako on kyse? Samalla tavalla kauppa-alusten miehistö osallistuu hinauksiin ja ränniajoihin ja diesel-sähköisen koneiston eroavaisuudet vastaaviin propulisiojärjestelmiin muissa aluksissa on olemattomat. Kyllä se erikoistuntemus jäänmurron ja DP-operoinnin suhteen on kansipäällystössä, jos on. Tosin kuten aiemmin kirjoitettua sitoutuminen jäänmurron opetteluun on nuoremmalla polvelle mahdotonta, koska pompotellaan alustyypistä ja aluksesta toiseen vaikka offshore ei kiinnostaisi hevon humpan vertaa.

Sitä paitsi eikös Arctian "offshoreuskovaisen" lahkohaaran pitäisi olla innoissaan?
Vielä pari vuotta sitten tj. Vauraste hehkutti offshoresta tulevan yli puolet liikevaihdosta.
Vaiko onko sittenkin niin, että tarvitaan ylihinnoiteltua talvimerenkulkua kattamaan offshoren tappiot?

Kerrotun kertausta, mutta miksi ihmeessä Botnicaa ei tarjottu Viroon jos offshoresta ei olekaan kullanvuolentaa?
Jos hinta ei olisi ollut kohdallaan, niin sopimusta ei luonnolisestikaan olisi tehty (tyhjän saa pyytämättäkin).
Tosin virolaiset saattaisivat yhä olla halukkaita neuvottelemaan Botnicasta?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.11.2011, 16:19:01
Jatkanpa monologia eli hiukan tietoa käydystä tarjouskilpailusta:

Ensimmäisellä kierroksella Arctia teki tarjouksen, joka ei ollut pyynnön mukainen.

Tästä huolimatta Arctialle annettiin toinen mahdollisuus tehdä pyynnön mukainen tarjous.
(Eli Arctian tulisi olla tosi onnellinen että ylipäänsä saivat joillekin mtm:stä sopimuksen; muiden tarjoajien suhteen tuskin olisi näin menetelty.)

Botnicalla on muistaakseni 19-20 hlö:n talvimiehitys ja Zeuksella 8-9 hlö:n, joten ainakin miehityskustannuksissa ero ilman tukiakin on varsin suuri ja lisäksi Arctian työehtosopimuskin lienee kalliimpi.

Alueellinen jäänmurtomalli, jota Arctiaa lukuunottamatta kukaan muu ei halua on tullut tiensä päähän ja aikarahtausmalli vallitsevaksi käytännöksi.

Mielenkiintoista lienee tulossa uuden murtajan hankinnan suhteen, koska näyttää ettei Arctiassa osata tehdä tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia eli ollaan asettamassa muut tarjoajat etulyöntiasemaan.

Ei ole ihme että tässä tilanteessa vedettiin Arctiasta ja sen omistajaohjauksesta tietyt johtopäätökset ja tehtiin päätös omistajaohjauksen siirrosta. Kumma kyllä tämä ei koske Finnpilot pilotage Oy:tä?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.11.2011, 16:55:04
No niin, lisää ångaa myllyyn:

http://www.unols.org/meetings/2011/201102prv/201102prvap17.pdf

"TransAtlantic is currently negotiating with shipyards for four Polar Class icebreaking offshore vessels"

"TransAtlantic could order 1-2 extra units that could be put on Bare-Boat hire, say for 5-10 years."

Joten ollos huoleti lisää kilpailua on tulossa, ... ainakin myöhemmin:

"Long-term USA will build its own tonnage – but short time this can fill gap."

Itämerelläkin saattaa tulla ahdasta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Sami Saarinen - 06.11.2011, 16:59:27
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 06.11.2011, 16:19:01
Botnicalla on muistaakseni 19-20 hlö:n talvimiehitys ja Zeuksella 8-9 hlö:n, joten ainakin miehityskustannuksissa ero ilman tukiakin on varsin suuri ja lisäksi Arctian työehtosopimuskin lienee kalliimpi.

Varmasti näin, mutta emme kai me oikeasti vertaile näitä kahta erilaista alusta jäänmurtamisen näkökulmasta?

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 06.11.2011, 16:19:01
Kumma kyllä tämä ei koske Finnpilot pilotage Oy:tä?

Olisiko asialla mitään tekemistä sen kanssa, ettei Finnpilot toimi kilpaillussa ympäristössä? Toisaalta ei tuo omistajaohjaus paljoa enempää voisi metsään mennä, vaikka virastoa vaihdettaisiinkin.  ;D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Sami Saarinen - 06.11.2011, 17:07:58
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 20.09.2011, 10:55:18
Olisikohan nyt niin, ettei kilpailu (=markkinatalous) sovellu tähän, koska markkinatalouden mallimaissakaan (USA, Kanada etc.) ei ko. tointa ole avattu kilpailulle?

Tämän kommentin innoittamana ja Finnpilotin astuttua mukaan keskusteluun oli pakko googlettaa, mitä markkinatalouden mallimaassa ajatellaan luotsauksesta. Lainaus SFBN:n sivuilta "Competition is Harmful to Compulsory Pilotage" kiteyttänee näkemyksen.

http://www.sfbarpilots.com/AboutSFBP/StatePilotage/tabid/93/Default.aspx (http://www.sfbarpilots.com/AboutSFBP/StatePilotage/tabid/93/Default.aspx)



Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 07.11.2011, 04:36:31
Yleensä en yliopistotutkielmia aiheesta kovin korkealle noteeraa, mutta tässä oli hyvä:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67053/nbnfi-fe201101311163.pdf?sequence=3

"Nykyisiä monitoimimurtajia on markkinoitu öljyteollisuuden offshore -
toimintaan. Kyseinen toiminta on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää, mikä
heikentää markkinoiden ennustettavuutta. Niillä markkinoilla on toistaiseksi
ollut melko vähän markkinaetua jäänmurtokyvyllä, mutta toisaalta arktinen
öljynporaustoiminta on lisääntymässä koko ajan. Suurin ongelma on
kuitenkin alan nopea kehittyminen. Tekniikka ja alukset kehittyvät erittäin
nopeasti ja uutta kalustoa rakennetaan koko ajan, mikä on johtanut siihen,
että 20 vuotta vanhaa alusta pidetään markkinoilla jo vanhentuneena. Tämä
vaikuttaa olennaisesti saataviin sopimuksiin ja niiden hintoihin. Kuitenkin
20 vuotta vanha jäänmurtaja on vasta elinkaarensa puolessa välissä,
sillä rakenteellisesti erittäin vahvat alukset kestävät runkoon kohdistuvia
rasituksia poikkeuksellisen hyvin."

Totta.

"Vaikka kehityksessä on menty eteenpäin ja uuden tyyppisiä
jäänmurtajia on rakennettu on kiistatta selvää, että neljällä potkurilla varustettu
dieselsähköinen jäänmurtaja on toimivin ratkaisu Itämeren jääolosuhteissa.
Suomella ja Ruotsilla on edelleen yhteensä 5 kappaletta Urholuokan
murtajia käytössään. Kyseiset murtajat perustuvat edellä mainittuun
konstruktioon ja on varustettu 22 000 hevosvoiman koneteholla. Ne
turvaavat joka talvi Perämeren satamien laivaliikennettä."

Aivan.

"Runkorakenteidensa lisäksi monitoimimurtajat poikkeavat perinteisistä
murtajista potkurijärjestelmiensä osalta. Avovesiolosuhteissa työskenteleviltä
erikoisaluksilta vaaditaan nykyään erittäin tarkkaa ohjailujärjestelmää,
jolla alus saadaan pidettyä paikallaan työkohteessa. Tämä ns. DP -
järjestelmä (Dynamic Positioning) on toteutettu tarkkojen paikanmääritysjärjestelmien
ja sensorien sekä monipuolisten potkurilaitteiden avulla ohjaamalla
alusta tietokoneavusteisesti. Tähän tarkoitukseen soveltuvat
kääntyvät ruoripotkurilaitteet sekä kääntyväsiipiset potkurit ovat huomattavasti
helpommin rikkoutuvia ja enemmän huoltoa vaativia, kuin perinteisissä
murtajissa käytetyt ratkaisut. Toki kääntyvillä ruoripotkurilaitteilla on
myös omat hyvät puolensa jäänmurrossakin, kuten erittäin hyvät ohjailuominaisuudet
ja mahdollisuus suunnata potkurivirtoja niin, että se
edesauttaa avustettavien alusten etenemistä."

Kerrankin rehellistä tekstiä ruoripotkureista.

"Kun ajatellaan lähtötilannetta, jossa Merenkulkuhallitus, ja myöhemmin
Merenkulkulaitos, haki kilpailluilta markkinoilta kompensaatiota jäänmurron
kustannuksille, ei tavoite näytä kovin realistiselta. Ennen jäänmurtajien
siirtämistä liikelaitoksen hallintaan operoinnista aiheutunut, valtion budjetista
rahoitettu, kustannusrasite oli huomattavasti pienempi, vaikka se suhteutettaisiin
nykyiseen kustannustasoon. Vaikka offshore -toiminta ei ole
missään vaiheessa kovin kannattavaa ollutkaan, niin aikaisemmin jäänmurtajien
kustannuksia katsottiin yhtenä kokonaisuutena maksajan, eli
valtion kannalta. Tulevaisuudessa kilpailuun osallistuvat markkinatoimijat
käsittelevät jäänmurtoa yhtenä erillisenä liiketoiminta-alueena, jonka täytyy
olla myös kannattavaa ilman muun liiketoiminnan kompensaatiota."

No ainakin toistaiseksi jäänmurrolla on subventoitu offshorea.

"Eri asia on, onko todellista avointa kilpailua tarkoitus edes järjestää, vai
oliko valtion varustamotoiminnot vain tarkoitus siirtää osakeyhtiöön, jotta
kustannussäästöjen hakemiseen voitaisiin käyttää yrityselämästä tuttuja
sopeuttamiskeinoja. Heti ensimmäisellä tarjouskilpailukierroksella tarjouskilpailun
ehdot oli määritelty niin tiukoiksi, että yksikään markkinatoimija ei
katsonut järkeväksi osallistua kilpailuun. Edes nykyinen palveluntarjoaja ei
pystynyt hinnaltaan tarjouskilpailun ehtojen mukaiseen tarjoukseen. Sopimus
syntyikin lopulta suorahankintasopimuksena, jonka ehtoihin Arctia oli
pakotettu suostumaan. Tilaajaosapuolena toimi Liikenne- ja viestintäministeriö,
joka samalla vastaa Arctian omistajaohjauksesta. Kyseisen ministeriön
toimet merenkulun tukipalveluiden yksityistämiseen liittyen ovat muutenkin
olleet hämmennystä herättäviä. Kun esimerkiksi luotsauksen osalta
saatiinkin markkinoille todellinen kilpailija, lähti ministeriö ajamaan lakiuudistusta,
jolla kielletään kilpaileva toiminta."

Näennäiskilpailua, kuten Finnpilotin esimerkistä nähdään.

"Silloin Arctia, jolla on olemassa loistava perinteisistä
murtajista koostuva laivasto, olisi käytännössä ainoa tarjoaja Perämeren
jäänmurtosopimuksen osalta haastavista olosuhteista johtuen. Tällöin Arctia
voisi hinnoitella Perämeren tarjouksen niin, että se voisi tukea sillä
muiden markkina-alueiden huomattavasti tiukempaa kilpailua omalta osaltaan.
Tämä tosin onnistuisi vain silloin, jos kilpailu toteutettaisiin markkinaehtoisesti,
mikä mielestäni näyttää todella epätodennäköiseltä."

Mahdollista toki.

"Arctia Shipping Oy ei yhtiömuodostaan huolimatta ole alttiina samanlaisille
riskeille, kuin muut mahdolliset kilpailuun osallistuvat markkinatoimijat.
Arctian taseen perustana on valtion budjettivaroilla rakennuttamat jäänmurtajat,
jotka on sittemmin siirretty varustamoyhtiön omistukseen. Tämän
omaisuuden turvin varustamo voi tehdä suunnitelmia ja ratkaisuja, joilla on
suurikin taloudellinen merkitys ja sillä hankkeiden epäonnistuessa yritys ei
voi käytännössä mennä konkurssiin, kuten "normaalit" markkinatoimijat.
Jos yhtiön taloudellinen tila pakottaisi jotakin velkojaa hakemaan yhtiötä
konkurssiin ja edessä olisi jäänmurtajalaivaston pakkohuutokauppa, on
valtio omistajana pakotettu tulemaan varoineen apuun."

Näinhän se käytännössä menisi.

"Esimerkiksi öljyteollisuuden offshore -töihin suunnitellut alukset
vanhenevat melko nopeasti teknisen kehityksen nopeudesta ja uudisrakentamisen
korkeasta tasosta johtuen. 20 vuotta vanha alus on jo iäkäs
niille markkinoille, tarkoittaen sitä, että se ei enää kelpaa kaikille markkinasektoreille
töihin ja toisaalta rahtihinnat alkavat alenemaan vanhemmilla
aluksilla. Lisäksi vanhentuviin aluksiin tarvitaan kalliita laiteuudistuksia ja
modernisointeja, jotka rasittavat vain kyseistä liiketoiminta-aluetta.
Jotta jäänmurron palveluhinnat saataisiin vastaamaan todellista kustannustasoa
ja toiminnasta tulisi kannattavaa, pitäisi poistot kohdistaa juuri
oikealle liiketoiminnalle."

Vaikea rakennuttaa murtaja, joka kestää 40-50 vuotta tälläisille markkinoille.

"Kunnossapitokustannukset monitoimimurtajalla ovat huomattavasti korkeammat
kuin perinteisellä murtajalla, mikä pitäisi jollain tavalla suhteuttaa
tarjoushintoihin. Iso osa kunnossapidon kustannuksista syntyy muusta kun
jäänmurtoon tarvittavan laitteiston kunnossapidosta ja nämä kustannukset
pitäisi pitää myös jäänmurron kannattavuuslaskelmien ulkopuolella. Monimutkainen
tekniikka vaatii jatkuvaa seurantaa ja huoltovälit ovat lyhyitä."

"Ruosteinen ja hoitamattoman näköinen
alus putoaa helposti pois hyviltä markkinoilta, jossa rahtitasot ovat korkeammat
ja työmäärät suuremmat."

Miltäs ne nyt näyttävät?

"Viranomaisyhteistyö lisäliikevaihdon tuojana tarjoaa tiettyjä etuja verrattuna
aluksen rakentamiseen esimerkiksi offshore -markkinoille. Viranomaisyhteistyön
vaatimat aluksen ominaisuudet eivät vaadi niin paljon kalliita
investointeja kuin offshore -työt. Alukseen ei mm. tarvitsisi rakentaa niin
korkean luokan omaavaa DP -järjestelmää, eikä kalliita nostureita ja vinssijärjestelmiä.
Valmiustehtävissä aluksen miehitys voisi olla myös huomattavasti
alhaisempi kuin esimerkiksi jäänmurrossa. Alus myös kuormittuu
hyvin vähän, mikä vähentää kunnossapidon kustannuksia."

Tätä mahdollisuutta olisi pitänyt tutkia huomattavasti nykyistä enemmän.

"Palvelusopimuksessa
varustaja olisi vastannut huomattavasti kokonaisvaltaisemmin jäänmurron
toteutuksesta ja jopa polttoainekustannukset olisivat sisältyneet kilpailutettavaan
hintaan. Tästä mallista on kuitenkin luovuttu, koska se ei sovi tämän
tyyppiseen toimintaan ja toisaalta se ei olisi millään tavalla lisännyt
kilpailutuksella haettavaa kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä, päinvastoin."

Näinhän luojan kiitos on toimittukin.

"Niin jäänmurron kokonaiskustannusten kuin todellisen kilpailun aikaansaamiseksikin
kannalta tulisi työehtosopimusten pysyä maltillisina ja lähempänä
kansainvälistä merenkulun kustannustasoa. Suomalainen päällystö
on hinnaltaan kilpailukykyistä ja suorastaan halpaa kansainvälisesti
vertailtuna, mutta miehistön hinta on huomattavasti kalliimpi. Tämä puoltaisi
myös jonkun muun EU-lipun käyttöön ottoa uusissa jäänmurtajissa.
Tosin kaikki kilpailusta kiinnostuneet varustamot mielellään säilyttäisivät
Suomen lipun, jos se vain on liiketaloudellisesti kannattavaa."

Tähän minulla ei ole lisättävää.

"Vaihtoehtoisen liiketoiminnan osalta tärkeäksi katsottiin joustavuus. Siksi
suuntautuminen olisikin sellaisille liiketoiminta-alueille, jossa toimitaan ns.
spot -markkinoilla ja rahtaussopimukset ovat verrattain lyhyitä, jotta tarpeen
vaatiessa pystytään siirtymään jäänmurtotehtäviin. Arctian nykyistä
monitoimimurtajakalustoa pidettiin tällaiseen toimintaan sopimattomana.
Vaikka alukset olivatkin valmistuessaan moderneja ja huippuominaisuuksin
varusteltuja, ne soveltuivat lähinnä offshore -kenttien rakennustöihin.
Näissä tehtävissä rahtaussopimukset ovat pitkiä, jopa vuosien mittaisia, ja
rahtitaso korkea, mutta rahtaajat haluttomia tekemään sopimuksia aluksista,
jotka mahdollisesti joutuvat poistumaan työmaalta talveksi jäänmurtoon.
Ruotsalaisten monitoimimurtajien konsepti on huomattavasti toimivampi.
Vaikka alukset ovat huomattavasti yksinkertaisemmiksi rakennettu
ja soveltuvat vain alhaisemman rahtitason tehtäviin, niin markkinoiden
luonne on sellainen, että poistuminen jäänmurtoon talvella muutamaksi
kuukaudeksi ei vaikeuta markkinointia ja liiketoimintaa ja näin kassavirta
on tasaisempi."

"Arctian
omistajaohjauksesta ja jäänmurron tuottamisesta vastaava Liikenne- ja
viestintäministeriö taiteilee kilpailutusta ohjaavan lainsäädännön ja omien
taloudellisten eturistiriitojen välillä. Osa haastatelluista jopa on sitä mieltä,
että kilpailutusta ei todellisuudessa synny, ennen kuin valtion omistamien
yritysten omistajanohjaus siirtyy kokonaan pois palveluiden tuotannosta
vastaavien ministeriöiden vastuulta, mitä tuskin tällä vaalikaudella tapahtuu."

Tapahtuipa sittenkin.

"Jos kuitenkin samalla
halutaan varmistaa valtion omistaman kaluston ja infrastruktuurin
hyödyntäminen, jää ainoaksi mahdollisuudeksi joko suojella valtionyhtiöiden
toimintaa lainsäädännöllisin keinoin, kuten luotsauksen osalta on tapahtunut,
tai sitten harjoittaa omistajaohjauksessa kestämätöntä politiikkaa
ja myydä palveluja alle todellisten markkinahintojen."

Juuri näinhän Arctian suhteen on tapahtunut.

"Kilpailuviranomaisten tulisi kuitenkin
kiinnittää huomiota siihen, ettei asianomaisia lakeja rikota hankintojen
yhteydessä."

Aika montaa lakiahan VTV:n mukaan mtm:ä tilatessa rikottiin.

"Tällöin yritykset saisivat toimia
markkinaehtoisesti. Samalle se karsisi pois kannattamattomat ja valtiolle
menoja aiheuttavat yritykset ja toisaalta taas kannattavasti toimintaansa
pyörittävistä yrityksistä saataisiin tuottoa."

Ennakoiko siirto VN:n kansliaan Arctian karsimista?

"Varustamoliikelaitoksen
suunnitelman mukaiset poistoajat jäänmurtajille olivat 30 - 40
vuotta, mutta monitoimialukselle realistinen käyttöaika on korkeintaan 30
vuotta johtuen ympärivuotisesta käytöstä."

"Perämeren olosuhteet vaativat todellisia jäänmurtajia monitoimialusten
sijaan ja kuten jo aikaisemmin työssä on käynyt ilmi, niiden hyödyntäminen
jäänmurtokauden ulkopuolella on vaikeampaa. Lisäksi mahdollisten
kaivoshankkeiden toteutuessa aluskoko tulee perämerellä kasvamaan
ja tarvitaan entistä suurempia murtajia, jotka vaativat suurempia
investointeja. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan uusinvestointeihin
varautumista ei haluta kuitenkaan sisällyttää jäänmurtosopimuksiin.
Kuinka asia lopulta hoidetaan? Jäänmurtoliiketoiminnan heikon
kannattavuuden takia kukaan ei ole halukas investoimaan uusiin perinteisiin
murtajiin liiketaloudellisin perustein. Ratkaisun siirtäminen tuleville sukupolvillekaan
ei ole kestävää kehitystä. Vai mennäänkö kenties lopulta
takaisin vanhaan järjestelmään, jossa valtio hankkii murtajansa täysin budjettivaroin
ja maksaa myös niiden operoinnin."

Vaihtoehto sekin.

"28.10.2010 tehneensä taas uuden jäänmurtosopimuksen perinteisille murtajilleen
Liikenneviraston kanssa. Uusi sopimus on pituudeltaan viisi vuotta
sisältäen option kahdesta viiden vuoden jatkokaudesta. Kilpailu ei siis
avautunut vieläkään. Sopimus noudattelee ajattelutapaa, että vanhoja verovaroilla
rakennettuja murtajia pyritään hyödyntämään mahdollisimman
pitkään. Tätä kuvastaa myös se, että sopimuksen vuotuista arvoa korotettiin
entisestä, jotta voitaisiin viedä läpi investointiohjelma, jolla mahdollistetaan
perinteisten murtajien kunnossapito. Kansantaloudellisesti katsottuna
järkevä ratkaisu.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että sopimus on EU:n hankintalainsäädännön
vastainen. Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto
ostaa julkisia palveluita saman ministeriön omistajaohjauksen alaiselta
osakeyhtiöltä ilman minkäänlaista kilpailutusta. Jäänmurrosta kiinnostuneet
varustamot ovat luonnollisesti pettyneitä tilanteeseen, mutta
yrittäjillä on tuskin resursseja ja mielenkiintoa lähteä pitkään taisteluun ministeriötä
vastaan. Kilpailuviranomaisten tulisi kuitenkin niin tehdä, sillä
jonkun on turvattava suomalaisten yrittäjien oikeudet."

Eipä sitä oikeusturvaa esim. case Baltic pilotissa ollut olemassakaan.

BTW: Ihan mielenkiintoista, että PKL:n tj. (jonka ainakin joskus tulkittiin olevan lähellä Finnpilotia) pystyy luotsauksen suhteen mielestäni aika objektiivisiin tulkintoihin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.11.2011, 10:36:33
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 07.11.2011, 04:36:31
"Tähän tarkoitukseen soveltuvat kääntyvät ruoripotkurilaitteet sekä kääntyväsiipiset potkurit ovat huomattavasti helpommin rikkoutuvia ja enemmän huoltoa vaativia, kuin perinteisissä murtajissa käytetyt ratkaisut. Toki kääntyvillä ruoripotkurilaitteilla on
myös omat hyvät puolensa jäänmurrossakin, kuten erittäin hyvät ohjailuominaisuudet ja mahdollisuus suunnata potkurivirtoja niin, että se edesauttaa avustettavien alusten etenemistä."

On toki selvää, että ruoripotkurit vaativat enemmän huoltoa ja niiden monimutkainen rakenne ei ole yhtä kestävä kuin perinteinen potkuriakseleihin perustuva ratkaisu, mutta "huomattavasti helpommin rikkoutuvia" on melko rankka väite ilman perusteluja ja tilastoja. Ovatko väitteen perustana pelkästään kokemukset suomalaisista monitoimimurtajista, joista uusin rakennettiin 13 vuotta sitten ja jotka kärsivät erityisesti propulsiojärjestelmänsä osalta erinäisistä lastentaudeista, vai onko työn tekijä huomioinut myös esimerkiksi venäläisten kokemukset uudemman sukupolven podeista koillisväylällä, jossa jääolosuhteet lienevät huomattavasti ankarammat?

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että arktisissa olosuhteissa kestävä nykyaikainen ruoripotkuri kestää myös täkäläisissä olosuhteissa. Korkeammat hankinta- ja huoltokustannukset ovat toki ongelma, mutta toisaalta vaakakupissa painavat muun muassa paremmista ohjailuominaisuuksista mahdollisesti syntyvät säästöt.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Selkälä - 07.11.2011, 11:07:06
Karua luettavaa. Ajatus arktisilla merillä toimivasta jäänmurtaja/offshore yhdistelmästä on kiintoisa mutta kuullostaa kalliilta, todella kalliilta, ja luultavasti venäläiset itse tulevat hankkimaan ne alukset, mikä olisi heidän kannaltaan ehdottomasti järkevämpää kuin vuokrata niitä ulkopuolisilta toimijoilta. Siten sellaisen varaan rakentaminen on kallis riski. Kai se on lopulta sitten niin että se monikäyttöisyys jota jäänmurtajalta voi odottaa on lähinnä öljynkeräysvarustus.

Täysin offtopic: Seuraava monitoimisuusidea jonka saavat onkin seuraava: Jäänmurtajaa tarvitaan talvella. Varsinaisia Ruotsinlauttoja taas tarvitaan lähinnä kesällä. Yhdistetään ne!  ;D No, ei nyt sentään.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.11.2011, 11:20:34
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 07.11.2011, 11:07:06 Täysin offtopic: Seuraava monitoimisuusidea jonka saavat onkin seuraava: Jäänmurtajaa tarvitaan talvella. Varsinaisia Ruotsinlauttoja taas tarvitaan lähinnä kesällä. Yhdistetään ne!  ;D No, ei nyt sentään.

Entä valtion jäänmurtajaristeilyvarustamo, joka tekisi retkiä etelämantereelle kesäkaudella ja murtaisi talvisin jäätä Itämerellä? Erikoishintaan jännittävä siirtoajo lusikkakeulalla myrskyisellä Atlantilla! ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Teemu Malinen - 07.11.2011, 19:03:00
Noiden TransAtlanticin murtajien propulsioista: Diesel-mekaaninen voimansiirto tunneleilla on paras ratkaisu AHTSään, ja kun voittoa tavoittelevasta yritÿksestä on kyse, niin pieni kompromissi jäänmurron suhteen ei haittaa. AHTS on teknisesti siksi hyvä konsepti, että isolla teholla voidaan paikata jäänmurtokykyä. Luulisi 24MW riittävän noinkin kapeaan alukseen kepeästi. Kuinka kätevä tuollainen on manöveerata Itämeren avustuksessa niin on varmasti eri juttu. Mikael Westillä voisi olla tähän kommentoitavaa?

Moitittaessa Suomen jäänmurto/offshore businessta, niin eiköhän suurin ongelma ole se, että kokonaan valtion omistamalla yrityksellä ei ole edellytyksiä pärjätä aidosti kansainvälisessä kilpailussa. Vaikka perinteisessä murtajamallissa on hyvät puolensa ja ainkin osaan tarpeeseen varmasti ainut oikea ratkaisu, niin ei se silti pärjää taloudellisesti oikeasti toimivalle multipurpose-konseptille. Arctia ei kelpaa perusteluksi muulle, kuin sille miksi valtion ei tulisi yrittää leikkiä yksityisellä sektorilla.

Olisiko toimiva malli joku nykyisen kaltainen hybridi. Pohjoisen palveluvelvoite olisi Valtiolla perinteisin murtajin ja etelän ei-aina jäätyvät helpommat liikennealueet hoidettaisiin yksityisin tarjouskilpailuin - riittävän pitkälla sopimuksella. Menestyksekäs Zeushan on itseasiassa TransAtlanticin konseptin edeltäjä: AHT ja murtaja! Voila, ja niin on yksityinen pärjännyt mainiosti jo vuosikaudet ilman subventointia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.11.2011, 20:36:43
Kuinkahan paljon Zeuksen kannattavuuteen on vaikuttanut se, että alus maksettiin Sally Albatrossin pelastustöistä saadusta palkkiosta, joten mm. lainojen koroista ei ole tarvinnut huolehtia? Toki investoinnilla on aina takaisinmaksuaikansa, mutta luulisi "optimaalisella rahoitusmallilla" olevan jonkin verran vaikutusta. Lisäksi yksityisistä jäänmurtajista puhuttaessa kannattaa pitää mielessä, että vaikka Zeuksen kokoinen pienempi jäänmurtaja on varmasti passeli avustamaan pienempiä kauppalaivoja pienempiin satamiin, loppupeleissä sillä on leveyttä vain reilu puolet "valtionmurtajista". Pelkällä miniatyyrikalustolla ei pärjätä edes etelässä ja yksityisten rahkeet eivät välttämättä riitä täysikokoisiin jäänmurtajiin.

Suomen jäänmurron tulevaisuuteen liittyen, taannoinen "Voima 2" tuntuu varsin typerältä projektinimeltä uudelle jäänmurtajalle, sillä nykyinen Voimahan on jo järjestyksessään toinen...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 07.11.2011, 21:26:47
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 07.11.2011, 11:07:06
Täysin offtopic: Seuraava monitoimisuusidea jonka saavat onkin seuraava: Jäänmurtajaa tarvitaan talvella. Varsinaisia Ruotsinlauttoja taas tarvitaan lähinnä kesällä. Yhdistetään ne!  ;D No, ei nyt sentään.
Nyt kun olet tuon idean kehiin heittänyt, olet täydellisesti vastuusta vapaa, kun se lanseerataan mietittäessä seuraavaa moulinex-konseptia... ::)

Sinälläänhän on totta, että jäänmurtajan muuttaminen kesäiseksi matkustaja-autolautaksi jollekin lyhyelle reitille saattaisi teknisesti jopa onnistua, mutta hankkeen järkevyydestä ei sitten kyllä muita takeita olisikaan. Lähtökohtaisesti idea pitäisi kehitellä ajatuksena lautasta, jonka jäänmurtovalmiudet olisivat niin hyvät, että sitä voisi talviaikana käyttää ylimääräisenä jäänmurtajana, mutta tuskin siitä kovin hääviä tulisi millään sektorilla.
Mainitunlainen alus voisi tosin auttaa jotain varustamoa siinä ongelmassa, että sesonkihuippujen aikaan vakituinen kapasiteetti ei tunnu riittävän. Mutta tämän vajeen paikkaaminen "matkustaja-autolautta-jäänmurtajalla" saattaisi silti olla innovatiivisestikin haasteellista.

Tosin ei pidä koskaan sanoa "ei koskaan". Nykyisissäkin vatkaimissa on melkoisesti tilaa ja yhden tällaisen aluksen säätäminen vaikka kokeiluluonteisesti matkustajalaivaksi ei välttämättä ole täysin mahdoton ajatus esim.Merenkurkkuun, jos mistään maailmankolkasta ei mitään muuta alusta yksinkertaisesti löydy. Mutta tuskin Arctia sentään niin pahasti karille ajaa, että tällaista hanketta lähtisi kehittelemään...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 07.11.2011, 22:10:13
Eräässä offshore-aluksessa oli ahteritäkillä karuselli (=poikittainen rulla, ei siis samanlainen reel kuin Fennicassa rigid pipea laskettaessa), johon olisi voinut ripustella keinuja ja poistamalla täkiltä muut umbilical lay tsydeemit olisi tilaa löytynyt muille tivolilaitteille eli siis ehdotan kiertävää tivolia, johon tosin tarvitaan nykyisiä vispilöitä suurempaa ahteritäkkiä.
(Eikös Häihäsen Sanna toiminut joskus humppalaivana jossakin kesä TV-ohjelmassa?)

Samoin jos halutaan ehdottomasti tehdä DP-alus, niin maailman vanhimman ammatin harjoittajien majoittamiseen aluevesirajan tuntumassa varsinkin, kun ko. palvelujen osto ollaan kriminalisoimassa. (Luonnollisesti liikkuisi eri merikaupunkien edustalla.)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.11.2011, 23:38:52
Älkäähän nyt. Eräs kaveri itse asiassa pyöritteli huvikseen koululla autolautta-jäänmurtajakonseptia. No, vetäväthän nuo Tallinkin paatit tehoissa vertoja venäläisille ydinjäänmurtajille. Lisäksi varsinkin kanadalaiset käyttäjät ovat kunnostautuneet Wikipediassa luokittelemalla autolauttansa jäänmurtajiksi, joten siitä on vain pieni askel...

Lainaus käyttäjältä: A. M. Weissenberg - 07.11.2011, 22:17:43 Tota noooin. Eipä niissä nyt ole niin kauheesti sitä hyttitilaa jota matkustajien kuljettamiseen tarvittaisiin. Tilaa niissä toki on mutta aivan turhia sellaisia, kirjasto, salonki, helihangaari!

Niin, eihän niille "matkustajille" mitään ajanvietemahdollisuuksia tarvita, joten kirjastot ja salongit voi surutta jyrätä ja muuttaa hytti- ja varastotiloiksi. Jos kaipaavat tekemistä, menkööt takakannelle pelaamaan jalkapalloa. Hekohangaaristakin voisi tehdä biljardisalin - eipä sinne pöydän lisäksi juuri muuta mahtuisikaan. Kerosiinitankista voisi sitten tehdä olutsäiliön...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Selkälä - 08.11.2011, 10:01:51
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 07.11.2011, 23:38:52
Älkäähän nyt. Eräs kaveri itse asiassa pyöritteli huvikseen koululla autolautta-jäänmurtajakonseptia.

Hitto. En siis ole ainoa hullu. Joten asian voi ajatella niinkin että rakennetaan vaikka sarja Stareja jotka kesäisin leikkivät lauttaa ja talvisin käyvät sohimassa rännejä - niin että kaikki alle 25 solmuun normaalisti kykenevät jää jälkeen. Ja talvisin voi myydä ne muutamat hytit jenkkituristeille. Jos vielä talveksi päästäisi kasan jääkarhuja sinne Perämeren jäille niin voisi tarjota niille turisteille muutakin nähtävää: "Osallistu jääkarhujahtiin - omalla vastuulla." Pieneen pränttiin sitten se että ne on ne nallet jotka jahtaavat ruokaa, ei päinvastoin. Kesäisin voivat sitten täytellä tarvetta eri linjoilla.

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 07.11.2011, 23:38:52
Jos kaipaavat tekemistä, menkööt takakannelle pelaamaan jalkapalloa. Hekohangaaristakin voisi tehdä biljardisalin - eipä sinne pöydän lisäksi juuri muuta mahtuisikaan. Kerosiinitankista voisi sitten tehdä olutsäiliön...
Eli kauden ekalla matkalla kuultua: "Tarjoilija! Oluessani on outo sivumaku."

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.11.2011, 20:22:21
Ruotsissa on taas kaivettu vanha luuranko kaapista:

"Svenska isbrytarflottan kan sanera olja i Arktis
GÖTEBORG. Den 8–9 november samlas delegater från Arktiska rådet för konferens i Luleå där man ska diskutera aktuella frågor. Sverige som under en tvåårsperiod är ordförandeland, flaggar redan nu för att man vill spela en viktig roll vid internationella räddningsinsatser i Arktis, till exempel vid ett stort oljespill. Sveriges Arktisambassadör Gustaf Lind säger till TT att den svenska isbrytarflottan borde utrustas med oljesaneringsutrustning och kunna delta vid saneringsoperationer. Under sommartid ligger den svenska isbrytarflottan vid kaj i Luleå, då det förekommer aktivitet från bland annat oljebolag i Arktis.
   I Arktiska rådet ingår Danmark, Island, Finland, Sverige, Norge, Kanada, Ryssland och USA. Dessutom är sex organisationer för ursprungsfolk i Arktis representerade.
Publicerad: 2011-11-08 14.18" SST

Kiva se on "kananmunarungolla" puskea kohden Jan Mayenia.

Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa? Jäänmurtaja on edullisimmillaan Katajanokalla tai Luulajassa maatessaan ja kuka varustelun muihin hommiin maksaa? Suolaisissa vesissä uittaminen ei murtajan elinkaarta pidennä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 13.11.2011, 13:05:35
Hmmm:

http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/darfor-hyr-vi-ut-isbrytaren-frej_6625572.svd#after-ad

"Inför kommande issäsong har Sjöfartsverket haft en dialog med Kustbevakningen om att utnyttja deras tre stora kombinationsfartyg för isbrytning i Östersjön och i Västerhavet om vintern blir sträng. Förra vintern provades fartygen, och det visade sig att de är lämpliga för uppgiften om behovet finns. "

Noinkohan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.11.2011, 17:49:12
En minäkään välttämättä lähtisi operoimaan perinteisillä jäänmurtajilla Itämeren ulkopuolelle varsinkaan avovesikaudella, mutta kannatan kyllä Skattalla majailevien murtajien varustamista Suomenlahdella tapahtuvaan öljyntorjuntaan. Kalustoa on tällä hetkellä liian vähän, eikä valtiolla ole varaa hankkia lisää Louhen kaltaisia suuria öljyntorjunta-aluksia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 18.11.2011, 14:18:30
Smury moulinexeista:

http://smu-fi-bin.directo.fi/@Bin/7bfbc6263a73925ed3439e98acb729e3/1321616176/application/pdf/2634425/MS_7-2011_www.pdf

"Suomen Merimies-Unioni edellyttää maan hallituksen ryhtyvän pikaisiin toimiin merenkulun tukien ulottamiseksi
myös monitoimimurtajiin. Tämä kasvattaa vuotuisia tukimenoja vain noin 4 miljoonalla eurolla, mutta takaa sen,
että monitoimimurtajat pysyvät Suomen lipun alla ja sen, että ne ovat kilpailukykyisiä niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla."

Offshore liiketoiminta teki 2010 reilut 7 miljoonaa tappiota eli ei tuella kannattavuutta saavuteta. Olisi kai parasta tunnustaa, että offshoretoiminnalla ei ole jäänmurron kustannuksia alentavaa vaikutusta vaan päinvastainen.

Ristisubventio se vaan jatkuu vuodesta toiseen (siis ylihintaisella jäänmurrolla paikataan offshoren tappioita).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 18.11.2011, 14:25:59
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 13.11.2011, 17:49:12
En minäkään välttämättä lähtisi operoimaan perinteisillä jäänmurtajilla Itämeren ulkopuolelle varsinkaan avovesikaudella, mutta kannatan kyllä Skattalla majailevien murtajien varustamista Suomenlahdella tapahtuvaan öljyntorjuntaan. Kalustoa on tällä hetkellä liian vähän, eikä valtiolla ole varaa hankkia lisää Louhen kaltaisia suuria öljyntorjunta-aluksia.

Ja kukahan senkin lystin maksaa? Ei ainakaan SYKE! Loppui nimittäin Oilienkin torjuntavalmius SYKEn haluttomuuteen maksaa siitä yhtikäs mitään.

Ja kuten Deepwater Horizon yms. suotuisissa olosuhteissa tapahtuneet onnettomuudet opettavat, niin öljyntorjunta tehdään 98-99% rannoilta. Mereltä kerääminen on kuin puhetta lillukanvarsista.

Joskohan öljyntorjunnan painopiste ja tuotekehitys siirrettäisiin rannoiltakeruun tehostamiseen, saataisiin ehkä sijoitetulle rahallekin enemmän katetta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.11.2011, 20:58:34
Pätkää projektista 22220:

http://www.youtube.com/watch?v=nPQ1SBKwPbE&feature=related

Varsin perinteinen propulsioratkaisu ja keulan muoto.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.11.2011, 21:20:45
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 30.11.2011, 20:58:34 Varsin perinteinen propulsioratkaisu ja keulan muoto.

Tehoa lisäämällä voidaan kompensoida tarvittaessa niin teknisesti huonompia ratkaisuja kuin miehistön ammattitaitoakin.  Konventionaalisia jäänmurtajia suunniteltaessa joudutaan jatkuvasti kehittämään uusia ratkaisuja, jotta saadaan koneteho ja sen seurauksena polttoaineenkulutus mahdollisimman pieneksi heikentämättä lopullista suorituskykyä.

Ydinmurtajien toiminta-alueella lienee lisäksi oikeasti ongelmia koneiston kestävyyden kanssa, joten on fiksua valita ratkaisu, joka kestää tarvittaessa vaikka jäävuoreen peruuttamisen. Lisäksi lääniä on sen verran, ettei ohjailukyky ole päällimmäinen huolenaihe.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.12.2011, 21:36:39
Tulkitsenko ihan oikein?

http://www.arctia.fi/ice_model_tests_on_trimaran_icebreaker_give_promising_results

"After a pause, the test was continued with a tight path cleared through the basin. Icebreaking capability outside the path was also successful."

Eli siis "outside the path" OK, mutta jääkasassa koko trimaraanihökötys jämähtää kiinni?

Toisaalta miksi Arctia markkinoi toisen yrityksen konseptia? Eikö yrityksen tulisi kilpailuttaa eri telakoita ja konsepteja?

Taitaa olla Liikenneviraston viisasta ostaa enemmänkin murtopalveluja (varsinkin uudisrakennukset) muualta kuin Arctialta varsinkin kun siellä ei näemmä osata lukea tarjouskilpailun ehtoja tai ainakaan ei osata vastata niiden mukaisesti.  ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.01.2012, 09:20:10
Olen havaitsevinani melkoista asiantuntemattomuutta Odelta:

http://www.soininvaara.fi/2011/12/11/hyvia-saastokohteita-jaanmurtaja/

Olen kyllä O.S:n  kanssa samaa mieltä esim. maatalouden (C-alueen) subventiosta, Viron kilpailuedusta ja merkityksestä Suomen verotukselle, mutta en ko. aiheesta ja kuten kommenteissa todettiin jäänmurto rahoitetaan väylämaksuista ei valtion budjetista. Edelleen vaikka väylämaksu tulkitaan veroluonteiseksi maksuksi, niin sen kohdistaminen väylänhoitoon ja jäänmurtoon on oikein. Ylipäänsä tapa että "korvamerkittyä" budjettirahaa ei ole: on väärä eli esim.  liikenteeltä kerätyt maksut tulisi kohdentaa liikenteeseen. Budjetin tasapainottamiseen ehdotan "Baltian mallia" eli julkisen sektorin palkkojen ja etujen leikkausta 8-30% malliin Viro/Latvia.  ;)

Erityispisteet asiantuntemattomuudesta siksikin että Suomessa on kahdeksan murtajaa vastoin sovittua yhdeksää.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.01.2012, 11:37:34
Onko kukaan tehnyt viime aikoina tutkimusta siitä, kuinka paljon Suomen talous, vienti jne. kärsisivät vuosittain, mikäli osa satamista jouduttaisiin sulkemaan ankarina ja jopa normaaleinakin jäätalvina? Liikenteen keskittäminen saattaisi toimia hätäratkaisuna nykyisessä taloustilanteessa, mutta entä jos maailmanmarkkinat nousisivatkin taas jaloilleen ja vienti alkaisikin jälleen vetää? Vuokrataanko ruotsalaisilta tai venäläisiltä jäänmurtaja siksi aikaa, kunnes saataisiin rakennettua lisää kotimaisia murtajia?

Jossain vaiheessahan uusia jäänmurtajia on pakko hankkia, koska Sisu ja Urho tulevat todennäköisesti tällä vuosikymmenellä taloudellisen käyttöikänsä päähän. Vaikka Voiman korvaamatta jättämisestä saatettaisiinkin selvitä, viimeistään tuossa vaiheessa olisi pakko keksiä jotain. Vaikka pitkällä aikavälillä talvet tulevatkin olemaan lämpimämpiä kuin ennen, mahtuvat niin tuleva kuin kaksi edellistäkin talvea uskoakseni tilastollisen vaihtelun piiriin. Olen näin lonkalta sitä mieltä, että Suomessa on vielä tilausta vähintään yhdelle uudelle murtajasukupolvelle.

Kirjoittelin tuossa pari päivää siten Wäinämöisestä artikkelin Wikipediaan ja totesin, että sopiva nimi seuraavalle suomalaisille jäänmurtajalle olisi Leijona, jonka Volynetsin valtaajat valitsivat silloiselle Suomen suurimmalle jäänmurtajalle. Jos uuden murtajan hankkimisen kanssa vetkutellaan, voitaisiin uuden murtajan vesillelasku ajoittaa Wäiskin valtaamisen satavuotisjuhliin. Muitakin perinnenimiä toki on, kuten vaikkapa Jääkarhu tai Murtaja.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 07.01.2012, 00:24:17
Vuonna 2016, kun mtm:n nykyinen rahtaus loppuu ja perinteisten suhteen tullaan ekaan optiovaiheeseen, niin Transatlanticilla saattaa olla neljä uudisrakennusta kilpailemassa murtosopimuksista (Alaskan tarve rajoittunee kesäkuukausiin). Arctia tuskin on "first choice" palveluntoimittajaksi muistaen ettei siellä osata edes vastata tarjouskilpailuihin ehtojen mukaisesti.

Arctian ajama alueellinen jäänmurtomalli lienee lopullisesti haudattu?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.01.2012, 06:17:38
Arctilla hyvä tilaisuus:

http://www.youtube.com/watch?v=3Mu-ZrgKY4o

"Running with major losses" eli tämähän sopisi Arctian yritysstrategiaan offshoren hengessä.

OT, mutta pätkää Vaygachin viime talven missiolta:

http://www.youtube.com/watch?feature=endscreen&v=X4FLwEW5zeM&NR=1
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.01.2012, 08:40:28
Se sota ei sitten ollutkaan voitettu:

"Veeteede Amet sõlmis kokkuleppe uue jäämurdja projekteerimise lepingu peatamise tähtaja pikendamiseks
19.01.2012

Veeteede Amet ja firma Aker Arctic Technology Inc allkirjastasid täna, 19. jaanuaril 2012. a kokkuleppe, mille kohaselt mitmeotstarbelise jäämurdja projekteerimise lepingu peatamise tähtaega pikendatakse kuni 2015. aasta lõpuni.

Veeteede Amet sõlmis 2007. aasta lõpus riigihanke võitnud firmaga Aker Arctic Technology Inc lepingu mitmeotstarbelise jäämurdja projekteerimiseks hinnaga 5,9 miljonit eurot. Leping sisaldab laeva põhiprojekti koostamist, rahvusvahelise ehituse riigihanke dokumentide ettevalmistust ja projekti järelevalvet ehituse käigus. Seoses üldise majanduskliima halvenemisega 2008. aastal ja sellest tulenenud eelarvevahendite puudumisega ei olnud võimalik välja kuulutada rahvusvahelist laevaehituse riigihanget, nagu projekteerimise leping seda ette nägi. Kuna projekteerimise leping on otseselt seotud laeva ehitamisega, siis selle jätkamine ilma ehituslepinguta ei olnud võimalik.

Lootuses leida rahastamisvõimalusi ja kasutades ära juba tehtud töid peatati 11.03.2009. a projekteerimise lepingu täitmine Veeteede Ameti ja Aker Arctic Technology Inc vahelise kokkuleppega kuni 11.02.2012. Täna sõlmitud kokkuleppega pikendati seda tähtaega kuni 2015. aasta lõpuni lootuses kaasata suuremahulise laevaehituse projekti – orienteeruvalt 100 miljonit eurot – finantseerimisse Euroopa Liidu fondide vahendeid uuel rahastamisperioodil, mis algab alates 2014. aastast. "

Erityistä huomiota kiinnittää: "– orienteeruvalt 100 miljonit eurot – finantseerimisse Euroopa Liidu fondide vahendeid uuel rahastamisperioodil, mis algab alates 2014. aastast"

Siis miksi ihmeessä Euroopan Unionin rahoitusta pitäisi käyttää tälläiseen roskaan ja insfraktuurin ulkoisen toiminnan (=ko. hökötyksen kaupalliseen toiminnan) rahoitukseen?

Toivottavasti Viron valtiovarainministeriö puhaltaa pelin poikki kuten edelliskerralla.

Googlen käännös osuu tällä kertaa suht hyvin:

http://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=et&u=http://www.vta.ee/&ei=l6AfT4_5DcjSsgad-dHADA&sa=X&oi=translate&ct=result&resnum=1&ved=0CCYQ7gEwAA&prev=/search%3Fq%3Dvta%2Bee%26hl%3Dfi%26biw%3D1280%26bih%3D640%26prmd%3Dimvns
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 01.02.2012, 10:49:37
Aihetta sivuten sjöfartstidningen:

http://www.sjofartstidningen.se/tidningen/nummer/2012/1/artikel1.php

"Single- eller multipurpose?
En väg är att bygga enkla fartyg, som bara bryter is. Eventuellt kan de sommartid användas för oljesanering. Den andra vägen är multipurpose-tänkandet, men på ett annat sätt än under 1990-talet.
  – För 20 år sedan fungerade konceptet, men nu finns det så många specialbyggda offshorefartyg att marknaden är mättad. Det har blivit svårare att sysselsätta Fennica, Nordica och Botnica då de inte är helt idealiska för förhållanden i öppet vatten.
  Lösningen finns i Arktis, anser Niini.
  – Offshore- och gruvindustrin har på allvar börjat söka sig allt längre norrut. Shell har redan för tre sommarsäsonger befraktat Fennica och Nordica för ice management i Chukhihavet utanför Alaska.
  Ice management innebär att en eller flera isbrytare skyddar produktions- eller borrningsanläggningar genom att bryta upp isen som rör sig mot dem.
  – I nästa generation av multipurpose-isbrytare förstärker man skroven så att de kan operera som offshorefartyg i Arktis. En sådan tilläggsinvestering blir troligen inte lika dyr som den tidigare lösningen med funktioner i öppet vatten, tror Niini.
  Sådana fartyg skulle kunna operera effektivt och i svåra isförhållanden."

Hmm. 20 vuotta sitten mtm:n rahtaustaso oli nykyistäkin huonompi (murto-osa nykyisestä), joten on puppua että mtm-konsepti olisi koskaan toiminut (ainakaan taloudellisesti). Arktinen toiminta sulkee keulapotkurit pois. Eniten häiritsee se ettei kukaan vertaile rakennuskustannusten eroja. "En sådan tilläggsinvestering blir troligen inte lika dyr som den tidigare lösningen med funktioner i öppet vatten." Ainakin merkittävän huononnuksen se puuttuvien potkureiden suhteen aiheuttaa jäänmurtokyvylle Itämeren olosuhteissa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 05.02.2012, 21:03:34
STX Canada Marine Awarded Contract to Design the Canadian Coast Guard's New Polar Icebreaker (http://www.maritime-executive.com/pressrelease/stx-canada-marine-awarded-contract-to-design-the-canadian-coast-guard-s-new-polar-icebreaker)

LainaaSTX Canada Marine will be supported in the Polar Icebreaker Design project by a team of highly experienced partners including Aker Arctic Technology (AARC), SNC-Lavalin, INDAL Technologies and Noise Control Engineering. Aker Arctic Technology, part of STX Europe will provide their world leading icebreaker design and construction expertise to the project. AARC and STX shipyards have been involved in the design and construction of over 60% of the world's icebreakers.

edit: Ja sama suomeksi:

Kanadan polaarimurtajan suunnittelussa luotetaan suomalaiseen osaamiseen (http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/kanadan+polaarimurtajan+suunnittelussa+luotetaan+suomalaiseen+osaamiseen/a771313?s=r&wtm=-06022012)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.02.2012, 14:00:13
Ruotsin murtajavalmiuksista yms. s. 18-19:

http://weblisher.textalk.se/sjofartsverket/1201/?page=1&mode=50&noConflict=1
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 27.02.2012, 16:14:01
Jääänmurtajia Viipurista

http://en.rian.ru/business/20120227/171557250.html

United Shipbuilding Corporation osti valtaosan Viipurin telakasta, ja on myös solminut sopimukset kahden 16 MW dieseljäänmurtajan rakentamisesta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.02.2012, 17:00:04
Nuo 16 MW:n murtajat taitavat olla Moskva-luokkaa.

Toivottavasti Arctechin jäänmurtajatilaukset Venäjältä eivät tämän myötä jää etäiseksi haaveeksi, vaan murtajia riittäisi myös suomalais-venäläiselle telakalle.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Leskinen - 08.03.2012, 10:07:42
Suomalainen jäänmurtaja Fennica on lähdössä avustamaan Shellin koeporauksia arktisille merialueille.

Shell aikoo aloittaa öljynporauskartoitukset arktisella merialueella. Suomalaisen valtionyhtiön jäänmurtajat lähtevät mukaan avustamaan koeporauksissa. Ympäristöjärjestöjen mukaan öljynporaus arktisilla alueilla on erittäin arveluttavaa, eikä Suomen pitäisi olla mukana toiminnassa.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/03/suomi_mukaan_arktiseen_oljynporaukseen_3307530.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 08.03.2012, 10:41:16
Alaskaan on lähdössä myös Edison Chouestin tuliterä jäätämurtava AHTS-alus Aiviq:

http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=1504143 (http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=1504143)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Sami Saarinen - 02.04.2012, 15:57:47
Liikenneministeri ja Arctia ovat eri linjoilla uudesta jäänmurtajasta. Itse liputan Kyllösen näkemyksen puolesta, mutta saa nähdä kuinka toukokuussa oikein käy.

http://www.yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2012/04/ministeri_ja_varustamo_eri_linjoilla_uudesta_jaanmurtajasta_3377894.html (http://www.yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2012/04/ministeri_ja_varustamo_eri_linjoilla_uudesta_jaanmurtajasta_3377894.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 02.04.2012, 19:41:44
S.S olemme samaa mielipuolta.

"Valtio aikoo käyttää uuteen murtajaan noin 100 miljoonaa euroa. Hankintapäätöstä odotetaan toukokuussa."

Arctianhan piti hankkia uudet murtajat tulovirrallaaan. Ja voitollista mtm toimintaa, 5-15 milj. euroa pakkasella joka vuosi huolimatta ilmaisesta kalustosta.  :D

Ja miksi Arctia hoitaisi uutta alusta, jonka valtio maksaa? Hoito tulee kilpailuttaa!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.04.2012, 21:05:02
Yx kommentti asiaan:

http://blogit.demari.fi/meri52/2012/04/03/uusi-jaamurtaja/
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 28.05.2012, 21:15:28
Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 02.04.2012, 15:57:47
Liikenneministeri ja Arctia ovat eri linjoilla uudesta jäänmurtajasta. Itse liputan Kyllösen näkemyksen puolesta, mutta saa nähdä kuinka toukokuussa oikein käy.

http://www.yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2012/04/ministeri_ja_varustamo_eri_linjoilla_uudesta_jaanmurtajasta_3377894.html (http://www.yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2012/04/ministeri_ja_varustamo_eri_linjoilla_uudesta_jaanmurtajasta_3377894.html)

Ei taida käydä toukokuussa millään lailla. Jotakin iltakoulussa 16.05.2012 supistiin, mutta en tiedä mitä.

Arctian omistajaohjauksesta vastaavan HH:n kalenterissa lukee: "Maanantai 28.5. •Lähtö Tansaniaan"

Talvimerenkulusta vastaavan ministerin kalenteri näyttää tyhjää:

http://www.runoratsu.fi/kalenteri.html?m=5&y=2012

Hmm. "Alustavien tietojen mukaan hallitus keskustelee Suomen arktisten alueiden tulevaisuudesta iltakoulussa keskiviikkona 16.5.2012."

Olisi mielenkiintoista tietää mitä tuolloin on linjattu tai jätetty linjaamatta.

Kello käy eikä "Hakulista" näy.... :(
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.05.2012, 13:54:30
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 08.09.2011, 17:01:11
"Selvitämme parhaillaan Jamalin niemimaan rannikolla kaasua pumppaavalle Novatek-yhtiölle, olisiko nesteytetyn kaasun kuljetus suurilla DAS-aluksilla taloudellisesti järkevää..."

Venäläiset ovat erityisesti Meksikon lahden viimevuotisen öljyonnettomuuden jälkeen halunneet näyttää, että he toimivat määrätietoisesti ja nykyaikaisesti kehittäessään Itämeren satamien ympäristöturvallisuutta.Uskomme, että tarjous johtaa tilauksiin vielä ennen vuodenvaihdetta"

Toivossa on hyvä elää.

Aihetta sivuten TS uutisoi pari viikkoa takaperin, että STX:n eri telakat kisaavat samasta miljarditilauksesta (http://www.ts.fi/uutiset/talous/339653/STXn+eri+telakat+kisaavat+samasta+miljarditilauksesta):

LainaaNovatek aikoo tilata kymmenen kaasunkuljetusalusta, joilla kuljetetaan nesteytettyä maakaasua arktisilta kaasukentiltä.

...

Ne ovat paitsi kuljetusaluksia, myös arktisia aluksia, joiden pitää pystyä ajamaan jäistä Koillisväylää pitkin lastinaan nesteytettyä maakaasua.

Kyseessä on luonnollisesti ns. double acting -alus (Novatekin strategia, kalvo 50 (http://novatek.ru/common/upload/doc/Strategy_Presentation_ENG.pdf)):

LainaaBased on operational experience from ice class tankers at Lukoil's Varandey project (Barents Sea) and Norilsk Nickel's arctic operations.

Main concept - Double Acting Ship (DAS):
- Bow – forward movement in open water and thin ice
- Astern – reverse movement through thick ice and ice ridges
- Three shaft propulsion system (two AZIPOD's and one center shaft)

Ice model tests have validated the Arc 7 170,000 m3 LNG Carrier basic design
- Ice going capabilities: 2.3-2.4 meters (even ice)
- Confirmed speed: 19.5 knots in open water and 5.5 knots in even ice of 1.5 meters
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Niklas von Bruun-Riegels - 26.06.2012, 07:41:52
Muutama perinteiseen talvimerenkulkuun liittyvä linkki....

http://www.lvm.fi/web/fi/tiedote/-/view/4115491

http://yle.fi/uutiset/talvimerenkulkusopimus_eduskuntaan_syksylla/6189855
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 03.07.2012, 16:59:31
Tallinnan satama suunnittelee ostavansa 50 miljoonalla eurolla käytetyn jäänmurtajan.

http://news.err.ee/economy/60f6f1be-6e16-46f8-9390-7e72e312537c
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 10.07.2012, 12:44:51
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Masalin - 03.07.2012, 16:59:31
Tallinnan satama suunnittelee ostavansa 50 miljoonalla eurolla käytetyn jäänmurtajan.

http://news.err.ee/economy/60f6f1be-6e16-46f8-9390-7e72e312537c

Villi huhu kertoo Italiassa olevan Arctian B:n saavan uuden kodin Virosta.

Samalla selvisi syy miksi Suomenlahden varamurtajasta ei ollut tarjouskilpailua.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.07.2012, 02:51:31
Mielenkiintoinen tarjouskilpailu ilman kilpailua:

http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2012-050569/

No Kemingradissa kaikki lienee mahdollista.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mika Peltonen - 11.07.2012, 07:42:31
Milläs aluksilla tämä Arctia Karhu Oy operoi???


YTJ:stä löytyy yrityksestä seuraavaa tietoa:


Viimeisin tieto                     Alkupvm               Tietolähde
Toiminimi
Arctia Karhu Oy                        02.02.2012             Patentti- ja rekisterihallitus
Aputoiminimi    
Arctia Karhu Hinaus
Arctia Hinaus                            02.02.2012          Patentti- ja rekisterihallitus
Yritysmuoto    
Osakeyhtiö                             02.02.2012           Patentti- ja rekisterihallitus
Kotipaikka    
KEMI                                     02.02.2012           Patentti- ja rekisterihallitus
Yrityksen kieli    
Suomi                                      15.02.2012           Verohallinto
Päätoimiala    
Muu vesiliikennettä palveleva toiminta (52229)    12.12.2011    Verohallinto
Postiosoite    
Keilaranta 10
02150 ESPOO                              29.12.2011                Yhteinen
Puhelin    0306207000                29.12.2011             Yhteinen
Faksi    0306207030                29.12.2011              Yhteinen
Sähköposti                           29.12.2011       Yhteinen
www    www.arctia.fi
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.07.2012, 09:26:58
Jos ne ostaa Kar(h)u:n takaisin naapureilta ja rahoittaa kaupan Botnican myynnillä??  ???

(Jm Voima Oy:n perusteella arvailtua.)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tero Lahdenranta - 11.07.2012, 15:18:13
En muista nähneeni tätä uutista vielä täällä. Hienoa että aluksia uudistetaan, Urho (ja Sisu) kuulunevat kuitenkin jäänmurron tulevaisuuteen vielä pitkään.

"Kuuluisa jäänmurtaja Urho saa historiansa suurimman remontin, kun aluksen automaatio- ja sähköjärjestelmät uusitaan.

Jyväskyläläläisen Protaconin tekemiin modernisointitöihin kuuluvat mm. uusi koneistonvalvontajärjestelmä, apukoneautomaatio ja suojaukset, propulsion käytöt ja säätöjärjestelmät, palovaroitinjärjestelmän modernisointi, aluksen tankkien pinnan ja tilavuuden mittausjärjestelmä sekä moottoreiden ja generaattoreiden huollot. "

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/legendaarinen+jaanmurtaja+urho+saa+historiansa+laajimman+paivityksen/a818936
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikael Fors - 13.07.2012, 15:47:42
Lainaus käyttäjältä: Mika Peltonen - 11.07.2012, 07:42:31
Milläs aluksilla tämä Arctia Karhu Oy operoi???

YTJ:stä löytyy yrityksestä seuraavaa tietoa:

Viimeisin tieto                     Alkupvm               Tietolähde
Toiminimi
Arctia Karhu Oy                        02.02.2012             Patentti- ja rekisterihallitus
Aputoiminimi    
Arctia Karhu Hinaus
Arctia Hinaus                            02.02.2012          Patentti- ja rekisterihallitus
Yritysmuoto    
Osakeyhtiö                             02.02.2012           Patentti- ja rekisterihallitus
Kotipaikka    
KEMI                                     02.02.2012           Patentti- ja rekisterihallitus
Yrityksen kieli    
Suomi                                      15.02.2012           Verohallinto
Päätoimiala    
Muu vesiliikennettä palveleva toiminta (52229)    12.12.2011    Verohallinto
Postiosoite    
Keilaranta 10
02150 ESPOO                              29.12.2011                Yhteinen
Puhelin    0306207000                29.12.2011             Yhteinen
Faksi    0306207030                29.12.2011              Yhteinen
Sähköposti                           29.12.2011       Yhteinen
www    www.arctia.fi

Mielenkiintoinen kuvio tämä ARCTIA KARHU OY sillähän Arctia Shippingin yhteystiedot mutta kotipaikkana mainitaan Kemi. Millä aluksilla ne Kemin Satamassa murtaa jäätä, on vähän kookasta tuo kalusto satamajäänmurtoon?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tero Lahdenranta - 13.07.2012, 19:16:15
http://kokeile.yle.fi/uutiset/kemin_sataman_murtajasopimus_voi_paatya_markkinaoikeuteen/6216705

"Jäänmurto- ja satamahinausyhtiö Alfons Håkans aikoo viedä Kemin satamayhtiön tekemän hankintasopimuksen markkinaoikeuden tutkittavaksi.

Satamayhtiö neuvotteli valtion murtajayhtiö Arctian kanssa neljän miljoonan euron palvelusopimuksen ja kymmenen miljoonan euron murtajahankinnan ilman avointa tarjouskilpailua. Håkansin mielestä kauppa on on niin iso, että se muuttaa koko alan hankintakäytäntöjä, mikäli asiaa ei selvitetä perin pohjin."

Kaluston hankintaan on näemmä varattu rahaa, tiedä sitten mitä tuolla kymmenellä miljoonalla saa. Erikoista tosiaan ettei sopimusta kilpailutettu.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Kiirala - 13.07.2012, 21:50:39
Mitä sitä kilpailuttaa jos ei ole kuin yksi yhtiö joka homman kykenee toteuttamaan. "Kemin satama on suorittanut Viitalan mukaan kartoitusta myös muiden palveluntarjoajien osalta mutta muita päteviä toimijoita ei löytynyt" koimme Arctian olevan ainoa tarpeeksi luotettava osapuoli kertoo Reijo Viitala Pohjolan Sanomat lehdessä 13.7.
Joten se siitä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.07.2012, 15:36:16
Aiheesta YLE:

http://yle.fi/uutiset/kemin_murtajasopimus_menee_markkinaoikeuteen/6230884
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Raine Taponen - 27.07.2012, 12:33:02
Lainaus käyttäjältä: Kalle Kiirala - 13.07.2012, 21:50:39
Mitä sitä kilpailuttaa jos ei ole kuin yksi yhtiö joka homman kykenee toteuttamaan. "Kemin satama on suorittanut Viitalan mukaan kartoitusta myös muiden palveluntarjoajien osalta mutta muita päteviä toimijoita ei löytynyt" koimme Arctian olevan ainoa tarpeeksi luotettava osapuoli kertoo Reijo Viitala Pohjolan Sanomat lehdessä 13.7.
Joten se siitä.

Taitaa kumminkin johtaja Joakim Håkans olla juridisesti oikeassa.

Terveisin R.T
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 31.07.2012, 09:56:48
Suomalaiseen jäänmurtajaosaamiseen luotetaan edelleen:

LainaaAker Arctic allekirjoitti sopimuksen Kiinan ensimmäisen polaaritutkimusjäänmurtajan suunnittelusta

Kiinan Valtamerihallinto (SOA), Kiinan Arktinen ja Antarktinen hallinto (CAA) sekä Kiinan Polaaritutkimusinstituutti (PRIC) ovat yhdessä kehittäneet suunnitelman rakentaa nykyaikaisen uuden jäätämurtavan tutkimusaluksen lisääntynyttä polaaritutkimuksen tarvetta varten.

...

Kiinan polaarijäänmurtajaan tulee tilat yhteensä  90 hengelle. Sen suurin pituus on noin 120 m, suurin leveys 22,3 m ja syväys 8,5 m. Alus pystyy murtamaan 1,5 metrin paksuista kiintojäätä 2-3 solmun nopeudella ja toimimaan myös monivuotisessa jäässä. Alus varustetaan kahdella kääntyvällä ruoripotkurilaitteella. Jääluokka on PC3 ja alus kaksoisluokitetaan Kiinan kansallisen luokituslaitoksen (CCS) ja Lloyds Register of Shippingin (LR) toimesta.

STX Europen lehdistötiedote (http://www.stxeurope.com/news/STXFinland/Pages/Aker-Arctic-allekirjoitti-sopimuksen-Kiinan-ensimm%C3%A4isen-polaaritutkimusj%C3%A4%C3%A4nmurtajan-suunnittelusta-.aspx)

Kuva aluksesta (http://www.stxeurope.com/media/Media%20Downloads/Media%20Downloads/STX%20Finland/Aker%20Arctic%20Chinese%20Polar%20Research%20Icebreaker/Aker%20Arctic%20Chinese%20Chinese%20Polar%20Research%20Icebreaker.JPG)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.07.2012, 12:28:05
Postimees kirjoitteli tästä Botnican ostosta puolitoista viikkoa sitten:

http://www.postimees.ee/913280/laevnikke-kollitab-huperinflatsioon/

Tässä tilaaja/tuottajamalissa tehdään näemmä ihan samat virheet kuin Suomessakin ja miksi pitää ostaa murtajista huonoin? No jaa muuta ei liene kaupan?

Ihan tulee Tallinn Sadam / VTA:n tarjouskilpailusta mieleen Arctian ja LVM:n "kilpailut".

Tosin Suomessahan niihin saatiin ryhtiä mm. siirtämällä omistajaohjaus pois LVM:stä ja rahtaamalla ruotsalaisia murtajia.

Botnican oston jälkeen väylämaksuihin saadaan sitten Virossa "kunnon tarkistus".  ;D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.07.2012, 13:00:42
http://www.parnupostimees.ee/920512/jaamurdja-peletab-laevad-sadamast/

Pärnunlahdellehan sitä ei kai tarkoitus ollutkaan ensisijaisesti käyttää.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 31.07.2012, 14:44:44
Voima ei ilmeisesti kelpaa enää virolaisille. Harmi sinänsä, tuolloin Virolla olisi ollut sentään keskiarvoltaan maailman vanhin murtajalaivasto... ;D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.08.2012, 10:38:52
Olis tietysti voinut laittaa jäätalvi 2012-2013 topiciin, jossa jutun avasin mutta:

"Veeteede Amet sõlmis AS-ga PKL lepingu Pärnu ja Liivi lahele varujäämurdja prahtimiseks
02.08.2012
Veeteede Amet sõlmis täna, 2. augustil 2012. a lepingu AS-ga PKL Pärnu ja Liivi lahele varujäämurdja prahtimiseks. Pärnu ja Liivi lahele 2012.–2013. a jäämurdehooajaks väljakuulutatud riigihankele varujäämurdja prahtimiseks laekus vaid üks pakkumine, mille tegi AS PKL.

AS PKL pakkumuse jäämurdja prahiraha suurus ühe ööpäeva eest on 6450 eurot (millele lisandub käibemaks). Pakkuja ei nõudnud valmisoleku- ega mobilisatsioonitasu, varujäämurdja eest hakatakse tasuma laeva jõudmisel jäämurdetööde piirkonda. Jäämurdetööde tegelik kogumaksumus kujuneb vastavalt laeva tööl oldud päevadele; lisandub kütusekulu, mis sõltub sadamat külastavate laevade arvust ja jääoludest. Vajaduse korral peab varujäämurdja olema valmis jõudma jäämurdetööde piirkonda ajavahemikus 20. detsembrist kuni 20. aprillini.

Plaanipäraselt teeb Pärnu ja Liivi lahel jäämurdetöid Veeteede Ameti mitmeotstarbeline laev EVA-316. Varujäämurdja broneeritakse asenduslaevaks ettenägematute olukordade puhuks, mil EVA-316 vajab asendamist seoses teiste eriotstarbeliste ülesannetega."

Tarjoajia oli siis vain yksi. Kuten tossa Botnica jutun uutisoinnissa, niin jäänmurrossa yleisimminkin ollaan ajauduttu tilaaja/tuottajamallissa "monokulttuuriin", jossa tarjoajia on vain yksi. Tätä taustaa vasten tarjouskilpailut yms. vaikuttavat teatterilta, jolla ei ole edes tarkoitus saada kustannussäästöjä. Ois voitu oppia Suomesta jotakin!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 05.08.2012, 09:12:24
Kaikesta päätellen liikenneministeri satsaa mielummin Jäämeren rataan kuin murtajiin:

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/kyllonen-lupaili-jaameren-rataa-rovaniemella/601577/

OT: lukijan kommentti oli hyvä:

"Pääseekö jossain muussa maailman maassa ministerisvirkaan ilman mitään ko. alan koulutusta tai kokemusta? Suomessa valitaan liikenneministeriksi apteekin täti, valtiovarainministeriksi luokanope ja pääministeriksi lyhyestä matematiikasta kutosen vetässyt mies. Tarinaa voisi vielä jatkaa. Yksityisellä sektorilla, missä päättävissä asemissa olevilla henkilöillä on yleensä jonkinlainen tulosvastuu toiminnastaan, tämmöinen toiminta ei tulisi kuuloonkaan. Edes hakemuksia ylempiin tehtäviin ei käsiteltäisi tämän tason henkilöiltä."

Kiitos rikkidirektiivin ja sen myötä oletettavasti alentuvan liikenteen Botnica voidaan varmaan myydä virolaisille. Samalla Arctian tulos saadaan kiitos Botnican alhaisen kirjanpitoarvon ja 50 miljoonan euron myyntihinnan reilusti plussalle, jolloin ylimmän johdon tulospalkkausjärjestelmää päästään soveltamaan:

"Arctia Shippingin avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmä tilikaudella 2012

15.3.2012

Varustamolla ei ole ollut aiemmin käytössään tulospalkkioita. Tilikaudeksi 2012 otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, jonka tavoitteena on yhtiön tuloskunnon kehittäminen ja avainhenkilöstön sitouttaminen.

Malli on voimassaolevan valtionyhtiöiden palkitsemisohjeen (Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotto 8.9.2009) mukainen, ns. STI (Short Term Incentive) – järjestelmä. Yhtiöllä ei ole käytössä pidempiaikaisia kannustin- tai palkkiojärjestelmiä. Malli on kokeiluluonteinen ja sen toimivuus sekä mahdollinen uudistaminen tarkastellaan tilikauden päätyttyä.

Tulospalkkio on sidottu strategian ja budjetin pohjalta määriteltyihin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin sekä näistä johdettuihin henkilökohtaisiin avaintavoitteisiin edellyttäen merkittävän positiivista liiketulosta.

Palkkion laskentaperusteena on kunkin henkilön tilikauden aikainen kuukausiansio vähennettynä luontaiseduilla.

Tulospalkkiojärjestelmän piirissä on toimitusjohtaja (max. palkkio 4 kk), yhtiön johtoryhmä (max. 2 kk) ja toimitusjohtajalle raportoivia avainhenkilöitä (max. 1-2 kk).

Palkkio voidaan maksaa vain kun konsernin liikevoitto on positiivinen. Tappiollisen tilinpäätöksen toteutuessa palkkiota ei makseta miltään osin."

Taisi aikoinaan jm Apu:n myynnissäkin olla aikoinaan tarve saada tulos plussalle keinolla millä hyvänsä.

Tosin Apu:ssa myytiin parasta mahdollista jäänmurtokalustoa, mutta tällä kertaa virolaiset jopa maksaisivat riitemurtajasta.

Positiivista on ettei Lonnan ja Tarmon tapaista lahjoituspolitiikkaa jatketa.


Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 06.08.2012, 14:10:36
Baltic Shipyard rakentaa 60 MW ydinjäänmurtajan.
http://en.rian.ru/business/20120806/175012549.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Atso Uusiaho - 06.08.2012, 22:15:22
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 05.08.2012, 09:12:24
Kaikesta päätellen liikenneministeri satsaa mielummin Jäämeren rataan kuin murtajiin:

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/kyllonen-lupaili-jaameren-rataa-rovaniemella/601577/

OT: lukijan kommentti oli hyvä:

"Pääseekö jossain muussa maailman maassa ministerisvirkaan ilman mitään ko. alan koulutusta tai kokemusta? Suomessa valitaan liikenneministeriksi apteekin täti, valtiovarainministeriksi luokanope ja pääministeriksi lyhyestä matematiikasta kutosen vetässyt mies. Tarinaa voisi vielä jatkaa. Yksityisellä sektorilla, missä päättävissä asemissa olevilla henkilöillä on yleensä jonkinlainen tulosvastuu toiminnastaan, tämmöinen toiminta ei tulisi kuuloonkaan. Edes hakemuksia ylempiin tehtäviin ei käsiteltäisi tämän tason henkilöiltä."

Kiitos rikkidirektiivin ja sen myötä oletettavasti alentuvan liikenteen Botnica voidaan varmaan myydä virolaisille. Samalla Arctian tulos saadaan kiitos Botnican alhaisen kirjanpitoarvon ja 50 miljoonan euron myyntihinnan reilusti plussalle, jolloin ylimmän johdon tulospalkkausjärjestelmää päästään soveltamaan:

"Arctia Shippingin avainhenkilöiden tulospalkkiojärjestelmä tilikaudella 2012

15.3.2012

Varustamolla ei ole ollut aiemmin käytössään tulospalkkioita. Tilikaudeksi 2012 otetaan käyttöön tulospalkkiojärjestelmä, jonka tavoitteena on yhtiön tuloskunnon kehittäminen ja avainhenkilöstön sitouttaminen.

Malli on voimassaolevan valtionyhtiöiden palkitsemisohjeen (Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanotto 8.9.2009) mukainen, ns. STI (Short Term Incentive) – järjestelmä. Yhtiöllä ei ole käytössä pidempiaikaisia kannustin- tai palkkiojärjestelmiä. Malli on kokeiluluonteinen ja sen toimivuus sekä mahdollinen uudistaminen tarkastellaan tilikauden päätyttyä.

Tulospalkkio on sidottu strategian ja budjetin pohjalta määriteltyihin liiketoiminnallisiin tavoitteisiin sekä näistä johdettuihin henkilökohtaisiin avaintavoitteisiin edellyttäen merkittävän positiivista liiketulosta.

Palkkion laskentaperusteena on kunkin henkilön tilikauden aikainen kuukausiansio vähennettynä luontaiseduilla.

Tulospalkkiojärjestelmän piirissä on toimitusjohtaja (max. palkkio 4 kk), yhtiön johtoryhmä (max. 2 kk) ja toimitusjohtajalle raportoivia avainhenkilöitä (max. 1-2 kk).

Palkkio voidaan maksaa vain kun konsernin liikevoitto on positiivinen. Tappiollisen tilinpäätöksen toteutuessa palkkiota ei makseta miltään osin."

Taisi aikoinaan jm Apu:n myynnissäkin olla aikoinaan tarve saada tulos plussalle keinolla millä hyvänsä.

Tosin Apu:ssa myytiin parasta mahdollista jäänmurtokalustoa, mutta tällä kertaa virolaiset jopa maksaisivat riitemurtajasta.

Positiivista on ettei Lonnan ja Tarmon tapaista lahjoituspolitiikkaa jatketa.

Tiedoksi: Väärinkäsitysten välttämiseksi, kun  jm Apu myytiin ei Finstaship vasrustamollla ollut tulospalkkiojärjestelmää. Jm Avun myyntiä sen enempää kommentoimatta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 17.08.2012, 12:43:41
Saarenmaan tilanteeseen helpotusta:

http://www.postimees.ee/942612/err-uue-jaalohkuja-abil-paaseb-roomassaare-sadamasse-ka-talvel

Puutnikan myynnissä sitten pari tulppaa:

A) EU:n tuet aluksen rakentamiseksi; ei liene ongelma koska myydään toiseen EU maahan, mutta vaatii selvitystä.

B) Tallinnan sataman yksityistäminen; Virossa juuri nyt kova debatti satamalaitoksen myynnistä ja olisiko esim. joku DP World halukas investoimaan Botnicaan? Julkista rahaa ei Virossa haluta käyttää B:n ostoon alijäämäisen budjetin toteutuessa.
Tallinnan satamaa haluttiin käyttää "bulvaanina", koska se on valtion 100% omistama.

Aika näyttää miten hommassa käy?  ???
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Melker Söderudd - 30.08.2012, 16:42:54
Jyrki ja Jutta avanneet kukkaron nyörit.

http://yle.fi/uutiset/uusi_murtaja_saa_rahat_budjettiin/6276325 (http://yle.fi/uutiset/uusi_murtaja_saa_rahat_budjettiin/6276325)

Perinteisyys kunniaan :beer:
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.08.2012, 17:22:53
Edellyttääkö EU, että tällainen suuri valtion hankinta kilpailutetaan sen sijaan, että rakennustelakaksi valittaisiin suoraan esimerkiksi Arctech Helsinki Shipyard? Siitähän riemu ratkeaisi, kun uuden kotimaisen murtajan tilaus lipsahtaisi ulkomaille...

edit: Valtioneuvoston tiedote aiheesta (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=2213&c=0&moid=2208&oid=363721)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.08.2012, 17:42:37
Itse asiassa järkevin olisi:

a) tilata kolme perinteistä nelipotkurista murtajaa ilman öljyntorjuntavalmiutta (2x Perämeri + 1xSuomenlahti).

b) muuttaa Fennica ja Nordica vuoden 2014 jälkeen öljyntorjuntaan (murtajina ne ovat jo muutenkin pilalla)

c) myydä Botnica Viroon, kun riitemurtajasta kerrankin saataisiin kunnon hinta.

d) Pitää Voima kuitenkin koipussissa kovan talven varalta.

Tälläkin järjestelyllä saavutettaisiin vasta tyydyttävä 9+1 murtaja taso.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.08.2012, 17:52:14
En näe mitään syytä olla varustamatta kaikkia kotimaisia jäänmurtajia öljyntorjuntaan Kontion tapaan, sillä öljyntorjuntavalmius ei nähdäkseni heikennä mitenkään jäänmurtajan suorituskykyä Itämeren avustustoiminnassa.

Lisäksi mielestäni maailman vanhin käytössä oleva jäänmurtaja voidaan hyvällä omallatunnolla päästää eläkkeelle tai myydä eniten tarjoavalle. Ei höyryvetureitakaan (höyrymurtajista puhumattakaan) enää säilötä pahan päivän varalle.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 30.08.2012, 18:51:13
Niin, viitaten edelliseen, eikö Voima enää kelpaisi virolaisille?

Sitä paitsi Arctiaa kiinnostaa muidenkin muuttaminen öljyntorjuntaan sopiviksi:

http://www.arctia.fi/sivu.php?id=584 (http://www.arctia.fi/sivu.php?id=584)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.08.2012, 18:57:35
Hmm.

"Uuden jäänmurtajan hankintaan osoitetaan vuodelle 2013 27 miljoonaa euroa. Hankinnan kokonaisvaltuus on 125 miljoonaa euroa, johon sisältyy öljyntorjuntakapasiteetin hankinta"

Aiemmin liikelaitostettaessa todettiin ettei valtio enää tilaa murtajia vaan Finstaship/Arctia?

Miten uuden murtajan rakennusvalvonta eli kilpailutetaanko management ennen rakentamisen aloittamista?
(Mulla on huonoja kokemuksia siitä että valvova varustamo ja käyttävä varustamo ovat eri.)

Vai lahjoitetaanko murtaja Arctialle nimellisellä korvauksella?

Viimeistään nyt olisi myönnettävä että liikelaitostaminen oli virhe eli ketään ulkopuolista tahoa ei saada murtajaa rakennuttamaan?

Kustannussäästökin taitaa perustua kunnossapidon laiminlyöntiin.

Lainataan taas:

"Vai mennäänkö kenties lopulta takaisin vanhaan järjestelmään, jossa valtio hankkii murtajansa täysin budjettivaroin
ja maksaa myös niiden operoinnin."

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67053/nbnfi-fe201101311163.pdf?sequence=3

Musta tuntuu että ollaan tekemisissä "mukakapitalismin" kanssa. En yleensäkään pidä tilaaja-tuottajamallista, vaan näen sen ainoastaan tuplarakenteena, joka lisää kustannuksia. Joko valtio hoitaa homman tai koko homma annetaan yksityisen haltuun ilman valtion tai muun julkisen tahon valvontaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.08.2012, 06:44:55
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 30.08.2012, 17:22:53
Edellyttääkö EU, että tällainen suuri valtion hankinta kilpailutetaan sen sijaan, että rakennustelakaksi valittaisiin suoraan esimerkiksi Arctech Helsinki Shipyard? Siitähän riemu ratkeaisi, kun uuden kotimaisen murtajan tilaus lipsahtaisi ulkomaille...

edit: Valtioneuvoston tiedote aiheesta (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=2213&c=0&moid=2208&oid=363721)

Rungot tehtäisiin sitten Viipurissa (omaa lohkohallia ei ole).

Lisäksi ko. telakan tj. joutui eroamaan murtajayhtiön johdosta taloudellisten väärinkäytösten vuoksi 2008? (joita ei Korruptio-Suomen tapaan tutkittu saati tuomittu).

Tietysti mikäli alus saataisiin johonkin viranomaiskategoriaan (esim. merivoiminen hallintaan), niin se voitaisiin tilata ilman kilpailutusta.

Joten Arctech toivottavasti pysyy kaukana projektista.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 31.08.2012, 07:32:18
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 31.08.2012, 06:44:55

Tietysti mikäli alus saataisiin johonkin viranomaiskategoriaan (esim. merivoiminen hallintaan), niin se voitaisiin tilata ilman kilpailutusta.

Onneksi Wälläri ei ole tätä kuulemassa. ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.08.2012, 08:48:24
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 31.08.2012, 07:32:18
Onneksi Wälläri ei ole tätä kuulemassa. ;)

Eipä esim. Louhen miehityksestä kauheasti väännetty?

Sitä paitsi:

"Laki julkisista hankinnoista edellyttää palvelun tuottajia noudattamaan
Suomen lain ja työehtosopimusten vähimmäisehtoja (Finlex 2010), minkä
pitäisi sulkea pois ulkomaisen lipun vaikutukset palkkakustannusten käytöstä
kilpailukeinona. Tätä ei kuitenkaan ole noudatettu ainakaan toistaiseksi
ruotsalaisten murtajien osalta, jotka ovat olleet rahdattuna Liikennevirastolle."

Eli jo olemassaolevat sopimukset ovat Suomen lain (ei siis ainoastaan työehtosopimusten) vastaisia, mutta eipä tämä näytä SMUryä tai ketään muutakaan kiinnostavan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 31.08.2012, 09:40:12
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 31.08.2012, 08:48:24
Eipä esim. Louhen miehityksestä kauheasti väännetty?

Puhutko nyt uudesta vai vanhasta Louhesta?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.08.2012, 09:50:53
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 31.08.2012, 09:40:12
Puhutko nyt uudesta vai vanhasta Louhesta?

Tarkoitin uutta Ugissa rakennetua. Tosin sen käyttö jäänmurrossa lienee ollut rajallista.

Kuka muuten öljyntorjunnan kustannukset maksaa ei tietääksin EMSA? Syken maksamisen kanssakin on ollut niin ja näin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 31.08.2012, 10:18:54
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 31.08.2012, 09:50:53
Tarkoitin uutta Ugissa rakennetua. Tosin sen käyttö jäänmurrossa lienee ollut rajallista.

Uusi Louhihan ei ole varsinainen avustava jäänmurtaja, vaan jäissäkulkukykyinen öljyntorjunta-alus. Todennäköisesti se otettaisiin jäänmurtokäyttöön erityisen kovana jäätalvena, mutta toistaiseksi sellaisia ei ole ollut. Sen sijaan muistaisin nähneeni vanhan Louhen, eli ensimmäisen Sisun, mainittuna jopa jossain 70-luvun lopun tai 80-luvun alun jääkartassa. Toisaalta noihin aikoihin Wällärikin puski jo turvallisesti koiranputkea.

Öljyntorjunnan kustannuksista Ympäristöhallinnon nettisivu tietää seuraavaa:
LainaaSuomessa noudatetaan "likaaja maksaa" -periaatetta, eli vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan torjuntakustannukset ja aiheutuneet vahingot. Öljyntorjuntatoimia ja niihin varautumista varten on olemassa erityinen öljysuojarahasto, joka huolehtii öljyvahinkojen torjuntakustannusten korvaamisesta silloin, kun vahingon aiheuttaja on tuntematon tai ei kykene korvaamaan aiheutuneita kustannuksia. Varat öljysuojarahastoon kerätään perimällä maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetettavasta öljystä öljysuojamaksua.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.08.2012, 12:01:46
Louhi avusteli komentajakapteeni Porkan johdolla muutamina 1980-luvun talvina Saaristomerellä. Taisi tosin olla enemmänkin talvimerenkulun tulppana kuin apuna.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Lehtinen - 31.08.2012, 13:51:51
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 31.08.2012, 10:18:54
Uusi Louhihan ei ole varsinainen avustava jäänmurtaja, vaan jäissäkulkukykyinen öljyntorjunta-alus. Todennäköisesti se otettaisiin jäänmurtokäyttöön erityisen kovana jäätalvena, mutta toistaiseksi sellaisia ei ole ollut. Sen sijaan muistaisin nähneeni vanhan Louhen, eli ensimmäisen Sisun, mainittuna jopa jossain 70-luvun lopun tai 80-luvun alun jääkartassa. Toisaalta noihin aikoihin Wällärikin puski jo turvallisesti koiranputkea.

Öljyntorjunnan kustannuksista Ympäristöhallinnon nettisivu tietää seuraavaa:

Todennäköisesti jos niin kova jäätalvi tulisi että Louhea tarvitaan avustamaan ei Louhi siellä pääsisi edes kulkemaan. Nykyisillä resursseilla ei varmast nytkähdä minkään näköiseen jäänmurtoavustustoimintaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.09.2012, 19:06:30
Ei tainnut tulla Botnicasta kauppoja, koskapa VTA:lla tarjouskilpailu varamurtajasta:

"Veeteede Amet kuulutas välja hanke Soome lahel jäämurdeteenuse osutamiseks
18.09.2012
Veeteede Amet kuulutas välja hanke jäämurdeteenuse osutamiseks Soome lahel. Lepingu pikkuseks on planeeritud 10 aastat.

Hankele on oodatud pakkujad, kes omavad jäämurdjat, mille laius on enam kui 23 meetrit ja peamasinate koguvõimsus suurem kui 13 000 kW.

Praegu kasutab Veeteede Amet Soome lahel jäämurdeteenuse osutamiseks tuleval aastal 50-aastaseks saavat jäämurdja Tarmot ja vajaduse korral ka lisajäämurdjaid.

Külmal talvel ei piisa ainult ühest jäämurdjast Soome lahe sadamate lahtihoidmiseks, samuti jääb kaasaegsete laevade teenindamiseks jäämurdja Tarmo mõõtmetest ja masinate võimsusest väheseks, sest ehitamise ajal olid abistamist vajavad kaubalaevad tunduvalt väiksemad.

Pakkumiste esitamise tähtaeg on 1. oktoober 2012."

Kauppa taisi kaatua Tallinnan sataman suunniteltuun myyntiin?

Mahtaakohan Arctia olla tarjousta laatimassa?

Tarkkaan ottaen Botnica on 3000 KW alitehoinen, mutta rahtasihan MKL:kin Botnicaa aikoinaan vaikka se oli alle tarjouskilpailun ehtojen.

TA:n AHTS:t taas on liian kapeita ja kun SMA:lla on ainoastaan kahdesta sopimus olemassa ja "etuotto-oikeus" niihin, niin TA tuskin on tarjoamassa.

Lyhyt oli tarjousaika ja huomenna menossa kiinnikin ja ainoastaan viroksi eli taisi olla voittaja valittuna ennen ko. rundia, jos tarjousta on kukaan tekemässäkään?
(Taisi tulla edelliskerralla nolla tarjousta?)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kari Rantamäki - 01.10.2012, 09:48:18
http://www.ap3.ee/?PublicationId=2f9aa991-7533-446e-922f-c2758e2b8d58

ÄP myös arvelee että kyseessä on Arctialle pedattu hanke. Nyt olisi hankkeen aikaa pidennetty sen takia että annetaan aikaa vironkielisten tarjouspapereiden tekoon :D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.10.2012, 17:30:11
Venäläiset luottavat edelleen Azipodiin:

LainaaABB to Provide Propulsion Systems for Russian Next Generation Icebreaker

The 25 megawatt (MW) line diesel-electric icebreaker is the next-generation multifunctional diesel-electric icebreaker. The navigation area of the icebreaker is the Northern Sea Route, the Arctic seas and estuaries of rivers discharging into the Arctic Ocean. The icebreaker is able to proceed continuously both ahead and astern at the speed of 2 knots in compact ice field up to 2m thick with 20 cm of snow cover and temperatures as low as minus 35 degrees Celsius.

...

ABB will provide integrated power generation and distribution systems, thruster motors, fire-fighting pump motors as well as 25 MW propulsion systems. The propulsion system of the vessel features two Azipod® thruster units (power output 2 x 7,5 MW) and one centerline arranged shafting with a fixed pitch propeller generating additional 10MW output. All Azipod® propulsion units for this project are specifically designed for extreme Arctic ice class RMRS Icebreaker-8.

http://worldmaritimenews.com/archives/66379 (http://worldmaritimenews.com/archives/66379)

Mistään pienestä laivasta tuossa ei ole kyse:

Lainaamax length - 142,4 m;
max width - 29 m;
min draught - 8,5 m;

(http://eng.rosmorport.ru/img/17688_lk25%20-%201.JPG)

http://eng.rosmorport.ru/consumers_flot.html?print=1&id=28 (http://eng.rosmorport.ru/consumers_flot.html?print=1&id=28)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.10.2012, 20:22:30
Kaikesta huolimatta Botnica taitaa kuitenkin tulla kaupatuksi Viroon ja myynti varmistuu piakkoin.  ???

Ihmetys: Valtion verorahoilla tilataan uusi murtaja ja veronmaksajien maksama Botnica myydään ja rahat annetaan Arctia Shippingille uusien seikkailujen toteuttamiseen.

Sitten uudesta:

"Talousarvioesitys 2013

Momentille myönnetään 27 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää uuden jäänmurtajan hankkimisesta aiheutuvien menojen
maksamiseen.

Valtuus

Liikennevirastolle myönnetään oikeus hankkia uusi jäänmurtaja enintään 125,0
milj. euron sopimusvaltuuden määrästä.

Selvitysosa: Uuden jäänmurtajan muodostamalla kapasiteetilla korvataan
vanhentuneen jäänmurtaja Voiman palvelut. Hankittava jäänmurtaja varustetaan
soveltuvaksi myös avomeriolosuhteissa tapahtuvaan hätähinaukseen ja
öljyvahinkojen torjuntaan. Aluksen pitoaika on 40 vuotta. Valtuuden
mitoituksessa on otettu huomioon perusjäänmurtajan hankintakustannuksena
noin 120 milj. euroa ja öljyntorjuntalaitteiston varustamiskustannuksena
noin 5 milj. euroa. Jäänmurtajan suunnittelu ja rakentaminen kilpailutetaan
erikseen.

Uusi jäänmurtaja hankitaan jäänmurron peruskapasiteettiin siten, että
aluksen omistaa Liikennevirasto, joka kilpailuttaa operoinnin. Uuden
toimintamallin tarkoituksena on edullisempien jäänmurtopalveluiden
tuottaminen aluksille.

Jäänmurtajan hankintamenoon sisältyvät myös aluksen suunnittelusta,
tarjouskilpailusta, hankinnan valvonnasta ja luokituksesta aiheutuvat sekä
muut vastaavat hankintaan liittyvät menot.

Jäänmurtaja valmistuu toimintakaudelle 2015—2016. Murtajan huolto-,
miehitys- ja operointimenot rahoitetaan vuodesta 2016 lähtien momentilta
31.10.20. Momentin rahoitustarve ei nouse investoinnin johdosta.
Öljyntorjuntavalmiudesta aiheutuvat menot rahoitetaan momentilta 35.10.20,
jonka lisärahoitustarve on 500 000 euroa aluksen käyttöönotosta lähtien.

Valtuuden käytöstä valtiolle aiheutuu menoja 46,0 milj. euroa vuonna 2014 ja
52,0 milj. euroa vuonna 2015."

Aluksen omistaa Liikennevirasto. Mihin unohtuivat puheet liikelaitoksen omalla tulovirrallaan hankkimasta murtajasta?

"Kilpailuttaa operoinnin" Entäs kuka valvoo rakentamisen?

Yhä vakuuttuneempi olen siitä että ollaan matkalla "mukamukakapitalismiin" ja Viro tuntuu valitettavasti seuraavan samaa latua.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.10.2012, 20:07:35
Mielenkiintoisia kuvioita Viron "varamurtajahankinnassa":

http://www.ap3.ee/article/2012/10/15/jaamurdeteenuse-hankel-jalle-uus-tahtaeg

Tallinnan satamalle on järjestetty lisäaikaa 22.10.2012 asti (alunperin 01.10.2012, jota jatkettiin jo kertaalleen 12.10.2012 asti) eli mahdollisuus selvittää Botnica osto ja vuokraus.

Botnicasta on siis 09.10.2012 jätetty VTA:lle tarjous, mutta oliko tarjoaja Arctia vai Tallinna Sadam? Ymmärtääkseni Tallinna Sadam, joka ei vielä ole saanut kauppaa maaliin ja siksi tarjousaikaa oli jatkettava (Äripäev ei mainitse tarjouksen jättäjää).

VTA ei taida muuten paljon muilta tarjouksia odotella, koska koko tarjouskilpailusta ei sanaakaan englanniksi ja viroksi: "Pakkumiste esitamise tähtaeg on 1. oktoober 2012." eli ei mainintaa tarjouskilpailun tarjousajan jatkamisesta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.10.2012, 09:50:20
VTA presents:

"Procurement for Icebreaking Services in Gulf of Finland: Two Tenders Submitted
22.10.2012
Two tenders have been submitted for the public procurement announced by the Estonian Maritime Administration in order to sign a ten-year contract with a provider of icebreaking services in the Gulf of Finland.

The MA informed potential tenderers of the planned procurement as early as 28 August 2012, and a notice was also sent to the EU Publications Office with a view to notifying interested parties outside Estonia. The deadline for submitting tenders was today, 22 October.

It is hoped that a contract can be awarded to a provider of icebreaking services for the years 2013 to 2022, for the winter navigation season that lasts from 20 December to 20 April, except for the first season, when the starting date will be 02 January 2013. The icebreaker that is to perform icebreaking operations in the Gulf of Finland shall be required to assist ships and convoys in entering and leaving the ports of Muuga, Kunda and Sillamäe, as well as the ports in Tallinn Bay, Kopli Bay and Paldiski Bay, and be equipped for towing in ice. The area to be serviced extends from the edge of the ice sheet to the water areas of the named ports.

Earlier, the MA announced public procurements for a year (2010) and even five years (2009, 2011), but no tenders were submitted, and last year it was necessary to purchase icebreaking services pursuant to simplified procedure. Only one tender was submitted and the contract was awarded to the Vidar Viking."

Hmmm: "It is hoped that a contract can be awarded to a provider of icebreaking services for the years 2013 to 2022, for the winter navigation season that lasts from 20 December to 20 April, except for the first season, when the starting date will be 02 January 2013."
Eli olisiko Botnican luovutus 01.01.2013?

"Two tenders have been submitted for the public procurement announced by the Estonian Maritime Administration in order to sign a ten-year contract with a provider of icebreaking services in the Gulf of Finland." Epäilen että molemmat tarjoukset olivat Botnicasta toinen Tallinna Sadamin ja toinen Arctian tekemänä. Teatterikäsikirjoituksen mukaan Arctian tarjous on niin kallis, että TS:n tarjous voittaa.  ;D

EDIT: No jälkiviisaasti voisi todeta että käsikirjoitus toteutui näytelmässä sangen hyvin !  ;D

http://www.ap3.ee/article/2012/10/24/tallinna-sadam-voitis-suurhanke-krobeda-hinnaga

"Tänavusel suurhankel osales lisaks Tallinna Sadamale veel üks pakkuja - Norra firma Viking Supply Ships AS, kellelt renditi mullu ka eelnimetatud Vidar Viking jäämurdjat."

Mitähän muuten TA:lla oli tarjota? Kaksi murtajaa, jotka kuitenkin sidottu SMA:lle sopimuksin? Eli ehdollinen rahtaus SMA:n niin suodessa?

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.10.2012, 15:53:22
HS: Botnica-jäänmurtaja myytiin Viroon 50 miljoonalla (http://www.hs.fi/talous/Botnica-j%C3%A4%C3%A4nmurtaja+myytiin+Viroon+50+miljoonalla/a1305609466120)

LainaaValtion jäänmurtajavarustamo Arctia Shipping on myynyt tappiota tuottaneen monitoimimurtaja Botnican Viroon 50 miljoonalla eurolla.

Arctia ja Tallinnan Satama allekirjoittivat kauppasopimuksen tänään. Botnican myynnin jälkeen Arctian laivastossa on yksi öljyntorjuntamurtaja, kaksi monitoimimurtajaa ja neljä perinteistä jäänmurtajaa.

Botnica on parhaillaan Välimerellä, jossa se on työskennellyt vedenalaisten töiden tukialuksena. Laiva siirtyy uudelle omistajalle työn päätyttyä marraskuun lopussa.

edit: Jaa äh, tästä olikin jo toisella alueella. No, liittyy tämäkin jäänmurron tulevaisuuteen Suomessa :>
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 05.11.2012, 14:34:05
http://www.demari.fi/politiikka/paakirjoitukset/8529-jaanmurto-turvattava-ja-bisnestakin-tehtava

"Skismaa on tullut siitä, että jäänmurtajia hallinnoiva valtionyhtiö Arctia Shipping olisi halunnut hoitaa uudenkin murtajan operoinnin ja hallinnan. Se olisi myös tilannut perusmurtajan sijasta monitoimimurtajan, jolla voisi tehdä bisnestä arktisten alueiden öljy- ja kaasukentillä.  Juuri offshore-toiminnan avulla Arctia on pystynyt kääntämään liiketoimintansa voitolliseksi."

Tarkoitushan oli että Arctia omalla tulovirrallaan hankkii murtajat mutta, koska se ei siihen kyennyt, niin valtion oli puututtava peliin ja koska offshore-toiminta on ollut 20 vuotta (melkein) tappiollista, niin oli luonnollista tilata perinteinen (onko toi perus jotenkin perussuomalaisiin viittaava?  ;)).

Niin ja noin kyvyttömälle varustamolleko, joka sai murtajat "ilmaiseksi" eikä silti kykene voitolliseen tulokseen; pitäisi antaa uuden murtajan hoito  ilman kilpailutusta (tiedän että työehtosopimus on kilpailijoita kalliimpi, mutta etu "ilmaisesta" kalustosta suurempi)?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.11.2012, 21:42:23
Virossa halutaan muuttaa jäänmurron rahoitusta:

http://www.e24.ee/1042104/ministeerium-jaamurdmine-peab-jaama-uldteenuseks

Tallink on ilmeisesti ollut masinoimassa tätä kampanjaa, jossa murtoavustusta käyttävät maksaisivat jäänmurrosta eli sitä ei kerättäisi väylämaksuissa kuten tähän asti.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.11.2012, 16:26:39
Smury Suomen ja Ruotsin jäänmurtosopimuksesta:

"Eduskunnan hyväksymä Suomen ja Ruotsin välinen jäänmurtosopimus herättää syvää huolta


Eduskunta hyväksyi 13.11.2012 täysistunnossaan hallituksen esityksen HE (70/120) Suomen ja Ruotsin välisestä jäänmurtosopimuksen voimaansaattamisesta.




Suomen Merimies-Unioni:
Suomalaisten jäänmurtajien ja työntekijöiden työt turvattava

Suomen ulkomaankaupan häiriötön toteutuminen talviolosuhteissa on turvattava riittävällä jäänmurtokapasiteetilla. Lähtökohtana on kuitenkin oltava se, että Suomen oma jäänmurtajakalusto ja suomalainen henkilöstö on työllistettävä ennen kuin turvaudutaan ulkomaalaiseen jäänmurtaja-apuun.


Kokemukset kuluneelta talvelta 2011-2012 ja tapa, jolla Suomi-Ruotsi jäänmurtosopimusta on sovellettu, ovat kuitenkin osoittaneet, että käytäntö on ollut kokonaan toinen: suomalaiset murtajat ovat seisoneet satamassa samaan aikaan, kun ruotsalaiset murtajat ovat avustaneet aluksia Suomen satamiin ja satamista. Näin ei saa tapahtua.

Jos uutta Suomi-Ruotsi jäänmurtosopimusta tullaan soveltamaan samalla tavalla, eli käyttämällä ruotsalaisia jäänmurtajia suomalaisten sijaan, seuraukset suomalaisten jäänmurtajien henkilöstölle tulevat olemaan vakavia. Siitä, että murtajia seisotetaan toimintakauden aikana satamassa ja siitä, että niille kertyy liian vähän operointipäiviä, ei seuraa ainoastaan todennäköisiä lomautuksia vaan myös ongelmia saada tulevaisuudessa osaavaa ja pätevää henkilökuntaa."

Linkki esitykseen:

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+70/2012&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 29.11.2012, 15:48:16
http://www.globalsecurity.org/military/world/russia/lk-60ya.htm

Venäjällä on suunniteilla paitsi lk 60-sarjan atomimurtaja, niin myös lk 110, jonka akseliteho 110 MW=149600 akselihevosvoimaa ja pituutta 193,6 m ja leveyttä 38 m. Jos perämerelle aiotaan repiä 95000-110000 dwt bulkkeri maaliskuussa kuten uusien kaivoshankkeiden myötä haaveillaan, niin semmoinen tarvitaan Perämerellekin; ehkä suomalais/ruotsalaiseen omistukseen kuten on kaavailtu.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.11.2012, 18:25:27
110 megawatin jakaminen kolmelle akselille kuulostaa varsin villiltä ajatukselta. Syväyksen perusteella potkurien halkaisija voisi olla siinä kuuden ja puolen, seitsemän metrin tienoilla eli metrin verran suurempi kuin Arktika-luokassa, mutta tehoa olisi kuitenkin yli tuplasti enemmän kuin vanhoissa murtajissa. Materiaalivahvuudet tulevat siis olevaan varsin mielenkiintoisia ja epäedullisesta potkurigeometriasta johtuen hyötysuhde vähintäänkin kyseenalainen. Ehkä noilla tehoilla kannattaisi jo harkita neljää potkuria?

LK-110:n päämitat ja käytetyt jäänpaksuudet ovat melko kaukana jäävastuskaavojen mukavuusalueelta, eikä runkomuodostakaan ole juuri tietoa, mutta tekemällä joitain oletuksia ja käyttämällä lähtökohtana Arktika-luokan murtajien propulsiojärjestelmää (BIM'n jäänmurtaja listassa ilmoitettua paalutyöntöä) skaalattuna suuremmalle teholle voidaan harjoituksenomaisesti muodostaa jonkinlainen karkea h-v-käyrä 500 kPa:n tasaisessa jäässä:










hice [m]v [kn]
0.519.8
1.015.6
1.512.1
2.08.9
2.56.4
3.04.3
3.52.3

Ainakin speksatulle paksuudelle tulos vaikuttaisi järkevältä, mutta koska suhteellisen paksun jään murtamista suurilla nopeuksilla ei ymmärrettävistä syistä ole juurikaan tutkittu, ei tulos välttämättä ole erityisen luotettava. Toisaalta, tuskin metrisessä jäässä täydellä teholla ajettaisiinkaan.

Kuinkahan suurta avustusnopeutta tuollaiselle ympärivuotisille liikenteelle on kaavailtu? Ne parimetriset jääkalikat, jotka jäänmurtajan perässä pompsahtelevat pintaan, jättäisivät vähänkään suuremmilla nopeuksilla takuulla jälkensä osuessaan kauppalaivan keulaan. Varustamot tuskin haluavat sijoittaa jäänmurtajaluokan jäävahvistuksiin...

Mikäli jokin varustamo, vaikkapa ESL, alkaisi säännöllisesti liikennöidä mainitsemasi kokoisilla aluksilla Perämerellä, kannattaisi todennäköisesti investoida Nesteen tapaan double acting -tyyppisiin aluksiin. Ehkä tätä voisi korkeampien hankintakustannusten takia jollain tavalla tukea valtion taholta, sillä mikäli isot laivat pärjäisivät itsenäisesti jäissä, ei valtion tarvitsisi investoida suurempiin jäänmurtajiin.

Olen kuitenkin melko skeptinen näiden uusien kaivoshankkeiden suhteen. Saa nähdä, kuinka Talvivaaran ongelmat vaikuttavat asioihin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 30.11.2012, 08:37:18
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Masalin - 06.08.2012, 14:10:36
Baltic Shipyard rakentaa 60 MW ydinjäänmurtajan.
http://en.rian.ru/business/20120806/175012549.html

LK-60/Project 22220:n terästyöt aloitettiin marraskuun puolivälissä (kaksi viikkoa sitten) Baltzavod shipyardilla; valmista tullee nopeammin kuin Let 50 Popedyn tapauksessa.

OT: Ko. telakalla on yhteistyötä myös Wärtsilän kanssa:

http://www.motorship.com/news101/ships-equipment/ship-machinery-and-system-production-in-russia
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Leskinen - 05.12.2012, 00:30:21
Nyt olis jobi jollekin jäänmurrosta ja murtajista kaiken tietävälle.

http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=8124956&index=1&anchor=8124956 (http://www.mol.fi/paikat/Job.do?lang=fi&jobID=8124956&index=1&anchor=8124956)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 07.12.2012, 11:53:39
Tanskassa lelut pois, mutta puolustusvoimat vastuussa jatkossakin yksityisin hinaajin:

"Den nye lov om isbrydning betyder, at søværnet ikke længere har nogen isbrydningsopgaver. SOK har dog fortsat ansvar for at indgå kontrakter med private isbrydere i den vestlige Limfjord, Limfjorden mellem Aalborg og Hals Barre, Smålandsfarvandet og farvandet syd for Fyn.


SOK får desuden ansvar for at oprette og vedligeholde en database over, hvilke private skibe, der kan tilbyde isbrydning. Endelig har SOK fortsat ansvar for ismeldetjenesten og for at udsende varsler om is, så længe sæsonen varer.

Det bliver private skibe, der fremover kommer til at varetage isbrydningen i dedanske farvande. Fartøjerne, der får behov for assistance til isbrydning, skal selv kontakte en privat udbyder.

Det er besluttet, at isbryderne, DANBJØRN, THORBJØRN og ISBJØRN skal sælges hurtigst muligt. Datoen, for hvornår isbryderne udgår af flådens tal, er endnu ikke fastlagt. Når det sker, overføres isbryderne til Forsvarets Materieltjeneste, der skal stå for salget. "

Huomioitavaa: "DANBJØRN, THORBJØRN og ISBJØRN skal sælges hurtigst muligt."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.12.2012, 12:05:47
Saa nähdä, odottaako keulapotkurillisia 60-luvun sisaruksia Grenån laivapurkamo vai olisiko esimerkiksi veli venäläisellä käyttöä satamamurtajille. 8.7 megawattia akseleilla ja 17 metriä leveyttä ovat melko vähäisiä meriittejä nykymarkkinoilla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari Leskinen - 08.12.2012, 19:22:41
 :o Olen haistelevinani jobin tynkää. Työttömälle kelpais.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.12.2012, 20:28:37
Lainaus käyttäjältä: Ari Leskinen - 08.12.2012, 19:22:41
:o Olen haistelevinani jobin tynkää. Työttömälle kelpais.

Liikenneviraston hankintajobi uuden murtajan suhteen on jo jaettu. Haku loppu 31.12.2012 ja homma alkaa 02.01.2013. Kenellä on yhden päivän irtisanoutumisaika? Ja haastattelut, karsinnat ja valinnat 01.01.2013 ja nimitys samana vuorokautena? Jokin ei täsmää?

Työ alkaa    02.01.2013

Haku päättyy    31.12.2012  klo 16:15

Tälläkin kertaa tulija on Arctialta, joten se siitä puoluettomuudesta.  >:(
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 08.12.2012, 21:22:30
Sikäli kun kyseessä on valtion virka, niin onko tieto tehtävään valitusta henkilöstä julkinen sitten, kun päätös on tehty? Onhan tärkeää tietää mahdollisimman aikaisin, kuinka paljon ja mitä propagandaa neuvottelusalkkuun kannattaa varata... ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.12.2012, 07:52:54
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 08.12.2012, 21:22:30
Sikäli kun kyseessä on valtion virka, niin onko tieto tehtävään valitusta henkilöstä julkinen sitten, kun päätös on tehty? Onhan tärkeää tietää mahdollisimman aikaisin, kuinka paljon ja mitä propagandaa neuvottelusalkkuun kannattaa varata... ;)

Päätös on jo tehty, mutta se on julkinen hakuajan umpeuduttua.  >:(
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.12.2012, 13:48:03
Aiheesta sivuilla 6-7:

http://www.seacommand.fi/media/SM_12_12_Netti.pdf
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 13.12.2012, 14:31:00
Tulkitsisin huonoksi enteeksi (Arctian hallituksesta):

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/12/13/liikennevirasto-sai-uuden-johtajan/201243739/12
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 28.12.2012, 19:12:46
Littyy paremmin cruisereihin, mutta:

http://www.taloussanomat.fi/teollisuustuotteet/2012/12/28/suomi-selvittaa-ettei-ranska-huijannut/201244523/12?ref=tf1

"Työ- ja elinkeinoministeriö aikoo käynnistää erillisen meriteollisuuden kilpailukykyohjelman, jonka pääpaino on offshore- ja arktisessa meriteollisuudessa. Meriteollisuuden uudistamisen toimenpiteet valmistelee ministeriön asettama työryhmä."

Ei kai taas? Se juna meni jo ja liikkuvaan junaan on paha ponnahtaa. Venäjän tilaukset menossa paria poikkeusta lukuunottamatta Venäjälle ja uusin Arctechin tilaushan on omaa suunnittelua ja lohkotuotantoa. Baltzavod shipyardilla kuitenkin varsinkin isoista rohjoista (=ydinmurtajista) vahvaa osaamista joskin venyvää valmistumista. Seuraillaan LK-60:n valmistumisvaiheita.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.12.2012, 20:01:08
Kyllä arktikassa vetoa löytyy, mutta diilit eivät välttämättä ole niin rahakkaita kuin nuo Karibian risteilytilaukset ja ympäristöaktivistit saattavat tunkea kapuloita rattaisiin. Pohjoiseen (ja miksei eteläänkin) tarvitaan joka tapauksessa muutakin kuin venäläisiä linjajäänmurtajia, joskin niitäkin olisi kiva suunnitella ja rakentaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 22.01.2013, 14:56:18
Parille uudelle ydinmurtajalle haetaan rakentajaa:

http://www.maritimedanmark.dk/?Id=17317
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.01.2013, 16:17:31
Eiköhän Pietarin telakka nuokin nappaa. Jos Helsingin telakalla olisi edes etäinen mahdollisuus saada tuollainen tilaus, joku sankariministeri rientäisi kyllä säätämään lain, jonka mukaan Suomessa ei saisi rakentaa ydinkäyttöisiä aluksia. Ei ainakaan Helsingin keskustassa.

Naurattaa edelleen tuo läpinäkyvä boxcooleri noissa venäläisissä 3D-malleissa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jara Röksä - 22.01.2013, 16:54:51
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 22.01.2013, 16:17:31
Eiköhän Pietarin telakka nuokin nappaa. Jos Helsingin telakalla olisi edes etäinen mahdollisuus saada tuollainen tilaus, joku sankariministeri rientäisi kyllä säätämään lain, jonka mukaan Suomessa ei saisi rakentaa ydinkäyttöisiä aluksia. Ei ainakaan Helsingin keskustassa.

Naurattaa edelleen tuo läpinäkyvä boxcooleri noissa venäläisissä 3D-malleissa.

Onhan noita Atomisärkijöitä joskus tehty kaksi kappaletta Hesassa.  :deal: .
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.01.2013, 19:49:40
Lainaus käyttäjältä: Jara Röksä - 22.01.2013, 16:54:51
Onhan noita Atomisärkijöitä joskus tehty kaksi kappaletta Hesassa.  :deal: .

Tiedän. Ne ovat hienoja vempeleitä ne, matalakulkuiset suurten jokien ydinmurtajat.

Rohkenen kuitenkin epäillä, että venäläiset haluavat rakentaa nuo "kruununjalokivensä" kokonaan itse. Eikö Putin juuri Vitus Beringin kastajaisissa peräänkuuluttanut venäläistä arktista osaamista ja telakkateollisuutta? Toisin kuin Taimyrissa ja Vaygachissa, noissa uusissa LK-60 -sarjan murtajissa ei ole Arktika-sarjan tapaan lainkaan "suomalaista osaamista".
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 18.02.2013, 15:26:47
Hankintailmoitus: Liikennevirasto : Liikenneviraston jäänmurtajan konseptisuunnittelu sekä telakkakilpailutuksen teknisen materiaalin valmistelu mallikokeineen (http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2013-003767/)

Erityisen kiinnostava on liite 4 (http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/attachment/167317/Liite+4+Liikenneviraston+j%C3%A4%C3%A4nmurtajan+konseptisuunnittelu+sek%C3%A4+telakkakilpailutuksen+teknisen+materiaalin+valmistelu+mallikokeineen+Dnro+616_1003_2013.pdf), "Jäänmurtajan tekniset spesifikaatiovaatimukset":

LainaaUusi perusjäänmurtaja

Käyttötarkoitus ja yleiskuvaus
- Uusi jäänmurtaja optimoidaan pohjoisen Itämeren jäänmurtoavustustehtäviin.
- Murretun rännin leveys on 24 - 26 m ja aluksen tulee pystyä kaikissa Itämeren jääolosuhteissa keskimääräiseen 9 - 11 solmun avustusnopeuteen.
- Aluksen syväys täysillä polttoainevarastoilla saa olla korkeintaan 8 m, mahdollistaen kaikilla pääväylillä toimimisen ja avustamisen.
- Aluksella tulee olla riittävä massa ja ketteryys raskaissakin jääolosuhteissa toimimiseen.
- Lisäksi alus on varustettava öljyvahinkojen torjuntaan ja sen on suoriuduttava hätähinaustehtävistä Itämerellä 95 % ajasta vallitsevissa sekä avovesi- että jääolosuhteissa.

Jäänmurtokyky ja talvioperointiin liittyvät tarkemmat vaatimukset
- Jäänmurtokyvyn tulee kaikilta osin vastata vähintään Urho-luokan murtajaa
- Jäänmurtajan tulee pystyä kulkemaan jatkuvalla maksimiteholla pysähtymättä 10–20 cm lumipeitteen ja 500 kPa:n taivutuslujuuden omaavassa tasaisessa yhtenäisessä 1.5 m paksussa jääkentässä (mitoitusjää), sekä tekemään 1.2 metrin paksuisessa tasaisessa jäässä 25 metriä leveää ränniä 6 solmun nopeudella. Paaluveto ja tarvittava propulsioteho määräytyvät tämän vaatimuksen perusteella.
- Propulsiojärjestely ja vallinläpäisykyky tulee olla Perämeren jääolosuhteita vastaava, niin ettei murtaja jää pysyvästi kiinni edes puristavan vallikentän haarukkahinaustilanteissa.
- Murtajan propulsiojärjestelyn on mahdollistettava erittäin hyvä ohjailtavuus kaikilla nopeuksilla eteenpäin, erittäin hyvä kyky murtautua ulos murretusta rännistä sekä erittäin hyvä ohjailtavuus myös peruutettaessa kaikissa jääolosuhteissa ja avovedessä aina 7 solmun nopeuteen asti.
- Murtajan tulee pystyä kääntymään kahden laivan pituuden halkaisijaisessa ympyrässä 180 astetta 3 minuutissa mitoitusjääolosuhteissa.
- Murtajalla tulee olla hyvät hinausominaisuudet jotka mahdollistavat hinaamalla avustamisen keskimäärin vähintään 8 solmun nopeudella. Hinaushaarukka ja tensionvinssi tulee suunnitella ja mitoittaa modernien kauppa-alusten tehokkaaseen avustamiseen hinaamalla.
- Hinausvaijerin ja varusteiden käsittely, kiinnitys ja irrotus avustettavaan kauppa-alukseen jäänmurtajalla suunnitellaan mahdollisimman automaattiseksi ja työturvallisiksi.
- Rungon ja kansirakenteiden materiaalit ja suojapäällysteet sekä eristykset ja kaikkien järjestelmien toimintakyky koko murtajalla on valittava ja suunniteltava ottaen huomioon jäänmurtajan käyttö ulkoilman lämpötilan ollessa välillä – 30 - +30 °C ja meriveden lämpötilan välillä – 1 - +25 °C

Avovesiominaisuudet ja Öljyntorjunta
- Avovedessä aluksen maksimi kulkunopeuden tulee olla vähintään 16 solmua
- Murtajan tulee pystyä öljyvahinkojen torjuntaan ulkomerellä sekä avovesi- että jääolosuhteissa
- Öljynkeräilyajoa on voitava suorittaa vähintään 2 metrin merkitsevän aallonkorkeuden olosuhteissa ja 95 % ajasta Itämerellä vallitsevissa tuuliolosuhteissa.
- Murtajan propulsiojärjestelyn tulee mahdollistaa öljynkeräyksen edellyttämä hidas hallittu liikkuminen edellä kuvatuissa olosuhteissa. Lisäksi murtaja tulee varustaa öljynkeräysajoa varten DP (Dynamic Positioning) järjestelmällä. Järjestelmää ei luokiteta.
- Öljynkeräilytankkeja ja kerätyn öljyn lämmityskapasiteettia tulee olla vähintään 1500 m3 kerättyä määrää vastaavasti, aluksen ollessa 80 % polttoainevarastoilla.
- Peräkannelle sijoitetaan riittävä nosturivarustus, jolla voidaan käsitellä sekä hinaus- että öljyntorjuntakalustoa ja myös lastia.
- Vinssin ja muun hinausvarustuksen tulee mahdollistaa myös tehokas hätähinaaminen aluksen paaluvetoteholla 95 % ajasta Itämeren avovesiolosuhteissa.
- Jäänmurtajan keinunta- ja jyskintäkäyttäytymisen on turvattava Itämerellä 95 % ajasta esiintyvissä sää ja aallokko-olosuhteissa sen käytettävyys kansilla työskentelyn suhteen pelastustöissä (tavanomaisin työaluksen kiihtyvyyskriteerein arvioituna). Tämä vaatimus yhdessä jäänmurtokyvyn vallinläpäisyvaatimuksen kanssa saattaa edellyttää aluksen varustamista aktiivisella kallistelu/kallistelun vaimennus järjestelmällä.

Koneisto, automaatiojärjestelmä ja propulsiolaitteisto
- Jäänmurtaja on varustettava nykyaikaisella diesel-sähköisellä koneistolla (perusversio) jonka ylimomentin mitoituksen on oltava riittävä, niin että kohdissa (jäänmurtokyky) ja (avovesiominaisuudet) esitetyt suoritusarvovaatimukset turvataan.
- Murtajan koneiston jäähdytysjärjestelmä on suunniteltava varmistamaan luotettava ja tehonkäyttöä rajoittamaton toiminta kaikissa jääolosuhteissa.
- Jäänmurtajan potkurien on oltava kiinteäsiipiset ja ne on suunniteltava niin, että maksimivetovoima saavutetaan 3-5 solmun nopeudessa.
- Propulsiokoneiston on pystyttävä vastaamaan erittäin nopeasti vaihtuvien jääkuormien ja jäänmurtajalle tyypillisen tehonsäädön vaatimuksiin kaikilla tehoalueilla toimittaessa, tavoitteena OTSO- luokan murtajan koneiston alkuperäinen vastenopeus.
- Aluksen suunnittelussa selvitetään mahdollisuus alussa esitetyn jäänmurtokyvyn ja yllä olevan tehokäytöksen, sekä 60 % MCR teholla kahden viikon tankkausjakson saavuttamiseen LNG Dual Fuel koneistolla (LNG DF versio). Mikäli tämä vaatimus on teknisesti ja elinkaarikustannustehokkaasti saavutettavissa, järjestely suunnitellaan Tilaajan niin päättäessä telakan sitovan tarjousoption mahdollistamalle tasolle. Suunnittelun tulee kattaa kaikki järjestelmät ja rakenteet sekä rungon muoto ja tila/tankkijärjestelyt joihin LNG DF käyttö vaikuttaa.
- Diesel polttoaineen varastojen on taattava keskeytymätön toiminta dieselkäytöllä 95 % MCR teholla vähintään 20 vrk ajaksi, pois lukien edellä mainittu LNG varastokapasiteetti. Myös kaikkien muiden käyttöaineiden ja varastojen mitoitus on tehtävä vähintään tämän keskeytymättömän operointiajan mukaisiksi.
- Murtajan kaikki koneistot on suunniteltava operatiivisesti ja elinkaariajattelun pohjalta mahdollisimman energiatehokkaiksi ja vähäpäästöisiksi murtajan operatiivista tehokkuutta vaarantamatta.
- Murtajan vakavuusominaisuuksien ja painolastikapasiteetin sekä polttoainevarastojen siirtomahdollisuuden tulee mahdollistaa maksimissaan 8 m syväys kaikissa polttoainevarastotilanteissa.
- Painolastin siirtokapasiteetin on mahdollistettava murtajan trimmin nopea ja merkittävä muutos haarukan korkeuden sovittamiseksi erilaisille avustettaville. Painolastijärjestelmän toimivuus ja käytettävyys on varmistettava kaikissa aluksen toimintalämpötiloissa
- Kaikkien koneistojen suunnittelussa ja rakennusmateriaaleissa koko aluksessa tulee huomioida helppo huollettavuus ja kustannustehokkuus koko aluksen suunnittelu elinkaarelle (50 vuotta). Tässä yhteydessä tulee huomioida myös järjestelmien päivitettävyys elinkaaren ajalla.
- Murtajan koneistojen ja muiden järjestelmien automaatio ja kauko-ohjausjärjestelyjen on mahdollistettava jatkuva toiminta myös hinausavustustoiminnassa 16 hengen miehityksellä.
- Murtajan sisätilat ja hytit suunnitellaan ja varustellaan korkeaa skandinaavista tasoa vastaaviksi
- Murtajaan tulee suunnitella majoitustilat yhteensä 24 hengelle öljyntorjunta toiminnan edellyttämän lisämiehityksen varalle

Muut vaadittavat ominaisuudet
- Alus luokitetaan. Luokkamerkintä ja sen notaatiot määritetään suunnittelun aikana.
- Murtajan on täytettävä kansalliset ja kansainväliset säännöt ja konventiot, jotka ovat voimassa kölinlaskuhetkellä.
- Murtaja varustetaan modernilla navigointi- ja radiojärjestelmällä sekä sisäisillä ja ulkoisilla tiedonsiirtojärjestelmillä.
- Ohjaamo ja navigointitila suunnitellaan yhdistetyiksi ja mahdollisimman hyvällä näkyvyydellä joka suuntaan, myös aluksen laidoille. Ajopaikalta on turvattava näkyvyys aluksen peräosaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä komentosillan ilmastoinnin, ikkunoiden huurtumattomuuden ja jäätymättömyyden sekä lasinpyyhin järjestelyjen toimivuuteen kaikissa toimintaolosuhteissa kaikkiin näkyvyys suuntiin. Komentosillan matala melutaso ja hyvä työskentely akustiikka tulee huomioida kaikessa suunnittelussa.
- Murtaja varustetaan erittäin tehokkailla valonheittimillä, kansi- ja työvalaistuksella, sekä muulla tarvittavalla varustuksella työskentelyn turvaamiseksi pimeään aikaan.
- Jäänmurtajalle suunnitellaan helikopterin vastaanottomahdollisuutta varten vähintään virallisen vinssausalueen vaatimukset täyttävä vapaa alue.
- Murtaja varustetaan tehokkaalla mahdollisuudella siirtää tai vastaanottaa henkilöitä toisista aluksista sekä poimimaan veden varaan tai jäihin pudonneita henkilöitä

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 19.02.2013, 11:11:13
Edelliseen viitaten:

-Kumma jos noista spesifikaatioista selvitään ilman neljää potkuria?

-Miksi puhutaan Perämeren olosuhteista ja 8,0m syväydestä? Kaakonkulmalla on esim. 6,7 m ja 7,3 m  väyliä, jotka kannattaisi pitää auki. Tuntuu spesifikaatioissa korostuvan Perämeri. Voiman tilallehan oli tarkoitus saada murtaja ei Perämerelle? (Ymmärtääkseni?)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari-Jukka Perkiomaki - 19.02.2013, 12:09:53
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 19.02.2013, 11:11:13
Edelliseen viitaten:
-Kumma jos noista spesifikaatioista selvitään ilman neljää potkuria?
-Miksi puhutaan Perämeren olosuhteista ja 8,0m syväydestä? Kaakonkulmalla on esim. 6,7 m ja 7,3 m  väyliä, jotka kannattaisi pitää auki. Tuntuu spesifikaatioissa korostuvan Perämeri. Voiman tilallehan oli tarkoitus saada murtaja ei Perämerelle? (Ymmärtääkseni?)
Samaa itsekin mietin. Onko sitten niin,että Voima korvattaisiin "pysyvästi" yhdellä moulinexillä ja Sisu tai Urho myös Suomenlahdelle,mikäli uudisrakenne avustamiseen Perämerellä? Botnicahan oli alunperin suunniteltu Suomenlahden jäänmurtoon, mutta oli usein myös Selkämerellä ja Merenkurkussa. Ajatuksesta korvata ainoastaan Voima lienee nyt ton specifikaation mukaan luovuttu kuten edellä mainitaan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.02.2013, 14:16:58
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 19.02.2013, 11:11:13

Kumma jos noista spesifikaatioista selvitään ilman neljää potkuria?

Toisaalta, pystyykö perinteisillä akseleilla ja peräsimillä varustettu murtaja täyttämään esimerkiksi kääntymis- ja ulosmurtautumisvaatimukset 1.5 metrin tasaisessa jäässä teknisesti järjevillä ratkaisuilla? Entä ohjailtavuus peruutettaessa jäissä 7 solmun nopeudella?

En välttämättä sulje keulapotkureita pois, mutta ainakin perässä näkisin näillä suorituskykyvaatimuksilla kaksi ruoripotkuria, joko Steerpropin mekaaniset Z-vetolaitteet tai Azipodit.

edit: DP-vaatimuksia tosin lienee mahdotonta täyttää pelkillä keulapotkureilla, joten keulaan tarvitaan joko alas laskettava ohjailupotkuri tai vaihtoehtoisesti perinteiset keulapotkurit tulisi korvata ruoripotkureilla mikäli rakenne sen sallii. Tällöin tosin hinta saattaa muodostua ongelmaksi, sillä jäänmurtajan hankintaan on varattu "vain" 125 miljoonaa euroa.

Mitä uuden jäänmurtajan operointialueeseen tulee, niin vaikuttaa siltä, että tavoitteena on korvata Voima sellaisella suurella murtajalla, joka mahdollistaa vanhojen ja raihnaisten perinnemurtajien tuuppaamisen pykälää etelämmäs.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 05.03.2013, 10:06:31
Tanskasta:

http://www.maritimedenmark.dk/?Id=16639

"As a contribution you could make a system where ships during the winter season were available to come into the Danish ports, if they ever need it. It will then only cost anything, if we are called"

Tämä saattaisi olla toimiva malli ja saattaisi toimia muillakin perinteisillä?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 20.03.2013, 14:27:40

Toisaalta, pystyykö perinteisillä akseleilla ja peräsimillä varustettu murtaja täyttämään esimerkiksi kääntymis- ja ulosmurtautumisvaatimukset 1.5 metrin tasaisessa jäässä teknisesti järjevillä ratkaisuilla? Entä ohjailtavuus peruutettaessa jäissä 7 solmun nopeudella?

En välttämättä sulje keulapotkureita pois, mutta ainakin perässä näkisin näillä suorituskykyvaatimuksilla kaksi ruoripotkuria, joko Steerpropin mekaaniset Z-vetolaitteet tai Azipodit.

edit: DP-vaatimuksia tosin lienee mahdotonta täyttää pelkillä keulapotkureilla, joten keulaan tarvitaan joko alas laskettava ohjailupotkuri tai vaihtoehtoisesti perinteiset keulapotkurit tulisi korvata ruoripotkureilla mikäli rakenne sen sallii. Tällöin tosin hinta saattaa muodostua ongelmaksi, sillä jäänmurtajan hankintaan on varattu "vain" 125 miljoonaa euroa.

Mitä uuden jäänmurtajan operointialueeseen tulee, niin vaikuttaa siltä, että tavoitteena on korvata Voima sellaisella suurella murtajalla, joka mahdollistaa vanhojen ja raihnaisten perinnemurtajien tuuppaamisen pykälää etelämmäs.
[/quote]

Ensin, kyllä perinteinen purskuttaa itsensä vaikka omalla mitallaan, menee vaan aikaa, vähän etu/takavauhtia, niin kääntyy, mutta 3 minuutissa
vaatii taitoa hyppysiin.
Peruuttaminen 7 solmulla riippuu minkälaisia rusetteja on käytössä, keulapotkurit lopettelee
luotettavuutta yli 3-5 solmussa, riippuu niin paljon keulan mallista ja mahdollisista aputunneleista,
itse olen ollut mukana lähes 10 solmun hallitussa takavauhdissa, mutta keuliksissa oli tehoja pahallekin päivälle. (Ei suomalainen laiva)

DP- kaksi azimuthia perään ja keulapotkuri /t, niin pysyy paikallaan, tehot vaatimusten mukaan, DP-luokkaahaan
tuossa ei vaadittukaan. Kiinteät perinteiset akselit perässä ja keulassa poikisivat joko poikittaistunnelit tai
alaslaskettavat azit päihin. Kumpi kalliimpi, molemmilla on puolensa?

Operointialueen väylien syväys voikin olla kinkkinen juttu, saako
noihin specseihin rakennettua, äkkiä keventyvää alle 7m uivaa hinaajaa.
Kaikkine tankki yms. systeemeineen. Saa, mutta voipi taas maksaa.

Mielenkiintoinen projekti kaikenkaikkiaan.

TH
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 20.03.2013, 17:55:26
Lainaus käyttäjältä: Tapani Hallantie - 20.03.2013, 14:27:40

Ensin, kyllä perinteinen purskuttaa itsensä vaikka omalla mitallaan, menee vaan aikaa, vähän etu/takavauhtia, niin kääntyy, mutta 3 minuutissa vaatii taitoa hyppysiin.

Tiedän, että nelipotkurinen perinnemurtaja kulkee tarvittaessa vaikka sivuttain, mutta nykyaikaisella ruoripotkurein varustetulla aluksella kaikenlaiset hallitut piruetit ja pyöritykset ovat arkipäivää - onnistui jopa allekirjoittaneelta parin minuutin ajokokemuksella. Toki joku voisi kysyä, että täytyykö laivan olla helppo ajettava - varsinkin jenkeille tuntuu olevan kunnia-asia, että huonoilla työkaluilla saadaan aikaan kohtalaista jälkeä - mutta eiköhän kaikille paras ratkaisu ole hankkia jäänmurtoon parhaat mahdolliset vehkeet siitä huolimatta, että niitä osaisi tarvittaessa lapsikin ohjustaa...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 20.03.2013, 19:04:37
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 20.03.2013, 17:55:26
Tiedän, että nelipotkurinen perinnemurtaja kulkee tarvittaessa vaikka sivuttain, mutta nykyaikaisella ruoripotkurein varustetulla aluksella kaikenlaiset hallitut piruetit ja pyöritykset ovat arkipäivää - onnistui jopa allekirjoittaneelta parin minuutin ajokokemuksella. Toki joku voisi kysyä, että täytyykö laivan olla helppo ajettava - varsinkin jenkeille tuntuu olevan kunnia-asia, että huonoilla työkaluilla saadaan aikaan kohtalaista jälkeä - mutta eiköhän kaikille paras ratkaisu ole hankkia jäänmurtoon parhaat mahdolliset vehkeet siitä huolimatta, että niitä osaisi tarvittaessa lapsikin ohjustaa...

Hyvää iltaa Tuomas

Ensinnäkään en ole kummankaan konseptin ehdoton puolesta puhuja, perinnemurtaja omaa puolensa, ruoripotkurimurtaja omat puolensa.
Ilolla luen kommenttiasi, että olet omaksunut tätä nykyaikaa, ei se niin vaikeaa ole se ajaminen...

Joskus vain on tuntunut, että asenteet asettavat turhaa jarrua kehitykselle jne.

Ruoripotkurijärjestelmät ovat tulleet jäädäkseen,  senhän luulisi kaikkien näkevän,
veikkaan, että Trafissa myös.(nimiä mainitsematta)

Kirjoituksellani halusin herättää tervettä keskustelua asian tiimoilta :D

Itse haluaisin mieluummin veivata akuankkoja kuin vedellä kahvoja eestaas,
mut ku eläkevaari ei enää pääse puikkoihin 8) 8)

TH
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.03.2013, 14:43:51
Jarkko Toivolan esitys "Future challenges of Baltic icebreaking" AARCin Arctic Passion Seminarissa:

http://www.akerarctic.fi/14_Toivola.pdf (http://www.akerarctic.fi/14_Toivola.pdf)

Jos esitys ei aukea suoraan netistä, kannattaa kokeilla tiedoston tallentamista kiintolevylle.

Muut esitykset (mm. "Design of the CCG Polar icebreaker", "LK25 main particulars", "The oblique icebreaker project for arctic application") löytyvät Aker Arcticin sivuilta:

http://www.akerarctic.fi/news.htm (http://www.akerarctic.fi/news.htm)

Näyttäisi ruoripotkuri (kuvan perusteella Azipod) olevan menossa venäläisten Icebreaker8-luokan LK25:n lisäksi myös kanadalaisten uuteen PC2-luokan polaarimurtajaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 03.04.2013, 23:33:45
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 19.02.2013, 11:11:13
Edelliseen viitaten:

-Kumma jos noista spesifikaatioista selvitään ilman neljää potkuria?

Heitän pienen kompa kysymyksen joukkoon, onko Suomessa 1 vai
useampia nelipotkurisia jäänmurtajia, ei saa ottaa vakavasti jos vastaatte väärin :beer:

TH

edit: lainaus korjattu
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.04.2013, 02:54:48
Lainaus käyttäjältä: Tapani Hallantie - 03.04.2013, 23:33:45 Heitän pienen kompa kysymyksen joukkoon, onko Suomessa 1 vai useampia nelipotkurisia jäänmurtajia, ei saa ottaa vakavasti jos vastaatte väärin

Kolmehan noita tällä hetkellä on, ikäjärjestyksessä Voima, Urho ja Sisu. Sammon keulapotkurit on poistettu.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 04.04.2013, 13:38:03
Tuomas, istu alas tukevalle tuolille ja ota pala huumoria mukaan!

3 on oikea vastaus, mutta ne ovat
- Voima
- Otso ja Kontio

?????????????

Kompa selitys:
Voima 4 prop
Urho&Sisu 4 Prop + kallistus Kamewa=5 prop
Otso&Kontio 2perässä 1keula + kallistus prop= 4
Fennica&Nordica 2 az+3 keul=5

Korjatkaa jos olen väärässä, pikkasen konsultoin kyllä
tänään itsekin, etten ihan huulta heitä ;)

terv. Tapsa

P.S. ei saa ottaa vakavasti!
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.04.2013, 17:21:55
Kas kun et laskenut kapteenin henkilökohtaista potkuria (http://1.bp.blogspot.com/_GOJFXArBOV4/Swuc7zyI2HI/AAAAAAAAA34/SwK9tmI5vX8/s1600/potkuri1.jpg) mukaan...

Mistään "kallistus-KaMeWasta" en ole koskaan kuullutkaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 05.04.2013, 00:21:56

Kas kun et laskenut kapteenin henkilökohtaista mukaan...

Mistään "kallistus-KaMeWasta" en ole koskaan kuullutkaan.

No, tämä olikin vähän vitsi. Olisihan stuertinkin pöytätuulettimen laskea mukaan...

Asiasta muuten, sain päivän aikana puheluita, että mistä potkurista puhut?

No olen sen verran Wanhan polun kulkija, että asioita on jäänyt mieleen
ja tärkeät jää paremmin.

Jm Sisua ja Urhoa, rakennettaessa varustettiin ne kallistustankein mahdollisen
kiinnijäämisen varalta, tarkoitus kaliistamalla saada murtajan runko
liikkumaan ja irti jäistä.
Tankit ovat suuritilavuuksisia molemmin puolin aluksen runkoa ja aina
sopivan "täynnä" vettä. Tankkien välissä on putki, halkaisijaltaan
n. aikamiehenkokoinen. Putkessa on venttiilijärjestelmä sekä
potkurilaitteisto eli se KaMeWa, joka mahdollistaa veden siirron
tehokkaasti ja nopeasti laivan tankkien puolelta toiselle,
ajassa puhutaan minuutti, puolitoista ja murtaja kallistuu
paljon. Käyttönappulat ovat "ajomiehen" hyppysissä 24/7.

Otsoa ja Kontioa rakennettaessa/suunnitellessa
luovuttiin keula(propulsio)potkureista, mutta yllä
kuvattu järjestelmä kallistamiseen säilytettiin.

MSV Fennica ja Nordica varustettiin myös vastaavanlaisin
ominaisuuksin, ko. laivoissa käytettiin Intering
vakautus järjestelmää, joka perustuu veden massan ja paineilman
yhteysvaikutukseen. Teho ei yhtä hyvä kuin potkuriversioissa,
, mutta jotain liikkui, avomerioloissa koko ajan käytössä, sekä
super heavy lastauksissa erinomainen apu, ainakin omana
aikanani.

terv. Tapsa
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.04.2013, 10:38:10
Selvisipä lopulta, mistä tuo 110 megawatin LK-110 ja muut "LK-murtajat" juontavat juurensa. Vuoden 1995 POAC-papereista löytyi "feasibility study" venäjän jäänmurtajalaivaston pitkän tähtäimen uudelleenrakentamisesta:

http://www.poac.com/Papers/POAC95_V1_all.pdf (http://www.poac.com/Papers/POAC95_V1_all.pdf) (sivut 13-26)

LK-16-luokan murtajat (Moskva, Sankt-Petersburg ja mm. Arctecilta viime vuonna tilattu uudisrakennus) eivät olleet tuolloin vielä mukana suunnitelmissa, mutta muun muassa nyt rakenteilla olevat LK-25 ja LK-60 olivat.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.04.2013, 11:16:22
TalSasta saksittua:

"Tänään tiistaina nytkähtää eteenpäin Suomen seuraava uusi jäänmurtaja, kun liikennevirasto tekee suunnittelusopimuksen. Suunnittelusta vastaa Aker Arctic Technology. Telakka valitaan loppuvuodesta."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.04.2013, 11:34:23
Samoin TS uutisoi aiheesta:

http://www.ts.fi/uutiset/talous/474504/STX+Finlandin+Turun+ja+Rauman+telakat+saavat+yhteisen+johtajan (http://www.ts.fi/uutiset/talous/474504/STX+Finlandin+Turun+ja+Rauman+telakat+saavat+yhteisen+johtajan)

LainaaTänään nytkähtää eteenpäin myös Suomen seuraava uusi jäänmurtaja, kun liikennevirasto tekee sopimuksen aluksen suunnittelusta. Suunnittelutyön tekee Aker Arctic Technology, jonka yhteistyöyökumppanina hankkeessa on turkulainen insinööritoimisto ILS Oy.

Kukapa muukaan...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Sami Saarinen - 16.04.2013, 11:54:41
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 16.04.2013, 11:16:22
Telakka valitaan loppuvuodesta.

Nyt ei muuta kuin vedonlyönti pystyyn siitä, ovatko Liikenneviraston "terävät kynät" oppineet kilpailutuksen kriteerit vai eivät? Allekirjoittaneen vaatimaton veikkaus on, että tuleva tilaus valuu Espanjaan ja lopputulemana saadaan uskomattoman hieno murtaja, joka ei valitettavasti toimi jääolosuhteissa.  :P
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.04.2013, 12:11:32
"Suunnittelutyön tekee Aker Arctic Technology, jonka yhteistyöyökumppanina hankkeessa on turkulainen insinööritoimisto Ils Oy."

Saadaan taas kunnon "lusikkakeulamurtaja".
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.04.2013, 12:47:11
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 16.04.2013, 12:11:32
Saadaan taas kunnon "lusikkakeulamurtaja".

Veikkaisin näin lonkalta, että AARC mallikoealtaineen vastaa runkomuodosta ja propulsiojärjestelmästä kun taas ILS:llä on muun muassa Louhen suunnittelijana enemmän kokemusta öljyntorjuntavarustuksesta, joka tuohon uuteen murtajaan on myös speksattu.

Mitä lusikkakeulaan tulee, niin kehitys on kehittynyt sitten 1990-luvun. Esimerkkinä vaikkapa CCGS Diefenbreakerin keula:

http://www.akerarctic.fi/09_McGreer.pdf (http://www.akerarctic.fi/09_McGreer.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jussi Littunen - 16.04.2013, 19:03:40
Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 16.04.2013, 11:54:41
Nyt ei muuta kuin vedonlyönti pystyyn siitä, ovatko Liikenneviraston "terävät kynät" oppineet kilpailutuksen kriteerit vai eivät? Allekirjoittaneen vaatimaton veikkaus on, että tuleva tilaus valuu Espanjaan ja lopputulemana saadaan uskomattoman hieno murtaja, joka ei valitettavasti toimi jääolosuhteissa.  :P

Toivotaan että ihan noin ei tapahdu. ;D Suomen telakoiden tilauskirjan huomioon ottaen olisi kyllä aivan käsittämätöntä jos murtaja jossain muualla rakennettaisiin. Tietysti hinta vaikuttaa varmasti päätökseen, mutta toivotaan että asiasta päättävät haluavat pitää työpaikat Suomessa ja tukea teollisuutta täällä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 16.04.2013, 19:26:39
Mikäli Sjöfartstidningin (http://www.sjofartstidningen.se/aker-arctic-och-ils-samarbetar-i-isbrytarprojekt/) julkaisemaan taiteilijan näkemykseen on luottamista, tulisi uudesta murtajasta ulkonäöltään lähes Fennican ja Nordican sisko.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 16.04.2013, 19:40:46
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 16.04.2013, 19:26:39
Mikäli Sjöfartstidningin (http://www.sjofartstidningen.se/aker-arctic-och-ils-samarbetar-i-isbrytarprojekt/) julkaisemaan taiteilijan näkemykseen on luottamista, tulisi uudesta murtajasta ulkonäöltään lähes Fennican ja Nordican sisko.
Minusta kuva on ILS arkistoista varmaankin napattu 90-luvun alun havainnekuva monitoimisista, eikä mikään uusi kuva. No, Tuomas Romu tämän kuitenkin osaa vahvistaa miltä ajalta piirros on.

Pitäisikö tälle tulevalle murtajalle avata kohta jo ihan oma ketjunsa?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.04.2013, 02:05:12
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 16.04.2013, 19:40:46
Minusta kuva on ILS arkistoista varmaankin napattu 90-luvun alun havainnekuva monitoimisista, eikä mikään uusi kuva. No, Tuomas Romu tämän kuitenkin osaa vahvistaa miltä ajalta piirros on.

Pitäisikö tälle tulevalle murtajalle avata kohta jo ihan oma ketjunsa?

Jälleen lonkalta veikkaisin, että kyseessä on havainnekuva 2000-luvun puolivälin öljyntorjuntamonitoimimurtajasta, joka määrärahojen puutteessa kutistui pesussa ja näki päivänvalon lopulta Louhena. Mikään uusi kuva se ei kuitenkaan ole, sillä muistan nähneeni sen jo vuosia sitten.

http://www.ils.fi/ils/portfolio-items/icebreaker-environment-protection-vessel/ (http://www.ils.fi/ils/portfolio-items/icebreaker-environment-protection-vessel/)

Toistaiseksi keskustelu uudesta jäänsärkijästä mahtunee tähänkin ketjuun. Valtionmurtaja kun ei herätä tällä foorumilla läheskään niin paljoa keskustelua kuin vaikkapa Viking Linen uudet kokolattiamatot. ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 17.04.2013, 02:34:53
Tämä ketjuhan on jo nyt käsitellyt yleisellä tasolla tulevaisuuden murtajahankkeita myös ulkomailla, ja on muutenkin luonteeltaan enemmän laajemman skaalan keskustelua kuin tiettyjen yksittäisten alusten osalta. Kuitenkin, kun kyseessä on seuraava Suomeen hankittava murtaja, olisi mielestäni aiheellista avata sille oma ketjunsa viimeistään aluksen tilaamisvaiheessa. Otanpa vertailuksi nuo Arctechin SCF:t, joille muokattiin oma ketju telakkaa itseään että ensimmäisen aluksen rakentamisen aikaisia kuvia koskeneista topiceista.   
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.04.2013, 03:41:45
Katsotaan, josko ylläpito auttaisi viestien siirrossa.

Tässäpä vielä viralliset lehdistötiedotteet:

http://www.akerarctic.fi/finnish%20ib.pdf (http://www.akerarctic.fi/finnish%20ib.pdf)

http://www.ils.fi/JM%20tiedote.pdf (http://www.ils.fi/JM%20tiedote.pdf)

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/2013/2013_3_4/130416_aker (http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/2013/2013_3_4/130416_aker)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 17.04.2013, 12:27:19
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 17.04.2013, 02:05:12
Toistaiseksi keskustelu uudesta jäänsärkijästä mahtunee tähänkin ketjuun. Valtionmurtaja kun ei herätä tällä foorumilla läheskään niin paljoa keskustelua kuin vaikkapa Viking Linen uudet kokolattiamatot. ;)
Ottakaa kanssafoorumistit toki huomioon myös se, että vaikka asiaa ei kommentoitaisi, ei se tarkoita etteikö asia kiinnostaisi. Ainakin minusta uusi valtionmurtaja on aiheena huomattavasti kiinnostavampi kuin Vikingin uudet kokolattiamatot, mutta koska en tiedä jäänmurrosta yhtään mitään ei minulla ole mitään relevanttia sanottavaa aihetta käsittelevään ketjuun. Se ei tarkoita, ettenkö silti lukisi ketjua suurella mielenkiinnolla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tapani Hallantie - 18.04.2013, 20:11:29
Kalle on mielestäni oikeassa, topic ei ole vielä mikään hurjan
suuri, minä myös luen monia kirjoituksia, kuten varmaan
moni muu. En kommentoi kaikkea vaikka joitakin haluaisikin.
Ainakin otsikko on edelleen osuva "Jäänmurron tulevaisuus"!

Terv. Tapsa
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.04.2013, 19:15:12
Louhi näemmä saanut lopulta peräharjansa:

http://www.youtube.com/watch?v=rDyLJ39pSVQ (http://www.youtube.com/watch?v=rDyLJ39pSVQ)

Saa nähdä, että nähdäänkö vastaavaa kalustoa myös uudessa jäänmurtajassa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.05.2013, 11:47:27
Vino, vinompi, ARC100HD.

Aker Arctic's ARC100HD – A Powerful, and Unusual Icebreaker
(http://gcaptain.com/aker-arctics-arc100hd-powerful/)

LainaaIn the oblique mode, the vessel will be able to cut a 50m wide channel through 1.5m thick ice.

...

Propulsion Power: 3 x 6500 kW = 19500 kW

Kuten AARCin esityksestä (http://www.akerarctic.fi/13_Hovilainen.pdf) selviää, tehdään leveää ränniä "peräkulma edellä" huomattavasti pienemmällä kohtauskulmalla (28 astetta) kuin aiemmissa konsepteissa (50 astetta).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 21.05.2013, 21:20:32
Laser auttamaan jäänmurrossa. http://en.rian.ru/infographics/20130521/181271050/Powerful-Ship-Borne-Laser-System.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.05.2013, 23:10:00
Laseria on ehdotettu ennenkin, eikä se ole silloinkaan toiminut. Tuskin toimii nytkään.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 06.06.2013, 15:10:49
Päivän Turun Sanomien paperiversiossa on juttu, että Arctia Shipping on suunnitellut tytäryhtiön perustamista Yhdysvaltoihin, jotta suomalaista jääosaamista voitaisiin myydä siellä paremmin. Jutussa mainitaan myös, ettei Fennican ja Nordican toimet ole vielä selvillä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 09.06.2013, 06:58:42
Harvoin on yhtä paljon soopaa samassa puheessa:

http://www.arctia.fi/files/Vaurasteen_puheenvuoro_Islannissa_pdf.pdf

Samalla tunnen suurta helpotusta siitä etten äänestänyt S.N:ää kummallakaan kierroksella, koska harkintakyky matkaseurueen suhteen on pahasti pettänyt.

Case 2: "Itämereltä lisää työtä Talvella 2011 Pietarin edustalla oli pahimmillaan satakunta laivaa jumissa useita
päiviä, jopa pidempäänkin. Samanaikaisesti suomalainen jäänmurtaja Sisu seisoi käyttämättömänä reilun sadan mailin
päässä. Edellä mainitun johdosta suomalainen Arctia Shipping Oy ja venäläinen  Rosmorport aloittivat neuvottelut yhteistyöstä siten, että yhtiöt voivat täydentää toistensa kapasiteettia, jos jommallakummalla on pulaa ja toisella taas kalustoa sekä osaamista tarjolla. Yhtiöt loivat nopeasti kaupallisen valmiuden edellä mainittua yhteistyötä varten sekä venäläisen että suomalaisen merenkulun sujuvoittamiseksi. Sittemmin asiaan liitettiin tarve valtiosopimuksesta maiden välille. Edellä mainittua sopimusta on valmisteltu nyt noin parisen vuotta. Toivottavaa olisi, että järjestely saataisiin voimaan talvikaudelle
2013–2014. Näin vajaakäytölle joutunut kapasiteetti saataisiin hyödynnettyä tuomalla uusia töitä suomalaisille murtajille. Tätä leipää kun on syöty melkoisia määriä, kun ruotsalaiset ovat murtaneet Suomeen avustettavan liikenteen jäitä
aiempaa merkittävästi enemmän. " (Smury 3/2013)

Toimitusjohtaja Tero Vauraste,
Arctia Shipping

Lopuksi taitaisi Rosmorport murtaa Suomenkin jäät ja Arctia breikkereiden lippu vaihtua ja kotipaikka vaihtua Pietariksi?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.07.2013, 13:29:53
HILMAan on ilmestynyt 20. kesäkuuta ilmoitus koskien uuden jäänmurtajan rakentamista:

Hankintailmoitus: Liikennevirasto: JÄÄNMURTAJAHANKINTA (http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2013-015805/)

Tuolla on kaikenlaista mielenkiintoista, mm. referenssivaatimukset telakoilta (yksi jäänmurtaja tai vastaava alus) sekä edellytys toimittaa tarjousdokumentit vain suomen kielellä. Todellinen pommi löytyy kuitenkin alustavasta teknisestä kuvauksesta (http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/attachment/183428/13+06+20+j%C3%A4%C3%A4nmurtajahankinta_liite+4_Alustava+tekninen+kuvaus.docx):

LainaaAlus on varustettu sähköisellä propulsiolla, joka sisältää kolme ruoripotkurilaitteella. Kaksi yksiköistä on sijoitettu laivan perään ja yksi keulaan. Aluksen pääetenemissuunta on operoida keula edellä kaikissa operaatio-olosuhteissa.

edit: Vaikkei aluksen propulsiolaitteiden valmistajaa olekaan kirkossa kuulutettu, voisi komentosillalle hankkia myös suomalaista huippumuotoilua:

ABB:n suomalaiskahva pokkasi huippupalkinnon (http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/abbn+suomalaiskahva+pokkasi+huippupalkinnon/a912307)

edit 2: Suomalainen Protacon uudistaa ruotsalaisen jäänmurtaja Ymerin:

http://www.protacon.fi/uploads/pdf_uutiset/Tiedote%20Suomalainen%20Protacon%20remontoi%20ruotsalaisen%20j%C3%A4%C3%A4nmurtajan.pdf (http://www.protacon.fi/uploads/pdf_uutiset/Tiedote%20Suomalainen%20Protacon%20remontoi%20ruotsalaisen%20j%C3%A4%C3%A4nmurtajan.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.08.2013, 09:43:52
Pietarissa rakenteilla oleva maailman suurin dieselkäyttöinen murtaja nimetään Gazpromin perustajan ja Venäjän entisen pääministerin mukaan. 200 miljoonaa euroa maksavan Viktor Chernomyrdinin kansirakennus rakennetaan Saksassa Nordic Yardsin telakalla.

http://www.motorship.com/news101/ships-and-shipyards/russians-turn-to-germans-for-quality-superstructure (http://www.motorship.com/news101/ships-and-shipyards/russians-turn-to-germans-for-quality-superstructure)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 22.08.2013, 10:48:34
Vanhaa dataa, mutta uuden murtajan valvonnasta:

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/2013/2013_3_4/130423_murtaja
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.08.2013, 10:57:28
Australian uudesta murtajasta:

http://gcaptain.com/could-replacement-icebreaker-resuscitat-australian-shipbuilding
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 28.08.2013, 13:04:11
Ehkä aavistuksen ohi aiheesta (mutta en viitsi viime vuoden jäänmurtotopiciakaan enää avata), mutta onko Sisulla jokin suurempi remppa menossa? Se tuli 17.6. Luonnonmaan telakalle ja jatkoi sieltä heinäkuun ensimmäiseksi päiväksi Paljassaareen Tallinnaan, missä se on edelleen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 28.08.2013, 16:41:44
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 28.08.2013, 13:04:11
Ehkä aavistuksen ohi aiheesta (mutta en viitsi viime vuoden jäänmurtotopiciakaan enää avata), mutta onko Sisulla jokin suurempi remppa menossa? Se tuli 17.6. Luonnonmaan telakalle ja jatkoi sieltä heinäkuun ensimmäiseksi päiväksi Paljassaareen Tallinnaan, missä se on edelleen.

Luulen että BLRT tekee samanmoista "elinkaarenpidennystä" kuin Urhoon tehtiin aikaisemmin?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.09.2013, 17:58:33
http://yle.fi/uutiset/venaja_haluaa_suomen_jaanmurtajat_vesilleen/6819091

Mites nelipotkuriset Koillisväylällä? Kestääkö rusetit? Kontio lienee pakko pitää EMSAn sopimuksen mukaan Suomessa?  Uusi kaiketi on suunniteltu Suomenlahden öljyntorjuntaan? Ja keula-azipodi/keula-aquamaster tuskin kestää monivuotista jäätä?

Irvokkainta olisi jos kaavailisivat uutta Koillisväylälle ja jättäisivät jonkun vanhan paikkaamaan (jos Arctia edes saa uuden managementin). Tämä tuskin olisi veronmaksajien intresseissä. Tosin Arctian suhteen ei mikään yllätä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 08.09.2013, 22:16:06
Keulapotkurien tai -ruoripotkurien kestävyys on mitoitusasia, mutta olet todennäköisesti oikeassa siinä mielessä, että meikäläisen murtajissa materiaalivahvuudet on valittu Itämeren olosuhteiden perusteella ja esimerkiksi Urhon ja Sisun keulapotkurit tuskin kestäisivät parimetrisiä jääkalikoita tai monivuotista jäätä, rungosta puhumattakaan. Jos veli venäläinen kuitenkin haluaisi nelipotkurisen murtajan möyrimään pohjaan asti ulottuvassa sohjokentässä jossain Koillisväylän satamassa, niin sellainen varmasti voitaisiin rakentaa...

Veikkaanpa, että suomalaiset murtajat operoivat ensisijaisesti Suomenlahdella vapauttaen Viktor Chernomyrdinin kaltaisia murtajia Koillisväylän tarpeisiin.

Olisihan se kiva, jos Koillisväylän myötä esimerkiksi Suomen telakat saisivat tilauksia samaan tapaan kuin ennen meikäläisen ajanlaskun alkua, mutta tuskin siitä uutta Nokiaa saadaan - jäänmurtaja kun ei ole matkapuhelimen kaltainen massatuote.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.09.2013, 07:18:53
http://yle.fi/uutiset/turkulainen_perheyritys_haastaa_valtionyhtion_jaanmurrossa/6831292

Seuraavan murtajan managementin mahdollinen häviäminen olisi aika kohtalokas Arctialle?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.09.2013, 15:17:44
HS: Valtio tilaa ison jäänmurtajan (http://www.hs.fi/politiikka/Valtio+tilaa+ison+j%C3%A4%C3%A4nmurtajan/a1379295175796)

LainaaValtio on varautunut ensi vuoden budjetissa 46 miljoonalla eurolla jäänmurtajan hankintaan. Murtaja valmistuu 2014–2016. Kaiken kaikkiaan valtio on varautunut murtajaan 125 miljoonan euron määrärahalla.

Jäänmurtajasta on parhaillaan meneillään hankintalain mukainen kilpailutus. Tilattava jäänmurtajan on tarkoitus korvata 1950-luvun alussa käyttöön otettu Voima. Tuleva murtaja on niin sanottu Urho-luokan murtaja eli vastaa nyt käytössä olevia suurimpia murtajia.

Kilpailutus on nyt siinä vaiheessa, että tarjouskisaan lähtevät ovat ilmoittautuneet Liikennevirastoon. Seuraavaksi viranomaiset haastattelevat loppukisaan osallistuvat, jonka jälkeen halukkaat jättävät varsinaisen tarjouksen.

Päätös uuden jäänmurtajan rakentajasta tehdään todennäköisesti marraskuussa, jonka jälkeen alkaa valitusmenettely. Jäänmurtajankauppa pitäisi allekirjoittaa vielä tämän vuoden puolella.

Ei käytännössä mitään sellaista, mitä ei olisi jo tiedetty.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.10.2013, 15:23:38
Uuden jäänmurtajan tilaaminen Suomesta ei olekaan kirkossa kuulutettu:

TS: Jäänmurtaja voidaan rakentaa ulkomailla (http://www.ts.fi/uutiset/talous/541633/Jaanmurtaja+voidaan+rakentaa+ulkomailla)

LainaaSTX Finlandin Turun telakka ja Arctech Helsinki Shipyard ovat saamassa ulkomaisia kilpailijoita Suomen seuraavan jäänmurtajan rakentamiseen.

Arktisia aluksia rakennetaan Norjassa ja Saksassa, joten kiinnostusta liikenneviraston hankkeeseen näiden maiden telakoilta pidetään todennäköisenä.

Liikennevirasto kilpailuttaa parhaillaan Suomen seuraavan jäänmurtajan rakentajiksi tarjoutuneita telakoita. Esikarsinnan virasto on jo tehnyt. Virastosta ei haluta lausua mitään telakoiden määrästä tai kotimaasta

Kilpailussa voivat alan arvioiden mukaan olla saksalainen Nordic Yards ja Norjassa toimiva Vard-telakkayhtiö, joka koostuu Fincantierin STX OSV:ltä viime talvena ostamista telakoista. Sekä saksalainen että norjalainen telakka ovat perehtyneet arktiseen ja offshore-alan laivanrakennukseen.

Joku Turun Sanomien tilaaja voisi lyhyesti kertoa, mitä paperiversiossa aiheesta sanottiin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 03.10.2013, 20:00:24
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 02.10.2013, 15:23:38
Joku Turun Sanomien tilaaja voisi lyhyesti kertoa, mitä paperiversiossa aiheesta sanottiin.
Lyhyesti: Uutisessa mainitaan, että kisassa vielä mukana olevat telakat tietävät olevansa jatkossa ja sekä Arctech että STX ovat jättäneet erikseen tarjouksen. Mukana on myös ulkomaisia telakoita, joita spekuloidaan artikelissa. Ei siis kovin paljon lisätietoa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.10.2013, 11:47:11
Hautalaa ammutaan nyt monelta suunnalta:

IS: Hautalaa syytetään kalliista tempusta: Uusi murtaja seisoo toimettomana (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288608304410.html)

LainaaIlta-Sanomien tietojen mukaan omistajaohjausministeri Heidi Hautalan rooli oli suuri, kun valtio päätti uudesta, perinteisen mallin mukaan rakennettavasta murtajasta, joka tulee liikenneviraston, ei valtion oman murtajavarustamon Arctia Shippingin alaisuuteen.

- Päätöksellä haluttiin varmistaa, että uusi murtaja ei missään tapauksessa lähde arktisille vesille, Ilta-Sanomien lähde sanoo.

Hallitus päätti vuosi sitten uuden murtajan hankkimisesta. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Heidi Hautala sekä liikenne- ja viestintäministeri Merja Kyllönen (vas) junailivat asian niin, että uusi murtaja tulee liikenneviraston alaisuuteen.

Uusi murtaja on perinteinen murtaja, jolle työpäiviä kertyy keskimäärin 100 vuodessa. Muun ajan se seisoo toimettomana ja tuottamattomana.  Jäänmurtovalmiuksien lisäksi uusi murtaja varustetaan öljyntorjuntalaitteistolla. Hallitus myönsi hankkeelle alkuvuodesta 125 miljoonan euron budjettirahoituksen.

edit: Kieltämättä hymyilyttää tuo nettifoorumeilla kulovalkean tavoin leviävä väite siitä, että Hautalan takia Suomeen tilattiin aivan vääränlainen jäänmurtaja ja heitettiin 125 miljoonaa ikään kuin kankkulan kaivoon.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 12.10.2013, 18:43:28
Valitettavasti tässä on riski, että päättäjät vielä uskovat asian ja avaavat jäänmurtajan hankintapäätöksen uudestaan... ::)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.10.2013, 00:24:11
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 12.10.2013, 18:43:28
Valitettavasti tässä on riski, että päättäjät vielä uskovat asian ja avaavat jäänmurtajan hankintapäätöksen uudestaan... ::)

Tuossa varsin epätodennäköisessä tilanteessa olisi kyllä sekä voittajia että häviäjiä. Suunnittelutoimisto tuskin panisi pahakseen, vaikka murtaja pitäisi suunnitella uudelleen, mutta veronmaksajia voisi hieman kismittää. Myös laivan valmistuminen todennäköisesti lykkääntyisi, joten Voima pitäisi pitää liikenteessä vielä tovin.

edit: Soininvaara ehdottaa (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/546770/Soininvaara+Arktiset+tappiot+maksatettu+Itamerella) tulevaisuuden alaksi jäänmurtoa Koillisväylällä kalliiden monitoimimurtajien sijaan. Näinköhän veli venäläinen päästää ulkomaisia jäänmurtajia omalle takapihalleen? Lisäksi nykykalustosta noilla merialueilla pärjäävät jäävahvistuksensa puolesta vain *tradam* monitoimimurtajat Fennica ja Nordica.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 13.10.2013, 00:55:34
Voihan tuon ajatuksen ymmärtää niinkin, että offshoretoiminnan sijaan Koillisväylälle lähettää juuri nuo mainitsemasi "tradam" alukset kesätöihin, kuin lähettää sinne perinteisiä munankuorirunkoja keikkumaan Norjanmerelle siirtomatkojen ajaksi.

Ainakin ymmärsin tuon itse noin uutisten perusteella, Soininvaaran blogia en ole suoraan lukenut.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.10.2013, 08:48:54
Itse en jaksa uskoa siihen, että Venäjä päästäisi ulkomaisia jäänmurtajia operoimaan Koillisväylälle. Johan viime vuonna meitä oli saattamassa peräti peräti kaksi ydinmurtajaa, vaikka nuo monitoimimurtajat olisivat pärjänneet yksinkin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 13.10.2013, 12:32:34
Soininvaara pelkää suomalaisten joutuvan maksumieheksi mahdollisen arktisen öljyonnettomuuden sattuessa. Lisäksi hänen mielestään Arctia Shippingin monitoimimurtajat maksavat noin 50 miljoonaa euroa enemmän kuin tavalliset jäänmurtajat. Sen lisäksi ne soveltuvat huonosti Suomen olosuhteisiin.

Lainaa
– Offshore-toiminta on tähän asti kaikki vuodet yhteenlaskettuna ollut tappiollista. Arctia Shipping on peittänyt tappiot ottamalla ylihintaa kotimaisesta jäänmurrosta, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.

Taloussanomat (http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/10/13/konkaripoliitikko-pelkaa-arctia-shippingin-aiheuttavan-valtavan-laskun-suomelle/201314230/12)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mika Honkonen - 13.10.2013, 17:46:11
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 13.10.2013, 08:48:54
Itse en jaksa uskoa siihen, että Venäjä päästäisi ulkomaisia jäänmurtajia operoimaan Koillisväylälle. Johan viime vuonna meitä oli saattamassa peräti peräti kaksi ydinmurtajaa, vaikka nuo monitoimimurtajat olisivat pärjänneet yksinkin.

Eikös Koillisväylän säännöissä ole että väylää pitkin kulkevan aluksen on otettava jäänmurtoavustus. Eli kaksi kotimaista murtajaa tarttee kaksi paikallista avustajaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.10.2013, 18:03:48
Lainaus käyttäjältä: Mika Honkonen - 13.10.2013, 17:46:11
Eikös Koillisväylän säännöissä ole että väylää pitkin kulkevan aluksen on otettava jäänmurtoavustus. Eli kaksi kotimaista murtajaa tarttee kaksi paikallista avustajaa.

Todennäköisesti säännöt koskevat ulkomaisia aluksia. Venäläisiä laivojahan tuolla seilaa myös ilman jäänmurtaja-avustusta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.10.2013, 09:29:29
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 13.10.2013, 12:32:34
Soininvaara pelkää suomalaisten joutuvan maksumieheksi mahdollisen arktisen öljyonnettomuuden sattuessa. Lisäksi hänen mielestään Arctia Shippingin monitoimimurtajat maksavat noin 50 miljoonaa euroa enemmän kuin tavalliset jäänmurtajat. Sen lisäksi ne soveltuvat huonosti Suomen olosuhteisiin.

Taloussanomat (http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/10/13/konkaripoliitikko-pelkaa-arctia-shippingin-aiheuttavan-valtavan-laskun-suomelle/201314230/12)

Blogi:

http://www.soininvaara.fi/2013/10/12/arctia-shipping-pelaa-uhkapelia-valtion-rahoilla/comment-page-2/

Inhottavaa todeta olevani Oden kanssa 100% samaa mieltä.

RABT rakennuttaisi neljää murtajaansa Kroatian Pulassa osana JAS Gripen vastakauppoja Ruotsin valtion tuella, jos se niin loistavaa businessta olisi.

Arctiahan voi alkaa rakennuttamaan vaikka viittäkymmentä vispilää ilman suomalaista rahtausta, niitähän voi koittaa rahdata vaikka Ruotsiin RABT alusten poistuessa murrosta tai Venäjälle. Ai niin, mutta kesäkausistahan tulee rahaa kuin kultaa vuolemalla eli voidaan makuuttaa talvet?  :D  Ellei sitten haluta jatkaa ristisubvention perinteitä ylihintaisella jäänmurrolla.

Tosiasiassa murtajan (perinteinen vs. moulinex) hinnanero on suurempi kuin 50 miljoonaa, mutta koska alustavaa tarjousta ei pyydetty kaikista tyypeistä, niin jää hämärän peittoon.

Tuolla Oden blogin kommenteissa joku vuosisadan valopää esitti tunnuslukuja Arctian kannattavuudesta unohtaen Botnican myynnin; tämän toki O.S. ansiokkaasti korjasi.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.10.2013, 09:37:30
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288609273486.html?ref=ts-tf-promo4

"Ministeri ihmettelee, miksi kokoomuksessa ja keskustassa on haluja pitää arktinen offshore valtion käsissä, jos se on itsessään kannattava tulevaisuuden toimiala.

– Eikö yksityinen yritysmaailma ole kiinnostunut näin mittaviksi korostetuista mahdollisuuksista? Vai onko riski sittenkin liian iso kantaa – niin iso, että se halutaan pitää suomalaisten veronmaksajien hartioilla, Kyllönen kysyy."

100% samaa mieltä.

Minusta alkaa tuntua että KOK. ja KESK. ovat lauma "punaporvareita", joiden tarkoituksena ei ole säästää yhteiskunnan varoja vaan tilaaja-tuottajamallin avulla junailla jobeja, virkoja ja urakoita kavereille. Tämä liikelaitosepisodi on surkea farssi.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.10.2013, 18:08:53
http://www.merjakyllonen.fi/blogi.html

"Sataprosenttisessa valtionyhtiössä näiden asioiden kuuluu ja pitää olla päivänvalon kestävää tietoa. Tietoa, joka voidaan esittää vaikka yhtiön nettisivuilla, mitään peittelemättä. Tällä hetkellä perusjäänmurto ja offshore-toiminta on kyllä Arctiassa eriytetty erillisiin tytäryhtiöihin. Mutta onko offshore-toiminnan sisällä se suuri osuus, jonka Liikennevirasto maksaa monitoimimurtajista (Nordicasta ja Fennicasta) talvimerenkulun varmistamiseksi? Näenkin tarpeelliseksi käydä erityistilintarkastuksen kautta läpi koko offshore-toiminta sen olemassaoloajalta. Samassa yhteydessä pitäisi tehdä myös selvitys Itämeren jäänmurtotoiminnan laskutuksesta. Näin me kaikki pääsemme kartalle siitä, mikä on tämänhetkinen todellinen tilanne Arctia Shippingin osalta. Perinteisen jäänmurron kustannuksista meidän on kyettävä tekemään vertailu myös naapurimaamme Ruotsin suhteen. Hintatasossa me häviämme monin verroin, vaikka kustannusrakenteeltaan naapurimme tuskin on kovin erilainen kuin me."

Samaa haluan minäkin tietää. Menneisyyden perusteella en jaksa vieläkään uskoa että talvimerenkululle ei ujutettaisi offshoren kustannuksia. Erityisesti vuoden 2008 tapahtumat ovat jääneet allekirjoittanutta kaivelemaan. Mahdolliset rikokset ovat kyllä jo vanhentuneet, mutta veronmaksajilla on oikeus tietää mitä tapahtui. Erityistilintarkastus pintaa syvemmälle paljastaisi ristisubventionkin. Jos moulinex on niin edullinen, niin miksi niiden rahti on kalliimpi (oli ainakin ennen)? Rahtausssopimus, joka laittaa perinteiset ensin liikkeelle on ainoa oikea (kuten nyt tapahtuukin).

"Mikäli arktinen offshore itsessään on niin kannattava tulevaisuuden toimiala, miksi ihmeessä niin keskustan puheenjohtaja kuin kokoomusedustajatkin haluavat pitää sen valtion käsissä? Eikö yksityinen yritysmaailma ole kiinnostunut näin mittaviksi korostetuista mahdollisuuksista?"

Samaa kysyn itsekin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.11.2013, 12:45:48
Isossa maailmassa on isot rahat:

Coast guard's new icebreaker to cost twice as much as originally estimated (http://www.calgaryherald.com/news/2013-budget/Coast+guard+icebreaker+cost+twice+much+originally/9162301/story.html)

Lainaa(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/a/a5/CCGS_John_G._Diefenbaker_conceptual_rendering.jpg)

The budget for the CCGS John G. Diefenbaker has stood at $720 million since Prime Minister Stephen Harper announced the government's plans to build the icebreaker during a trip to the Arctic in 2008.

But coast guard spokeswoman Melanie Carkner says that figure was based on old estimates and the budget has been revised up to $1.3 billion to ensure the Diefenbaker is able to perform the tasks that will be required of it when it comes online.

Tästä esityksestä (http://www.akerarctic.fi/09_McGreer.pdf) selviää, että mihin nuo rahat oikein menevät. 149 metriä pitkä ja 28 metriä leveä PC2-jääluokan jäänmurtaja, jossa on 42 megawatin koneteho ja 36 megawatin propulsioteho kahdelle akselille ja yhdelle Azipodille. Vaikea silti kuvitella, että tuon hinta on seitsenkertainen Suomen uuteen jäänmurtajaan verrattuna...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Riku Erkoma - 24.11.2013, 21:02:25
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 24.11.2013, 12:45:48
Isossa maailmassa on isot rahat:

Coast guard's new icebreaker to cost twice as much as originally estimated (http://www.calgaryherald.com/news/2013-budget/Coast+guard+icebreaker+cost+twice+much+originally/9162301/story.html)

Tästä esityksestä (http://www.akerarctic.fi/09_McGreer.pdf) selviää, että mihin nuo rahat oikein menevät. 149 metriä pitkä ja 28 metriä leveä PC2-jääluokan jäänmurtaja, jossa on 42 megawatin koneteho ja 36 megawatin propulsioteho kahdelle akselille ja yhdelle Azipodille. Vaikea silti kuvitella, että tuon hinta on seitsenkertainen Suomen uuteen jäänmurtajaan verrattuna...

Ai valmistuuko Suomeen uusi jäänmurtaja?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.11.2013, 21:24:50
Lainaus käyttäjältä: Riku Erkoma - 24.11.2013, 21:02:25
Ai valmistuuko Suomeen uusi jäänmurtaja?

Asiasta on kyllä keskusteltu tässäkin viestiketjussa, mutta laitetaanpa kuitenkin muistutuksen vuoksi:

http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Suomelle+uusi+j%C3%A4%C3%A4nmurtaja/a1357969904033 (http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Suomelle+uusi+j%C3%A4%C3%A4nmurtaja/a1357969904033)

LainaaLii­ken­ne­vi­ras­to hank­kii Suo­meen uu­den jään­mur­ta­jan. Hal­li­tus on myön­tä­nyt ra­hoi­tuk­sen mur­ta­jal­le, jon­ka ko­ko­nais­bud­jet­ti on 125 mil­joo­naa eu­roa.

Mur­ta­jan pi­täi­si pys­tyä avus­ta­maan kai­kis­sa Itä­me­ren jääo­lois­sa. Mur­ta­jan enim­mäis­sy­väys on kah­dek­san met­riä. Se mur­taa 24–26 met­rin uo­maa.

Aluk­seen ra­ken­ne­taan avo­me­ri­olo­suh­teis­sa toi­mi­va öl­jyn­tor­jun­ta- ja hä­tä­hi­naus­ka­pa­si­teet­ti. Öl­jyn­tor­jun­ta­va­rus­teen mak­sa­vat noin vii­si mil­joo­naa eu­roa.

Mur­ta­ja las­ke­taan ve­sil­le vuon­na 2015.

Aluk­sen mie­hi­tyk­ses­tä ja kun­nos­sa­pi­dos­ta vas­taa­va va­rus­ta­mo kil­pai­lu­te­taan usean vuo­den jak­sois­sa. Näin sen omis­tus- ja ope­roin­ti­kus­tan­nuk­set saa­daan lä­pi­nä­ky­vik­si. Ruot­sis­sa vas­taa­vas­ta me­net­te­lys­tä on saa­tu hy­vät ko­ke­muk­set.

Telakan pitäisi selvitä tulevina viikkoina sikäli kun alkuperäisen aikataulun mukaan sopimus pitäisi solmia tämän vuoden puolella.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.11.2013, 07:28:36
http://www.ts.fi/uutiset/talous/565354/Turku+kisaa+vahvasti+jaanmurtajasta

"Liikenneviraston talvimerenkulun yksikön päällikön Jarkko Toivolan mukaan liikennevirasto rakennuttaa nyt perusjäänmurtajan eikä monitoimimurtajaa, kuten muita Suomen murtajia liikennöivä Arctia Shipping on toivonut."

Miksi ihmeessä operaattorin pitäisi saada vaikuttaa omistajan ratkaisuihin? Muistaakseni liikelaitostettaessa (=Finstaship) sanottiin ettei valtio enää tilaa murtajia, vaan Finstaship tilaa itse. Koska tämä ei ole toteutunut, niin voi sanoa liikelaitostamisen olleen epäonnistunut ratkaisu.

Mielestäni pitäisi palata virastomalliin tai kilpailuttaa management; vitsi ja kustannusten korottaja koko tilaaja-tuottajamalli laajemminkin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.11.2013, 09:10:45
Ilmeisen helsinkiläinen Taloussanomat uutisoi myös aiheesta:

http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2013/11/26/ts-turun-ja-helsingin-telakat-kisaavat-jaanmurtajasta/201316417/12 (http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2013/11/26/ts-turun-ja-helsingin-telakat-kisaavat-jaanmurtajasta/201316417/12)

LainaaArctech Helsinki Shipyard ja todennäköisesti myös STX Finlandin Turun telakka kilpailevat 125 miljoonan euron jäänmurtajan rakentamisesta Suomeen. Liikennevirasto valitsee telakan tällä viikolla, kertoo Turun Sanomat.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.11.2013, 11:46:42
Oi että mä näitä kännyköitä vihaan...

Joku voisi avata uudelle murtajalle oman viestiketjun nyt kun tiedetään kuka sen rakentaa.

edit: http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=17225 (http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=17225)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 27.11.2013, 12:35:25
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 27.11.2013, 11:46:42
Joku voisi avata uudelle murtajalle oman viestiketjun nyt kun tiedetään kuka sen rakentaa.
Tai mikä vielä parempaa, ylläpito voisi erottaa tästä ketjusta uutta murtajaa käsittelevät viestit omaksi ketjukseen ja jättää yleisemmän horinan jäänmurron tulevaisuudesta tähän ketjuun.

Anyway, Hesari uutisoi uuden murtajan tilauksesta: http://www.hs.fi/talous/Uusi+j%C3%A4%C3%A4nmurtaja+rakennetaan+Helsingiss%C3%A4/a1385520179689

Tiivistettynä:
- Murtaja rakennetaan Arctechillä Helsingissä.
- Valtio laittaa murtajaan 125 miljoonaa euroa ja hankkeeseen saadaan 24 miljoonaa EU-tukea. Artikkelista ei ihan käy selville, onko jäänmurtajan todellinen hinta siis 149 m€ vai sisältyykö mainittu EU-tuki tuohon 125 m€:hen.
- Rakennussopimus allekirjoitetaan tämän vuoden aikana ja rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa - molemmat tosin riippuen siitä, valitetaanko päätöksestä.
- Tarjouskilpailuun osallistuivat vain Arctech ja STX Finland. Jälkimmäisen tarjous hylättiin, koska siinä ei ollut vaadittuja pankkitakuita.
- Murtajaan tulee LNG/diesel dual fuel -koneet.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 02.12.2013, 05:17:45
Tanskalaismurtajien myynti etenee hitaanlaisesti:

http://www.maritimedanmark.dk/?Id=21037

Merituulipuistoon asuntolaivoiksi kai noita aiottu? Rungon malli ei tosin paras mahdollinen Pohjanmerelle?

Hinaajin toikin homma kai jatkossa hoidetaan (muistaakseni)?

Muistuu mieleen se talvi kun Tanskan (nais)liikenneministeri sanoi talvien olevan perutun. Sitten tulikin kunnon pakkaset, mutta ei murtajia silloinkaan tarvittu.

Uutisessa sanottiin ettei 16 vuoteen operoimassa mikä Tanskan suhteen onkin totta, mutta 5-6 vuotta sitten joku noista taisi olla Ruotsin vesillä?

Itämerelle on joka tapauksessa syntymässä "murtajatyhjiö" RABTin monitoimistenkin jättäessä Ruotsin vedet. Tietty niitä voi joku Itämeren valtio koittaa rahdata SPOT-markkinoilta talvella, sillä muistaakseni uudet pitkät aikarahtaukset eivät Vidar Vikingiä lukuunottamatta ulotu talvikuukausiin?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.12.2013, 06:54:29
Itse olen kyllä skeptinen ehdotetun uusiokäytön suhteen. Runkomuoto ei tosiaan oikein sovellu kovaan merenkäyntiin ja keulapotkureistakin on avovedessä vain haittaa.

Nuo tanskalaiset ovat muuten ainoat kahdella keulapotkurilla varustetut jäänmurtajat, jotka on rakennettu jossain muualla kuin Helsingissä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 02.12.2013, 12:20:17
Tanskalaisiin murtajiin liittyen vastaan tuli mielenkiintoinen seikka lukiessani Hanrik Ramsayn teosta Jääsaarron murtajat (1949). Ramsayn mukaan 1800-luvun lopulla, kun Suomeenkin hankittiin ensimmäinen jäänmurtaja, pahimmat jäät olivat Tanskan salmissa. Ensimmäistä jäänmurtajaa (Murtaja) hankittaessa erikseen varoiteltiin, että ei se murtaja Hangossa mitään hyödytä kun Tanskan salmet ovat läpipääsemättömässä jäässä - ja niin kävikin esim talvella 1893. Ja nyt Tanskan jäänmurtajat ovat olleet 16 vuotta vailla työtä noilla vesillä... ehkä ilmastonmuutoksessa siis on jotain perää.

Vähän enemmän asiaan liittyen, erityisesti Thorbjørnin kohdalla tuntuu rehellisesti sanottuna urvolta, että noinkin uusi murtaja (valmistunut 1980) on mitä ilmeisimmin päätymässä pois murtajakäytöstä. 60-luvulla valmistuneet Danbjørn ja Isbjørn ovat asia erikseen, mutta luulisi Thorbjørnin ikäiselle murtajalle löytyvän jostain työtä ihan jäänmurtotehtävissä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.12.2013, 03:02:32
Norjan murtajatilauksesta (oli keskustelua aiheesta jo täälläkin uuden murtajan tilaus topicissa):

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2013/12/05/italia-tuo-jaanmurtajien-luvattu-maa/201316933/12

Voitaisiin jo lopettaa puheet arktisesta hypestä. Suomi on siitä kelkasta tippunut tai itse asiassa ei siinä kelkassa koskaan ollutkaan.

Ainoa keino saada vakuudet kohdalleen tässä taloustilanteessa lienee valtio-omistus, mutta tässä ideologisessa ilmapiirissä (KOK. pääministeripuolueena) se ei ole mahdollista.

Sarkozy ja Berlusconi olivat kuitenkin siihen valmiita vaikka veljespuolueista olivatkin vallan huipulla ollessaan.

http://www.marinelink.com/news/fincantieri-norwegian361540.aspx

"The ship will be named "Kronprins Haakon", in honour of the heir to the Norwegian throne and will be built in Italy in the Fincantieri integrated shipyard in Riva Trigoso-Muggiano, before undergoing final outfitting and sea trials in Norway at VARD – a member of the Fincantieri Group."

Norjalaista "kotimaisuuttakin" ilmassa.

Fincantierin arktiseen osaamiseen luottaa toinenkin naapuri:

http://www.seatrade-global.com/news/europe/fincantieri-secures-high-tech-russian-projects.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.12.2013, 10:50:56
Norjalaiset kyllä tarvitsevat oikean tutkimuslaivan. Norjan polaari-instituutin Lance (http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=1795843), jolla itsekin olen ollut, ei pärjää kovinkaan pahoissa jäissä. Tästä syystä norskit ovatkin vuokranneet silloin tällöin ruotsalaisten Odenia, joka ei ymmärrettävistä syistä ole mikään pitkän tähtäimen ratkaisu.

Kannattaa pitää mielessä, että Fincantieri osti norjalaiset telakat STX:ltä jokin aika sitten. Tästä syystä aluksen runko rakennetaan nimenomaan Italiassa ja hinataan varustetavaksi VARDin telakalle Norjaan. VARD (entinen STX OSV) ei ole ennenkään rakentanut runkoja omalla telakallaan, vaan teettänyt ne alihankintana esimerkiksi Romaniassa.

Mielestäni on turhaa sensaatiohakuisuutta valittaa jäänmurtajatilauksen valumisesta Italiaan - eihän kukaan avautunut siitäkään, että Arctia Karhun runko rakennetaan Latviassa ja hinataan vesillelaskun jälkeen Riikaan varusteltavaksi. Samalla tavalla Uudenkaupungin Työvene taisi tehdä myös Merivoimien öljyntorjunta-alus Louhen kanssa, mutta silti alusta taidetaan pitää suomalaisena. Helsingin telakka teettää lohkonsa ymmärrettävistä syistä Venäjällä (vaihtelevalla menestyksellä) ja Turun telakkakin on tuonut osan TUI:n lohkoista käsittääkseni Klaipedasta. Todennäköisesti osa Liikenneviraston murtajankin lohkoista tulee jostain muualta riippumatta siitä, kumpi telakka tilauksen lopulta saa.

Itse jaksan edelleen uskoa suomalaiseen arktiseen osaamiseen. Telakoiden tilanne on toki mitä on ja ilman toimivaa rahoitusta tilauksia ei yksinkertaisesti tule, mutta varsinkin suunnittelun ja uusien aluskonseptien osalta olemme edelleen kirkkaassa johdossa. WADAM, WARC, MARC, AARC... kukaan ei pääse edes lähelle. Tämä ei toki lämmitä kansan syviä rivejä, koska suunnittelun osuus on vain murto-osa aluksen kokonaishinnasta ja jokaisen ulkomailla rakennettavan aluksen kohdalla saadaan pelätä suomalaisen jäänmurtajaosaamisen karkaamista ulkomaisiin käsiin. Tämän aluksen kohdalla norjalaiset vetivät toki kotiinpäin ja tilasivat suunnittelutyön Rolls-Roycelta, jolla on kokemusta myös jäissä kulkevien alusten suunnittelusta. Kyse ei todellakaan ole siitä, että Fincantieri rynnisi Suomen ohi jäänmurto-osaamisessa. Eikä muuten rynni Rolls-Roycekaan suhteellisen konservatiivisella konseptillaan...

edit: Joku vääräleuka voisi sanoa, että Italia on hankkinut jäänmurtajaosaamisen La Spezian romurannoilta, joilla muutama entinen suomalainenkin murtaja on päättänyt päivänsä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.12.2013, 04:11:45
Uuden murtajan management kuvioista IS:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288632778803.html

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288632779869.html

Hmm.. "Sen sijaan Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste ei edes lupaa, että yhtiö osallistuu tarjouskilpailuun, kun uusi alus valmistuu vuonna 2015.

– Teemme yhtiössä aikanaan päätöksen, osallistummeko tai miten osallistumme siinä vaiheessa, kun tarjouskilpailu alkaa, Vauraste sanoo."

Taitaa olla Voiman kokoiset YT:t Arctialla 2016?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.12.2013, 07:31:04
Taina antaa väärän kuvan säännöllisestä liikenteestä toteamalla, että edestakaisin liikennöivät alukset pitäisivät väylän auki. Jääränneihin muodostuu säännöllisen liikennöinnin seurauksena jääsohjoa, jonka paksuus kasvaa useiden eri mekanismien myötävaikutuksella huomattavasti nopeammin kuin ränniä ympäröivän tasaisen jään paksuus. Melko pian oltaisiin takaisin lähtötilanteessa: laivaväylillä ei kulkisi double acting -alusten lisäksi yksikään muu kauppalaiva ilman jäänmurtajan avustusta. Raahen liikenne ei kuitenkaan ole pelkkää malmin ajamista Luulajaan...

Uusien itsenäisesti jäätä murtavien alusten rakentaminen sopisi toki minulle, mutta näkisin kuitenkin uuden jäänmurtajan kansantaloudellisesti parempana ratkaisuna. Kyseessä on kuitenkin "vain" 125 miljoonan euron investointi, johon saadaan lisäksi noin viidennes EU-rahaa. Vaikea kuvitella valtion antavan nykytilanteessa riittävästi porkkanaa varustamoille (esim. ESL) uusien erikoisalusten tilaamiseksi - jos muihinkin satamiin päästään jäänmurtajan vanavedessä, niin miksi Raaheen tarvittaisiin kallis jäänmurtaja-rahtilaiva? Toisaalta, voisihan nykyhallitus antaa keppiäkin esimerkiksi kieltämällä avustuksen puskuproomuilta, jotka sitovat merkittävästi jäänmurtajakalustoa joka talvi...

edit: Aiheesta on tehty ihan tutkimuskin:

http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/talvimerenkulku/tutkimus/MKL_julkaisu_7_2006.pdf (http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/merenkulun_palvelut/talvimerenkulku/tutkimus/MKL_julkaisu_7_2006.pdf)

LainaaAs long as there is no economic incentive for the shipping operators to absorb the additional 10-20% higher investment cost, it is very unlikely that any such investment decisions will be made. All types of vessels fulfil IA Super ice class and are paying the same amount of fairway dues, irrespective of their actual need for icebreaker assistance. The dues are based on the ship's Net Register Tonnage for calculations in Finland, which correspond to a Gross Tonnage of approximately 10,950, used for calculations in Sweden, and the number of voyages. In Sweden, there are
fairway dues on the cargo as well, which is not limited to the number of voyages. This explains the big difference between the fairway dues in Finland and Sweden on this high frequent line. The values both for Finland and Sweden are shown in Table 19. This will be the amount, which the ship operator would save if the vessel were exempt from fairway dues. The saving cannot be considered sufficient to cover the higher investment cost, therefore other incentive schemes should be created for the operators of independently operating vessels. The definition of contractual icebreaking capability must be determined carefully, and the vessels should be able to prove their icebreaking capability in order to be categorised as an independent icebreaking cargo vessel.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.12.2013, 10:24:41
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 16.12.2013, 07:31:04
Taina antaa väärän kuvan säännöllisestä liikenteestä toteamalla, että edestakaisin liikennöivät alukset pitäisivät väylän auki. Jääränneihin muodostuu säännöllisen liikennöinnin seurauksena jääsohjoa, jonka paksuus kasvaa useiden eri mekanismien myötävaikutuksella huomattavasti nopeammin kuin ränniä ympäröivän tasaisen jään paksuus. Melko pian oltaisiin takaisin lähtötilanteessa: laivaväylillä ei kulkisi double acting -alusten lisäksi yksikään muu kauppalaiva ilman jäänmurtajan avustusta. Raahen liikenne ei kuitenkaan ole pelkkää malmin ajamista Luulajaan...

Raahen kallioleikkauksin toteutetulla väylällä tämä "sohjoontuminen" on suurempi ongelma kuin missään muualla Perämerellä. Otson ekana talvena käyttivät pulputusta, jonka seurauksen ränniin muodostui "teräsreunat" ja sohjo ei päässyt purkutumaan minnekään.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 20.12.2013, 09:10:04
Hmm..

http://barentsobserver.com/en/arctic/2013/12/new-icebreakers-could-be-built-abroad-12-12

"Rosatom is ready to give the 77 billion rubles (€1.70 billion) contract to a foreign company.

As BarentsObserver reported, the Baltic Shipyard in St.Petersburg has started construction of Russia's next generation nuclear-powered icebreaker, which will be the largest in the world.

Baltic Shipyard, which is part of the United Shipbuilding Corporation, is the only bidder for the tender to build the next two icebreakers in the series. The shipyard is, however, not able to agree with the buyer Rosatomflot on the price, Izvestia writes.

The tender on the two vessels has a 77.5 billion rubles (€1.72 billion) price tag, but the shipyard claims that it cannot build the two icebreakers for less than 86.1 billion rubles (€1.92 billion).

Rosatom is not ready to give any concessions and says that the contract could very well be given to a foreign company:

"On the world market there are companies with appropriate experience in construction of icebreakers that are capable of handling the task. Sure, we want the icebreakers to be built be a Russian company, but if a foreign company capable of fulfilling the state orders at the specified price is to take part in the second tender, we could sign a contract with it", a source in Rosatomflot says to Izvestia. "We are not going to increase the price of the contract".

Two of Russia's existing icebreakers, «Taymyr» (1989) and "Vaygach" (1990) were built by the Finnish company Wärtsilä."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.01.2014, 17:08:59
Paitsi Suomessa (Urho + Sisu), niin venäjälläkin päädytään elinkaarenpidennys operaatioon:

http://www.maritimedanmark.dk/?Id=21340

Siis Rosatomin ydinmurtajien reaktorien käyttöaikaa pidennetään 100000:sta tunnista 175000:n tuntiin.

Sivumennen sanoen BLRT:n operaatioista Sisun suhteen taitaa tulla juristeille pitkäaikainen "leipäpuu"?
Taisi suolavesi päästä vikapaikkoihin ja maksumiehestä lienee epäselvyyttä?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 13.01.2014, 19:07:44
Ensi viikolla lisää aiheesta?:

http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/jaanmurtajatilaus-ratkennee-viikon-sisalla/2751694
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Reku - 17.01.2014, 13:28:19
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 13.01.2014, 19:07:44
Ensi viikolla lisää aiheesta?:

Tai sitten ei.

Liikennevirastolta lisäaikaa jäänmurtajahankinnassa
Liikennevirasto myöntää lisäaikaa tarjousten jättämiselle uudesta jäänmurtajasta. Liikenneviraston mukaan syynä tähän on se, että jäänmurtajahankinnan tarjouskilpailussa mukana olevien telakoiden rahoitusjärjestelyt ovat kesken.
Tarjousten jättämisen määräajan piti päättyä tänään, mutta lisäaikaa annettiin nyt ensi viikon keskiviikkoon saakka.
STT
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.01.2014, 20:27:51
Aiheesta on myös oma viestiketjunsa, "Liikennevirasto tilaa jäänmurtajan Helsingin telakalta" (http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=17225.0).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Melker Söderudd - 24.01.2014, 17:20:57
Arctian kassa kestäisi kaksi murtajatilausta!

Merenkulun valtamedia raportoi:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/arctian-kassa-kest%C3%A4isi-kaksi-murtajatilausta-1.55192 (http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/arctian-kassa-kest%C3%A4isi-kaksi-murtajatilausta-1.55192)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.01.2014, 18:19:44
Arctia on itsekin antanut lehdistötiedotteen:

http://www.arctia.fi/arctialla_valmiudet_uusiin_investointeihin (http://www.arctia.fi/arctialla_valmiudet_uusiin_investointeihin)

Lainaa- Polaariselle osaamiselle on nyt kysyntää ja hyvän taloudellisen tuloksemme sekä osaamisemme ansiosta Arctialla on erinomaiset valmiudet uusiin kalustoinvestointeihin asiakastarpeiden mukaisesti ja sopivien yhteistyökumppaneiden kanssa, toteaa toimitusjohtaja Tero Vauraste.

Ensimmäistä kertaa näen kenenkään kutsuvan Fennicaa ja Nordicaa polaarimurtajiksi. :>
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikko Valli - 24.01.2014, 18:56:46
Jäänmurtaja Voimasta voisi tulla tulevaisuudessa öljyntorjunta-alus?

http://yle.fi/uutiset/jaat_vahvistuvat_nopeasti_murtajat_viimein_toihin/7050375
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.01.2014, 22:25:27
Haavisto toppuuttelee:

Haavisto: Jäänmurtajien tarve arvioitava tarkasti (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288645940772.html)

LainaaHaaviston mielestä markkinatilanne ja jäänmurtajien tarve on ensin arvioitava tarkasti.

- Ainahan tilaukset suomalaiselle telakkapuolelle ovat tervetulleita, mutta pitää katsoa, että kyse on aidosti taloudellisesti kannattavasta toiminnasta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 24.01.2014, 22:35:54
Olisin itse vähän sitä mieltä, että jos Arctia on sitä mieltä että heillä on rahaa rakentaa ja jossain on kysyntää niin rakentakoon uuden laivan. Mutta jos menee vituiksi niin ei mitään lisärahaa valtiolta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.01.2014, 11:09:00
Uusi monitoimimurtaja poikkeaisi vanhoista moulinexeistä todennäköisesti ainakin siinä mielessä, että se olisi suunniteltu ensisijaisesti arktisen öljynporauksen tarpeisiin ja näin ollen operoimaan jäissä ympäri vuoden. Näin ollen sen ei tarvitsisi kilpailla perinteisillä öljykentillä puhtaasti avoveteen suunniteltuja aluksia vastaan, eikä runkomuodon tarvitsisi olla kompromissi jäissäkulkukyvyn ja avovesiominaisuuksien välillä.

Itse uskon tällaiseen aluskonseptiin, mutta toki bisnespuolen pitää myös olla kunnossa. Politiikkaakaan ei parane unohtaa näin kun valtion omistamasta yhtiöstä on kyse.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.01.2014, 15:28:31
http://yle.fi/uutiset/rikkidirektiivi_tuomassa_toita_jaanmurtajille/7052051 (http://yle.fi/uutiset/rikkidirektiivi_tuomassa_toita_jaanmurtajille/7052051)

LainaaMeriliikenteen uusien ympäristömääräyksien arvellaan tuovan yllättäen lisää töitä suomalaisille jäänmurtoyhtiöille: säädösten vuoksi rahtilaivojen konetehoa lasketaan ja niiden on siksi vaikeampi kulkea jäissä.

Laivanvarustamot ovatkin arvostelleet ankarasti EU:n rikkidirektiiviä. Muun muassa jäänmurtoon erikoistunut, Suomen valtion omistama Arctia Shipping sen sijaan kaavailee useiden uusien jäänmurtajien hankkimista, kun jäissä ponnistelevat rahtialukset tarvitsevat yhä enemmän apua.

Onkohan tässä kuitenkin mennyt SECA ja EEDI sekaisin?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Heikkinen - 27.01.2014, 18:32:58
Valtio jarruttaa Arctia Shippingiä

Jäänmurron hinnoittelu ja öljy-yhtiöt ovat kasvusuunnitelmien esteinä.

Juttua Ylen nettisaitilta. http://yle.fi/uutiset/valtio_jarruttaa_arctia_shippingia/7054902 (http://yle.fi/uutiset/valtio_jarruttaa_arctia_shippingia/7054902)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.01.2014, 21:39:16
Kannattaa pitää mielessä, että Arctian monitoimimurtajat työskentelevät Alaskassa poikkeusluvalla (Jones Act exemption), joka umpeutuu vuonna 2017. Vaikka yhtiö tilaisi heti huomenna uuden monitoimimurtajan, ei se ehtisi työskennellä Jenkkilän aluevesillä kovinkaan pitkään ennen kuin paikalliset toimijat saavat omat jäänmurtajansa vesille ja ovi sulkeutuu ulkomaisilta varustamoilta. Tämän jälkeen bisnesmahdollisuuksia on toki vielä Venäjällä ja Kanadan arktikassa.

Itse jaksan edelleen uskoa monitoimimurtajiin ja siihen, että offshore-bisnekseen lähteminen kannattaa. Pitää vain hakeutua pohjoisille merialueille ja tehtäviin, joihin kilpailijoiden kalusto ei sovellu. Näinhän Alaskassakin tehtiin.
Otsikko: Vs: Jäätalvi 2013-2014
Kirjoitti: Ville Walden - 01.02.2014, 11:08:24
Pohjalaisen tekemässä merimies unionin puheenjohtajan haastattelussa näkyy sama mututuntuma kun aikaisemmin YLEn Vaurasteen haastattelussa http://yle.fi/uutiset/valtio_jarruttaa_arctia_shippingia/7054902 (http://yle.fi/uutiset/valtio_jarruttaa_arctia_shippingia/7054902) 

Zitting elää nyt Arctia Shippingin antamien tietojen varassa, jotka kuitenkin ovat muunneltua totuutta.

Arctia Shipping on julkisuudessa todennut, että Arctian ja ruotsalaisen Frejn hinnat eivät ole vertailukelpoisia polttoaine-erojen, väylämaksujen ja valtiontuen takia. Arctian väite on täysin kestämätön. Polttoaine ja väylämaksut eivät ole hinnoissa lainkaan mukana, eikä Frejn operointi saa mitään valtion tukia.

Fennica ja Nordica vähintään 44 % kalliimpia kuin tehokkaampi alus

Liikennevirasto on vuokrannut Arctia Shippingiltä Fennica ja Nordica -jäänmurtajat vuosille 20122018. Alukset ovat tänä aikana valtion käytössä tammikuun alusta huhtikuun loppuun. Liikenneviraston julkisista hankintapäätöksistä voi lukea, että vuokrauksen hinta on 87 m¬ eli yksi alus maksaa 52 000 ¬ vuorokaudessa (lisäksi valtion tulee maksaa polttoainekulut ja väylämaksut).

Vastaavasti Liikennevirasto on myös vuokrannut Ruotsista Sisun ja Urhon sisaraluksen Frejn. Tämän vuokrauksen hinta on kuitenkin vain 30,3 m¬ eli 36 000 ¬ vuorokaudelta. Frej on Itämeri-murtajien aatelia, merkittävästi tehokkaampi ja soveliaampi Suomen jäänmurtoon kuin Fennica ja Nordica.

Suomen valtio joutuu siis vaihtoehtojen puutteessa maksamaan Arctia Shippingille huikeaa ylihintaa jäänmurtopalveluista. Tehokkaampi Frej maksaa peräti 44 % vähemmän kuin Arctian monitoimialus.

Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012, jonka eduskunta käsitteli kevätkaudella 2012, toteaa:

Meriväylien hoidossa kilpailua ollaan avaamassa ja siellä markkinat ovat vielä kehittymisvaiheessa. Jäänmurrossa kilpailu- ja kustannuskehitys ei ole ollut toivotunlaista.

Jäänmurtajat tulee irrottaa Arctia Shippingistä tai yhtiöstä tulee luoda kalustoyhtiö. Arctia Shipping voi sitten jatkaa management yhtiönä ja kilpailla jäänmurtajien hoidosta ja operoinnista, jolloin näkyy kuinka tehokasta ja kannattavaa yhtiön toiminta on ilman monopolia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 08.02.2014, 16:51:38
Kanadan jäänmurtajalaivasto, jonka keski-ikä on 33 vuotta, ei enää täytä nykypäivän vaatimuksia. Tästä syystä ministerille on ehdotettu rannikkovartioston uuden polaarimurtajan (https://en.wikipedia.org/wiki/CCGS_John_G._Diefenbaker) hyllyttämistä ja pienempien avustusmurtajien rakentamista.

Maritime Magazine: Canada's marine industry slams inadequate Coast Guard winter icebreaking service on St. Lawrence River (http://www.maritimemag.com/index.php?option=com_content&view=article&id=385:canadas-marine-industry-slams-inadequate-coast-guard-winter-icebreaking-service-on-st-lawrence-river&catid=4:news&Itemid=6)

LainaaAssociations representing Canada's marine industry have sent a bluntly-worded letter to Gail Shea, federal Minister of Fisheries and Oceans, blaming inadequate Coast Guard icebreaking services during recent severe ice conditions on the St. Lawrence River for causing "serious financial losses for Canadian industries and their trading partners overseas."

Reportedly half of the 12 Coast Guard vessels normally on duty for the region were not available to assist domestic and foreign-flag ocean vessels caught in ice because they were undergoing refit/repairs or were deployed on the east coast on search and rescue missions, an informed source said.

Rather than attempting to prolong the life of a fleet of average age of 33 years and  "in a state of increasing obsolescence," the letter urged the federal government to "undertake immediate action to invest in the construction of medium and heavy icebreakers."

Such a move, the object of a number of industry representations in the past few years, should take "precedence over the planned construction of a $1 Billion polar icebreaker dedicated to the Arctic," said the letter signed by the St. Lawrence Shipoperators, the Shipping Federation of Canada, the St. Lawrence Economic Development Council (SODES), and Association of Canadian Port Authorities.

Näin suomalaisesta näkökulmasta kanukkien murtajat soveltuvat melko huonosti avustustoimintaan vaikka suurimmasta polaarimurtajasta, CCGS Louis S. St-Laurentista, löytyykin tehoa enemmän (reilu 20,000 kW jaettuna kolmelle potkurille) kuin täkäläisistä murtajista. CCGS Terry Fox, alkujaan öljykenttien huoltoalukseksi rakennettu raskas murtaja, ei jäissä oikeastaan käänny lainkaan ja muissakin murtajissa on vain yksi peräsin kahden potkurin välissä. Taitava kippari toki pystyy kompensoimaan perinteisellä merimiestaidolla, mutta ainakin minun mielestäni talvimerenkulussa on ensisijaisesti kyse tehokkuudesta ja vasta sitten kaikenlaisesta kikkailusta.

Aikanaan luvattiin rakentaa kolme keskiraskasta (medium) ja kolme raskasta (heavy) jäänmurtajaa, mutta loppupeleissä mitään ei tapahtunut:

The Globe and Mail:  Why Canada's search for an icebreaker is an Arctic embarrassment (http://www.theglobeandmail.com/news/national/the-north/why-canadas-search-for-an-icebreaker-is-an-arctic-embarrassment/article16425755/)

LainaaIn December, 2005, then opposition leader Stephen Harper promised three new heavy icebreakers to defend Canada's sovereignty in the Arctic. One month later, he reaffirmed the promise during his first press conference as prime minister.

Eight years later, nothing has come of the plan – and foreign experts are shaking their heads at Mr. Harper's all-talk, no-action approach to Arctic policy.

The Prime Minister's retreat began in August, 2007, when he announced the construction of between and six and eight Arctic/offshore patrol ships. Commentators immediately labelled the ships as "slush breakers", given their inability to operate in "multi-year" ice, or to break ice for other vessels.

Six months later it was quietly revealed that only one true icebreaker would be built, with a price tag of $720-million and a projected delivery date of 2017.

It took another four years – until February 2012 – before a $9.5-million design contract was signed with STX Canada Marine Inc.

...

At the same time, the budget for the icebreaker increased from $720-million to $1.3-billion, due to inflation and other cost increases over the 14 years between the initial budget and the now-expected delivery date.

Tuon polaarimurtajan suunnittelussahan on toki mukana myös suomalainen Aker Arctic.

Tässä olisi toki oiva sauma vaikkapa Helsingin telakalle, mutta minkäs teet kun rannikkovartioston täytyy rakentaa aluksensa ylihintaan kotimaisilla telakoilla. No, ehkäpä IB Merjan piirustukset voi parin vuoden päästä kaupata rapakon taakse, jotta hekin saavat rakennettua nykyaikaisia murtajia...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.02.2014, 07:23:25
TS: Jäänmurron määrää aiotaan vähentää (http://ts.fi/uutiset/kotimaa/600368/Jaanmurron+maaraa+aiotaan+vahentaa)

LainaaValtion järjestämä jäänmurto vähenee Suomessa, mikäli pian julkistettavan meriliikennestrategian ehdotus menee läpi. Sen mukaan väylämaksuilla kustannettaisiin nykyistä alempi palvelutaso.

Satamat voisivat itse ostaa enemmän murtopalveluja, jos katsovat ne tarpeellisiksi.

– Kaikki nykyiset talvimerenkulun satamat saisivat kyllä edelleen jäänmurtopalvelut. Palvelutason laskun vuoksi valtion perimiä väylämaksuja voitaisiin vastaavasti alentaa, sanoo liikenneneuvos Piia Karjalainen liikenne- ja viestiministeriöstä.

Väylämaksujen alentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä, sillä ne peritään aluksilta ja heijastuvat merikuljetusten hintoihin.

Nykyisin Suomessa on 23 talvimerenkulun satamaa, ja jäänmurrolla on neljän tunnin palveluvelvoite. Murtamisen kustannukset katetaan väylämaksuilla, jotka ovat ovat kaikissa satamissa yhtä suuret, vaikka murtamisen tarve vaihtelee. Maksuilla rahoitetaan myös väylien hoitoa.

Turun ja Naantalin satamat hyötyisivät muutoksesta, koska niillä ei ole juuri koskaan tarvetta valtion murtajille.

– Meillä on vilkas matkustaja- ja rahtiliikenne, joka pitää väylän avoinna. Alukset ovat lisäksi jäävahvistettuja. Sen, mitä tarvitsemme aivan satama-alueella, hoidamme yleensä itse, toteaa Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Christian Ramberg.

Jos jäänmurto vähenee, ei jäänmurtajiakaan tarvita niin montaa. Tarkoittaisikohan tämä sitä, ettei ruotsalaisia murtajia enää nähtäisi meidän vesillämme?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.02.2014, 11:25:49
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 26.02.2014, 07:23:25
TS: Jäänmurron määrää aiotaan vähentää (http://ts.fi/uutiset/kotimaa/600368/Jaanmurron+maaraa+aiotaan+vahentaa)

Jos jäänmurto vähenee, ei jäänmurtajiakaan tarvita niin montaa. Tarkoittaisikohan tämä sitä, ettei ruotsalaisia murtajia enää nähtäisi meidän vesillämme?

Ei taida Frej olla saattavissakaan 2016 alkaen, kun RABTin murtajat ovat jättäneet Itämeren.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Joakim Håkans - 26.02.2014, 20:31:37
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 26.02.2014, 07:23:25
TS: Jäänmurron määrää aiotaan vähentää (http://ts.fi/uutiset/kotimaa/600368/Jaanmurron+maaraa+aiotaan+vahentaa)

Jos jäänmurto vähenee, ei jäänmurtajiakaan tarvita niin montaa. Tarkoittaisikohan tämä sitä, ettei ruotsalaisia murtajia enää nähtäisi meidän vesillämme?

Hyvä kysymys, mutta tulee muistaa mistä halutaan maksaa ja miksi?

Liikennevirasto on vuokrannut Arctia Shippingiltä Fennica ja Nordica -jäänmurtajat vuosille 2012–2018. Alukset ovat tänä aikana valtion käytössä tammikuun alusta huhtikuun loppuun. Liikenneviraston julkisista hankintapäätöksistä ilmenee, että vuokrauksen hinta on 87 m€ eli yksi alus maksaa 52 000 € vuorokaudessa (lisäksi valtion tulee maksaa polttoainekulut ja väylämaksut).

Vastaavasti Liikennevirasto on myös vuokrannut Ruotsista Sisun ja Urhon sisaraluksen Frejn. Tämän vuokrauksen hinta on kuitenkin vain 30,3 m€ eli 36 000 € vuorokaudelta. Frej on Itämeri-murtajien aatelia, merkittävästi tehokkaampi ja soveliaampi Suomen jäänmurtoon kuin Fennica ja Nordica.

Suomen valtio joutuu siis vaihtoehtojen puutteessa maksamaan Arctia Shippingille huikeaa ylihintaa jäänmurtopalveluista. Tehokkaampi Frej maksaa peräti 44 % vähemmän kuin Arctian monitoimialus.

Eli kysymys kuuluu, kumman kaa Oy Suomi Ab:n kannattaa pelata, Ruotsalaisten vai Suomalaisen Arctia Shippingin kanssa?

T: JH
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari-Jukka Perkiomaki - 26.02.2014, 22:38:36
Lainaus käyttäjältä: Ari-Jukka Perkiomaki - 13.03.2013, 17:40:23
Sjöfartsverket suunnittelee tulevaisuuteen muita jäänmurto (alus) ratkaisuja sekä mahdollisesti joidenkin Merivartioston alusten käyttämistä jäänmurrossa osittain jollain tavoin.
Ensimmäisenä mieleeni tulee rahdattavaksi tehokkaampia hinaajia. Olihan esim. Hans Oskar rahdattuna jäänmurtoon Ahvenanmerellä maaliskuussa 2010, joten jotain samantapaista lienee suunnitteilla? Tosin eipä taida mistään löytää aluksia\hinaajia helpolla, joissa olisi edes lähellä Viking luokkaa olevat tehot, mutta sillä ei sitten taitaisi olla tulevassa ratkaisussa merkitystä?
Ensimmäisenä tulee merivartiostosta itselläni mieleen Holmsundissa tukikohtaa pitävä KBV181 alus. Siinä riittäisi tehoa ja ominaisuuksia ainakin avata ränniä osan jäätalvea. Alus kulkee nimittäin erittäin hyvin jäissä. Toinen juttu onkin sitten miten aluksella käytännön avustaminen toimisi\onnistuisi?
http://www.sjofartsverket.se/sv/Press/Sjofartsverket-forlanger-inte-avtal-for-Tor-Viking-och-Balder-Viking/
Kaivoin esiin viimetalviset höpinäni, koskien Ruotsalaisten tulevaisuuden jäänmurtoa, kun jotenkin nyt taas sivuaa aihetta.Käytännössä jäänmurto kyllä normaali talven tullessa myös vähenee, kun "Viikingit" ovat poistuneet?  Tuo rannikovartioston alusten osittainen käyttö jäänmurrossa sanotaan tuossa jutussa. Mutta onkohan jäätämurtavan rannikkovartiostolaivaston suunnitelmat jo unohtuneet... ::)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Sami Saarinen - 27.02.2014, 11:42:49
Lainaus käyttäjältä: Joakim Håkans - 26.02.2014, 20:31:37
Eli kysymys kuuluu, kumman kaa Oy Suomi Ab:n kannattaa pelata, Ruotsalaisten vai Suomalaisen Arctia Shippingin kanssa?

Ottamatta sen enempää kantaa Arctia Shippingin hinnoitteluun murtajamarkkinoilla (mikä sivumennen sanoen tuntuu kovin kalliilta) eli vastaan ainoastaan omalta osaltani tuohon kysymykseesi.

Mielestäni vastaus on yksinkertainen jos asiaa tarkastellaan ainoastaan Oy Suomi Ab:n kannalta, jolloin Arctia Shipping on hinnoistaan huolimatta taloudellisesti kannattavampi suhteessa ruotsalaisiin. Perustelen näkemystäni seuraavasti.

Kun Oy Suomi Ab maksaa palveluista Oy Suomi Ab:n omistamalle yritykselle, jonka henkilökunta on Oy Suomi Ab:n veronmaksajia ja joka tulouttaa voittonsa Oy Suomi Ab:lle, niin palveluiden ostosta muodostuva kokonaiskustannus tulee olemaan lähes nollapeliä. Mikäli Oy Suomi Ab vastaavasti maksaa palvelusta ruotsalaiselle toimijalle, jonka henkilökunta on Ruotsin (tai jonkin muun maan kuin Suomen) verotuksen alaista ja joka tulouttaa voittonsa Ruotsin valtiolle, niin kaikki palveun ostoon sijoitettu valuutta valuu pois Oy Suomi Ab:n taseesta.

Vastakysymys: aluksen hinaajasopimus on tehty takuuhinnalle per hinaaja ja tuuliolosuhteista johtuen alus tarvitsee normaalin yhden hinaajan sijasta kaksi hinaajaa. Kannattaako alueella toimivan hinaajayrittäjän ottaa tuntihinnaltaan kalliimpi oman kaluston toinen hinaaja mukaan keikalle vai annetaanko toisen hinaajan posti alueella toimivalle toiselle yrittäjälle, jonka kaluston tuntihinta on hieman halvempi?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Joakim Håkans - 27.02.2014, 15:49:23
Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 27.02.2014, 11:42:49

Kun Oy Suomi Ab maksaa palveluista Oy Suomi Ab:n omistamalle yritykselle, jonka henkilökunta on Oy Suomi Ab:n veronmaksajia ja joka tulouttaa voittonsa Oy Suomi Ab:lle, niin palveluiden ostosta muodostuva kokonaiskustannus tulee olemaan lähes nollapeliä.

Arctia Shippingin 4,3 miljoonan tuloutus ei ole ainakaan ohjattu Liikenneviraston jäänmurtoon, vaan lähinnä johonkin muuhun:
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/talta+nayttaa+suomen+ensimmainen+kelluva+konttori/a925143

Lainaus käyttäjältä: Sami Saarinen - 27.02.2014, 11:42:49
Vastakysymys: aluksen hinaajasopimus on tehty takuuhinnalle per hinaaja ja tuuliolosuhteista johtuen alus tarvitsee normaalin yhden hinaajan sijasta kaksi hinaajaa. Kannattaako alueella toimivan hinaajayrittäjän ottaa tuntihinnaltaan kalliimpi oman kaluston toinen hinaaja mukaan keikalle vai annetaanko toisen hinaajan posti alueella toimivalle toiselle yrittäjälle, jonka kaluston tuntihinta on hieman halvempi?

Mikäli vastakysymyksessäsi hieman halvempi hinta on kuten jäänmurrossa 44% edullisempi, niin silloin on selvää että naapurilla kannattaa teettää kaikki työt.

Oletko miettinyt miksi Ruotsalaiset voivat murtaa niin paljon halvemmalla jäitä kun Suomalainen valtionyhtiö joka on täysin velaton? Olisiko niin ettei Suomen Liikennevirastolla ole vaihtoehtoja Arctia Shippingille ja yhtiö käyttää tilannetta hyväkseen?

T: JH
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jussi Laine - 27.02.2014, 16:02:27
Lainaus käyttäjältä: Joakim Håkans - 27.02.2014, 15:49:23

Mikäli vastakysymyksessäsi hieman halvempi hinta on kuten jäänmurrossa 44% edullisempi, niin silloin on selvää että naapurilla kannattaa teettää kaikki työt.

Jos tälläkin palstalla tiedetään, että ruotsalaisten hinta oli 44 % Arctiaa hintaa halvempi, niin silloin luulisi ruotsalaisillakin olevan tiedossa Arctian hinnat. Eli kysymys on, miksi ruotsalaiset turhaan polkivat hintoja? Muodollinen 15 % alennus olisi ollut sopiva keikan saamiseen. Joku ei yhtälössä täsmää.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Sami Saarinen - 27.02.2014, 17:03:46
Lainaus käyttäjältä: Joakim Håkans - 27.02.2014, 15:49:23
Oletko miettinyt miksi Ruotsalaiset voivat murtaa niin paljon halvemmalla jäitä kun Suomalainen valtionyhtiö joka on täysin velaton? Olisiko niin ettei Suomen Liikennevirastolla ole vaihtoehtoja Arctia Shippingille ja yhtiö käyttää tilannetta hyväkseen?

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että Liikuntavirastolla ei ole vaihtoehtoa Arctia Shippingille ja että yritys käyttää tilannetta häikäilemättä hyväkseen. Keskustelua voitaneen jatkaa sujuvasti valtion omistajaohjauksen mielekkyydestä, jolta saralta puheenaihetta riittäisi Neste Oil:in kaluston myynnistä Finnair:in lentokaluston myyntiin saakka. Kummassakaan tapauksessa kaluston omistaminen ei ole penaalin terävien kynien mukaan ydinliiketoimintaa, vaikka ilman olemassa olevaa kalustoa ei pystytä tarjoamaan lopputuotetta markkinoille. Hölmölän peitonjatkoviikot sen kuin jatkuvat, kun yksinkertaista ministeriötä opastetaan vielä yksinkertaisempien virkamiesten toimesta. Veronmaksajat maksavat kaikki viulut mukisematta, kun hyvinvointivaltio Oy Suomi Ab:ta ulkoistetaan kilpaa ulkomaille.

Tästä huolimatta pysyn väitteessäni eli niin kauan kuin valtio itse tilaa itseltään palveluja (hinnasta riippumatta), niin makrotalouden perusteiden mukaan pelataan nollasummapeliä. Ulkomaille sijoitetut varat vastaavasti pysyvät ulkomailla, eikä niistä saavu näihin peitonjatkotalkoisiin veroeuroja tilkattaviksi. Mielenkiintoinen kysymys onkin, kuinka tämä tilaaja-tuottaja malliin siirtyminen on onnistunut ja millaisia "säästöjä" sillä oikein onkaan saavutettu?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 08.03.2014, 12:06:21
Sjöfartsitidningenin mukaan (http://www.sjofartstidningen.se/snart-klart-med-finskt-ryst-isbrytningsavtal/) Suomen ja Venäjän välinen jäänmurtosopimus on lähellä toteutumista. Avustusta tehtäisiin erillisen kaupallisen sopimuksen mukaan. Sopimuksessa määritetään hinnat avustuksille.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.04.2014, 23:10:33
Jäänmurron kustannuksista oli juttua tämän päivän Ajankohtaisessa Kakkosessa:

http://areena.yle.fi/tv/2160146 (http://areena.yle.fi/tv/2160146)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 10.05.2014, 11:44:21
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 20.12.2013, 09:10:04
Hmm..

http://barentsobserver.com/en/arctic/2013/12/new-icebreakers-could-be-built-abroad-12-12

"Rosatom is ready to give the 77 billion rubles (€1.70 billion) contract to a foreign company.

As BarentsObserver reported, the Baltic Shipyard in St.Petersburg has started construction of Russia's next generation nuclear-powered icebreaker, which will be the largest in the world.

Baltic Shipyard, which is part of the United Shipbuilding Corporation, is the only bidder for the tender to build the next two icebreakers in the series. The shipyard is, however, not able to agree with the buyer Rosatomflot on the price, Izvestia writes.

The tender on the two vessels has a 77.5 billion rubles (€1.72 billion) price tag, but the shipyard claims that it cannot build the two icebreakers for less than 86.1 billion rubles (€1.92 billion).

Rosatom is not ready to give any concessions and says that the contract could very well be given to a foreign company:

"On the world market there are companies with appropriate experience in construction of icebreakers that are capable of handling the task. Sure, we want the icebreakers to be built be a Russian company, but if a foreign company capable of fulfilling the state orders at the specified price is to take part in the second tender, we could sign a contract with it", a source in Rosatomflot says to Izvestia. "We are not going to increase the price of the contract".

Two of Russia's existing icebreakers, «Taymyr» (1989) and "Vaygach" (1990) were built by the Finnish company Wärtsilä."

http://gcaptain.com/baltic-shipyard-wins-2-4-billion-icebreaker-tender/

Tilauksen valuminen ulkomaille vallitsevassa poliittisessa tilanteeessa olisikin ollut liki mahdotonta?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.05.2014, 15:47:48
Project 21900(M) -sarjan murtajat nimetään näemmä Helsingissä rakennettujen polaarimurtajien mukaan:

- Moskva (1959) -> Moskva (2008)
- Leningrad (1960) -> Sankt-Petersburg (2009)
- Vladivostok (1968) -> Vladivostok (2015); laskettu vesille Viipurissa
- Murmansk (1968) -> Murmansk (2015); rakenteilla Helsingissä

Kiev (1965) on luonnollisesti pois laskuista Ukrainan tilanteen takia, joten viimeinen vuonna 2015 toimitettava murtaja, jonka köli laskettiin pari päivää sitten Viipurissa, saa nimen Novorossiysk.

http://en.portnews.ru/news/180039/ (http://en.portnews.ru/news/180039/)

Vaikka kaikki murtajat kuuluvat nimellisesti LK-16 -luokkaan, kolmessa viimeisessä propulsioteho on nostettu 18 megawattiin. Noin yleisesti laivoissa ei ole mitään vallankumouksellista - perinteinen runkomuoto ja kaksi Steerpropin ruoripotkuria.

Mitä noihin uusiin ydinmurtajiin tulee, niin Stadin telakalla taitaisi altaan leveys nippa nappa riittää...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikko Valli - 30.05.2014, 21:12:23
Mahtaako kukaan tietää mitä Fennica ja Nordica tekevät Rauman satamassa?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 30.05.2014, 22:10:07
Lainaus käyttäjältä: Mikko Valli - 30.05.2014, 21:12:23
Mahtaako kukaan tietää mitä Fennica ja Nordica tekevät Rauman satamassa?
Lueppa tuolta:
http://www.sjofartstidningen.se/fennica-och-nordica-till-raumo/ (http://www.sjofartstidningen.se/fennica-och-nordica-till-raumo/)

Viestit kuuluisivat tietääkseni kesäkeikka-topiciin...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 31.05.2014, 18:30:12
Rosatomin facebook sivulla (ei pysty luomaan linkkiä) nyt lisätietoa 22220-projektista.

"Kahden jäänmurtajan sarja on projektihanke, joka sopimuksen ehtojen mukaisesti on luovutettava joulukuussa 2019  ja joulukuussa 2020.

Jäänmurtaja on varustettu uudella ydinvoimareaktorityyppillä RYTMI-200 ja siitä tulee suurin ja voimakkain jäänmurtaja maailmassa. "

Ja rakentajana Baltic Shipyard odotetusti.

Piirroksessa on nimi "ARKTIKA".
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.08.2014, 07:32:39
Millaisiakohan murtajia Arctia kaipailee?

http://www.ts.fi/uutiset/talous/663857/Murtajayhtio+haluaa+laivat+etuajassa++valtion+rahaa+ei+tarvita (http://www.ts.fi/uutiset/talous/663857/Murtajayhtio+haluaa+laivat+etuajassa++valtion+rahaa+ei+tarvita)

LainaaValtion jäänmurtajayhtiö Arctia Shipping olisi valmis rakennuttamaan uusia murtajia etuajassa. Yhtiön toimitusjohtajan Tero Vaurasteen mukaan näin saataisiin töitä nahkaansa luovalle Suomen telakkateollisuudelle.

Vaurasteen mukaan murtajakantaa pitäisi joka tapauksessa uudistaa vuosikymmenen taitteen tienoilla. Arctialla olisi rahoitus valmiina kahdelle suurelle murtajalle, eikä se tarvitsisi niihin valtion rahallista tukea – ainoastaan luvan rakennuttamiseen.

Tilaamista mutkistaa se, että valtio ei ole vieläkään määritellyt, mikä on Arctian rooli jatkossa. Se omistaa nyt kaikki valtion jäänmurtajat, mutta uusimman monitoimimurtajan tilaaja on Liikennevirasto.

Tuo uusin murtajahan nimenomaan ei ole monitoimimurtaja.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 14.08.2014, 10:27:26
Uuden murtajan monitoimisuus riippuu tietysti monitoimimurtajan määritelmästä... Missään nimessä se ei ole -ica-sisarten kaltainen monitoimimurtaja.

Arctian suunnitelmat ja Liik enne vira ston murtajatilaus alkavat noin omaan korvaani kuulostaa siltä, että (viimeistään) nyt olisi syytä korjata murtajien yhtiöittämisen virhe ja tuoda olemassaolevat murtajat Arctian omistuksesta LEVS:in omistukseen. Arctia voisi sitten jatkaa murtajien miehitysyhtiönä jos halutaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.08.2014, 10:38:57
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 14.08.2014, 10:27:26
Uuden murtajan monitoimisuus riippuu tietysti monitoimimurtajan määritelmästä... Missään nimessä se ei ole -ica-sisarten kaltainen monitoimimurtaja.

Selkeyden vuoksi viittaan itse monitoimimurtajista puhuessani aina noihin offshore-käyttöön soveltuviin aluksiin. Kyllähän vanha Sisukin oli eräänlainen "monitoimimurtaja", koska se oli kesäkaudet sukellusveneiden tukialuksena. Uusi murtaja on kuitenkin suunniteltu puhtaasti avustuskäyttöön ja muut ominaisuudet (hätähinaus, öljyntorjunta) ovat suhteellisen pieniä lisäyksiä.

Mitä Arctiaan tulee, niin ehkä perinteiset jäänmurtajat voisi tuoda takaisin Liikenneviraston alaisuuteen ja monitoimimurtajat jättää Arctian haltuun. Kaupallisen toimijan alusten rahtaaminen esimerkiksi arktisiin öljynporaushankkeisiin on molemmille osapuolille helpompaa kuin "valtion alusten".
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.08.2014, 11:06:49
Nykytilanteessa rahtaussopimukset yms. olisi "revittävä auki" ja kilpailutettava uudestaan jos uudisrakennuksia halutaan ja ei ole itsestään selvää että Arctia voittaa kilpailutukset ellei sitten ole kyse case Arctia Karhu tyyppisestä "kilpailutuksesta".

Käsittääkseni Arctian asema on tulossa syksyllä omistajaohjauksen syyniin ja jopa Arctian lopettaminen on mahdollista ja managementin ulkoistaminen yksityiselle toimijalle (ainakin kaksi turkulaista varustamoa on kiinnostunut) mahdollista (tässä tapauksessa murtajat siirtynevät Liikenneviraston omistukseen ja management kilpailutetaan).

Tietysti kyse saattaa olla Arctian "kuolonkorinoista" eli hyökkäys on paras puolustus.

Jos Arctia haluaa korvata esim. Sisun ja Urhon (scenaariossa jossa Arctian asema pysyy nykyisellään) niin tuskin Liikennevirasto haluaa maksaa murtokyvyltään huonommista murtajista samaa hintaa kuin Urho-luokasta? Puhumattakaan Fennica-luokan huomattavasti suuremmasta rahtaushinnasta?

Vai aikooko Arctia rakennutta "murtajansa" omalla rahallaan ilman Liikenneviraston rahtausta (=ristisubventiota)? Niin se lienee vapaa tekemään hallintoneuvostonsa suostumuksella?

Esim. Ruotsissa saattaisi olla piankin kysyntää rahdattavista murtajista (tosin rahtaussumma ei sisällä jo mainittua ristisubventiota).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.08.2014, 22:47:03
Ei kukaan sattunut lukemaan artikkelia paperi- tai digi-Turkkarista? Oliko siinä mitään erityisempää?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.09.2014, 19:32:10
Murtosopimus FIN-RUS solmittu:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194927440082/artikkeli/suomi+ja+venaja+sopivat+jaanmurtoyhteistyosta.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.10.2014, 10:38:13
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/10/08/ts-paatero-valmis-paastamaan-murtajat-oljynporaukseen/201413930/12

Saattaisi olla toimiva ratkaisu että Arctia tilaisi "täytemurtajat" ja Liikennevirasto "perusmurtajat".

Hiukan uskaliasta kuitenkin tilata murtajia arktisille alueille juuri, kun Alaskan poraukset ovat poliittisisti syistä seis ja samoista syistä Venäjän porauksiin tuskin moniksi vuosiksi ulkomaisia murtajia kelpuutetaan (Botnicakaan tuskin siellä kauaa yli neljää vuotta viettää).

Toki Arctian lakkauttaminen lienee yksi mahdollisuus (ja kaluston omistuksen siirto Liikennevirastolle ja managementin kilpailutus).

Kaikki lähtee näemmä liikkeelle vihreiden jätettyä hallituksen kuten murtajatilaukset ja kivihiilen polton vähentämiseen tähtäävät veromuutokset.

Vaikka Arctia onkin käytännössä velaton juuri nyt, niin mitä tapahtuu jos Arctia kaatuu nyt tilattaviin uudisrakennuksiinsa? Ostaako valtio murtajat pakkohuutokaupasta hintaan mihin tahansa? Eli "loppuviimeksi" valtio lienee pakkoraossa pelastaa Arctia, jos kaikki menee "syteen"?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.10.2014, 17:13:47
Olen samaa mieltä siitä, että (perinne)murtajien tulisi olla yhden instanssin alla. Sen, onko oikea paikka sitten virasto vai yhtiö, jätän asiantuntijoille.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/risikko-kaatamassa-vanhat-paatokset-virasto-ei-oikea-paikka-jaanmurtajalle/4398626 (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/risikko-kaatamassa-vanhat-paatokset-virasto-ei-oikea-paikka-jaanmurtajalle/4398626)

LainaaRisikko kaatamassa vanhat päätökset: "Virasto ei oikea paikka jäänmurtajalle"

Hallitus on tekemässä täyskäännöstä suhtautumisessa jäänmurtajatoimintaan, kun vasemmistoliitto ja vihreät ovat poissa hallituksesta.

Liikenneministeri Paula Risikko (kok.) haluaa kumota vasemmiston Merja Kyllösen päätöksen, jossa uusi jäänmurtaja tulisi Liikenneviraston omistukseen.

- Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että asiantuntijaviraston perustehtäviä ei ole pitää jäänmurtajaa, Risikko sanoo MTV:n haastattelussa.

Kyseessä on valtion tilaama noin 130 miljoonan euron jäänmurtaja, joka valmistuu ensi vuoden lopulla. Murtajan pitäisi olla toiminnassa vuoden 2016 alussa.

Jäänmurtajat ovat olleet perinteisesti yhdessä ja samassa paikassa, valtion jäänmurtajayhtiö Arctia Shippingissä.

- Toinen syy on juuri tämä murtajien keskittäminen yhteen paikkaan ja saada sitä kautta hyötyä, Risikko perustelee ratkaisuaan.

Selvitysmies Lauri Ratian raportti raportti suomalaisen jäänmurron kehittämisestä käsitellään lähiaikoina hallituksen talouspoliittisessa ministeriryhmässä. Sen jälkeen on uusien päätösten aika.

Myös tiukka suhtautuminen arktiseen jäänmurtoon on muuttumassa, kun omistajaohjausministerin salkku siirtyi vihreiltä SDP:lle.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) muistuttaa arktisen jäänmurron tarjoavan työpaikkoja.

- Mielestäni ei ole mahdotonta mennä sinne mukaan, kunhan pidetään mielessä vakuutuskysymykset ja muut rajaukset, Paatero sanoo.

Jäänmurto on herättänyt viime vuosina suuria tunteita ja ravistellut hallitustakin. Entinen omistajaohjausministeri Heidi Hautala (vihr.) joutui eroamaan vyyhdissä, joka liittyi arktiseen jäänmurtoon ja ympäristöjärjestö Greenpeacen mielenosoitukseen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 10.10.2014, 18:30:58
Niin kuten olen ennenkin todennut, niin mielestäni Suomessa tarvitaan 3-4 yli kaksipotkurista (perinne)murtajaa. Antaisin nyt tolle uudelle mahdollisuuden todistaa erinomaisuutensa; skeptinen olen kuitenkin ruoripotkureiden suhteen; aika näyttää saattavat osoittautua toimiviksikin ???

Verrattuna Ruotsiin, niin jos Arctia tilaa 2 kpl. uusia päästään tyydyttävään tilanteeseen murtajavalmiuden suhteen (olettaen Voiman poistuvan Otso-lk+Urho lk+ Fennica lk+uusi +Arctian uudet) eli 9 kpl. +Zeus (ja Ahto). Tilanne edellyttää kuitenkin kaikkien rahtausta ja jos tulisi "kunnon jäätalvi" ja vienti pysyy edes nykytasolla, niin 10 avomerimurtoon pystyvää murtajaa olisi tavoiteltava taso.

Talvivaaran mahdollinen lopetus ja Pajalasta kantautuneet uutiset kaivoksen sulkemisesta eivät oikein rajuihin investointeihin kannusta.

Ruotsilla taitaa olla varsinaisia murtajia ainoastaan neljä eli Atle-luokka ja Oden.

Ale toki on omassa elementissään alkutalvesta ja Vänernin murrossa, mutta maaliskuisella Perämerelle sitä ei kannata lähettää. Toki, jos siellä ministeri tanskalaisen kollegansa kanssa on määränyt talvet lopetettaviksi.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 10.10.2014, 20:38:31
Olen samaa mieltä siitä, että kaikki murtajat pitäisi laittaa samaan paikkaan (tai ainakin kaikki perinteiset murtajat). Se, että kokoomuslainen ministeri haluaa tunkea ne (valtion omistamaan) osakeyhtiöön, jolla on käytännössä määräävä markkina-asema Suomen jäänmurrossa ei sen sijaan ole mielestäni oikea vastaus. Kaikki perinnemurtajat Liik enne vira ston hallintaan ja kilpailutetaan niiden operointi vapailla markkinoilla. Tämä olisi sekä liike-elämän että Suomen valtion etu (koska a. useammat toimijat pääsisivät mukaan kilpailemaan jäämurrosta ja b. kilpailuttaminen säästäisi selvää rahaa valtiolle matalampien kustannusten muodossa). No, ilmeisesti rahan säästäminen ja yksityisen liiketoiminnan tukeminen ei Kokoomusta kiinnosta.

Anteeksi puoluepoliittinen avautumiseni.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 10.10.2014, 21:02:17
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 10.10.2014, 20:38:31
Kaikki perinnemurtajat Liik enne vira ston hallintaan ja kilpailutetaan niiden operointi vapailla markkinoilla. T

Tästä olen samaa mieltä; samoin ko. puolueen into käyttää julkista rahaa Guggenheim-museoon yms. ihmetyttää (semminkin kun suomalaista taidetta se ei juuri edistä).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.10.2014, 21:54:08
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 10.10.2014, 18:30:58
Antaisin nyt tolle uudelle mahdollisuuden todistaa erinomaisuutensa; skeptinen olen kuitenkin ruoripotkureiden suhteen; aika näyttää saattavat osoittautua toimiviksikin ???

Mastera, Tempera, Vasily Dinkov, Kapitan Gotsky, Timofey Guzhenko, Kirill Lavrov, Mikhail Ulyanov, Enisey, Norilskiy Nickel, Monchegorsk, Zapolyarny, Talnakh, Nadezdha, Fesco Sakhalin, Vitus Bering, Aleksey Chirikov, Botnica, Svalbard, Arcticaborg, Antarcticaborg, Röthelstein, Uikku, Lunni, Seili, Mackinaw... Onhan noita jokunen laiva jo rakennettu, joten eiköhän se kestävyys ole jo todistettu Perämertä vaikeammissakin olosuhteissa. Rakenteilla on sitten jokunen laiva lisää, muun muassa 16 LNG-tankkeria, joissa jokaisessa on kolme 15 megawatin Azipodia ja itsenäinen jäänmurtokyky 2.1 metriä...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.10.2014, 09:02:11
WINMOS-loppuraportti maailman jäänmurtajalaivastosta:

http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2014/08/Subactivity-2.1-final-report.pdf (http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2014/08/Subactivity-2.1-final-report.pdf)

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 17.10.2014, 12:00:31
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 15.10.2014, 09:02:11
WINMOS-loppuraportti maailman jäänmurtajalaivastosta:

http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2014/08/Subactivity-2.1-final-report.pdf (http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2014/08/Subactivity-2.1-final-report.pdf)

Puuttumatta muuten raporttiin, niin EVA-316:n kritiikitön kehuminen kummastuttaa.
Muistaakseni aika moni laiva suunnisti Latvian puolelle pari talvea sitten, kun EVA-316 ei klaarannut Pärnun liikennettä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.10.2014, 18:08:59
Arctian tulevaisuutta pohditaan:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014102118768467_uu.shtml
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.11.2014, 16:30:21
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/lvm+uusi+murtaja+myytava+arctialle/201411707689

Tyhmyys ei ole katoava luonnonvara ainakaan Kansallisessa Sekoomuksessa (=Risikko).

Luultavasti EU-tuki (25 miljoonaa euroa) on maksettava takaisin jos Arctialle kaupataan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.11.2014, 17:04:54
Kieltämättä varsin mielenkiintoinen näkemys kaiken sen "Uusi murtaja pitää ehdottomasti saada Liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan"-vouhotuksen jälkeen. Arctialta löytyy varmasti paras ammattitaito uuden murtajan operointiin, mutta monopoliaseman vahvistaminen tällä tavalla avaisi varmasti jälleen keskustelun jäänmurron kalleudesta. Ehkäpä uusi murtaja pitäisi myydä eniten tarjoavalle kansainvälisellä tarjouskilpailulla?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.11.2014, 00:13:57
Ei mene Venäläisilläkään hyvin. Pietarissa rakenteilla oleva 25 megawatin jäänmurtaja, joka oli tuleva toimimaan myös Itämeren alueella, on 24-28 kuukautta myöhässä aikataulusta:

http://barentsobserver.com/en/arctic/2014/11/yard-delays-delivery-icebreaker-21-11 (http://barentsobserver.com/en/arctic/2014/11/yard-delays-delivery-icebreaker-21-11)

Hyviä uutisia Arctechille pitkällä tähtäimellä?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.11.2014, 18:57:52
http://ts.fi/uutiset/kotimaa/704710/Tilattu+jaanmurtaja+myyntiin+ennen+valmistumista (http://ts.fi/uutiset/kotimaa/704710/Tilattu+jaanmurtaja+myyntiin+ennen+valmistumista)

Herra armahda!

http://www.ts.fi/uutiset/talous/704733/Valtio+aikoo+investoida+miljardin+monitoimimurtajiin (http://www.ts.fi/uutiset/talous/704733/Valtio+aikoo+investoida+miljardin+monitoimimurtajiin)

Ihan kiva uutinen meille laivanrakentajille, mutta siitä huolimatta ihan oikeasti haluan tuon kolmipodisen murtajan Suomeen. Olen nähnyt, mihin se pystyy, enkä ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.11.2014, 21:14:04
Laskuista unohtuu kokonaan perinteisen elinkaari 50 vuotta vs. monitoimisen 30 vuotta. Kar(h)u, Tarmo, Varma, Apu S.G.S.

No, kauppakamarinulikoilta ei voi vähempää odottaakaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.11.2014, 21:22:59
Tässä vielä Valtioneuvoston virallinen tiedoite:

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=431090 (http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=431090)

Ilmeisesti tuota uutta murtajaa ollaan kuitenkin ensisijaisesti kauppaamassa Arctialle.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.11.2014, 23:39:33
Entäs Ruotsin suunnitelmat? Jossakin vaiheessa oli muistaakseni suunnitelmia uudisrakennuksista?

Murtajia on kohta neljä + Vänern murtaja Ale?

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.11.2014, 00:44:17
Mitään faktaa mulla ei ole, mutta veikkaisin, että Ruotsissa seurataan mielenkiinnolla tuon uuden murtajan valmistumista. Jos se osoittautuu niin hyväksi kuin ennusteet ja mallikokeet ovat antaneet ymmärtää, saattaa siinä olla ainakin tekninen lähtökohta seuraavan sukupolven ruotsalaismurtajalle, jota aletaan valmistella samoihin aikoihin kun Suomessa tulee ajankohtaiseksi Urho-luokan korvaaminen. Saman grogilasin eri reunoillahan tässä operoidaan, joten jos henkilökemiat osuvat yksiin, en näkisi täysin mahdottomana ajatuksena rakentaa sisaraluksia lahden kummallekin rannalle.

Toisaalta tämä on vain laivanrakentajan tekninen näkökulma - politiikasta minulla ei ole mitään käsitystä. Jatkaako Ruotsi "perinnemurtajatietä" vai hankitaanko siellä(kin) (lisää) monitoimimurtajia? Kuka operoi?

edit: Kyllönen kritisoi tuoretta päätöstä:

http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/quotiso+riski+veronmaksajien+piikkiinquot++yle+entinen+liikenneministeri+arvostelee+tuoreita+jaanmurtajapaatoksia/a1031929 (http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/quotiso+riski+veronmaksajien+piikkiinquot++yle+entinen+liikenneministeri+arvostelee+tuoreita+jaanmurtajapaatoksia/a1031929)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.11.2014, 21:19:53
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 25.11.2014, 21:22:59 Ilmeisesti tuota uutta murtajaa ollaan kuitenkin ensisijaisesti kauppaamassa Arctialle.

Eiköhän tämä ole selvä peli:

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/uutiset_2014/uutiset_11_12/uusi_murtaja_arctia_shippingille#.VHYnEjGsX-4 (http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/uutiset/uutiset_2014/uutiset_11_12/uusi_murtaja_arctia_shippingille#.VHYnEjGsX-4)
http://www.lvm.fi/uutinen/4426295/uusi-jaanmurtaja-myydaan-arctia-shippingille (http://www.lvm.fi/uutinen/4426295/uusi-jaanmurtaja-myydaan-arctia-shippingille)

Sinäänsä näitä lähteitä mielellään uskoisi, mutta odotetaan nyt vielä Arctia Shippingin lehdistötiedotetta. Tuossa aiemmassa linjauksessa kuitenkin puhuttiin ensisijaisesti monitoimimurtajien hankkimisesta, joten kuinka tämä perinnemurtaja istuu siihen suunnitelmaan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 27.11.2014, 21:18:35
Kun itse tilaa/maksaa selvityksen, niin saa haluamansa kaltaisen:

http://ts.fi/uutiset/talous/705233/Murtajaselvityksessa+jaaviyspulma

"Valtion omistajaohjausyksikön finanssineuvos Jarmo Kilpelä vahvistaa, että Lauri Ratian tekemän selvityksen maksaja oli Arctia Shipping.

– Kun Arctia Shipping on valtion kokonaan omistama yhtiö katsoimme, että on yksi hailee, mistä taskusta valtio selvityksen maksaa, Kilpelä sanoo."


Yksi hailee se on sitten kustannustasokin?????????
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.11.2014, 23:12:13
Onneksi Talouselämä kuitenkin keskittyy olennaiseen:

http://www.talouselama.fi/uutiset/naisen+nimi+ei+kelpaa++viranomainen+vetoaa+perinteeseen/a2279118?b=u_tivi (http://www.talouselama.fi/uutiset/naisen+nimi+ei+kelpaa++viranomainen+vetoaa+perinteeseen/a2279118?b=u_tivi)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 09.12.2014, 17:08:35
http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2014/12/09/hyiseva-kommentti-jaanmurtajista-kilpailu-karsii/201416984/12

Ainakin jossakin määrin komppaan kilpailuvirastoa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.12.2014, 15:25:59
Mielipide aiheesta HS

http://www.hs.fi/mielipide/a1418273883859
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mika Honkonen - 12.12.2014, 22:10:40
http://yle.fi/uutiset/trafi_arctia_shipping_rikkoi_alusturvallisuuslakia_alaskan-matkoillaan/7686569

Vaikuttaakohan tämä murtajien rekisteröinti tietojen muutoksiin?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.12.2014, 23:19:13
Lainaus käyttäjältä: Mika Honkonen - 12.12.2014, 22:10:40
http://yle.fi/uutiset/trafi_arctia_shipping_rikkoi_alusturvallisuuslakia_alaskan-matkoillaan/7686569

Vaikuttaakohan tämä murtajien rekisteröinti tietojen muutoksiin?

Liputetaan ulkomaille :>
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Lassi Mastomäki - 13.12.2014, 16:08:02
Tuo valtion ja Arcita Shippingin keskinäinen touhu on kyllä hiukan huvittavaa, varsinkin kun koko yritys perustettiin kilpailun lisäämiseksi. Ja nyt sitten jäänmurtaja, joka tilattiin Liikennevirastolle, päätetäänkin myydä Arctialle. Ilmeisesti uuden murtajan operointi oli tarkoitus kilpailuttaa eli Liikennevirasto olisi ollut käytännössä vain omistaja. Tuo malli olisi ollut vähintäänkin kokeilemisen arvoinen, ja olisi voinut oikeasti tuoda kustannussäästöjä, mutta sen sijana päätettiinkin vahvistaa Arctian valtiollista monopolia. Lisäksi välilä saa sellaisen vaikutelman Arctian toimitusjohtajan lausahduksia lukiessa, että ko. yritystä kiinnostaa pääasiassa Arktisen alueen tehtävät enemmän kuin päätehtävänsä talvimerenkulun turvaaminen. Tämä näkyy jo tulevaisuuden hankintojen suunnittelussakin, joka ilmeisesti tehdään Arktiksen olosuhteiden ehdoilla Itämeren ollessa toissijainen.

Voisiko sellainen malli toimia, että Arctia jaettaisiin kahtia eli perinteiset murtajat omaan yhtiöönsä ja monitoimimurtajat omaansa? Perinteisten murtajien yhtiö kilpailuttaisi murtajien operoinnin Liikenneviraston alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, jolloin toiminta voisi olla erittäin kustannustehokasta. Tietysti lippumaa edelleen Suomi ja työehdot sen mukaisia. Monitoimimurtajayhtiö voisi olla edelleen nimeltään Arctia ja saisi toteuttaa murtajien operoinnin haluamallaan tavalla, mutta yrityksellä ei olisi valtion takausta toimissaan. Samalla poistettaisiin nykyisen mallisen Arctian kesähommien mukanaan tuoma riski menettää kaikki murtajat mahdollisen onnettomuuden jälkeisiin korvauksiin. Muistaakseni jokin USAn hallinnon alainen laitos oli laskenut öljyonnettomuuden todennäköisyydeksi Alaskan Arktiksella 75 prosenttia. Näin Arctiakin joutuisi ehkä miettimään toimiaan vähän tarkemmin, kun valtio ei automaattisesti olisi takaamassa kaikkea yrityksen toimintaa.

Ruotsissahan Oden on ilmeisesti kesäisin Arktiksen ja Antarktiksen tutkimusaluksena, mikä olisikin parempi käyttökohde monitoimimurtajille. Alueiden tutkiminen kuitenkin tuottaa erittäin arvokasta tietoa ja varsinaista runsauden pulaa Arktiksen ja Antarktiksen alueelle sopivista aluksista ei ole, mikä olisi oikeasti hyvä markkinarako Arctialle. Ja periaatteessa perinteisiäkin murtajia voisi käyttää kesäisin tutkimukseen alueilla, joissa ne pystyvät murtamaan jäätä. Tai sitten vaikka jäättömillä alueilla, jos tarvetta olisi.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Heikkinen - 13.12.2014, 17:00:22
Päivällä autolla ajaessa radio uutisissa tuli juttua, van meni osittain ohi korvien. Mutta sen verran mieleen jäi, että joku oli sitä mieltä et toi arkisten alueen operointi pitäisi eriyttää omaksi firmakseen riskien takia tästä kotimaisesta talvimerenkulun turvaamisesta. Voisi olla ihan oikea ajatus kun nykyisellään veronmaksajat taitavat toimia ns.perälautana (oma mutu)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mika Honkonen - 13.12.2014, 17:01:42
Arctia on alkanut itsekin huolestua mahdollisesti tapahtuvista onnettomuuksista.

Tässä keskisuomalaisen artikkeli:
www.ksml.fi/uutiset/talous/lehdet-valtio-varautumassa-jaanmurtajayhtion-turmiin/1950592

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.12.2014, 01:57:57
Pläräilen toisinaan noita lehtien kommenttipalstoja ja monessa yhteydessä nousee esiin skenaario, jossa Arctian monitoimimurtaja epäonnistuu muuttamaan porauslauttaa tai -laivaa kohti ajelehtivan jäävuoren kurssia ja seurauksena on ympäristökatastrofi.

Eikö jengi oikeasti tajua, että porauslautoilla ja -laivoilla on aina joku peukalo punaisella napilla. Jos tietyt kriteerit täyttyvät ja nappia painetaan, kymmenien sekuntien sisällä blowout preventer sulkee kaivon, ankkurit irtoavat ja homma on sitämyöten selvä. Kun jäävuori on mennyt ohi, voidaan palata paikan päälle ja alkaa keräillä rojua pohjasta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 14.12.2014, 07:51:59
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 14.12.2014, 01:57:57 skenaario, jossa Arctian monitoimimurtaja epäonnistuu muuttamaan porauslauttaa tai -laivaa kohti ajelehtivan jäävuoren kurssia ja seurauksena on ympäristökatastrofi.

Eikö jengi oikeasti tajua, että porauslautoilla ja -laivoilla on aina joku peukalo punaisella napilla. Jos tietyt kriteerit täyttyvät ja nappia painetaan, kymmenien sekuntien sisällä blowout preventer sulkee kaivon, ankkurit irtoavat ja homma on sitämyöten selvä. Kun jäävuori on mennyt ohi, voidaan palata paikan päälle ja alkaa keräillä rojua pohjasta.
Asioihin millään tavalla perehtymätöntä tavallista tallaajaa - joka ei voi olla tietoinen alalla käytettävistä turvallisuusmenetelmistä - tuskin edes jaksaa kiinnostaa miettiä tai alkaa tutkia miten oikeasti tuollaisessakin skenaariossa meneteltäisiin. Greenpeace-tyyppinen propaganda kun uppoaa kaaliin paljon paremmin. Sitä paitsi harvemmin minkään uutislehden iltapäivälehdistä puhumattakaan kommenttipalstoilta mitään erityisen järkevää näkökulmaa löytyykään.

Offtopicina mainittakoon, että joillain medioilla on niin omituiset ylläpidon kriteerit käytössä, ettei omaa - edes sitä järkevääkään mielipidettä - saa koskaan edes näkyville. Johtuuko sitten ip-osoitteesta, huuhaa nimimerkistä vai mistä, että viesti suodattautuu pois. ???
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.12.2014, 08:16:58
Nykytilanteessa kummastuttaa halu ehdoin tahdoin suuntautua Arktisille alueille joskin vuonon sijasta päätä hakataan jäävuoreen. Ruotsin tilanteesta:

http://www.sjofartstidningen.se/viking-supply-ships-forlorar-kontrakt/

"Viking Supply Ships fartyg Brage Viking, Magne Viking och Balder Viking var kontrakterade för ett större oljebolag för borrsäsongerna 2014 och –15, med möjlighet till förlängning för ytterligare två år. Men oljebolaget har ställt in borrsäsongen 2015 och därmed sagt upp kontraktet på de tre ankarhanteringsfartygen."

http://www.sjofartstidningen.se/viking-supply-ships-tappar-kontrakt/

Eli kaikki VSS:n Arktiset kontraktit on menetetty (samoin Botnican rahtaus Karan-merellä).

Vidar Viking   Sakhalin Energy   Ice Management / Supply duties  01.08.2015 - Port Kholmsk
Tor Viking II   ENL   All duties                                                               15.06.2015 - Port Kholmsk

Sakhalinilla toki jäänmurto-ominaisuuksia tarvitaan, mutta varsinainen Arktinen alue se ei muistaakseni ole.
Ja ensi kesänä saattaa VSS:n leipä sielläkin loppua?

Jos Arktinen ice management todellakin on niin hyvä businees kuin väitetään, niin miksi mikään yksityinen varustamo ei rakennuta sarjaa tehtävään kykeneviä aluksia?

Lisähinnaksi alukselle jotta se kykenesi Arktisiin operaatioihin mainitaan 20 miljoonaa. Saattaa jopa pitää paikkaansa jos siihen ei asenneta esim. anchor handlingiin tai rig moven mahdollistavaa hinausvintturia yms. laitteistoa. (Saattaa olla että joku rahtaaja ei näitä vaadi, mutta toiselle rahtaus saattaa olla mahdotonta.)

Kuitenkin viime murtajatilauksessa ei pyydetty alustavaa tarjousta perinteinen vs. monitoiminen. Paljon tietysti riippu mitä monitoimisuudella tarkoitetaan? Ice managementissa ei kai tarvita DP-laitteistoa eikä muuta offshore-sälää? Joka tapauksessa avomerikelpoinen murtaja on ominaisuuksiltaan aina kananmunarunkoista perinnemurtajaa huonompi.

Ja moneen kertaan on mainittu että Suomi on ainoa maa, jossa jäänmurtoa lähestetyyän jostakin muusta kulmasta kuin oman alueen jäänmurrosta. Laskelmia väännetään ja käännetään kunnes monitoimisuus saadaan edes teoriassa kannattavaksi mitä se ei pitkässä juoksussa ole eikä koskaan tule olemaan.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2014/12/13/salainen-suunnitelma-nain-valtio-suojautuu-murtajamokilta/201417176/12

"Valtiolle tehdyssä suunnitelmassa lasketaan, että jos Arctia Shipping korvaa seitsemästä murtajastaan kolme Urho-luokan perusmurtajilla ja rakentaa neljä polaarimurtajaa, rahoitus järjestyy ilman valtion rahaa ja yhtiön lisäpääomitusta. Edellytyksenä on se, että yhtiö saa pitkäaikaisia sopimuksia öljy-yhtiöiltä."

Positiivista on että kolmen perinnemurtajankin tilausta suunnitellaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.12.2014, 08:27:49
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 14.12.2014, 01:57:57

Eikö jengi oikeasti tajua, että porauslautoilla ja -laivoilla on aina joku peukalo punaisella napilla. Jos tietyt kriteerit täyttyvät ja nappia painetaan, kymmenien sekuntien sisällä blowout preventer sulkee kaivon, ankkurit irtoavat ja homma on sitämyöten selvä. Kun jäävuori on mennyt ohi, voidaan palata paikan päälle ja alkaa keräillä rojua pohjasta.

Entä jos se blowout preventer toimii kuten Transocean Horizonissa?

http://www.houstonchronicle.com/business/article/BP-points-to-Transocean-s-blowout-preventer-in-5776121.php#/0

Oikeutta käydään kymmeniä vuosia.

Oli sitten kyse onnettomuudesta tai rahtauksen peruuntumisesta, niin aika naiivi täytyy olla jos luulee Arctialla olevan mitään mahdollisuuksia rosiksessa oil majoria vastaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Lassi Mastomäki - 14.12.2014, 10:01:23
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 14.12.2014, 08:27:49

Oli sitten kyse onnettomuudesta tai rahtauksen peruuntumisesta, niin aika naiivi täytyy olla jos luulee Arctialla olevan mitään mahdollisuuksia rosiksessa oil majoria vastaan.

Varsinkin jos se onnettomuus tapahtuu Alaskan merialueilla, jolloin Yhdysvallat voisi nousta päätoimijaksi oikeudenkäynnissä vaatimaan ympäristökorvauksia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.12.2014, 11:05:54
Jones Actin dispanssista on täälläkin mainittu eli oliko se Arctian osalta voimassa vuoteen 2017?

Yhdysvallat ja Venäjä ovat kuitenkin maailman protektionistisimpia maita ja epäilen hankkivan heti omaa kalustoa kun arktiset projektit ovat vakaammalla pohjalla?

Tietysti esim. Grönlannissa saattaa olla keikkaa tarjolla?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.12.2014, 16:34:36
Janne, odotinkin että joku nostaa esiin tuon tapauksen. On totta, että mikä tahansa mekaaninen laite voi olla toimimatta hädän hetkellä, mutta uskon, että varsinkin tuon Deepwater Horizonin onnettomuuden jälkeen BOP:n toimintaan kiinnitetään erityistä huomiota varsinkin arktisilla alueilla ja todennäköisyys vastaavan ongelman toistumiseen on varsin pieni. Kuvailemassani skenaariossa kyse on enemmänkin normaalista operaatiosta kuin hätätilanteesta, jossa rigi on tulessa ja uppoamassa. Jäävuoren ajelehtimisnopeus on sen verran pieni, että tuossa tilanteessa on takuulla aikaa vetää pora kaivosta ja suorittaa hallittu irroittautuminen sen sijaan, että painettaisiin isointa punaista nappia ja leikattaisiin putki raa'asti poikki. Lisäksi sekin todennäköisesti onnistuisi paremmin kuin Deepwater Horizonin tapauksessa, koska putki todennäköisesti olisi oikealla paikallaan kaivon keskellä:

LainaaDavis also testified that on April 22, 2010, two days after the accident, another automatic process, called an autoshear, did trigger a blind shear ram in the blowout preventer to close when it automatically determined that the riser pipe connecting the well to the sinking drilling rig was disconnected from the well.

But by that time, the pipe inside the blowout preventer was askew, jammed against one side of the opening in which the shear operated, instead of its center.

The result was that pieces of equipment designed to hold the pipe centered didn't work, and the ram didn't close with enough pressure to cut and close off the pipe, allowing oil and gas to continue to spew from the well.

Mitä uusiin murtajiin tulee, niin ice managementissahan tarvitaan ensisijaisesti hyvää jäänmurto- ja ohjailukykyä. En äkkiseltään keksi tähän käyttötarkoitukseen parempaa murtajaa kuin LiVin uusi kolmipodinen. Pääkannen yläpuolella tällainen murtaja voitaisiin räätälöidä "kevyeen offshore-käyttöön" vaikkapa lisämajoituskapasiteetilla, kattavalla pelastusvälineistöllä, öljyntorjuntavehkeillä ja ääritilanteessa vaikkapa moon poolilla ROVia varten. Supplari tai AHTS-alus se ei toki olisi. Ilmeisesti AHTS- ja perinteiset jäänmurtajavinssit eivät mahdu samoihin kuoriin? Mitä avomerikelpoisuuteen tulee, niin nykyisillä propulsiojärjestelmillä jäänmurtajan rungosta ei tarvitse enää tehdä Otson kaltaista "kananmunaa" ja epäedullisia merenkulkuominaisuuksia voidaan kompensoida aktiivisilla ja passiivisilla keinunnanvaimennusjärjestelmillä. Epäsymmetrinen vinomurtajakin saatiin toimimaan aallokossa, joten miksei "perinteistä" runkomuotoakin?

Mitä Yhdysvaltoihin tulee, niin ainakin ensimmäinen sikäläisen varustamon yritys rakentaa jäätämurtava AHTS-alus päättyi katastrofiin. Jenkkitelakoille esimerkiksi monimutkainen ei-levittyvä runkopinta, joka on melkeinpä perusvaatimus hyvälle jäänmurtajarungolle, on myös melkoinen kauhistus.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 15.12.2014, 20:14:40
Aiheesta jatkaa TalSa:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/12/15/arctian-ja-liikenneviraston-valit-kylmenivat/201417246/12

"Valtionyhtiö Arctia Shippingin ja Liikenneviraston välillä kytee henkilöristiriitoja, jotka heijastuvat Itämeren jäänmurron kehittämiseen."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Lassi Mastomäki - 15.12.2014, 20:39:09
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 15.12.2014, 20:14:40
Aiheesta jatkaa TalSa:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2014/12/15/arctian-ja-liikenneviraston-valit-kylmenivat/201417246/12

"Valtionyhtiö Arctia Shippingin ja Liikenneviraston välillä kytee henkilöristiriitoja, jotka heijastuvat Itämeren jäänmurron kehittämiseen."

Jos Liikennevirasto kyllästyisi Arctiaan kovin pahasti, niin olisiko heidän mahdollista hankkia jäänmurtopalveluja muualta ts. onko markkinoilla olemassa alan yrityksiä riittävällä kapasiteetilla?

Tuossa jutussa tuo Aron kultakaivos viittaus ja valtion rahojen kanssa leikkiminen oli hyvin sanottu, koska voisi luulla, että jos alue oikeasti olisi kultakaivos, yksityisiä yrityksiä olisi jo jonossa kilpailemassa Shellin sopimuksista.

Nyt puhtaasta mielenkiinnosta, soveltuuko Arktikselle suunniteltu murtaja myös Antarktikselle vai onko siellä vaativammat olosuhteet? Tuli vain mieleen siitä, että tuota Ruotsin Odeniahan on käytetty Antarktiksella muun muassa tutkimustehtävissä.

Ja sitten vielä tuosta LiVin uudesta murtajasta. Mitä tuo kolmipodinen tarkoittaa? Liittyykö jollain tavalla propulsioon?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.12.2014, 20:49:54
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 14.12.2014, 08:16:58 "Valtiolle tehdyssä suunnitelmassa lasketaan, että jos Arctia Shipping korvaa seitsemästä murtajastaan kolme Urho-luokan perusmurtajilla ja rakentaa neljä polaarimurtajaa, rahoitus järjestyy ilman valtion rahaa ja yhtiön lisäpääomitusta. Edellytyksenä on se, että yhtiö saa pitkäaikaisia sopimuksia öljy-yhtiöiltä."

Positiivista on että kolmen perinnemurtajankin tilausta suunnitellaan.

Olenko ainut, jota tässä uutisoinnissa risoo tuo varsin kirjava jäänmurtajasanaston käyttö? Viitataanko "Urho-luokan perusmurtajalla" 70-luvun nelipotkuriseen murtajaan vai ovatko esimerkiksi Otso ja Kontio myös "perusmurtajia"? Mikä taas on "polaarimurtaja" ja miten se eroaa "perusmurtajasta"? Onko uusi Liikenneviraston jäänmurtaja polaarimurtaja vai perusmurtaja, jos sen pääasiallinen käyttötarkoitus on Itämeren avustustoiminta ja jääluokka Polar Class 4 Icebreaker+?

Lainaus käyttäjältä: Lassi Mastomäki - 15.12.2014, 20:39:09 Jos Liikennevirasto kyllästyisi Arctiaan kovin pahasti, niin olisiko heidän mahdollista hankkia jäänmurtopalveluja muualta ts. onko markkinoilla olemassa alan yrityksiä riittävällä kapasiteetilla?

Itämeren avustustoimintaan soveltuvia jäänmurtajia on käytössä Suomella, Ruotsilla, Venäjällä ja Baltian mailla. Viimeksi mainituilla on vanhoja suomalaisia murtajia.

Lainaus käyttäjältä: Lassi Mastomäki - 15.12.2014, 20:39:09 Nyt puhtaasta mielenkiinnosta, soveltuuko Arktikselle suunniteltu murtaja myös Antarktikselle vai onko siellä vaativammat olosuhteet? Tuli vain mieleen siitä, että tuota Ruotsin Odeniahan on käytetty Antarktiksella muun muassa tutkimustehtävissä.

Riippuu siitä, minne Antarktiksella haluaa mennä. Jenkit käyttävät maailman tehokkaimpia ei-ydinkäyttöisiä jäänmurtajia (USCGC Polar Star on tälläkin hetkellä matkalla etelään) McMurdon vuosittaiseen huoltokeikkaan, mutta useimmat tutkimuslaivat eivät ole "oikeita jäänmurtajia". Onhan suomalainen Arandakin käynyt tuolla.

Suomalaisten murtajien kohdalla ongelmaksi muodostuu se, että avomeriylityksillä "kananmunarunko" on varsin kiikkerä. Fennica ja Nordica vaimennustankkeineen todennäköisesti pääsisivät perille ilman, että miehistö olisi aivan vihreänä. Toisaalta aluksilla ei ole minkäänlaista tieteelliseen käyttöön soveltuvaa laboratoriota, joten se siitä "kesätyöstä".

Lainaus käyttäjältä: Lassi Mastomäki - 15.12.2014, 20:39:09 Ja sitten vielä tuosta LiVin uudesta murtajasta. Mitä tuo kolmipodinen tarkoittaa? Liittyykö jollain tavalla propulsioon?

Uuden jäänmurtajan propulsiojärjestelmä koostuu kolmesta Azipod-ruoripotkurista, joista yksi on aluksen keulassa. Kuva sivulla 12:

http://akerarctic.fi/sites/default/files/magazine-issue/fields/field_magazine_file/passion8.pdf (http://akerarctic.fi/sites/default/files/magazine-issue/fields/field_magazine_file/passion8.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.12.2014, 20:57:29
Mitä tuohon Shellin sopimuksista kilpailuun tulee, niin yhdysvaltalainen Edison Chouest -varustamo rakensi öljy-yhtiön kriteerit täyttävän jäätämurtavan AHTS-aluksen, Aiviqin:

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/54/Aiviq_30dec2012.jpg/1024px-Aiviq_30dec2012.jpg)

Jones Act -vaatimukset täyttävä alus oli huomattavan kallis (200 miljoonaa dollaria) huolimatta siitä, että se on jäänmurtajana varsin vanhanaikainen (mekaaninen voimansiirto, säätölapapotkurit, suulakkeet). Lisäksi aluksessa oli (on?) useita suunnitteluvirheitä, joiden seurauksena peräkansi hörppäsi porauslauttaa hinattaessa metrikaupalla vettä, joka valuu sisään polttoainetankkien ilmanotoista sammuttaen pääkoneet. Joku vuosi takaperin uutisoitiin, että varustamo olisi rakentamassa kahta uutta jäänmurtajaa Alaskaan, mutta eipä niistä ole sen koommin mitään kuulunut.

Jos (ja toivottavasti kun) Shell onnistuu Alaskassa ja muutkin öljy-yhtiöt lähtevät Arktisten alueiden valloitukseen, alkavat yhdysvaltalaisvarustamot varmasti rakentaa jäätämurtavia aluksia. Silloin suomalaisten toimijoiden täytyy etsiä töitä "vapailta markkinoilta". Saa nähdä, mitä Venäjällä tapahtuu tulevaisuudessa ja mihin suuntaan öljyn hinta noin ylipäätänsä lähtee kehittymään...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari-Jukka Perkiomaki - 19.12.2014, 12:04:16
Tornion LNG-terminaalia aletaan rakentamaan, eli uusi jäänmurtaja voi sitten bunkrata LNG:tä Tornion Röyttäässä vuodesta 2018 alkaen.
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/talous/tornion-lng-terminaalin-rakentaminen-alkaa-1.1741235
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Timo Heikkinen - 23.01.2015, 07:20:35
Laitetaanpa jatkoksi päivän Ts:n saitilta. Liikenne viraston tilaamasta, sittemmin jo myynnissä olevasta jäänmurtajasta ei ole saatu yhtään osto tarjousta. http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/726150/Liikenneviraston+jaanmurtaja+odottaa+yha+ostajaansa (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/726150/Liikenneviraston+jaanmurtaja+odottaa+yha+ostajaansa)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juha Paulavuo - 23.01.2015, 07:54:27
Hyvän sopan saivat tästä(kin) keitettyä  ;D . Olisikohan ollut syytä selvittää asiat etukäteen  - mutta sehän ei ole maantapa....
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 23.02.2015, 17:48:43
USA ja Ruotsi ovat sopineet valtitotasolla Odenin avustavan US tutkimusmatkoja pohjoisille (Arctic ei siis Antartic) vesille vuosina 2015 ja 2017.

(Ruotsin jäämurtajajohdon twitter lähteenä.)

USA:n Stockiksen lähetystöllä arktisia linkkejä (videoita yms.):

http://sweden.usembassy.gov/ne_arctic.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.02.2015, 17:18:11
Toisessa topicissa (Jäätalvi 2014-2015) mainittu Fennican telakointi kesken talven taisi johtua siitä, ettei aluksella ole Special Purpose Vessel-luokkaa ja Trafi "sattumalta" huomasi asian ennen offshore-kautta 2015?

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.03.2015, 00:01:47
Uutta tietojärjestelmää jäänmurron tueksi:

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-03-05/Suomalaiset-rakentavat-It%C3%A4meren-j%C3%A4%C3%A4nmurtajille-j%C3%A4rjestelm%C3%A4n-Viron-ja-Ruotsinkin-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-3216826.html (http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-03-05/Suomalaiset-rakentavat-It%C3%A4meren-j%C3%A4%C3%A4nmurtajille-j%C3%A4rjestelm%C3%A4n-Viron-ja-Ruotsinkin-k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n-3216826.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 06.03.2015, 00:45:12
Aikanaan kun "fröken Iris" (ruotsalaisten kehittämä tietojärjestelmä) saatiin vihdoin toimimaan alkoi VTT kehittämään IB-nettiä.

Sitten oltiin taas "lastentautien" kimpussa. Murtajissa lienee varmaan nykyisin IB-netiin jatkoversio XXX.XX?

Kehitys kehittyy ja toivottavaa on että uusi järjestelmä on kerrasta toimiva vaikka en sellaista (uutta ja toimivaa) ole koskaan nähnytkään.

Virolaisten mukaan tulo on uutta ja kuvaan on "asiantuntevasti" saatu venäläinen jäänmurtaja.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.03.2015, 19:43:02
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/usahan-viritellaan-jaanmurtajakauppoja/w996SH5F (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/usahan-viritellaan-jaanmurtajakauppoja/w996SH5F)

LainaaYhdysvaltain rannikkovartiosto tiivistää yhteistyötä Suomen kanssa murtajahankinnoissa.

Kymmeniä vuosia muhinut pyrkimys saada suomalainen jäänmurtaja kaupaksi Yhdysvaltoihin on jälleen nousemassa ajankohtaiseksi.

USA pyrkii uudistamaan ja kasvattamaan jäänmurtajalaivastoaan lähivuosina ja Suomi on noussut yhdeksi vahvaksi vaihtoehdoksi alusten tai niihin liittyvän tietotaidon toimittajana.

"Meillä on ollut paljon hallitusten välistä kanssakäymistä tässä asiassa. Täällä vieraili äskettäin suomalainen valtuuskunta ja me olemme puolestamme lähdössä vierailulle Suomeen lähiaikoina", kertoo Yhdysvaltain rannikkovartioston hankintaosaston tiedotuspäällikkö Eric Nagel.

"USA:ssa on tehtyjen selvitysten perusteella tarvitsemme kuuden jäänmurtajan laivaston. Kolme niistä olisi raskaan kokoluokan murtajia ja kolme keskiraskasta kokoluokkaa", hän sanoo.

Rannikkovartiosto eli U.S. Coastguard operoi kaikkia Yhdysvalloissa hallituksen alaisuudessa toimivia jäänmurtajia. Parhaillaan liikenteessä on vain kaksi alusta. Lisäksi merivartiosto tutkii parhaillaan kolmannen, konevaurion takia liikenteestä viisi vuotta sitten poistetun Polar Sean kunnostamista ja palauttamista liikenteeseen.

Jäänmurtajalaivaston kasvattaminen on tullut ajankohtaiseksi arktisen merenkulun merkityksen lisääntyessä. Myös Yhdysvaltain itärannikon ankara talvi on lisännyt äänenpainoja talvimerenkulun edellytysten turvaamiseksi.

"Me pyrimme kartoittamaan tilannetta kaikkien yhteistyökumppaniemme kanssa. Suomella on erittäin paljon osaamista tällä alalla. Kanadassa taas on meneillään uuden jäänmurtajan rakentaminen, joten yritämme ottaa oppia molemmista maista", Nagel kertoo.

Yhdysvaltain nykyiset kaksi jäänmurtajaa ovat kotimaista valmistetta. Viime aikojen lausunnot viittaavat siihen, että uusien alusten rakentamisessa tullaan hyödyntämään merkittävästi USA:n ulkopuolista osaamista. Jos laivat kuitenkin rakennetaan Yhdysvalloissa, niin työssä hyödynnetään laajasti ulkomaista osaamista.

Rannikkovartioston hankintaosaston johtaja, kontra-amiraali Bruce Baffer totesi viime viikolla yhdysvaltalaisen meripuolustusalan instituutin USNI:n lehdessä, että merivartiosto pyrkii olemaan keksimättä pyörää uudestaan.

"Siksi teemme hyvin läheistä yhteistyötä kanadalaisten ja suomalaisten kanssa", hän totesi lehden haastattelussa.

Uusien jäänmurtajien hankinnan ajoitus ja rahoitus ovat kuitenkin täysin auki. Rannikkovartioston listalla on päällimmäisenä 25 vartioaluksen hankkiminen. Bafferin mukaan tämänhetkinen hankintabudjetti on suuruudeltaan noin 11 miljardia dollaria, eivätkä jäänmurtajat mahdu mukaan siihen pottiin.

Rannikkovartiosto on arvioinut, että nykyinen kalusto tarjoaa minimitason, jonka kanssa tullaan toimeen vuoteen 2020 saakka.

Paineet uusien murtajien tilaamiseksi ovat kasvussa jo siitäkin syystä, että Yhdysvallat uhkaa jäädä jälkijunaan arktisessa merenkulun kehittämisessä. Monessa yhteydessä on muistutettu, että Venäjällä operoi kymmeniä jäänmurtajia ja Suomella, Ruotsilla ja Kanadalla on huomattavasti suurempi murtajalaivasto kuin USA:lla.

Ainoa tapa, jolla tuo saataisiin teoriassa toimimaan, on vastakauppasopimus. Vaihdossa voitaisiin ottaa vaikka Super Horneteja.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 14.03.2015, 01:07:10
Tätähän taidettiin viimeeksi yrittää vakavissaan 80-luvulla, jolloin  hanke kaatui jenkkien näkemykseen Suomesta Neuvostoliiton satelliittivaltiona. Mitenköhän käy tällä kertaa, kun USA ja Venäjä kalistelevat sapeleita ja se jäänmurtajien rakentamiseen erikoistunut telakka on venäläisomistuksessa...  ::)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 10.04.2015, 17:59:32
Jopas on kummaa, ettei päivän ykkösuutista eli Otson muutostöitä ole vielä ehditty uutisoida tänne:

http://www.arctia.fi/sivu.php?id=102&uid=1162&aid=53 (http://www.arctia.fi/sivu.php?id=102&uid=1162&aid=53)

http://app.kauppalehti.fi/uutiset/jaanmurtaja-otso-vahvistetaan-jaameri-kelpoiseksi/dGN3SPA5 (http://app.kauppalehti.fi/uutiset/jaanmurtaja-otso-vahvistetaan-jaameri-kelpoiseksi/dGN3SPA5)

http://www.talouselama.fi/uutiset/otson+kylkiin+terasta+kannelle+helikopterikentta+ja+vesiallas++miehistolle+arktiset+palkanlisat/a2300960 (http://www.talouselama.fi/uutiset/otson+kylkiin+terasta+kannelle+helikopterikentta+ja+vesiallas++miehistolle+arktiset+palkanlisat/a2300960) > Taustaa minkälaisia muutoksia oltaisiin tekemässä.

http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+arctia+vaikenee+jaanmurtoasiakkaastaan++viking+vuokrasi+jaanmurtajan+venalaisyhtiolle+45+miljoonalla+dollarilla/a2300985 (http://www.talouselama.fi/uutiset/miksi+arctia+vaikenee+jaanmurtoasiakkaastaan++viking+vuokrasi+jaanmurtajan+venalaisyhtiolle+45+miljoonalla+dollarilla/a2300985) > Häh? VSS strategia on juuri ollut jo pitkään sitä, ettei asiakkaiden nimiä kerrota heti julkisuuteen. Näin ei lukenut edes alkuviikolla julkaistussa tiedotteessa Vidar Vikingin jatkosopimuksesta.

Ja viikon parhaat mielensäpahoittamiset löytyvät tietenkin Greenpeacen sivuilta ja kommentoinneista.
(Myös niin päin, että pahoitin itse pahasti mieleni lukiessani niitä idio... no mielipiteitä...) :-X :P
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.04.2015, 17:01:25
Jos tehdyt muutokset ovat tossa, niin paljon onnea vain:

"Rungon jäävyöhykkeeseen tulee lisää teräsvahvistuksia, jolloin runko ja peräsin kestävät yksivuotisen jään lisäksi seassa olevaa monivuotista jäätä.

Alukseen tulee lisäksi keinunnan vaimennustankki, kaksi pelastusvenettä sekä helikopterikenttä Eurocopter 135:lle."

Kananmunrunko kun lienee pahimmillaan juuri kaksipotkurisessa Otso-luokassa ja vaimennustankeien rullausta tuskin kuriin saadaan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 11.04.2015, 20:04:10
Greenpeacen julkaisemassa hakemuksessa puhutaan Fennicasta?:

http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Dokumentit/Arktis/Arktis,%20TGS%20NEG15%20Scoping%20ENG.pdf
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 11.04.2015, 20:58:23
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 11.04.2015, 20:04:10
Greenpeacen julkaisemassa hakemuksessa puhutaan Fennicasta?:

http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Dokumentit/Arktis/Arktis,%20TGS%20NEG15%20Scoping%20ENG.pdf
Lue kappale 2.2. Overview of the Vessels. Siellä lukee jokaisen aluksen kohdalla "or similar". Jos nyt tuo koskee edes samaa projektia, kun ei tiedetä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 02.07.2015, 00:48:45
En voi vastustaa kiusausta.....

http://www.uusisuomi.fi/teknologia/83924-blogilahde-havittaja-1970-luvulta-pieksi-suomen-ilmavoimien-unelmakoneen

"Monikäyttökone kyllä suoriutuu kaikista tehtävistään, mutta selvästi heikommin kuin yhden toiminnon laitteet. "

Jotenkin muistelen että talvimerenkulussa oli tälle vastine..... ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.07.2015, 00:03:09
Tulevaisuuden jäänmurtajia Viipurin telakalta:

Vyborg Shipyard to lay down lead 22 MW icebreaker for Gazprom Neft Novy Port in mid- September (photo) (http://en.portnews.ru/news/202473/)
Vyborg Shipyard to lay down icebreaker for port Sabetta under Yamal-LNG project in September 2016 (http://en.portnews.ru/news/202483/)
Vyborg Shipyard to deliver icebreaker of project 21900М Vladivostok built for FSUE Rosmorport on September 23 (photo) (http://en.portnews.ru/news/202466/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 11.07.2015, 11:28:39
Otson muutostyöt ovat näemmä valmistuneet, sillä alus painelee Ahvenanmerellä määräsatamanaan Göteborg.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jyrki Tuominen - 04.09.2015, 19:14:37
Hieno ele suurlähettiläältä. Pytyisikö siellä Raumalla vielä tekemään murtajia?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441331124593.html (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441331124593.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 04.09.2015, 20:44:42
Toivottavasti tällä kertaa murtajien myyminen Jenkkeihin onnistuu vähän paremmin kuin edellisillä kerroilla.

Rauman telakan osalta ei liene mitään syytä, miksi siellä ei voitaisi murtajia rakentaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.09.2015, 23:28:38
Jäänmurtajakaupan voisi ehkä toteuttaa vastakauppana - murtajia heille, hävittäjiä meille - mutta en henkilökohtaisesti usko, että sellaista lopulta saadaan järjestymään. Yhdysvaltain rannikkovartioston alukset rinnastetaan valtion aluksina sotalaivoihin, jolloin kynnys ulkomailta ostamiseen ulottuu korkeammalle kuin yksikään suomalainen laivanrakentaja pystyy hyppäämään. Lisäksi ulkomailta ostaminen olisi poliittinen itsemurha rapakon takana.

Toisaalta uskon, että suomalainen suunnitteluosaaminen varmasti kelpaa, kuten on kelvannut kanadalaisille, kiinalaisille, venäläisille...

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 04.09.2015, 20:44:42 Rauman telakan osalta ei liene mitään syytä, miksi siellä ei voitaisi murtajia rakentaa.

RMC on toki kunnianhimoinen hanke, mutta telakka on ollut jo pitkään jouten ja osaaminen on hajautunut. Turkukin on lähes täystyöllistetty, joten heiltä tuskin liikenee suunnittelukapasiteettia. Ennemmin uskoisin, että Meyer saattaisi mahduttaa murtajan parin risteilijän väliin - erikoislaivat kuuluvat vielä telakan portfolioon, vaikka telakkalaiset itsekin ovat myöntäneet, että ensisijaisesti ollaan suuntauduttu risteily- ja matkustaja-autolauttamarkkinoille. Turun telakan tuotantolinjat on viritetty isoja tasolohkoja varten, mutta voihan terästyöt alihankkia vaikkapa Klaipedasta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juha Hietikko - 06.09.2015, 16:51:34
Hesarissa juttu, jonka mukaan "Yhdysvallat suojelee omaa merenkulkuaan ja laivanrakennustaan niin sanotulla Jones Actilla. Sen mukaan amerikkalaissatamasta toiseen saa kulkea vain Yhdysvalloissa rakennettuja laivoja". Ja Arctech on Usan:n pakotelistalla.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1441167771171 (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1441167771171)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jyrki Tuominen - 21.10.2015, 16:14:55
Länsi-Suomi lehti on aikaansa edellä. Marine Trafficin mukaan Otso on Gotlannin paikkeilla

https://ls24.fi/uutiset/otso-palasi-raumalle (https://ls24.fi/uutiset/otso-palasi-raumalle)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.10.2015, 20:27:25
Lainaus käyttäjältä: Jyrki Tuominen - 21.10.2015, 16:14:55
Länsi-Suomi lehti on aikaansa edellä. Marine Trafficin mukaan Otso on Gotlannin paikkeilla

https://ls24.fi/uutiset/otso-palasi-raumalle (https://ls24.fi/uutiset/otso-palasi-raumalle)

Taitaa olla AIS off-asennossa? Ovat Raumalla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jyrki Tuominen - 21.10.2015, 23:55:47
Ei se kyllä ole vielä Raumalla. Eikö kaikki olekaan totta mitä sanomalehdissä sanotaan ? Porilainen sanonta "liki ei killat paitsi Raumall" saa uuden merkityksen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 22.10.2015, 13:09:03
Kohta se on ihan oikeasti Raumalla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 22.10.2015, 17:43:33
Laivalistaan ja PortNetiin merkitty saapumisaika klo 14. AIS historia väittää samaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 24.10.2015, 22:14:25
Otson tulosta, sorry ymmärsin saamani viestin väärin, merellähän se oli.

Merenkulkulehti Aamulehti kertoo päivän numerossaan Arctiasta:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195003146847/artikkeli/arctian+suurin+asiakas+shell+vetaytyi+arktisista+porauksista+arctia+haluaa+silti+maailmalle.html

Jos jollakulla on tunnukset tai paperilehti voisi kertoa mitä aiheesta mainittiin?

Ilmeisesti Otson jengiä haastateltu?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.10.2015, 22:46:04
Video: Perinteinen jäänmurtaja pärjäsi hyvin kesätöissä Grönlannissa (https://ls24.fi/uutiset/perinteinen-jaanmurtaja-parjasi-hyvin-kesatoissa-gronlannissa)

Jännästi nykii tuo video. Ilmeisesti kamera lukittu lentosuuntaan ja "free mode" kytketty pois...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.10.2015, 00:29:52
http://yle.fi/uutiset/otso_kasvoi_jaakarhuksi_gronlannissa__itameren_jaat_murskaksi_entista_varmemmin/8405900

"Eksoottinen Grönlannin matka oli vuonna 1986 valmistuneelle Otsolle historiallinen, sillä ruotsalaisten kanssa tehdyn yhteistyön ohella sen ainoa virallinen käynti ulkomaisessa satamassa on ollut Tallinnassa, Virossa"

Frej sai jonkunlaisen potkurivaurion tuolla matkalla, joka kai saatiin korjatua Lonyearbyenissa sukeltamalla? Ainakaan ei mennyt suoraan telakkaan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 25.10.2015, 00:35:29
Mainioita nuo YLE:n linkit asiaan liittyviin uutisiin, sillä kertoivat ihan oikeista karhuista.  :D

Frej oli arviolta vuorokauden Rosenbergin alueella Stavangerissa, ja sen jälkeen Landskronan edustalla ankkurissa, mutta telakalle menon sijaan jatkoikin matkaansa Luulajaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.10.2015, 10:14:24
Ehkä seuraavalle jäänmurtajalle - sille, jonka poliitikot laskevat myös Itämeren ulkopuolelle - voisi antaa nimeksi "Jääkarhu" perinteitä kunnioittaen.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 09.11.2015, 18:27:46
Otso on tehnyt sitten Raumalla tilaa Silja Serenadelle ja lähtenyt Helsinkiä kohti. Keinnunanvaimennustankin avulla Ahvenanmeren kautta.  8)

Ja ASF North America Innovation Award -innovaatiokilpailusta on saatu palkinto Otson muutostöihin liittyen:
http://arctia.fi/Etusivu?id=102&uid=1194 (http://arctia.fi/Etusivu?id=102&uid=1194)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.11.2015, 09:56:22
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/lannen-jaarahat-odottavat-suomalaisia/vNr4QRGG (http://www.kauppalehti.fi/uutiset/lannen-jaarahat-odottavat-suomalaisia/vNr4QRGG)

Suomalaisen jäänmurtajan vuokraaminen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan on lähempänä kuin koskaan, uskoo murtajavarustamo Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 03.12.2015, 14:14:47
https://www.sttinfo.fi/release/suomen-abb-varustaa-maailman-kehittyneimman-jaanmurtajan?publisherId=4270&releaseId=37845791 (https://www.sttinfo.fi/release/suomen-abb-varustaa-maailman-kehittyneimman-jaanmurtajan?publisherId=4270&releaseId=37845791)

LainaaSuomen ABB toimittaa sähköistyksen, integroidun automaatiojärjestelmän, neljä Azipod®-ruoripotkurikäyttöjärjestelmää sekä turboahtimet tekniikaltaan maailman kehittyneimpään jäänmurtajaan. Satamajäänmurtaja on suomalaisen Aker Arcticin kehittämä täysin uusi aluskonsepti ja suunniteltu ankariin satamien jääolosuhteisiin ja erittäin paksuun ahtojäähän. Alus rakennetaan Viipurin telakalla Venäjällä.

Kehitys kehittyy...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.12.2015, 17:25:09
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 03.12.2015, 14:14:47
https://www.sttinfo.fi/release/suomen-abb-varustaa-maailman-kehittyneimman-jaanmurtajan?publisherId=4270&releaseId=37845791 (https://www.sttinfo.fi/release/suomen-abb-varustaa-maailman-kehittyneimman-jaanmurtajan?publisherId=4270&releaseId=37845791)

Kehitys kehittyy...

Vihdoinkin tunnustetaan neljän potkurin hyödyt.......
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 03.12.2015, 18:41:37
Jos jäänmurtajalla on tarkoitus murtaa paksua tasaista jäätä tai operoida vaikkapa monivuotisten lauttojen keskellä, "kolmipyörä" on mielestäni parempi kuin "neliveto", koska ruoripotkuri on tällöin paremmin suojassa jäiltä. Esimerkiksi näiden murtajien (http://akerarctic.fi/en/references/concept/aker-arc-130-novy-port-icebreaker) tulee pystyä murtamaan jatkuvalla nopeudella kahden metrin paksuista jäätä ja operoimaan kevät- ja syyskaudella myös kolme metriä paksuissa jäissä. Pääsääntöisesti jäärännien ja -vallien paksussa jääsohjossa möyrivälle laivalle neljän podin ratkaisu on kuitenkin todennäköisesti hieman parempi ja tarjoaa enemmän mahdollisuuksia mm. jäänhallintaan satama-altaassa, ja siksipä se tuohon Sabettan satamamurtajaan aikanaan valittiin. Toisaalta kolmipodinen laiva pystyy melkeinpä samaan perä edellä, joten ei sillä pulaan joudu.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 12.01.2016, 13:41:00
Miten muuten ruotsalaisten projekti etenee:

http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=6332017

"Det handlar om ett långsiktigt arbete där målet är att byta ut samtliga fem statsisbrytare under en tio-års period, med start 2020. Men först ska Sjöfartsverket besluta sig vad man vilken typ av isbrytare man vill ha.

–Det är ett designprojekt som kommer att ta två, tre år. Där ska vi besluta vilken typ av isbrytare, hur den ska vara designad, framdrivning och vilken typ av bränsle och vilka användningsområden, först 2018 kan vi gå ut och börja upphandla nya isbrytare, säger Mikael Sandström som är Sjöfartsverkets projektledare."

Eli vasta 2018 päästään tilaamaan? Onko tietoa yhteistyökumppaneista yms.?

EDIT: Linkissä kuultavassa radiojutussa mainitaan Polariksen olevan ajossa ehkä vasta huhtikuussa 2016.

Case Tor II/Vidar/Balder Viking antoi varmaan ruotsalaisille "oppitunnin" monitoimimurtajista ja yksityisistä toimijoista. Yhä olen sitä mieltä että valtion omistamat murtajat, joiden management kilpailutetaan on halvin tapa (nykyinen ruotsalainen tapa) toteuttaa jäänmurto. Valitettavasti Suomessa tätä ei edes yhden murtajan suhteen kokeiltu vaan Paula Risikko jäi oman ideologiansa vangiksi.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.01.2016, 10:04:14
Sain mutkan kautta tietää, että Itä-Savo -lehdessä (paperiversiossa?) oli 16.1. juttu Saimaan jäänmurrosta:

LainaaLiikennevirasto aikoo pyytää kevään 2016 aikana varustamoilta tarjouksia Saimaalle tulevista jäänmurtajista. Ylitarkastaja Jukka Väisäsen mukaan Saimaalla talvioloissa liikennöivien rahtialusten väylien leveyden tulee jatkossa olla vähintään 12,6 metriä. Nykyiset murtajat eivät täytä näitä vaatimuksia. Virasto aikoo tilata ilmeisesti 3-4 alusta, joiden pitäisi olla valmiita aloittamaan kaudella 2017-18.

Toimitusjohtaja Joakim Håkans kertoo A. Håkans Oy:n olevan kiinnostunut Saimaan murtajista. Investoinnit ovat niin suuria, että sopimuskausi kannattaisi pidentää 10-20 vuoteen. Rauma Catan -varustamokin aikoo ilmeisesti osallistua kilpailutukseen. Mopro Oy:n toimitusjohtaja Olavi Tyrsky sanoo, että yhtiö harkitsee kilpailutukseen lähtemistä vakavissaan.

Netistä ei löydy kuitenkaan mitään lisätietoa aiheesta.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 25.01.2016, 15:35:17
Kuulostaa haastavalta rahoituksen, aikatulun yms. suhteen.

Onko tarkoitus pyörittää liikennettä ympärivuotisesti?
(Kuulostaa hölmöltä investoida noin paljon, jos liikenne ei suju 365 päivää vuodessa? Miten sulkujen korjaus ajoitetaan? Onko suluissa mahdollista liikennöidä 365 vrk? Saimaan sisäiseen liikenteeseen ei montaa murtajaa tarvita?)

Ja muistaakseni Saimaan liikenne väheni 2015-2016 melkein 20% ?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.02.2016, 10:30:08
Yhteistyötä Jenkkien kanssa?

http://arctia.fi/2016/02/12/joutokaynti-pois-kansainvalisella-jaanmurtajayhteistyolla/ (http://arctia.fi/2016/02/12/joutokaynti-pois-kansainvalisella-jaanmurtajayhteistyolla/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 16.02.2016, 17:23:47
Håkans aloittaa murtamisen Ruotsin puolella:

http://www.ts.fi/uutiset/talous/848558/Turkulaiselle+Alfons+Hakansille+jaata+murtava+koululaiva
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.02.2016, 17:53:58
Kyseessä on siis Husky-tyypin AHTS-alus:

http://www.maersksupplyservice.com/Documents/HUSKY-Type.pdf (http://www.maersksupplyservice.com/Documents/HUSKY-Type.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.02.2016, 21:44:08
Ei mennyt Venäläisillä uuden sukupolven jäänmurtajan rakentaminen ihan putkeen. Ensin 24-28 kuukautta myöhässä suunnitteluvirheen takia, ja nyt näyttää siltä, ettei laiva valmistu edes 2017...

http://en.portnews.ru/news/214984/ (http://en.portnews.ru/news/214984/)

United Shipbuilding Corporation (USC) is concerned about the ability to deliver 25-MW diesel-electric icebreaker LK-25 in 2017 amid the increase of the project value, rouble devaluation and sanctions, IAA PortNews journalist refers to Yury Melekhov, Head of USC Directorate for the Programme on vessels and marine facilities for development of oil and gas fields, as saying at the International Conference Arctic-2016 in Moscow.

According to him, the sanctions interfere with bank transactions with contractors as the Corporation is in the sanction list of the USA.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.03.2016, 11:35:59
Arctia puuhaa ekspeditiota pohjoiseen:

http://arctia.fi/en/2016/03/16/arctic-100-expedition-an-international-expedition-in-arctic-waters-board-a-finnish-icebreaker/ (http://arctia.fi/en/2016/03/16/arctic-100-expedition-an-international-expedition-in-arctic-waters-board-a-finnish-icebreaker/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 17.03.2016, 12:13:05
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 17.03.2016, 11:35:59
Arctia puuhaa ekspeditiota pohjoiseen:

http://arctia.fi/en/2016/03/16/arctic-100-expedition-an-international-expedition-in-arctic-waters-board-a-finnish-icebreaker/ (http://arctia.fi/en/2016/03/16/arctic-100-expedition-an-international-expedition-in-arctic-waters-board-a-finnish-icebreaker/)

Epätoivoinen? yritys saada moulinexeille arktista käyttöä Shellin rahtauksen loputtua?

Arktinen hype oli ja meni. Offshore markkina on kuollut vielä 2017 ja melkein 25-vuotiaitten "bunkkerirosvojen" rahtaus suliin vesiin mahdotonta.

Monitoimimurtajien aika oli ja meni.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 17.03.2016, 13:54:29
Mutta onko missään vielä oikeasti mainittu minkä luokan murtajalla kyseinen retki järjestettäisiin? Periaatteessa se voisi myös olla Otso tai Polaris. Toisaalta ruotsalaisethan osoittivat, että Frejlläkin päästiin Huippuvuorille ja takaisin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.03.2016, 15:41:45
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 17.03.2016, 13:54:29
Mutta onko missään vielä oikeasti mainittu minkä luokan murtajalla kyseinen retki järjestettäisiin? Periaatteessa se voisi myös olla Otso tai Polaris. Toisaalta ruotsalaisethan osoittivat, että Frejlläkin päästiin Huippuvuorille ja takaisin.

Eiköhän sinne monitoimimurtajalla lähdetä. Otsossa ja Polariksessa ei ole riittävästi hyttikapasiteettia tutkijoille, saatika lastikantta labrakonteille. Lisäksi jos tarkoituksena on tunkeutua syvemmälle monivuotiseen napajäähän, monitoimimurtajien DNV POLAR-10 on kovempi jääluokka kuin Polar Class 4.

Ruotsalaisethan osoittivat myös, että Ymer ei kestä noissa oloissa...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.05.2016, 15:19:49
Onkos jollakin tietoa mitä SMA on rahdannut Hermes/Mercurius lisäksi eli onko esim. VSS:n aluksia rahdattu?

VSS:n sivuilla ei asiasta mainitaa ja Kanadan toimistokin on suljettu joten arktisten operaatoiden jatkoon ei paljon uskota?

Lähinnä ajattelin Fren:n jatkoa kun lienee rahtaus Suomeen loppumassa? ja Voiman jatkoonkin kuviolla lienee vaikutusta?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 13.05.2016, 00:20:58
"Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tiedotti aikaisemmin tänään, että osa valtionomistuksista kaavaillaan sijoitettavan kehitysyhtiöön.  Uusien linjauksien myötä valtion omistusta voidaan muuttaa pienemmiksi yhtiöissä kuten Neste, Posti, Vapo, Arctia ja Kemijoki. Gasumissa ja Fingridissä halutaan pitää jatkossakin valtion enemmistöomistus, kummassakin omistusraja nostettiin 50,1 prosenttiin."

MTV3

Sen yksityisen sijoittajan, joka tankkaa Arctiaa huolella haluan nähdä.  :D

Mikähän se uusi omistusraja on? Ilmeisestikin alle 50%?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pasi Saarinen - 13.05.2016, 09:01:37
MTV:n uutisissa käytettiin grafiikassa 33,4%:n omistusosuutta, mutta saattoi olla pelkkä valistunut arvaus.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 20.05.2016, 08:52:03
Voima saa lisää jatkoaikaa, ainakin kymmenen vuotta, Arctian virallinen tiedote:

"Arctia ja Turun Korjaustelakka ovat sopineet jäänmurtaja Voiman kuivatelakoinnista. Voima siirtyy telakalle Naantaliin kesäkuun alussa. Syyskuun loppuun mennessä uusitaan aluksen rungon teräsrakenteita, koneistoa, hyttitiloja sekä kannen varustusta."

http://arctia.fi/2016/05/19/jaanmurtaja-voiman-elinkaarta-pidennetaan-kuivatelakoinnilla/ (http://arctia.fi/2016/05/19/jaanmurtaja-voiman-elinkaarta-pidennetaan-kuivatelakoinnilla/)

Kansivarustuksesta mieleen tulee nopeimmin noitten ammottavan vanhanaikaisten pelastusveneitten uusinta?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.05.2016, 11:49:40
Uusia jäänmurtajakonsepteja:

http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2016/04/Activity-2-presentations.pdf (http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2016/04/Activity-2-presentations.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 21.05.2016, 23:38:57
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 21.05.2016, 11:49:40
Uusia jäänmurtajakonsepteja:

http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2016/04/Activity-2-presentations.pdf (http://www.winmos.eu/www/wp-content/uploads/2016/04/Activity-2-presentations.pdf)

Onneksi teekkarihuumori on uusiutuva luonnonvara.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.05.2016, 00:40:55
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 21.05.2016, 23:38:57
Onneksi teekkarihuumori on uusiutuva luonnonvara.

Jep. Kosketusnäyttö ei tule koskaan lyömään itseään läpi matkapuhelimissa, joten tuotekehitykseen ei kannata panostaa, koska olemme jo johtava matkapuhelinten valmistaja. ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 31.05.2016, 11:54:16
Ruotsissakin suunnitellaan jäänmurtajalaivaston uusimista. Oden on melkein 30 vuotta vanha ja silti laivaston uusin.

Sjöfartstidningen (http://www.sjofartstidningen.se/isbrytarna-maste-bytas-ut/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 31.05.2016, 12:49:41
Odenin korvaamisen syynä saattaa olla se, että alus ei sovellu erityisen hyvin Itämeren avustustehtäviin ja sille löytyy rahakkaita markkinoita myös tutkimuspuolella.

http://thebarentsobserver.com/arctic/2016/05/swedish-icebreaker-help-canada-map-arctic-shelf (http://thebarentsobserver.com/arctic/2016/05/swedish-icebreaker-help-canada-map-arctic-shelf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 08.06.2016, 05:49:30
http://maritimedanmark.dk/?Id=30505

"Thorbjørn blev som den første solgt til Rederiet Nordane Shipping i Svendborg."

Nelipotkurisille danskeille ei sen sijaan ole ostajia ilmaantunut.

"Fra på mandag er det definitivt slut med isbryderne i Frederikshavn. Isbjørn og Danbjørn har de seneste måneder ligget mellem Kattegat Silo og den store Maersk-borerig på grund af den omfattende ombygning på Flådestationen i Frederikshavn, hvor de ellers stort set har ligget, siden de sidst var ude at bryde is i 1996."

Eli F:havnin kaijapaikka on mennyttä ja Halsiin suuntaavat toistaiseksi:

"Indtil videre bliver det indbyggere og gæster i Hals, som får glæde af udsigten til de historiske statsisbrydere. Forsvarets Materiel- og Indkøbsstyrelse, der står for salget af isbryderne, har lavet en aftale med Aalborg Havn"

Ostajakandidaatteja on kuitenkin olemassa:

"De to isbryderes fremtid er endnu ikke afklaret. De bliver i Hals, indtil købsforløbet er afsluttet. Det kan doog tage et stykke tid endnu. Det positive er, at der er flere interesserede købere."

Jatkossa murto hoidetaan hinaajin Tanskanmaalla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari-Jukka Perkiomaki - 13.06.2016, 21:40:38
Ketä noita nyt ihan oikeasti ostais?  :o Kelpaisko edes mihinkään turisti murtajiksi mallia Sampo tai ex. Njord jos vähä muuntais tiloja sopiviks?  Oisko kysyntää vielä jossain päin turistien kuskaamiseen jääkalikoissa?  :D Vai kuskataanko hiekkarannalle jääkentän sijaan pian?  ::)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 13.06.2016, 22:16:04
Tanskalaisillahan on laivanromuttamoja omalta taholtaan: Grenaassa, jonne RG I:kin päätyi ja tietääkseni Esbjergissäkin on purettu laivoja. Joten ei niitä tarvitsisi edes hiekkarannalle ajaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.06.2016, 22:51:13
Mahtaisikohan Venäjältä löytyä ostaja samaan tapaan kuin muillekin vanhoille Itämeren murtajille. Nuo tanskalaiset laivat lienevät kuitenkin paremmassa kunnossa kuin vaikkapa ex-Karhu, jossa alkaa jo olla aika mielenkiintoinen sekakoneisto:

(http://koti.kapsi.fi/tromu/forum/karu.png)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.06.2016, 23:06:26
Venäjällä on laskettu vesille uusi laivaston jäänmurtaja:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1465535505446 (http://www.hs.fi/ulkomaat/a1465535505446)

Pari vuotta takaperin tätä laivaa markkinoitiin ensimmäisenä venäläisillä Azipod-tyyppisillä ruoripotkureilla varustettuna jäänmurtajana, mutta kuinkas sitten kävikään (http://www.theverge.com/2016/6/14/11932634/russia-military-icebreaker-ilya-muromets-photos)?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 21.06.2016, 20:48:37
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 14.06.2016, 23:06:26
... mutta kuinkas sitten kävikään (http://www.theverge.com/2016/6/14/11932634/russia-military-icebreaker-ilya-muromets-photos)?
Niin kuinkas sitten kävikään? Artikkelissa ei lue mitään potkurilaitteistoista, ja ainakin tällainen perusharrastaja joutuu häpeäkseen myöntämään, ettei tunnista ruoripotkureiden valmistajaa pelkän kuvan perusteella.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.06.2016, 21:06:03
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 21.06.2016, 20:48:37
Niin kuinkas sitten kävikään? Artikkelissa ei lue mitään potkurilaitteistoista, ja ainakin tällainen perusharrastaja joutuu häpeäkseen myöntämään, ettei tunnista ruoripotkureiden valmistajaa pelkän kuvan perusteella.

Venäjän mediassa on puhuttu Steerpropin laitteista:

https://lenta.ru/news/2016/06/10/muromets/ (https://lenta.ru/news/2016/06/10/muromets/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 20.07.2016, 19:35:35
Atso Uusiaho kuollut:

http://www.hs.fi/paivanlehti/20072016/a1468895009893 (http://www.hs.fi/paivanlehti/20072016/a1468895009893)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 09.08.2016, 18:02:06
Arctia valottaa hieman jäänmurtajiensa kesäkuulumisista:

http://arctia.fi/2016/08/09/mita-jaanmurtajat-tekevat-kesalla/ (http://arctia.fi/2016/08/09/mita-jaanmurtajat-tekevat-kesalla/)

Suurin uutisarvo lienee Voiman elinkaaren pidennykseen liittyvässä osiossa...

Laitoin tähän ketjuun, kun koskee perinteisiä murtajiakin kuin myös sjm Ahtoa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.08.2016, 10:22:28
Jäänmurron menneisyys kohtaa tulevaisuuden: Tarmo palaa Helsinkiin telakoitavaksi syyskuussa. Näinköhän olisi mahdollisuus saada samaan kuvaan uusin ja vanhin jäänmurtajalaivaston edustaja jos Polaris sattuisi olemaan ulkona samoihin aikoihin...

http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/08/23/Tarmo%20l%C3%A4htee%20telakalle%20syyskuussa%20ja%20palaa%20toukokuussa/2016321185885/4 (http://www.kymensanomat.fi/Online/2016/08/23/Tarmo%20l%C3%A4htee%20telakalle%20syyskuussa%20ja%20palaa%20toukokuussa/2016321185885/4)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.09.2016, 16:44:08
Maailman ensimmäinen nelipodinen murtaja on saanut lyhyen ja ytimekkään nimen: Ob

http://en.portnews.ru/news/226960/ (http://en.portnews.ru/news/226960/)

Tuollainen sopisi pienin muutoksin rämpimään myös Suomenlahden itäosissa sen jälkeen kun Voimasta aika jättää...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 01.10.2016, 20:08:20
Lankulla oli mielenkiintoista tietoa Sjöfartsverketin muutamien vuosien takaisista suunnitelmista koskien Atle-luokkaa (siis mitä oli suunnitteilla, ja mitä aluksilla muokattiin):

http://www.landgangen.se/forum/index.php?topic=34664.msg323554#msg323554 (http://www.landgangen.se/forum/index.php?topic=34664.msg323554#msg323554)

Poimintoja:

"Dock blev det en intensiv miljödebatt vid valet 2010 och riksdagen beslutade att inga Svenska stadsfartyg skulle hyras ut och delta i denna utvinning. Dock fortsatte Sjöfartsverket att utrusta och göra stora ombyggnationer av främst Atle och Frej med avsikt att kunna hyra ut dessa till oljebolag. T.ex. så byttes de befintliga och bra fungerande bogservinscharna ut, på samtliga Atle klassen fartyg, till en variant som kunde ta ca 10 ggr så lång vajer. Avsikten var att kunna slinga och bogsera bort isberg som hotade att driva på plattformar. Installationen gjordes i Landskrona 2012! Sjöfartsverket trotsade alltså regeringen och fortsatte med stora investeringar, under täckmantel att det var livstids förläning, för att kunna ta jobb i Arktis, lång efter 2010."

Frejn toissakesäinen kesäkeikka ei mennytkään tuon mukaan ihan putkeen: Ihmettelinkin täällä mitä se palloili Stavangerissa paluumatkallaan...

"2015 då även Frej också var med. Frej kördes forcerat ner från Luleå till Landskrona för att utrustas i en månad så att hon kunde klassas in för den resan. Sedan kördes Frej i ännu mer forcerat och i sicksack, för att undvika kuling väder, upp till Svalbard. Där fick hon ligga en vecka och väntande på Oden som kom från en expedition väst Grönland. Forskarna anslöt även då till båda fartygen på Svalbard. Denna resa kan knappast gett något större klirr i kassan och Frej fick gå in till Stavanger och reparera en tank på hemvägen. Nu i sommar har också stora delar av signal masten bytts ut. "

On sitä siis Jannen tapaan sanottuna "osattu" Ruotsissakin...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.11.2016, 13:01:56
Viipurin tekalalla lasketaan tänään vesille ensimmäinen "super-Polaris":

http://en.portnews.ru/news/230171/ (http://en.portnews.ru/news/230171/)

Vyborg Shipyard is building two icebreaking support ships based on Aker ARC 130 A design. The ships are to be deployed at the Arctic terminal operated by LLC Gazprom Neft Novy Port and located in the Gulf of Ob (Yamal peninsula).

edit: jokunen kuva laivasta:

https://ivbg.ru/7804968-na-vsz-otpravili-v-bolshoe-plavane-aleksandra-sannikova.html (https://ivbg.ru/7804968-na-vsz-otpravili-v-bolshoe-plavane-aleksandra-sannikova.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.12.2016, 14:26:42
Venäjän jäänmurtajalaivaston uusiminen yskii:

http://en.portnews.ru/news/230760/ (http://en.portnews.ru/news/230760/)
http://www.rosmorport.ru/news.html?id=4165 (http://www.rosmorport.ru/news.html?id=4165) (venäjäksi)

- Viktor Chernomyrdinin luovutus Baltian telakalta vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä, noin kolme vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä
- Arktika valmis jääkokeisiin loppuvuodesta 2018, vaikka alkuperäisen aikataulun mukaan aluksen olisi pitänyt valmistua Baltian telakalta vuonna 2017 ja näin se olisi ehtinyt jäihin talveksi 2017-2018
- Novorossiysk'n merikokeet alkamassa ja luovutus Viipurin telakalta myöhemmin tässä kuussa; alkuperäinen luovutuspäivä oli joulukuussa 2015

Onneksi OSK uskoo edelleen Baltian telakkaan ja seuraava "supermurtaja" tullaan rakentamaan siellä:

http://en.portnews.ru/news/230771/ (http://en.portnews.ru/news/230771/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Hömppi - 21.12.2016, 16:12:18
Saimaalle hankitaan uusi tehokkaampi murtaja.
"Liikennevirasto kehittelee parhaillaan uudentyyppistä moottoroitua irtokeulaa jäänmurtoa varten yhteistyössä Ruotsin ja Viron kanssa. Väisäsen mukaan uusi keula emoaluksineen ehtinee Saimaalle vuonna 2019. Suunnittelu on edennyt tähän mennessä lupaavasti. Työn tuloksia voidaan hyödyntää koko Itämeren alueella."

http://www.esaimaa.fi/Online/2016/12/21/Saimaa%20saa%20uuden%20ja%20entistä%20tehokkaamman%20jäänmurtajan%20–%20pystyy%20avaamaan%2012%2C6%20metrin%20levyisen%20kulku-uran/2016121688796/4 (http://www.esaimaa.fi/Online/2016/12/21/Saimaa%20saa%20uuden%20ja%20entist%C3%A4%20tehokkaamman%20j%C3%A4%C3%A4nmurtajan%20%E2%80%93%20pystyy%20avaamaan%2012%2C6%20metrin%20levyisen%20kulku-uran/2016121688796/4)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.02.2017, 11:27:59
Lainaus käyttäjältä: Pekka Hömppi - 21.12.2016, 16:12:18
Saimaalle hankitaan uusi tehokkaampi murtaja.
"Liikennevirasto kehittelee parhaillaan uudentyyppistä moottoroitua irtokeulaa jäänmurtoa varten yhteistyössä Ruotsin ja Viron kanssa. Väisäsen mukaan uusi keula emoaluksineen ehtinee Saimaalle vuonna 2019. Suunnittelu on edennyt tähän mennessä lupaavasti. Työn tuloksia voidaan hyödyntää koko Itämeren alueella."

Tietopyyntö HILMAssa:

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-004851 (https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-004851)

Irtokeulan yleiskuvaus:

http://www.liikennevirasto.fi/documents/20485/308377/YLEISKUVAUS+IRTOKEULA.pdf/567d7353-58c3-4cff-8be3-568db69b7d3b (http://www.liikennevirasto.fi/documents/20485/308377/YLEISKUVAUS+IRTOKEULA.pdf/567d7353-58c3-4cff-8be3-568db69b7d3b)

Kertakaikkiaan mielenkiintoinen konsepti.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.03.2017, 23:56:56
Jäätämurtava LNG-säiliöalus Christophe de Margerie on saanut ensikosketuksen jäihin jossain kaukana pohjoisessa:

http://dmitry-v-ch-l.livejournal.com/215552.html (http://dmitry-v-ch-l.livejournal.com/215552.html)

Näinköhän kukaan höyrymurtajien aikaan olisi kuvitellutkaan, että tuollainen 300-metrinen kolossi pärjäisi parin metrin jäissä...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 02.03.2017, 01:43:16
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 01.03.2017, 23:56:56
Jäätämurtava LNG-säiliöalus Christophe de Margerie on saanut ensikosketuksen jäihin jossain kaukana pohjoisessa:

http://dmitry-v-ch-l.livejournal.com/215552.html (http://dmitry-v-ch-l.livejournal.com/215552.html)
Ei pitäisi lukea väsyneenä älypuhelimen näytöltä. Nimittäin luin viestistäsi aluksi, että oli saanut pohjakosketuksen jossain pohjoisessa.  :D

Olikin sentään ensikosketus.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.03.2017, 22:13:58
Venäjällä uuden ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentaminen ei ole sujunut ihan alkuperäisen aikataulun mukaan:

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/maailman-voimakkaimman-ydinmurtajan-rakennustyot-takkuavat-venajalla-ukrainan-kriisi-vei-turbiinit-6629377 (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/maailman-voimakkaimman-ydinmurtajan-rakennustyot-takkuavat-venajalla-ukrainan-kriisi-vei-turbiinit-6629377)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 03.03.2017, 10:50:04
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 02.03.2017, 22:13:58
Venäjällä uuden ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentaminen ei ole sujunut ihan alkuperäisen aikataulun mukaan:

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/maailman-voimakkaimman-ydinmurtajan-rakennustyot-takkuavat-venajalla-ukrainan-kriisi-vei-turbiinit-6629377 (http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/maailman-voimakkaimman-ydinmurtajan-rakennustyot-takkuavat-venajalla-ukrainan-kriisi-vei-turbiinit-6629377)

Kirovin tehdaskompleksi oli viime vuonna yritysvaltausyrityksen kohteena, joten vaikeudet turbiinien suhteen johtunevat osittain siitä?

Onneksi valtausyritys ei onnistunut ja ainakin "tehtaanmyymälä" traktorien varaosille on auki; ainakin vastasivat s-postiin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 03.03.2017, 18:21:27
Janne haluaa keskustella traktoreista tulevaisuuden jäänmurtajaprojektien sijaan. Kerrassaan mielenkiintoista.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.03.2017, 06:59:09
Ruotsalaisten jäänmurtajasuunnitelmista:

http://akerarctic.fi/sites/default/files/page/fields/field_attachments/11_arnell.pdf (http://akerarctic.fi/sites/default/files/page/fields/field_attachments/11_arnell.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.03.2017, 10:57:29
Tuoreimmassa Warships IFR -lehdessä oli juttu Kanadan jäänmurrosta ja mahdollisuuksista hankkia rannikkovartiostolle "tilapäisiä" jäänmurtajia paikkaamaan kalustovajetta, joka on seurausta uuden polaarimurtajan rakentamisen lykkäämisestä 2020-luvulle. Mielenkiintoiseksi kovin pienellä fontilla kirjoitetun jutun meidän näkökulmasta tekee se, että ehdotetut alukset ovat meidänkin vesillämme vaihtelevalla menestykellä jäätä murtanut Tor Viking -sarja (3 laivaa) ja jenkkilipun alla seilaava AHTS-murtaja Aiviq, joka tuli tunnetuksi Kulluk-porauslautan "hukkaamisesta" Alaskan talvimyrskyssä.

(https://s1.postimg.org/98fjb444v/C6j_CJkc_U8_AQk_Kh6_jpg_large.jpg)

Kanadan nykyiset murtajat, CCGS Louis S. St-Laurent etunenässä, ovat varsin iäkkäitä. Kolmipotkurinen polaarimurtaja CCGS Louis S. St-Laurent rakennettiin 1960-luvulla alun perin höyrysähköiseksi(!) ja alkuperäinen keulakin oli suoraan sanottuna surkea, ja uusimmat T1200-luokan dieselsähköiset murtajatkin ovat 80-luvulta. Käsittääkseni sarjan viimeisin vastaa tekniikaltaan jotakuinkin Otso-luokkaa vaihtovirtavoimalaitoksineen ja syklokonverttereineen. Näiden rinnalla on vielä CCGS Terry Fox, 80-luvulla rakennettu kulmikas Beaufortinmeren offshoremurtaja mekaanisella propulsiolla ja erinomaisen huonolla ohjailukyvyllä (kaksi potkuria, yksi peräsin).

Kanukkien jäänmurtajalaivasto ei näin suomalaisesta näkökulmasta ole erityisen tehokas ja sofistikoitunut, mutta hieman kyllä arvelluttaa paikallisten murtajamiesten reaktio, kun heille tuutataan mekaanisella voimansiirrolla ja suulakkeilla varustettuja offshoremurtajia, jotka ovat muilla maailman merillä osoittaneet kykynsä (kyvyttömyytensä). Aiviqissa ei ole edes jäävauhtipyörää auttamassa momenttipiikkien tasaamisessa. Toisaalta Kanadan jäänmurto ei ole samanlaista avustustoimintaa kuin mihin Itämerellä ja Venäjän arktikassa olemme tottuneet, mutta toisaalta varsinkin arktisilla vesillä jäätä on huomattavasti enemmän.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.03.2017, 21:13:04
On taas aika kilpailuttaa Saimaan jäänmurtopalvelut:

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-006833 (https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-006833)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.04.2017, 21:28:41
Tor Viking -sarjalle uusi elämä Kanadassa osana "Project Resolutea"?

https://www.youtube.com/watch?v=MWYdrbCDu9E (https://www.youtube.com/watch?v=MWYdrbCDu9E)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 13.04.2017, 11:52:05
Arctialta putkahti tiedotetta:

http://arctia.fi/2017/04/13/arctia-icebreaking-oy-rosmorport-allekirjoittivat-yhteistyosopimuksen-jaanmurrosta-itamerella/ (http://arctia.fi/2017/04/13/arctia-icebreaking-oy-rosmorport-allekirjoittivat-yhteistyosopimuksen-jaanmurrosta-itamerella/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 05.05.2017, 00:43:13
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 12.04.2017, 21:28:41
Tor Viking -sarjalle uusi elämä Kanadassa osana "Project Resolutea"?

https://www.youtube.com/watch?v=MWYdrbCDu9E (https://www.youtube.com/watch?v=MWYdrbCDu9E)
VSS ei mainitse Q1 osavuosikatsauksessaan sanaakaan Kanadan suunnitelmista, mutta aikomus on siirtää Tor Viking II ja Balder Viking muun laivaston tapaan Norjan lipulle nyt Q2 kvartaalin aikana:
"After the end of the quarter, it was decided to re-flag Tor Viking and Balder Viking to NOR. The decision is a further step to streamline the organization and reduce the operational expenses, while at the same time emphasizing the Group's focus on the harsh environment offshore market in general and the Norwegian Continental Shelf specifically. The Group has initiated a dialogue with union representatives and has a clear ambition to keep all crew members currently employed on the vessels. The process is expected to be completed during Q2 2017."

http://www.vikingsupply.com/investorrelations/News (http://www.vikingsupply.com/investorrelations/News)

http://www.sjofartstidningen.se/knapp-forlust-vss/ (http://www.sjofartstidningen.se/knapp-forlust-vss/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.08.2017, 23:52:21
Saimaan murtajahanke kangertelee:

http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/mopro-oy-paatti-ottaa-aikalisan-jaanmurtajakilpailutuksessa-369702 (http://www.ita-savo.fi/uutiset/lahella/mopro-oy-paatti-ottaa-aikalisan-jaanmurtajakilpailutuksessa-369702)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.08.2017, 11:58:49
Ongelma: jäänmurtaja ei mahdu ulos telakan portista. Ratkaisu: lasketaan jäänmurtaja vesille ilman kylkiä.

https://sdelanounas.ru/blogs/96423 (https://sdelanounas.ru/blogs/96423)

Tämä on myös ensimmäinen jäänmurtaja, jossa on keulassa kaksi ruoripotkuria.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Raiskinmäki - 24.08.2017, 10:12:30
Nordica teki ennätyksen luoteisväylällä:

http://www.goodnewsfinland.com/finnish-icebreaker-breaks-northwest-passage-record/



--
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 24.08.2017, 14:46:13
Lainaus käyttäjältä: Janne Raiskinmäki - 24.08.2017, 10:12:30
Nordica teki ennätyksen luoteisväylällä:

http://www.goodnewsfinland.com/finnish-icebreaker-breaks-northwest-passage-record/
--
Old news in the wrong place...  ;)

http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=3753.msg154917#msg154917 (http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=3753.msg154917#msg154917)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 25.08.2017, 14:58:19
Tämä sen sijaan kuulunee tähän aiheeseen:

Ruotsissa huhuja suomalaismurtajien sijoituksista Luulajaan - Arctia kumoaa huhut ja puhuu ainoastaan satamajäänmurrosta:
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3629735/Arctia+kumoaa+ruotsalaisuutiset++Suomen+murtajia+ei+olla+siirtamassa+Luulajaan (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3629735/Arctia+kumoaa+ruotsalaisuutiset++Suomen+murtajia+ei+olla+siirtamassa+Luulajaan)

"– Syntyi sellainen kuva, että jutussa on satamajäänmurtoasia mennyt liian laajaan kontekstiin, Vauraste sanoo."

Loppukaneetti on juurikin tulevaisuutta:
"– Pitemmän ajan näkemys on, että emme tule tarvitsemaan mitään jäänmurtajatukikohtaa, vaan tulevaisuudessa kalusto on sellaista, että se on ympäri vuoden töissä, Vauraste sanoo."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.09.2017, 15:40:55
Alfons Håkans työntänee jatkossa LiVin omistamaa moottoroitua irtokeulaa:

https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-019644 (https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2017-019644)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.11.2017, 19:29:23
Ruotsi aikoo uusia jäänmurtajalaivastonsa vuoteen 2030 mennessä:

http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3732891/Ruotsin+viisi+jaanmurtajaa+halutaan+korvata+uusilla (http://www.ts.fi/uutiset/maailma/3732891/Ruotsin+viisi+jaanmurtajaa+halutaan+korvata+uusilla)

edit: Tämä juttu taas on menneisyyttä, mutta tuossa YLE:n taannoisessa romutusjutussa pisti silmään tuo artikkelin kakkoskuva, jossa on raskas poikittain kaaritettu runkorakenne. Louhi (ex-Sisu) tai Murtaja?

https://yle.fi/uutiset/3-9897049 (https://yle.fi/uutiset/3-9897049)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.11.2017, 08:16:11
Irtokeulaprojekti herättää kiinnostusta:

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3736834/Turussa+suunniteltiin+popupjaanmurtaja++telakat+ympari+Eurooppaa+innostuivat (http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3736834/Turussa+suunniteltiin+popupjaanmurtaja++telakat+ympari+Eurooppaa+innostuivat)

Moottoroitua irtokeulaa on toki kokeiltu aikaisemminkin:

(http://tromu.kapsi.fi/forum/irtokeula.JPG)

Kirjoitin aiheesta myös uusimman Ulkomatalan sivulla 25:

http://ulkomatala.net/magazine/issues/UM_2017-6.pdf (http://ulkomatala.net/magazine/issues/UM_2017-6.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.01.2018, 11:03:23
Irtokeula etenee:

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/c1849db7-683f-4d83-b0af-0c5ceaa8f3fe (https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/c1849db7-683f-4d83-b0af-0c5ceaa8f3fe)

Uusi irtokeula valmistuu vuoden lopulla Turun Korjaustelakalla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Ari-Jukka Perkiomaki - 23.02.2018, 22:49:02
Eiköhän tämä ole ollut jo esillä aikaisemminkin (Kandan tarve uusiin jäänmurtajiin ja Arctian kiinnostus Kanadan jäänmurtomarkkinoihin)  ::), mutta laitetaan nyt tänne kun kerran Yle tästä nyt otsikoi:
https://yle.fi/uutiset/3-10089699

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.02.2018, 15:03:40
Irtokeula eli tuttavallisemmin "ike" on tilattu:

https://www.liikennevirasto.fi/-/moottoroitu-irtokeula-helpottamaan-laivojen-jaissa-kulkemista-saimaan-alueella-rakentamisesta-vastaa-turun-korjaustelakka-oy#.Wpan4HyYP1L (https://www.liikennevirasto.fi/-/moottoroitu-irtokeula-helpottamaan-laivojen-jaissa-kulkemista-saimaan-alueella-rakentamisesta-vastaa-turun-korjaustelakka-oy#.Wpan4HyYP1L)

Liikennevirasto solmi rakentamissopimuksen Turun Korjaustelakka Oy:n kanssa 9.2.2018. Uudisrakennus on telakan ensimmäinen, jonka ansiosta runkonumero on komea TRY 001.

(https://www.liikennevirasto.fi/documents/20485/411203/Irtokeula+hinaajaan_Saimaa/1f3da968-9fbe-44e5-ac8b-e22da22624a3?t=1519812212291)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 01.03.2018, 12:36:54
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 28.02.2018, 15:03:40
Uudisrakennus on telakan ensimmäinen, jonka ansiosta runkonumero on komea TRY 001.
Jos tämä tehdään Luonnonmaalla kuten oletan, niin silloin kyse ei taida olla telakan ensimmäisestä uudisrakenteesta, vaikka kyse onkin telakan nykyisin omistavan yhtiön ensimmäisestä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Jyrki Tuominen - 27.03.2018, 01:19:26
Vihdoinkin kunnon kesäkeikkoja:
https://www.verkkouutiset.fi/laura-huhtasaari-jaanmurtajilla-voitaisiin-troolata-roskia-meresta/ (https://www.verkkouutiset.fi/laura-huhtasaari-jaanmurtajilla-voitaisiin-troolata-roskia-meresta/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.03.2018, 07:35:18
Sikäli kun meressä kelluvan muoviroskan palakoko on suhteellisen pieni, saattaisi tuollainen maailmanlopun trooli kiskoa kannelle jätetonnien lisäksi myös melkoisen kasan kaloja, kilpikonnia, merilintuja, kalastajia ja muita meressä vipeltäviä otuksia.

Toki asialle (merten roskaantumiselle) pitäisi tehdä jotain, mutta en välttämättä olisi ensimmäiseksi lähettämässä suomalaisia jäänmurtajia vetämään nuottaa maailman merille. Ennemmin vaikka laajamittainen offshore-rakennusprojekti, jolla rakennettaisiin suodatuslaitokset niiden kymmenen joen suille, joista 90% maailman merien muoviroskasta on peräisin:

https://steemit.com/life/@sandalphon/10-rivers-responsible-for-90-of-plastic-trash-flowing-into-the-world-s-oceans (https://steemit.com/life/@sandalphon/10-rivers-responsible-for-90-of-plastic-trash-flowing-into-the-world-s-oceans)

Prevention of plastics entering the major rivers would be the right way to go and the effort is not herculean if we focus our effort on these 10 major rivers.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 27.03.2018, 15:57:50
Lainaus käyttäjältä: Jyrki Tuominen - 27.03.2018, 01:19:26
Vihdoinkin kunnon kesäkeikkoja:
https://www.verkkouutiset.fi/laura-huhtasaari-jaanmurtajilla-voitaisiin-troolata-roskia-meresta/ (https://www.verkkouutiset.fi/laura-huhtasaari-jaanmurtajilla-voitaisiin-troolata-roskia-meresta/)
Voisiko tämä Hokkasen twiitti olla myös pieni piikki tuon porilaislähtöisen huuhaapoliitikon suuntaan:
https://mobile.twitter.com/eerohokkanen/status/978556704676818944 (https://mobile.twitter.com/eerohokkanen/status/978556704676818944)

::)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 01.04.2018, 17:00:48
Kauppalehti julkaisi uudelleen Tekniikan Historian jutun ydinjäänmurtajien menneisyydestä ja osin tulevaisuudestakin:

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ydinjaamurtaja-esitteli-neuvostomahtia--runko-vasyi-samaan-aikaan-kun-neuvostoliitto-hajosi/NZWHcJqZ (https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ydinjaamurtaja-esitteli-neuvostomahtia--runko-vasyi-samaan-aikaan-kun-neuvostoliitto-hajosi/NZWHcJqZ)

Oikaiskaa, jos tuo on linkitetty tänne aiemmin...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.04.2018, 20:02:04
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 01.04.2018, 17:00:48
Kauppalehti julkaisi uudelleen Tekniikan Historian jutun ydinjäänmurtajien menneisyydestä ja osin tulevaisuudestakin:

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ydinjaamurtaja-esitteli-neuvostomahtia--runko-vasyi-samaan-aikaan-kun-neuvostoliitto-hajosi/NZWHcJqZ (https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ydinjaamurtaja-esitteli-neuvostomahtia--runko-vasyi-samaan-aikaan-kun-neuvostoliitto-hajosi/NZWHcJqZ)

Oikaiskaa, jos tuo on linkitetty tänne aiemmin...

Linkki on foorumilla uusi, joten oikaisen sen sijaan artikkelissa olevan faktavirheen:

Helsingin telakka rakensi kahden pienemmän ja matalammassa kulkevan jokiydinjäänmurtajan rungot 1980-luvun lopulla. Vaigatš ja Taimyr saivat ydinreaktorinsa ja propulsiolaitteistonsa Pietarin telakalla. Ne urakoivat Jensei-joen suulla.

Nuo "rungot" olivat reaktoria lukuun ottamatta valmiita jäänmurtajia, joita myös koeajettiin peräkannelle asennetun höyrykattilan avulla. Twiittasin aiheesta jopa valokuvan viime syksynä kun tuo artikkeli alun perin julkaistiin:

https://twitter.com/AkerArctic/status/904691797263360001 (https://twitter.com/AkerArctic/status/904691797263360001)

Tuon laivan kutsuminen "rungoksi" on suomalaisen laivanrakennushistorian vähättelyä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 03.04.2018, 06:14:03
Arktika on silti päätymässä lopulta romutettavaksi - kunhan Sibir on saatu ensin hoidettua pois alta:

https://maritime-executive.com/editorials/russia-to-dismantle-icebreaker-arktika#gs.6AHq30Y (https://maritime-executive.com/editorials/russia-to-dismantle-icebreaker-arktika#gs.6AHq30Y)

Edit, toinen linkki aiheesta:
https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2018/04/first-icebreaker-reach-north-pole-ends-its-days-scrapyard (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2018/04/first-icebreaker-reach-north-pole-ends-its-days-scrapyard)

Eli museosuunnitelmat näyttävät kariutuneen.

Täydennyksenä tuohon Kauppalehden uudelleenjulkaisuun...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 09.04.2018, 13:26:51
Ei mitään uutta auringon alla.

https://www.talouselama.fi/uutiset/yllattava-ohari-suomalaisille-jaanmurtajille-arctia-iskee-paataan-kanadan-vaahteraan/fe0f0355-e2c0-3db2-83de-38b801b4d10e?ref=facebook%3A9352
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 09.04.2018, 13:30:55
Stanan Janne kun olit pari sekuntia nopeampi. Jää kyllä kaljat tarjoamatta... (Tosin en olisi tarjonnutkaan...)

Tuossa kuitenkin pari poimintaa ja yksi oma hämmästykseni:

"Onko Kanadan markkinat nyt siis suljettu?

"En usko. Tilanne on käsittääkseni vielä avoin. Meillä on valmiina useita murtajia, jotka kykenevät operoimaan Kanadan arktisella alueella ilman suuria muutostöitä, ja suurille järville on tarjolla suoraan vanhempia murtajia.""


Tarkoitetaanko noilla vanhemmilla murtajilla Arctian keltamustia murtajia vaiko joitain ulkomaisia murtajia, tuosta ei oikein saa selvää...  ???

"Arctialle tilanne on joka tapauksessa haastava. Niin sanottu off­shore-toiminta on useamman vuoden ajan tuonut lähes puolet yhtiön 60 miljoonan euron liikevaihdosta ja merkittävän osan myös tuloksesta. Tämä tukijalka heikkeni viime vuonna. Tämä näkyy myös varustamon pian julkistettavassa tilinpäätöksessä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 09.04.2018, 15:12:38
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 09.04.2018, 13:30:55
"suurille järville on tarjolla suoraan vanhempia murtajia.""

Tarkoitetaanko noilla vanhemmilla murtajilla Arctian keltamustia murtajia vaiko joitain ulkomaisia murtajia, tuosta ei oikein saa selvää...  ???
Mulle tulee ekana mieleen, että Wärtsilähän aikoinaan yritti myydä Urho-luokan murtajia (tai ainakin niihin perustuvia murtajia) Suurille järville. Mutta jos tämä olisi tavoitteena, niin milläs helvetillä Urho-luokka kotivesillä korvataan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 09.04.2018, 15:17:34
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 09.04.2018, 15:12:38
Mulle tulee ekana mieleen, että Wärtsilähän aikoinaan yritti myydä Urho-luokan murtajia (tai ainakin niihin perustuvia murtajia) Suurille järville. Mutta jos tämä olisi tavoitteena, niin milläs helvetillä Urho-luokka kotivesillä korvataan.
Eihän siellä sydäntalvella liikennettä ole. Eiköhän silloin suurin osa laivastosta olisi ajettu takaisin kotovesille. (Vrt. Otson Grönlannin keikat tai ruotsalaisten Frejn tutkimusmatka muistaakseni 2015.)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 10.04.2018, 20:20:58
Arctian uudesta 2017 vuosikertomuksesta sivulta 57 poimittua:

"Viime vuoden lopussa aloitettiin hanke Urhon,
Sisun ja Voiman saattamiseksi kansainväliseen lii-
kenteeseen kelpaaviksi. Turvallisuus- ja pelastautu-
mislaitteiden osalta alukset katsastettiin. Aluksiin
vaadittavat hoitotilat rakennetaan tulevien tela-
kointien yhteydessä."


http://arctia.fi/yritys/vuosikertomukset/ (http://arctia.fi/yritys/vuosikertomukset/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.05.2018, 15:33:27
Saimaan uudesta irtokeulasta:

https://yle.fi/uutiset/3-10185569 (https://yle.fi/uutiset/3-10185569)

Arctian uusimmassa vuosikertomuksessa oli koko joukko erinomaisen hyviä valokuvia ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 03.06.2018, 18:08:14
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 24.11.2016, 13:01:56
Viipurin tekalalla lasketaan tänään vesille ensimmäinen "super-Polaris":

http://en.portnews.ru/news/230171/ (http://en.portnews.ru/news/230171/)

Vyborg Shipyard is building two icebreaking support ships based on Aker ARC 130 A design. The ships are to be deployed at the Arctic terminal operated by LLC Gazprom Neft Novy Port and located in the Gulf of Ob (Yamal peninsula).

edit: jokunen kuva laivasta:

https://ivbg.ru/7804968-na-vsz-otpravili-v-bolshoe-plavane-aleksandra-sannikova.html (https://ivbg.ru/7804968-na-vsz-otpravili-v-bolshoe-plavane-aleksandra-sannikova.html)
Aleksandr SANNIkov näkyy valmistuneen. Näyttää huomattavan paljon tyylikkäämmältä kuin hmm,  sanotaanko vaikka melko karskin näköinen suomalainen esikuvansa.

Komea kuvagalleria ohessa:
http://nevskii-bastion.ru/ice-alexander-sannikov-180531/ (http://nevskii-bastion.ru/ice-alexander-sannikov-180531/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.06.2018, 14:53:23
Jatketaan Venäjämmaan uutisilla. Viipurissa lasketaan tänään vesille satamamurtaja Ob*, ensimmäinen neljällä Azipodilla varustettu jäänmurtaja:

http://sudostroenie.info/novosti/23418.html (http://sudostroenie.info/novosti/23418.html)

(http://sudostroenie.info/catalog/upload/images/2018_06_21_1771.JPG)

Tällaisella voisi korvata vaikka jäänmurtaja Voiman Suomenlahdella...

(* nimestään huolimatta suunniteltu operoimaan Sabettan kaasuterminaalissa, ei Punaisellamerellä)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.06.2018, 18:31:49
http://en.portnews.ru/news/260574/

Lippu noussut Sannikovilla. Saa nähdä, korvaako Novy Portissa Stritzhovin vai Baltikan?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 05.07.2018, 11:09:08
Ja länsinaapurissa: Sjöfartsverketin mukaan ensimmäinen uusi murtaja tarvittaisiin jo vuonna 2021, mutta hallituksessa ei ilmeisesti olla oltu kovin kiinnostuneita asiasta.

Sjöfartstidningen (Första nya isbrytaren 2021?) (https://www.sjofartstidningen.se/forsta-nya-isbrytaren-2021/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.07.2018, 10:15:24
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 05.07.2018, 11:09:08
Ja länsinaapurissa: Sjöfartsverketin mukaan ensimmäinen uusi murtaja tarvittaisiin jo vuonna 2021, mutta hallituksessa ei ilmeisesti olla oltu kovin kiinnostuneita asiasta.

Sjöfartstidningen (Första nya isbrytaren 2021?) (https://www.sjofartstidningen.se/forsta-nya-isbrytaren-2021/)

Kieltämättä Ruotsin murtajat alkavat jo ikääntyä:

https://twitter.com/AkerArctic/status/1012254593269592064 (https://twitter.com/AkerArctic/status/1012254593269592064)

https://twitter.com/AkerArctic/status/1011144404004999168 (https://twitter.com/AkerArctic/status/1011144404004999168)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 06.08.2018, 10:41:27
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 29.06.2018, 18:31:49
http://en.portnews.ru/news/260574/

Lippu noussut Sannikovilla. Saa nähdä, korvaako Novy Portissa Stritzhovin vai Baltikan?
Ei tarvinnut sentään odottaa 2080-luvulle asti, Aleksandr SANNIkov on vihdoin matkalla Murmanskia kohti.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Toivo Myllylä - 08.08.2018, 21:02:45
Venäjän uusiessa kalustoaan niin suomi voisi ostaa niiltä niiden suomessa rakennetut polaarijäänmurtajat(kapitan khlebnikov,kapitan soronin, ermak,krasin,admiral marakov,)mitä niitä nyt olikaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.08.2018, 17:48:10
Lainaus käyttäjältä: Toivo Myllylä - 08.08.2018, 21:02:45
Venäjän uusiessa kalustoaan niin suomi voisi ostaa niiltä niiden suomessa rakennetut polaarijäänmurtajat...

Mitä me niillä tehtäisiin? Varsinkin teknisesti vanhentunut Ermak-luokka on elinkaarensa päässä ja soveltuu muutenkin huonosti matalille rannikkoväylillemme, jääolosuhteista puhumattakaan. Sorokin-luokan uusimmille aluksille Venäjällä lienee käyttöä vielä pitkään, jos ei jäänmurron niin turismin saralla - aluksethan on varusteltu expedition-risteilyjä varten.

Parempi tilata meidän käyttöömme parhaiten soveltuvat alukset uusina vaikkapa Arctechilta. Suomelle on ylpeys käyttää uusinta jäänmurtotekniikkaa - vanhat raadot jääköön muille.

Edit: Khlebnikov on ollut Venäjän kaukoidässä telakassa uudistettavana ennen korkeatasoista Antarktiksen-risteilyä ja siellä on nyt sattunut joku hämminki, jonka seurauksena laivasta on katkaistu sähkö ja vesi, ja työntekijöitä on estetty kulkemasta laivalle. Pelkäävät että tuo risteily menee puihin ja venäläisten jäänmurtajien maine kokee kolauksen.

Kuvissa näkyy telakan rampille nostettu teräslohko:

http://vestiprim.ru/news/ptrnews/66644-vip-kruiz-kapitana-hlebnikova-okazalsya-pod-ugrozoy-sryva-foto.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.10.2018, 09:30:40
Venäjä suunnittelee 40 megawatin LNG-käyttöisten linjajäänmurtajien hankkimista. Asiasta on uutisoitu viime aikoina lähinnä venäjänkielisessä mediassa, mutta Aker Arcticin tuoreimmassa uutiskirjeessä on 3D-renderöinti uudesta jäänmurtajakonseptista:

http://akerarctic.fi/sites/default/files/magazine-issue/fields/field_magazine_file/arctic_passion_news_2_2018.pdf (http://akerarctic.fi/sites/default/files/magazine-issue/fields/field_magazine_file/arctic_passion_news_2_2018.pdf) (sivu 5)

Käytännössä nämä tulevat korvaamaan ydinkäyttöiset jäänmurtajat Obinlahdella ja Karanmerellä, koska ne voivat tankata nesteytettyä maakaasua suoraan Sabetan terminaalista.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Hömppi - 21.11.2018, 20:01:32
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 02.05.2018, 15:33:27
Saimaan uudesta irtokeulasta:

https://yle.fi/uutiset/3-10185569 (https://yle.fi/uutiset/3-10185569)

Arctian uusimmassa vuosikertomuksessa oli koko joukko erinomaisen hyviä valokuvia ;)
Irtokeulan valmistuminen myöhästyy, ei ehdi tälle talvelle.

https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/c7675eeb-ebfc-47b8-8d2c-d7239dcc0ac9 (https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/c7675eeb-ebfc-47b8-8d2c-d7239dcc0ac9)

"Uusi irtokeula Saimaan jäänmurtoa varten ei valmistukaan suunnitellusti vielä tämän vuoden lopulla, vaan vasta keväällä.

Irtokeulaa rakennetaan Turun Korjaustelakan sisaryrityksen telakalla Liettuassa.

Ylitarkastaja Jukka Väisänen Liikenneviraston talvimerenkulkuyksiköstä huomauttaa, että kyse on töiden viivästymisestä, ei keulan rakenteisiin liittyvistä pulmista.

Myöhästymisen ei pitäisi vaikuttaa lopulliseen jäänmurron operatiiviseen aikatauluun.

Calypso-hinaajaa ja irtokeulaa on kaavailtu aloittamaan jäänmurrossa vasta vuoden kuluttua kaudella 2019— 2020 alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

"
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Seppo Honkanen - 22.11.2018, 13:50:40
Elämme mielenkiintoisia ja ilmeisesti muutostenkin aikoja, jos/kun ilmasto edelleen lämpenee ja jäättömien satamien määrä rannikoillamme alkaa lisääntyä entisestään.
Tietysti joku voisi vaikka kysyä, että miten kauan on ylipäätään kansantaloudellisesti mielekästä repiä monilla kymmenillä tuhansilla jäänmurtajiemme hevosvoimilla suhteellisen pieniä paperi- ja teräslasteja Perämeren jääröykkiöiden halki samaan aikaan, jos/kun Turusta itään rannikollamme on läpi talven avovettä tai esim. Rauma-Pori-korkeudella jo suhteellisen helpot jääolot.
Junakyyti ei liene halpaa sekään, mutta yksityinen dieselveturikalusto aloitti sahatavaralastien kuskaamisen mm. Kemijärveltä Kotkaan vuonna 2016. Mitenkähän paljon Fenniarail muuten on kuskannut tonneja tänä vuonna?

https://yle.fi/uutiset/3-10517756
https://yle.fi/uutiset/3-10519158
http://www.fenniarail.fi/nyt.html
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 22.11.2018, 14:09:33
70-luvun alussahan päätettiin alkaa pitää Pohjanlahden satamia auki ympärivuotisesti juuri siksi, että se on kokonaistaloudellisesti halvempaa. Voi toki olla, että tilanne on sittemmin muuttunut rautateiden eduksi, mutta jotenkin en usko että niin on.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.11.2018, 14:29:57
Vaikea kuvitella, että esimerkiksi teollisuuden raaka-ainekuljetuksia kannattaisi siirtää rautatielle - pienikin laiva kuljettaa helposti yhtä paljon lastia kuin kilometrin letka tavaravaunuja.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Seppo Honkanen - 23.11.2018, 15:17:34
Niin on asia varsinkin, kun ajatellaan mm. malmilasteja Ruotsista Raaheen. Jo eri raideleveys olisi hankaluus.
Toisaalta jo nyt esimerkiksi Oulun-Kokkolan-rataosuuksilla kulkeneiden nettotavaratonnien määrä Liikenneviraston rautatietilaston mukaan vaihteli viime vuonna haarukassa 6,6 - 7,6 miljoonaa tonnia. Alla oleva rautatietilastosivun n:o 42 kartta onkin erinomaisen kertova rataverkostomme "tavarasuonista."
Vain vertailun vuoksi: tuo 7,6 miljoonaa tonnia on juuri sama kuin esimerkiksi Tornion, Kemin ja Oulun satamien viime vuonna yhdessä käsittelemä tonnimäärä ulkomaanliikenteessä (vienti+tuonti; alempi linkki). ::)

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2018-08_rautatietilasto_2017_web.pdf
https://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23870/Tavaraliikennekarttakuva+2017/4a7c9e48-1375-4859-81b7-227ee97e92cd
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 14.12.2018, 09:23:25
Jossakin määrin OT, mutta kun en keksi parempaakaan paikkaa ja sivuaa aihetta:

http://arctia.fi/2018/12/13/arctia-ja-meritaito-tarjoavat-yhdessa-entista-laajemmat-palvelut/

Jos kaksi uimataidotonta heitetään samaan mereen, niin lopputulos on yhden hukkuneen sijasta kaksi hukkunutta.

Ruotsin malliin jos olisi koko laitos siirretty "affärsverkiksi" eli lähinnä nettobudjetoiduksi virastoksi, jona MKL joskus hetken toimikin koko "northpointeilta" olisi vältytty. Monitoimiset siirretty omaksi yhtiökseen (jos se oli ongelma) ja loppu laitos jatkanut elämää ennallaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 19.12.2018, 14:08:36
"Northpointit" viety finaaliin:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005940567.html

Joka moulinexiin tarttuu; se moulinexiin hukkuu.

http://arctia.fi/2018/12/19/ktm-kim-hoijer-arctia-oyn-vt-toimitusjohtajaksi/

"Arctia Oy:n konsernirakenteeseen liitettiin Meritaito Oy tytäryhtiöksi 13.12.2018. Arctia Oy:n hallitus on nimittänyt uudistetun Arctia-konsernin vt. toimitusjohtajaksi KTM Kim Höijerin 18.12.2018 lukien. Toimitusjohtaja Tero Vauraste on samalla jäänyt pois toimitusjohtajan tehtävästä.
Höijer on aikaisemmin toiminut yhtiössä talousjohtajana. Arctia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Saarela kiittää Vaurastetta merkittävästä ja pitkäaikaisesta palveluksesta toimitusjohtajan tehtävässä yhtiön, suomalaisen elinkeinoelämän ja merenkulun hyväksi."

VMP

https://yle.fi/uutiset/3-10563074

"Jäänmurtoyhtiö Arctia on antanut yhtiön toimitusjohtaja Tero Vaurasteelle potkut. Ylen tietojen mukaan Vaurasteelle olisi tarjottu konsernissa muita tehtäviä, mutta hän olisi kieltäynyt niistä."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Malmberg - 19.12.2018, 15:35:41
Katajanokalla murtajapiireissä kiertää huhu että Vaurasteelle olisi tosiaankin tarjottu konsernissa muita tehtäviä, kuten portinvartijan, satamapalvelijan taikka varastomiehen paikkaa mutta Vauraste olisi kieltäytynyt. Tiedä sitten pitääkö huhu paikkansa?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 19.12.2018, 16:01:35
Kauppalehti valottaa enemmän:

""Kun Meritaidosta tuli Arctian tytäryhtiö, konsernin hallitus päätyi siihen, että kokonaisuudelle haetaan uusi toimitusjohtaja talon ulkopuolelta. Uutta vakinaista toimitusjohtajaa haetaan ja väliajan tehtävää hoitaa Arctian talousjohtaja Kim Höijer", Arctian hallituksen puheenjohtaja Pertti Saarela kertoi sähköpostiviestissään.

Saarela kiittää Vaurastetta pitkästä ja ansiokkaasta työstä suomalaisen elinkeinoelämän, talvimerenkulun ja Arctian hyväksi.

"Yhteistyö arktisen alueen kysymyksissä jatkuu Vaurasteen kanssa.""


Kauppalehti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/arctiassa-haluttiin-vauraste-syrjaan-uusi-toimitusjohtaja-talon-ulkopuolelta/bf65a51d-719e-40b6-84cb-f750a65cc534)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 28.12.2018, 19:08:23
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 06.08.2018, 10:41:27
Ei tarvinnut sentään odottaa 2080-luvulle asti, Aleksandr SANNIkov on vihdoin matkalla Murmanskia kohti.
Sisaralus Andrey Vilkitskiyllä tuskin on suomalaisia artisteja kaimanaan, mutta sekin on vihdoin saatu valmiiksi, ja paineli tänään päivällä Skagenin ohi matkallaan myöskin Murmanskiin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 28.12.2018, 19:47:00
Jäänmurron yhteistyösopimusta Ruotsin ja Suomen välillä on myös laajennettu virolaisten kanssa kertoo Sjöfartsverket:

http://sjofartsverket.se/sv/Press/Utokat-isbrytarsamarbete-med-Estland-och-Finland-foreslas-/ (http://sjofartsverket.se/sv/Press/Utokat-isbrytarsamarbete-med-Estland-och-Finland-foreslas-/)

En oikein näin lonkalta näkisi muille ruotsalaisille kuin Alelle, väyläaluksille Baltica ja Fyrbyggaren (sillä Scandicahan pysyy Vänernillä tai Kattegatissa) tai sille ruotsalaisten tilanteen mukaan rahdattavalle Håkun hupivehkeelle niin kuin Ari-Jukka sanoo hommia Viron rannikoilla. Toki Tarmo tai Botnica voisivat saada tarvittaessa keikkaa Selkämereltä tai Merenkurkusta ja EVA-316 pääsisi äärimmäisessä tilanteessa kenties Vänernille...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 10.01.2019, 17:39:05
Håku ja Väylä ovat sopineet seitsemän vuoden jatkosta ...of Finlandin jäänmurtorahtaukseen. Lainauksen mukaan myös Calypsoa on jo muuteltu uutta irtokeulaa varten.

"Förlängt avtal

Alfons Håkans har även förlängt sitt isbrytningsavtal med det nya Trafikledsverket gällande för isbrytaren/offshorefartyget Zeus of Finland. Avtalet trädde i kraft vid årsskiftet och gäller i sju år. Den isgående bogserbåten Calypso har modifierats och är därmed förberedd att kopplas till ett löstagbart isbrytande förskepp som färdigställs under hösten 2019."


https://www.sjofartstidningen.se/nybygge-till-alfons-hakans/ (https://www.sjofartstidningen.se/nybygge-till-alfons-hakans/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.01.2019, 14:11:36
Ruotsin uudesta murtajasta:

https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=406&artikel=7128620 (https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=406&artikel=7128620)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 12.01.2019, 16:00:02
Odenin tilalle? Eikö siellä kuitenkin ole wanhempia murtajia, jotka pitäisi korvata ensin? (Vai onko ruotsalaisen telakan työnjälki niin huonoa, että Oden pitää pistää eläkkeelle ennen vanhempaa Atle-luokkaa?)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 12.01.2019, 16:02:39
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 12.01.2019, 16:00:02
Odenin tilalle? Eikö siellä kuitenkin ole wanhempia murtajia, jotka pitäisi korvata ensin? (Vai onko ruotsalaisen telakan työnjälki niin huonoa, että Oden pitää pistää eläkkeelle ennen vanhempaa Atle-luokkaa?)
Et lukenut Kalle tarkkaan. Tuo näkyy olevan Polarforskningin hanke tutkimusmatkajäänmurtajaksi, jolla korvataan juuri niitä tekevä Oden. Sjöfartsverket kaavailee aivan muita aluksia Atle-luokan tilalle.

Lainaus:
"Polarforskningssekretariatet har börjat planera för ett nytt svenskt forskningsfartyg, som ska efterträda isbrytaren Oden i mitten av nästa decennium. Sekretariatets chef Katarina Gårdfeldt berättar att det ska bli ett fartyg som inte påverkar den känsliga polarmiljö i vilket det ska fungera som forskningsplattform."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.01.2019, 16:57:49
Itse olen elänyt siinä uskossa, että Ruotsissa olisi halua hankkia uusi murtaja Itämeren avustustoimintaan (IB2020-projekti) ja "vapauttaa" Oden täysin tutkimuskäyttöön sekä esimerkiksi McMurdon operaatioon (koska Jenkit eivät tunnu saavan mitään aikaiseksi).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 12.01.2019, 23:25:30
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 12.01.2019, 16:02:39
Et lukenut Kalle tarkkaan. Tuo näkyy olevan Polarforskningin hanke tutkimusmatkajäänmurtajaksi, jolla korvataan juuri niitä tekevä Oden. Sjöfartsverket kaavailee aivan muita aluksia Atle-luokan tilalle.
No jos "ensi vuosikymmenen puolivälissä" pitäisi Oden korvata, niin tulee pikkaisen kiire jos Atle-luokka pitäisi korvata ennen sitä.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 12.01.2019, 23:39:13
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 12.01.2019, 23:25:30
No jos "ensi vuosikymmenen puolivälissä" pitäisi Oden korvata, niin tulee pikkaisen kiire jos Atle-luokka pitäisi korvata ennen sitä.
Edelleen olen sitä mieltä, että katsot asiaa eri näkökannalta kuin mitä uutiseen on kirjoitettu. Polarforskningin kaavailema tutkimusmurtajahanke on erillinen kuin Sjöfartsverketin kaavailemat tai vasta vaikkapa toivomat hankkeet Atle-luokan korvaajista.

Artikkelista lainattua:
"Det nya fartyget skulle kosta 1,2 miljarder kronor att bygga och Katarina Gårdfeldt hoppas att det kan bekostas av ett eller flera privata företag och att staten sedan chartrar fartyget för olika expeditioner."

Eli tuon perusteella tutkimusmurtaja voisi olla jopa yksityisomistuksessa, jota valtio vain rahtaisi tiettyihin tarkoituksiin.

Täällä Suomessa kuviot ja omistajat ovat nykyään niin erilaiset kuin Ruotsissa, että suoraa vertailua ei voida mitenkään tehdä. Mutta tilanne voisi "kuviteltuna" olla tällainen, että toinen monitoimi olisi vaikkapa vuokrattuna Sykelle tutkimuskäyttöön, ja tässä ajattelumallissa Syke kaavailisi sille korvaajaa. Vertaisin itse mieluiten Arandaan, vaikka se taas menisi jo täysin ohi aiheen.  ;)

Sitä tuo artikkeli ei kerro, mitä Odenille tapahtuisi. Korvattaisiinko se kokonaan, vai luovutettaisiinko se vain pois tutkimuskäytöstä, jolloin se voisi vielä jatkaa uraansa ruotsalaisten jäänmurrossa?

Ja jos ja kun Oden vuokrattaisiin jälleen lähitalvina amerikkalaisille McMurdo-operaatioon, kuten tuo Polarforskning toisessa saman lähteen uutisessa toivoo, niin voisiko sen korvaaja jäänmurrossa löytyä tuosta ketjun edellisellä sivulla mainitusta jäänmurtoyhteistyöstä virolaisten kanssa? Eli vaikka niin, että tarvittaessa Botnica touhuaisi kovempana jäätalvena ruotsalaisten laskuun Merenkurkussa ja pohjoisella Selkämerellä Atle-luokan ja Arctian vehkeiden hoitaessa yhdessä Perämeren jäänmurron? Ari-Jukan suosikkimurtaja Thetis voisi sitten tarvittaessa olla Gävlen edustalla Selkämerellä, etenkin jos Ale joutuisi vielä Vänernille. Toki yhteistyön nojalla Odenin korvaaja voisi löytyä Suomestakin?

https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=406&artikel=7127106 (https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=406&artikel=7127106)

Lainaus:
"Men enligt Katarina Gårdfelt på Polarforskningssekretariatet är nu Sjöfartsverket öppet för att släppa Oden vintertid så att isbrytaren kan återvända till Antarktis.

– Det finns inga löften. Men nu är det är upp till oss att försöka komma på en lösning och ett ersättningsfartyg."
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.02.2019, 12:20:04
Irtokeulan rakentaminen etenee:

https://twitter.com/EmmiHuvitus/status/1090998022975172611?s=19
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 19.02.2019, 04:22:29
Pientä huumoria jäätalven keskelle:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006005586.html (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006005586.html)

;D
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.02.2019, 08:10:49
Menee samaan kastiin kuin Arctechin häätäminen Hietalahdesta. Jäänmurtajatukikohta pääkaupungin ydinkeskustassa on suomalainen erikoisuus, jota on ilo esitellä turisteille.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.03.2019, 08:37:40
Eilispäivän tulevaisuutta - Wärtsilän dokumentti Otson jääkokeista maaliskuussa 1986:

https://www.youtube.com/watch?v=xfFkfiMRP00 (https://www.youtube.com/watch?v=xfFkfiMRP00)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 26.03.2019, 17:09:35
Kiina rakentaa ensimmäisen ydinjäämurtajansa. 33000 tonnia, 152 metriä pitkä, 30 metriä leveä ja 18 metriä korkeus. Kaksi 25 megawatin reaktoria, nopeus 11,5 solmua.

https://www.rt.com/business/454674-china-biggest-nuclear-ship/
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.04.2019, 12:13:43
Jenkit tilaavat vihdoinkin uuden jäänmurtajan:

https://news.usni.org/2019/04/23/vt-halter-marine-to-build-new-coast-guard-icebreaker (https://news.usni.org/2019/04/23/vt-halter-marine-to-build-new-coast-guard-icebreaker)

(https://news.usni.org/wp-content/uploads/2019/04/HPIBsingle_ship-002.jpg)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 12.05.2019, 14:05:49
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 25.04.2019, 12:13:43
Jenkit tilaavat vihdoinkin uuden jäänmurtajan:

Suomalaiset kärkkyvät tilauksia tämän tiimoilta (YLE):

"Olen luottavainen, että jonkinlainen osuus meillä siinä aluksessa on" – Suomalaisfirmat odottavat Yhdysvaltain jäänmurtajakauppojen vahvistumista (https://yle.fi/uutiset/3-10774777)
Suomi voi saada satojen miljoonien tilaukset – Yhdysvaltain pitkään hierottu jäänmurtajatilaus nytkähti eteenpäin (https://yle.fi/uutiset/3-10772398)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 15.05.2019, 15:33:40
Arctian ja nykyään myös Meritaidon uusi toimitusjohtaja valittu:
http://arctia.fi/2019/05/15/maunu-visuri-arctia-oyn-toimitusjohtajaksi/ (http://arctia.fi/2019/05/15/maunu-visuri-arctia-oyn-toimitusjohtajaksi/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.08.2019, 21:07:08
Kanada uudistaa jäänmurtajalaivastonsa - kuusi uutta murtajaa korvaa vanhat:

https://www.canada.ca/en/canadian-coast-guard/news/2019/08/canadian-coast-guards-new-icebreakers.html (https://www.canada.ca/en/canadian-coast-guard/news/2019/08/canadian-coast-guards-new-icebreakers.html)

edit: sama suomeksi:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/kanada-uusii-vanhentuneet-murtajansa/ (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/kanada-uusii-vanhentuneet-murtajansa/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.08.2019, 08:54:50
Venäjän jäänmurtajalaivaston uusiminen ja kasvattaminen jatkuu - Pietarissa sijaitseva Baltian telakka sai tilauksen neljännestä ja viidennestä LK-60 -tyyppisestä ydinkäyttöisestä jäänmurtajasta:

http://en.portnews.ru/news/281452/ (http://en.portnews.ru/news/281452/)

Baltian telakka oli yllättäen myös ainut, joka vastasi tarjouspyyntöön - Venäjän kaukoitään rakennettavalta, käytännössä kaikki viimeaikaiset merkittävät venäläiset laivatilaukset haalineelta Zvezdan telakalta puuttui tarvittava lisenssi ydinkäyttöisten laivojen rakentamiseksi.

edit: sama suomeksi:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/venaja-rakentaa-viela-kaksi-uutta-ydinmurtajaa/ (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/venaja-rakentaa-viela-kaksi-uutta-ydinmurtajaa/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.08.2019, 15:12:24
Saimaan irtokeula laskettu vesille:

https://vayla.fi/-/maailman-ensimmainen-moottoroitu-jaata-murtava-irtokeula-laskettiin-vesille#.XWfBEHtRUuV (https://vayla.fi/-/maailman-ensimmainen-moottoroitu-jaata-murtava-irtokeula-laskettiin-vesille#.XWfBEHtRUuV)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Aleksi Lindström - 29.08.2019, 16:21:45
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 29.08.2019, 15:12:24
Saimaan irtokeula laskettu vesille:

https://vayla.fi/-/maailman-ensimmainen-moottoroitu-jaata-murtava-irtokeula-laskettiin-vesille#.XWfBEHtRUuV (https://vayla.fi/-/maailman-ensimmainen-moottoroitu-jaata-murtava-irtokeula-laskettiin-vesille#.XWfBEHtRUuV)

Artikkelista lainattua: Puskijana toimii Alfons Hakans AS:n hinaaja Calypso, johon tehdään tarvittavat modifioinnit, jotta siihen voidaan kytkeä irtokeula.

Noita modifiointeja ollaan mitä todennäköisimmin juuri tekemässä Teijon telakalla, missä Calypso on ollut 24.8. lähtien.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.08.2019, 16:28:32
Yksi jäänmurron edellyttämistä muutoksista oli myös Calypson suulakepotkureiden vaihtaminen pronssisiin avopotkureihin:

(https://akerarctic.fi/app/uploads/2018/12/calypso-07-1024x683.jpg)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 05.09.2019, 17:40:04
Maailman uusin nelipotkurinen murtajakin ehti koeajolle:

http://vyborgshipyard.ru/ru/rubric/na-russkom?year=2019&month=9&novelty=655 (http://vyborgshipyard.ru/ru/rubric/na-russkom?year=2019&month=9&novelty=655) (lehdistötiedote venäjäksi; sisältää kuvan)

Ei siitä kyllä kaunis tullut... ::)

edit: Rosmorport taas on tilannut uuden 21900M2-tyyppisen murtajansa yllättäen Pellan telakalta, joka oli ainut tarjoaja. Itse olisin odottanut, että tuo tilaus olisi mennyt Viipuriin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 11.09.2019, 00:06:16
Rosatom on esitellyt instagramissa tulevaisuuden Leader-atomimurtajakonseptia, joka olisi tulossa ajankohtaiseksi vuoden 2035 maissa. Aluksista tulisi 209 metrin mittaisia ja niiden pitäisi murtaa jopa neljä metriä paksua jäätä.

Vilkaise instagram-video täältä (https://www.instagram.com/p/B2MT_xABbhO/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.09.2019, 08:37:05
"Leader" on minun silmissäni eräänlainen valkoinen elefantti, josta on nyt puhuttu niin pitkään, ettei yksikään venäläinen uskalla Putinin vielä eläessä "perääntyä" hankkeesta. Todella kallis alus, joka sitoo paljon resursseja, mutta josta saatava hyöty on vähintäänkin kyseenalainen. Ne kauppalaivat, jotka pystyvät seuraamaan tuota 110-megawattista, nelipotkurista hirviötä vaurioitumatta itse ovat melko vähissä - itse asiassa alkuperäinen SA-15-sarjakin rakennettiin siksi, että aiemmat neuvostokauppalaivat vaurioituvat kun jäänmurtajan potkurivirta heitti jääkalikoita niiden keulaa vasten.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.10.2019, 13:13:00
Maailman suurin ei-ydinkäyttöinen jäänmurtaja Viktor Chernomyrdin on lähtenyt merikokeille Pietarista:

http://forums.airbase.ru/2019/07/t91301_8--mnogofunktsionalnyj-linejnyj-dizel-elektricheskij-ledokol-pr.html#p7928121 (http://forums.airbase.ru/2019/07/t91301_8--mnogofunktsionalnyj-linejnyj-dizel-elektricheskij-ledokol-pr.html#p7928121)

Alus on vuosia jäljessä aikataulusta ja sitä ovat piinanneet niin suunnitteluvirheet, sanktiot, ruplan arvon romahtaminen kuin tulipalokin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.10.2019, 09:23:55
Toisaalta joskus Venäjältä valmistuu hyviäkin jäänmurtajia - Suomessa suunniteltu "vaikeiden olojen täsmämurtaja" Ob luovutetaan perjantaina:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/aker-arctic-on-vahvoilla-korkeiden-leveysasteiden-lng-pelissa/ (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/aker-arctic-on-vahvoilla-korkeiden-leveysasteiden-lng-pelissa/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 18.10.2019, 09:42:36
YLE: Suomi aikoo uusia jäänmurtajat – Päätös satojen miljoonien investoinnista tehdään vielä tällä hallituskaudella (https://yle.fi/uutiset/3-11025094?origin=rss)

LainaaSuomi aikoo uusia jäänmurtajat – Päätös satojen miljoonien investoinnista tehdään vielä tällä hallituskaudella

Valtio-omisteinen murtajayhtiö Arctia selvittää parhaillaan, mitkä aluksista on korvattava kokonaan uusilla ja mitkä voitaisiin modernisoida vastaamaan merenkulun nykypäivän vaatimuksia.

Samaan aikaan kun Suomen jäänmurtajia huolletaan ja valmistellaan tulevaa talvea varten, maan hallitus pohtii kaluston uudistamista. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoo, että strateginen päätös murtajakaluston uusimisesta tehdään vielä tämän hallituskauden aikana.

Valtio-omisteisen murtajayhtiö Arctian kahdeksasta jäänmurtajasta vanhimmat ovat tulleet käyttöön jo 1950- ja 1970-luvuilla.


Tarvitaan leveämpiä väyliä ja ympäristökin on huomioitava aiempaa tarkemmin

Jäänmurtajien apua tarvitsevat rahti- ja matkustajalaivat ovat vuosikymmenten aikana tulleet suuremmiksi, joten murtajiltakin vaaditaan nyt ja jatkossa enemmän.

Jatkossa tarvitaan muun muassa leveämpiä väyliä ja ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän ahtojäitä. Myös alusten vaikutukset ympäristöön on säädösten kiristyessä huomioitava aiempaa tarkemmin.

– Laivat ovat leveämpiä ja laivojen konetehot ovat ympäristömääräysten myötä aiempaa heikompia, jolloin avustuksen tarve kasvaa, Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo.

Vielä ei ole aluskohtaista listaa siitä, mitkä jäänmurtajista pitää uusia kokonaan ja mitkä niistä mahdollisesti voitaisiin modernisoida.

– Pitää pohtia modernisoinnin kustannukset suhteessa tulevaan käyttöikään, Paatero selventää.

Suomen nykyisistä murtajista vain yksi pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Visurin mukaan meneillään oleva murtajaselvitys on tehtävä huolella ja yhdessä väyläviraston kanssa.

– Tulevaisuuden tarpeeseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, Visuri sanoo.

Hänen mukaansa keskeisimpiä tekijöitä ovat avustettavien laivojen määrä, laivojen koko, ilmastonmuutoksen vaikutukset jääkenttään ja kaluston teknistaloudellinen elinikä.

Visuri toteaa, että vanhaakin kalustoa on paljonkin uudistettu vuosien saatossa, joten mihinkään paniikkiratkaisuihin ei suuresta uudistustarpeesta huolimatta ole järkevää lähteä. Hänen mukaansa on tärkeää varmistaa, että uusi kalusto on varmasti tulevaisuuden tarpeisiin sopivaa.


Hallitus selvittää myös mahdollisuudet tehdä yhteistyötä Ruotsin kanssa

Murtajakaluston uusiminen on iso investointi. Paateron mukaan kyse on sadoista miljoonista euroista.

Ministeri muistuttaa, että myös rajavartiostolla on tarpeita ja puolustusvoimilla on jo menossa isot laivahankinnat.

– Murtajat pitää aikatauluttaa näiden kanssa yhdessä.

Jäänmurtajahankinnassa selvitetään Suomen rannikon erityistarpeet ja myös se, miten Ruotsin kanssa voitaisiin tehdä tulevaisuudessa tiiviimpää yhteistyötä.

Myös Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo pitävänsä yhteistyökuvioiden kehittämistä järkevänä.

Paatero sanoo, ettei kyse ole kuitenkaan alusten yhteishankinnoista vaan käytännön yhteistyöstä Ruotsin kanssa.

– Esimerkiksi Perämeren osalta tilanne on se, että murtaja kannattaa tilata lähimmästä paikasta.

Paatero toteaa, että osaaminen murtajien rakentamisessa on Suomessa maailman huippua. Hänen mukaansa tätä on tarkoitus myös hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomalaistelakoiden tilauskirjat ovat kuitenkin jo nyt vuosiksi aika lailla täynnä, joten jos alukset halutaan lähivuosien aikana uudistaa, neuvottelut olisi syytä käynnistää pian.

Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 19.10.2019, 14:29:54
Onko Polaris niin onnistunut peruskonsepti, että sille voisi "mahdollisimman nopealla" aikataululla työstää sisaraluksen tai pari, tai parannetun version, jos prototyyppi ei ollut priima? Tai vaikka useammankin, jos osa menisi Ruotsiin?
Näin maallikon näkökulmastahan Suomessa korvattavaksi olisi varmuudella menossa Voima, ja jotenkin tuntuu siltä, ettei tehosekoittimillekaan katsota tarpeelliseksi enää tehdä sellaisia remontteja, joiden myötä ne muuttuisivat enemmän "jäänmurtajiksi". Urhon ja Sisun sekä Otson ja Kontion kohdalla voisi arvella teknistä käyttöikää vielä olevan jäljellä, koska aluksethan ovat varsin hyvin tehtyjä ja ylläpidettyjä, eikä niitä myöskään ole ajeltu ympäri maailmaa turhan takia.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 20.10.2019, 07:07:24
Polaris on mielestäni onnistunut perusratkaisu, mutta toisaalta olisi typerää olla hyödyntämättä sen jälkeen saatuja oppeja tai uusinta tekniikkaa mm. runkomuodon, polttoainetankkien ja voimalaitoksen osalta. Eihän Voimallekaan rakennettu täysin identtisiä sisaraluksia, koska kyseessä oli eräänlainen nelipotkurisen murtajan prototyyppi. Toki monia hyvin mietittyjä asioita voi myös toistaa sellaisenaan.

Näin lonkalta sanoisin, että perinteisen jäänmurtajan taloudellinen realistinen käyttöikä on noin 50 vuotta ilman suuria remontteja ja esimerkiksi voimalaitoksen uusimista. Voimalla tämä ylittyy 1970-luvun lopun laajan peruskorjauksen vuoksi (mm. pääkoneet vaihdettiin) ja jo nyt maailman vanhin käytössä oleva jäänmurtaja palvelee Suomenlahden talvimerenkulkua todennäköisesti vielä 70-vuotiaanakin 2020-luvun puolivälissä. Urholla ja Sisulla tuo rajapyykki alkaa kuitenkin tulla vastaan joten vähitellen olisi hyvä alkaa pohtia laivaston uusimista.

Nykyinen hallituskausi päättyy 2023 joten mikäli hankintapäätös tehdään lähivuosina tämän hallituskauden aikana, voisi ensimmäinen uusi murtaja valmistua suurin piirtein niihin aikoihin kun Urhon ja Sisun luovutuksesta tulee kuluneeksi tuo mainitsemani 50 vuotta. Uuden murtajan voi nopeimmillaan hankkia 3-4 vuodessa ja sisaralukset valmistuvat noin vuoden välein. Suomessa sijaitsevista telakoista ainakin Raumalla ja Helsingissä luulisi olevan slotteja vapaana 20-luvun puolivälin luovutuksille. Tämän jälkeen voisi harkita Voiman korvaamista, sillä taannoisen elinkaaren pidennyksen laskettiin antavan käyttövuosia ainakin ensi vuosikymmenen puoliväliin asti.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 30.11.2019, 00:50:58
Uuden Arktikan pitäisi aloittaa ensimmäiset koeajot Suomenlahdella joulukuussa:

http://portnews.ru/top_news/287731/ (http://portnews.ru/top_news/287731/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 12.12.2019, 11:58:04
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 30.11.2019, 00:50:58
Uuden Arktikan pitäisi aloittaa ensimmäiset koeajot Suomenlahdella joulukuussa:

http://portnews.ru/top_news/287731/ (http://portnews.ru/top_news/287731/)
Jutussa kirjoitetun mukaisesti Arktika on tänään lähtenyt koeajolle ja on parhaillaan satamasta Kronstadtiin johtavalla kapealla väylällä.

Kas kun tästä ei ole nostettu meteliä - etenkin kun atomikäyttöinen rahtilaiva Sevmorput on sattumalta (?) myös Pietarissa tänään!  ::)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 12.12.2019, 13:01:54
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 12.12.2019, 11:58:04 Kas kun tästä ei ole nostettu meteliä - etenkin kun atomikäyttöinen rahtilaiva Sevmorput on sattumalta (?) myös Pietarissa tänään!  ::)
Sevmorput-jutut oheiseissa topicissa (http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=13693.0).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 12.12.2019, 14:14:00
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 12.12.2019, 13:01:54
Sevmorput-jutut oheiseissa topicissa (http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=13693.0).
Tarkoitin vain sitä, että Suomenlahdella on liikkeellä kaksi eri atomikäyttöistä laivaa yhden päivän sisällä, eikä missään ole (vielä) näkynyt juttua siitä. Tuskin Sevmorputin jokaista käyntiä tarvitsee tuohon topiciin laittaa.  ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.12.2019, 16:01:00
Arktikan reaktorit ei ole vielä käytössä, vaan laiva kulkee hätädieselgeneraattorien voimalla.

Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 12.12.2019, 14:14:00
Tuskin Sevmorputin jokaista käyntiä tarvitsee tuohon topiciin laittaa.  ;)

Pidetään vaan kirjaa. Laivahan kävi tänä vuonna ensimmäistä kertaa napapiirin eteläpuolella sitten 90-luvun ja on nyt toista kertaa historiansa aikana Suomenlahdella.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 12.12.2019, 17:13:25
Venäjää osaamattomille sekä käännöskoneiden jälkeä kritisoiville ohessa artikkeleita uuden Arktikan koeajosta:

http://portnews.ru/top_news/288514/ (http://portnews.ru/top_news/288514/)
https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2019/12/worlds-largest-nuclear-icebreaker-starts-sea-trails (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2019/12/worlds-largest-nuclear-icebreaker-starts-sea-trails)

Maalis-huhtikuussa tarkoituksena pitää laajemmat koeajot.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 18.01.2020, 15:28:46
Dmitri Medvedev myönsi rahaa 120 megawatin ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentamiseen:

https://www.verkkouutiset.fi/venajan-paaministeri-teki-miljardien-laivatilauksen-hetkea-ennen-eroaan/ (https://www.verkkouutiset.fi/venajan-paaministeri-teki-miljardien-laivatilauksen-hetkea-ennen-eroaan/)

Aluksen kehitys alkoi 90-luvun alussa, jolloin Venäjällä oltiin vahvasti sitä mieltä, että Koillisväylän liikenteen tulee perustua jäänmurtajavetoisiin saattueisiin sen sijaan, että laivat yrittäisivät operoida reitillä itsenäisesti. Pian tämän jälkeen Suomessa kehitettiin DAS-konsepti eli perä edellä itsenäisesti jäissä kulkeva kauppalaiva, josta muodostui sittemmin arktisten alueiden aikataulukriittisten kuljetusjärjestelmien vakioratkaisu.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.02.2020, 15:52:15
Leader-projektista on näemmä kirjoitettu taas juttu suomeksi:

https://www.aamulehti.fi/a/8174aa29-e53d-4b0b-b593-a3554b8d42dc (https://www.aamulehti.fi/a/8174aa29-e53d-4b0b-b593-a3554b8d42dc)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 03.03.2020, 16:34:51
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/rauman-telakka-patistaa-suomea-ja-ruotsia-hankkimaan-yhdessa-jaanmurtajia-antaisi-melkoisen-teollisen-boostin/9459167f-a07b-4079-ab1c-25c30b3c5022 (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/rauman-telakka-patistaa-suomea-ja-ruotsia-hankkimaan-yhdessa-jaanmurtajia-antaisi-melkoisen-teollisen-boostin/9459167f-a07b-4079-ab1c-25c30b3c5022)

LainaaRauman telakka patistaa Suomea ja Ruotsia hankkimaan yhdessä jäänmurtajia – "antaisi melkoisen teollisen boostin"

Rauman telakka patistaa Suomea ja Ruotsia tekemään yhteishankinnan jäänmurtajistaan. Suomi on ostamassa kaksi murtajaa ja Ruotsi kolme.

"Viiden samanlaisen murtajan hankkiminen kahden kansakunnan kesken antaisi melkoisen teollisen boostin", Rauma Marine Constructions Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Niini maalailee.

Rauma on vahvasti tyrkyllä kummankin maan murtajien valmistuspaikaksi, vaikka hankinnat tehtäisiin erikseenkin.

Yhteishankinta helpottaisi kuitenkin telakan myynti- ja suunnittelutyötä sekä alusten teknistä kehitystoimintaa.

Niinin mukaan alusten hankinnassa on nyt menossa "sekava tilanne". Ruotsin puolella SSAB. ABB, SAAB ja Stena ovat perustaneet konsortion, joka saattaa RMC:n harmiksi sooloilla tilauksessa.

"Tilauksen meno muualle olisi ankara isku suomalaiselle arktisen teknologian klusterille."

Jäänmurtajia voitaisiin tehdä Euroopassa ainakin Italiassa, Ranskassa ja Romaniassa.

Jäänmurtajien kappalehinta on noin 150 miljoonaa euroa, joten viiden murtajan paketista kertyisi RMC:lle helposti 800 miljoonan euron potti.

Yhteishankinta auttaisi nimenomaan uuden tekniikan kehittämisessä.

Murtajien elinikä on 40 vuotta. Ruotsissa puhutaan, että alusten pitää pystyä vastaamaan 2050-luvun hiilineutraaliustavoitteisiin.

"Tätä tekniikkaa ei ole vielä missään, vaan se on kehitettävä. Valtiollisilla tilauksilla on suuri merkitys, kun uutta teknologiaa kehitetään"; Niin sanoo.

Jäänmurtajahankintaan olisi saatavissa myös halpaa 30 vuoden EU-lainaa, mikäli kaksi tai useampi jäsenmaa tekee yhteishankinnan.

Rauman telakalla on muutoin tällä hetkellä tanakka, yli miljardin euron tilauskanta. Se käsittää matkustajalautat Vaasaan ja Uumajan sekä Helsingin ja Tallinnan linjoille.

Näiden valmistuttua alkaa merivoimien korvettien teko.

Viimeisimpänä tilauksena RMC ilmoitti viikko sitten rakentavansa kaksi autolauttaa Australiaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 04.03.2020, 15:37:46
"MERLOG 2030 selvitys: jäänmurtajien määrää ei voida vähentää nykyisestä
- kapasiteetin lasku aiheuttaisi Suomen teollisuudelle merkittävät lisäkustannukset

Turun ylipiston ja Aalto-yliopiston asiantuntijaryhmältä valmistui alkutalvesta selvitys suomalaisten jäänmurtajien kapasiteettitarpeesta vuoteen 2030 asti. Selvityksessä tarkasteltiin Suomen merikuljetusten logistiikkaa ja ulkomaankaupan kilpailukykyä.

Selvityksen päätulos on, että jäänmurtokapasiteetin kasvattaminen – eli murtajien lisääminen nykyisestä – ei huomattavasti vähennä viivästyksistä aiheutuvia kustannuksia. Kapasiteetin lasku puolestaan nostaa kustannuksia nopeasti ja merkittävästi. Jäänmurron suorituskyky taas vaikuttaa koko logistisen ketjun viiveisiin ja sitä kautta Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyyn."


https://www.smu.fi/uutiset/merlog-2030-selvitys-jaanmurtajien-maaraa-ei-voida-vahentaa-nykyisesta/ (https://www.smu.fi/uutiset/merlog-2030-selvitys-jaanmurtajien-maaraa-ei-voida-vahentaa-nykyisesta/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.03.2020, 12:35:18
Väylältä tiedote uusista jäänmurtajista:

https://vayla.fi/-/suomi-ja-ruotsi-sopivat-uusien-jaanmurtajien-suunnittelusta
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Kalle Id - 10.03.2020, 22:10:27
Sjöfartsverketin tiedote: https://www.mynewsdesk.com/se/sjofartsverket/pressreleases/nytt-svensk-finskt-samarbetsavtal-foer-nya-isbrytare-2980231 (https://www.mynewsdesk.com/se/sjofartsverket/pressreleases/nytt-svensk-finskt-samarbetsavtal-foer-nya-isbrytare-2980231) kertoo lisäksi suoraan, että suunniteltavat uudet murtajat korvaavat Ruotsissa Atle-luokan. Kuten oli toki oletettavaa muutenkin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Janne Koskinen - 26.04.2020, 23:48:42
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 12.12.2019, 17:13:25
Venäjää osaamattomille sekä käännöskoneiden jälkeä kritisoiville ohessa artikkeleita uuden Arktikan koeajosta:

http://portnews.ru/top_news/288514/ (http://portnews.ru/top_news/288514/)
https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2019/12/worlds-largest-nuclear-icebreaker-starts-sea-trails (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2019/12/worlds-largest-nuclear-icebreaker-starts-sea-trails)

Maalis-huhtikuussa tarkoituksena pitää laajemmat koeajot.

Reaktori vaihtoon:

https://thebarentsobserver.com/en/industry-and-energy/2020/04/better-leave-arktika-icebreaker-st-petersburg-until-it-works-properly
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.04.2020, 09:30:48
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 26.04.2020, 23:48:42
Reaktori vaihtoon

Itse taas en näe mitään syytä jättää tuota murtajaa vuodeksi laituriin odottamaan vaihtomoottoria. 40 megawatin "vajaatehollakin" Arktikassa on enemmän "potkua" kuin Suomessa rakennetuissa Taymyrissa ja Vaygachissa (niin raakaa tehoa kuin työntöä per kilowatti), puhumattakaan Karanmerellä päivystävästä "savukoneesta" eli 70-luvulla rakennetusta Krasinista.

(https://ic.pics.livejournal.com/dmitry_v_ch_l/33415636/1013241/1013241_original.jpg)

Lähde: https://dmitry-v-ch-l.livejournal.com/326300.html (https://dmitry-v-ch-l.livejournal.com/326300.html)

Tuo Dmitry Lobusovin blogi on muuten mielenkiintoinen seurattava - kyseinen herra kun on maailman suurimman ydinmurtajan kippari ja postailee lähes päivittäin valokuvia Obinlahden ja Karanmeren liikenteestä, ja lisäksi vastailee kommenteissa ihmisten kysymyksiin (venäjäksi tosin).
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.04.2020, 12:41:37
Pietarissa lähes kymmenen vuotta rakenteilla ollut dieselsähköinen jäänmurtaja Viktor Chernomyrdin luovutettaneen vihdoinkin loppuvuodesta. Epäonnista jäänmurtajaa ovat koetelleet niin suunnitteluvirheet, tulipalo kuin Venäjän talouskriisi ja siitä seurannut ruplan arvon romahtaminen. Nyt ylimääräisistä kustannuksista on kuitenkin päästy vihdoinkin sopuun.

https://www.kommersant.ru/doc/4333218 (https://www.kommersant.ru/doc/4333218)

Alkuperäisen aikataulun mukaan maailman suurimman ei-ydinkäyttöisen jäänmurtajan olisi pitänyt valmistua joulukuussa 2015.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.04.2020, 09:18:57
Taas yksi jäänmurtajahankinta Venäjällä vaikeuksissa: Rosmorportin huhtikuun alussa julkaisemaan 18 megawatin dieselsähköisen jäänmurtajan tarjouspyyntöön ei tullut yhtään vastausta. Kommersant ennusti tämän heti julkaisun jälkeen, koska ruplan arvon heilahtelu tekee hallaa varsinkin ostettaessa pääkoneita ja propulsiolaitteita ulkomailta (tässä tapauksessa Suomesta) ja muutenkin 7.3 miljardin ruplan (85...90 miljoonaa euroa) maksimihinta on liian alhainen tuontyyppiselle murtajalle, jonka hinta pyörinee jossain siinä sadan miljoonan euron korvilla. Itse asiassa Viipurin telakka, joka on jo rakentanut kaksi vastaavaa jäänmurtajaa, jättäytyi pois jo tätä viimeisintä edeltäneestä projektista - aluksen hinnaksi oli määrätty 7.5 miljardia ruplaa, joka Viipurin mielestä oli kolmisen miljardia alakanttiin.

http://sudostroenie.info/novosti/30088.html (http://sudostroenie.info/novosti/30088.html)
https://www.kommersant.ru/doc/4310350 (https://www.kommersant.ru/doc/4310350)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.05.2020, 18:15:52
Neljännen ja viidennen 60 megawatin ydinkäyttöisen jäänmurtajan (Projekti 22220/LK-60Ya) nimiksi kaavaillaan Yakutiya ja Chukotka. Toisin kuin vanhojen Arktika-luokan murtajien mukaan nimetyt sarjan kolme ensimmäistä alusta - Arktika, Sibir ja Ural - nämä ovat täysin uusia nimiä venäläisille jäänmurtajille.

http://www.morvesti.ru/news/1679/83486/ (http://www.morvesti.ru/news/1679/83486/) (venäjäksi)

Toki myös Ural on siinä mielessä uusi, että laiva nimettiin ennen luovutusta 50 Let Pobedyksi ("50 vuotta voitosta"). Kuten hyvin tiedämme, laiva valmistui lopulta lähempänä sodan päättymisen 60-vuotisjuhlaa. Joku vääräleuka voisi ehdottaa Yakutiyan nimeksi "70 Let Pobedy" koska aluksen valmistuessa sodan päättymisestä tulee kuluneeksi noin 80 vuotta... ;)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.05.2020, 08:49:08
Yakutiyan (Jakutian) köli laskettu:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/uuden-ydinjaanmurtajan-koli-laskettiin-baltian-telakalla/ (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/uuden-ydinjaanmurtajan-koli-laskettiin-baltian-telakalla/)

Näemmä alusten minimisyväys on kasvanut 8.5 metristä 8.65 metriin.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 10.06.2020, 01:10:08
Trump haluaa USA:lle uusia jäänmurtajia. https://www.rt.com/usa/491332-trump-orders-polar-icebreaker-fleet/
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.06.2020, 12:04:51
Myös ydinkäyttöisistä jäänmurtajista haaveilevat:

https://www.thedrive.com/the-war-zone/33971/trump-orders-coast-guard-to-look-into-building-nuclear-powered-icebreakers-like-russia (https://www.thedrive.com/the-war-zone/33971/trump-orders-coast-guard-to-look-into-building-nuclear-powered-icebreakers-like-russia)

edit: Tässä vielä linkki alkuperäiseen Valkoisen talon memoon:

https://www.whitehouse.gov/presidential-actions/memorandum-safeguarding-u-s-national-interests-arctic-antarctic-regions/

Tuossa jäänmurtajien liisaamisessa voisi olla bisneksen paikka Suomellekin. Tarjontaa on vähän, joten päivätaksa voi olla varsin korkea.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Masalin - 12.06.2020, 02:23:34
Ja Venäjä tilasi ensimmäisen vähintään kolmesta entistä tehokkaammasta jäänmurtajasta (120MW verrattuna Arktikan 60MW), yli 200 metriä pitkän ja 40 metriä korkean Leaderin. Jäänmurtokyky 4,3 metriä verrattuna Arktikan ja sen kahden tulevan sisaraluksen 3 metriin. Mahdollisuus olla merellä kahdeksan kuukautta käymättä satamassa. Leaderin hinta 1,6 mrd €, valmis pitäisi olla vuosikymmenen lopulla, kaikkien kolmen vuoteen 2033 mennessä.
https://www.rt.com/russia/486685-new-nuclear-icebreaker-arctic/
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.06.2020, 12:28:05
Arktikan luovutusta odotellaan loppuvuodesta ja viallinen propulsiomoottori vaihdetaan ensi syksynä:

https://www.kommersant.ru/doc/4378535 (https://www.kommersant.ru/doc/4378535) (venäjäksi)

Artikkelin lopussa on huolestuttava kommentti professori Tsoy'lta: Arktika on ylipainoinen ja alun perin 8.55 metriin määritetty minimisyväys on kasvanut 9.3 metriin. Tällöin aluksen mahdollisuus operoida tehokkaasti Obin ja Jenisein matalissa jokisuistoissa vaikeutuu huomattavasti.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 23.06.2020, 12:00:24
Päivän jäänsärkijäuutiset Venäjältä:

Arktika lähti tänään toiselle merikoematkalleen. Ensimmäiselle matka joulukuussa 2019 tehtiin vielä dieselvoimalla, mutta tällä matkalla uraanin pitäisi jo haljeta. Aluksen suunnittelusta vastanneen keskussuunnittelutoimisto "Icebergin" mukaan laiturikokeissa vaurioituneen propulsiomoottorin myötä kymmenellä megawatilla pienentynyt propulsioteho heikentää aluksen maksimijäänmurtokykyä noin 20 senttimetriä - 2.9 metristä 2.7 metriin. Vaihtomoottori on jo tekeillä ja asennetaan syksyllä 2021.

https://www.mvestnik.ru/newslent/golovnoj-universalnyj-atomnyj-ledokol-arktika-vyshel-na-zaklyuchitelnyj-etap-hodovyh-ispytanij/ (https://www.mvestnik.ru/newslent/golovnoj-universalnyj-atomnyj-ledokol-arktika-vyshel-na-zaklyuchitelnyj-etap-hodovyh-ispytanij/)

Krylov-tutkimusinstituutin alaisuudessa toimiva Baltsudoproekt on suunnitellut Rosmorportille 13 megawatin LNG-käyttöisen jäänmurtajan, joka murtaa 1.5 metrin paksuista kiintojäätä.

http://sudostroenie.info/novosti/30566.html (http://sudostroenie.info/novosti/30566.html)

edit: Tänään julkaistu laajempi artikkeli avaa vähän murtajan teknisiä ratkaisuja:

http://sudostroenie.info/novosti/30585.html (http://sudostroenie.info/novosti/30585.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.06.2020, 23:33:44
FleetPhotossa on pari tuoretta valokuvaa irtokeulasta:

https://fleetphoto.ru/vessel/107029/ (https://fleetphoto.ru/vessel/107029/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.07.2020, 14:29:31
Leaderin rakentaminen aloitettu. Ensimmäisen aluksen nimeksi tulee Rossiya.

http://sudostroenie.info/novosti/30679.html (http://sudostroenie.info/novosti/30679.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.07.2020, 13:34:01
Rossiyan köli laskettaneen syyskuussa.

https://sudostroenie.info/mobver/novosti/30753.html (https://sudostroenie.info/mobver/novosti/30753.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 28.07.2020, 13:53:24
Romutus uhkaa Tanskan käytöstä poistettua vähälle käytölle jäänyttä Danbjørn ja Isbjørn -kaksikkoa. Romuttamisesta järjestetään tarjouskilpailu EU:n sisäisesti, mutta suurimmat todennäköisyydet ovat romuttaa ne kotimaassaan. Lisää juuttien murteella Maritimedanmarkissa:

https://maritimedanmark.dk/Mobil/?Id=44005 (https://maritimedanmark.dk/Mobil/?Id=44005)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.07.2020, 14:08:52
Danskien kohdalla lienee aina syytä mainita, että nämä ovat ainoat kahdella keulapotkurilla varustetut murtajat, joita ei ole rakennettu Wärtsilän Helsingin telakalla.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.08.2020, 12:34:41
Kanadalainen Chantier Davie -telakka aikoo perustaa jäänmurron osaamiskeskuksen:

https://www.newswire.ca/news-releases/davie-confirms-polar-leadership-with-icebreaker-centre-launch-893515154.html (https://www.newswire.ca/news-releases/davie-confirms-polar-leadership-with-icebreaker-centre-launch-893515154.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Juhani Mehto - 16.09.2020, 16:09:32
Arktika on ollut nyt jo pidemmän aikaa koeajolla Suomenlahden perukassa Koiviston edustalla. Onko siinä jo reaktori käytössä?
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.09.2020, 19:47:12
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 16.09.2020, 16:09:32
Arktika on ollut nyt jo pidemmän aikaa koeajolla Suomenlahden perukassa Koiviston edustalla. Onko siinä jo reaktori käytössä?

Reaktorit otettiin käyttöön jo edellisellä koematkalla.

edit: Merikokeet suoritettu ja Arktika valmistautuu lähtemään kohti Murmanskia:

https://en.portnews.ru/news/301877/ (https://en.portnews.ru/news/301877/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 22.09.2020, 15:05:31
Arktika lähtenyt Pietarista Murmanskia kohti tänään noin klo 13 Suomen aikaa.

https://thebarentsobserver.com/en/nuclear-safety/2020/09/despite-major-technical-troubles-new-icebreaker-arktika-sets-course-barents (https://thebarentsobserver.com/en/nuclear-safety/2020/09/despite-major-technical-troubles-new-icebreaker-arktika-sets-course-barents)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.09.2020, 15:39:42
Ilmeisesti tarkoitus on käydä Franz Josefin maalla säätämässä sähköistä propulsiojärjestelmää jäissä. Näinköhän 83. leveyspiiriltä löytyy jäätä kun kerran Ponantin 1C-jääluokan risteilijäkin pääsi 85. leveyspiirille asti noilla vesillä...
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 25.09.2020, 12:30:03
Arktika ohittanut aamulla Skagenin, Sevmorput (mainitaan tällä kertaa tässä topicissa, vaikkakin kuuluisi muuten Koillisväylä-topiciin) taas kiinnittynyt jotakuinkin samoihin aikoihin laituriin Pietarissa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.10.2020, 12:03:26
25 megawatin dieselsähköinen jäänmurtaja Viktor Chernomyrdin on vihdoin luovutettu Pietarissa, "vain" viisi vuotta aikataulusta jäljessä:

https://en.portnews.ru/news/302511/ (https://en.portnews.ru/news/302511/)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Pekka Laakso - 05.10.2020, 15:20:28
Pohjoisen jäämeren ennätysvähäisen jääpeitten vuoksi ensimmäisiä jääkoeajojaan tekevä Arktika paineli suoraan Pohjoisnavalle.

https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/10/russias-new-giant-icebreaker-sailed-straight-north-pole (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/10/russias-new-giant-icebreaker-sailed-straight-north-pole)
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 05.10.2020, 22:36:32
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 05.10.2020, 15:20:28
Pohjoisen jäämeren ennätysvähäisen jääpeitten vuoksi ensimmäisiä jääkoeajojaan tekevä Arktika paineli suoraan Pohjoisnavalle.

https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/10/russias-new-giant-icebreaker-sailed-straight-north-pole (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/10/russias-new-giant-icebreaker-sailed-straight-north-pole)

Viimeiset viisi latitudia mentiin 12 solmun keskinopeudella viimeisen AIS-pisteen näyttäessä yli 18 solmun hetkellistä nopeutta. Ei huonosti ottaen huomioon, että SB-puolen potkuri pyörii vain puolella teholla propulsiomoottorin vaurioiduttua merikokeissa.
Otsikko: Vs: Jäänmurron tulevaisuus
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.10.2020, 21:09:48
Kanada etsii käytettyä "kevyttä jäänmurtajaa", mutta maan laivanrakennusteollisuus on sitä mieltä, että sellainen pitäisi rakentaa kotimaisella telakalla:

https://www.cbc.ca/news/politics/shipbuilding-icebreaker-coast-guard-great-lakes-1.5751143

Mielenkiintoinen kommentti aiheeseen liittyen:

Tim Choi, a University of Calgary shipbuilding expert, said this recent tender suggests the federal government is operating on the flawed assumption that there is an abundance of used icebreakers on the market.

The deal with the Davie shipyard was an anomaly and federal officials "got lucky" last time because there happened to be three vessels available, he said.

Choi said he believes the federal government isn't likely to be so fortunate this time: his research suggests there may be only one light icebreaker out there that would fit in the bill — in Finland — and it's not clear the Finns are ready to part with it.

"There are very few requirements for a vessel like that outside of Canada and the United States in the Great Lakes, St. Lawrence region," said Choi. "It's not like there's a used car lot where you can just go out and buy these things."

The shipbuilding association said it can make a strong case for a fast-track build in Canada. Choi said he believes procurement services may be forced in that direction anyway because of market conditions.


Minulle ei kyllä tule mieleen yhtään suomalaista laivaa, joka täyttäisi kanadalaisten varsin tiukat vaatimukset: jäänmurtoon suunniteltu alus, jääluokka PC 6 (1A Super) tai korkeampi, jäänmurtokyky vähintään 3 solmua 60 cm kiintojäässä, päämitat max. 75 x 23.2 x 4.7 m, enintään 25 vuotta vanha...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.10.2020, 22:34:22
Yhdysvaltain rannikkovartioston keskiraskaalla jäänmurtajalla, USCGC Healylla, on edessä laaja remontti taannoisen propulsiomoottorihuoneessa tapahtuneen tulipalon seurauksena. Hieman yllättäen varastosta löytyi kuitenkin kokonainen varamoottori, jota ollaan nyt laivaamassa Panaman kanavan kautta Baltimoresta Seattleen.

https://breakingdefense.com/2020/10/crippled-icebreaker-healy-to-get-complex-rebuild-huge-engine-heads-to-panama-canal/ (https://breakingdefense.com/2020/10/crippled-icebreaker-healy-to-get-complex-rebuild-huge-engine-heads-to-panama-canal/)

Healyssahan on paljon suomalaista suunnittelua; jenkit saivat runkomuodon ja propulsiolinjojen suunnitteluun apua Kvaerner Masa-Yardsin arktiselta tutkimuskeskukselta.

Vaihdoin viestiketjun otsikon hieman yleisluontoisemmaksi.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 12.10.2020, 11:45:23
Arktika on juuri saapunut Atomflotin laiturialueelle kotisatamaansa Murmanskiin.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 21.10.2020, 14:04:58
Arktikan virallinen käyttöönottoseremonia on pidetty tänään Murmanskissa.

https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/10/north-pole-ice-cap-too-thin-testing-russias-giant-icebreaker (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2020/10/north-pole-ice-cap-too-thin-testing-russias-giant-icebreaker)

Pohjoisnavan ympäristössäkään ei ollut tarpeeksi paksua jäätä, ainoastaan ohutta ja harvaa jäätä, joten Arktika tarvitsee vielä toiset jääkokeet. Artikkelin mukaan ilmeisesti joulukuussa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.10.2020, 21:07:52
Käynti pohjoisnavalla tähän aikaan vuodesta on kyllä puhdas julkisuustemppu. Jääkokeet tehdään normaalisti keskitalvella, jolloin jää on paksuimmillaan ja lujimmillaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.10.2020, 14:37:14
Vuonna 1958 rakennettu Karu (ex-Karhu; ex-Kapitan Chubakov) on päätetty romuttaa; alla venäjänkielinen uutinen tähän liittyvästä tarjouspyynnöstä.

https://portnews.ru/news/303972/ (https://portnews.ru/news/303972/)

Kar(h)ussahan oli loppua kohden peräti kolmenlaista pääkonetta: pari vanhaa Sulzeria, yksi 90-luvun Deutz ja varsin uusi Wärtsilä 20 -sarjan moottori. Melkoinen konemestarin unelma...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Janne Koskinen - 02.11.2020, 15:31:15
Uusista murtajista:

https://www.lapinkansa.fi/suomi-ja-ruotsi-hankkivat-kenties-yhteisia-jaanmur/3069109

"Pääjohtaja Kari Wihlman toteaa Väyläviraston tiedotteessa, että Suomen ulkomaankauppa ja kilpailukyky perustuvat ympärivuotiseen toimitusvarmuuteen. Tässä suhteessa uusien murtajien suunnittelu vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.

Murtajien edellytetään kykenevän avustamaan vähintään 32 metriä leveitä laivoja.

Muita tavoitteita ovat muun muassa kustannustehokas operointi, alhaiset elinkaarikustannukset ja siirtyminen fossiilittomaan polttoaineeseen vuoteen 2030 mennessä. Myös hiilidioksidipäästöjen vähentyminen on tärkeä päämäärä.

Suunnitteluyhtiön haastavin hanke
Aker Arcticin toimitusjohtaja Reko-Antti Suojanen painottaa tiedotteessa jäänmurtajien pitkää ikää. Ne suunnitellaan toimimaan puoli vuosisataa.

– Suunnitteluhankkeen tavoitteet ovat siis kunnianhimoiset, Suojanen kiteyttää.

– Vaikka olemme juuri suunnitelleet jäänmurtajan, joka selviytyy Pohjoisnavalla, tämä on tässä suhteessa Aker Arctin haastavin hanke tähän mennessä.

Konseptin valinta tapahtuu maaliskuussa. Tällöin myös rakentamisen kustannusarvio on tiedossa. Telakoiden kilpailutus toteutetaan, mikäli päätös murtajien rakentamisesta tehdään."

Suomeksi voisi sanoa että tästä projektista ei noilla lähtökohdilla voi syntyä kuin paskaa eli sutta ja sekundaa eli taas leikitään konsepteilla ja rakenteilla.

Viisainta laitaa Urho-luokan piirrustukset suurennokseen konetehon, leveyden yms. suhteen.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kalle Id - 02.11.2020, 17:21:02
Eipä se Urho-luokkakaan olisi syntynyt, jos ei olisi alettu tutkimaan miten voidaan tehdä asiat eri tavalla kuin aiemmissa murtajasukupolvissa, sen sijaan että olisi vaan monistettu Tarmo-luokka isompana...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 05.11.2020, 20:36:40
Pietarissa vuosikaudet rakenteilla ollut, milloin mitäkin epäonnea kohdannut 25 megawatin dieselsähköinen jäänmurtaja Viktor Chernomyrdin on vihdoinkin valmistunut. Alus tilattiin joulukuussa 2011 ja sen köli laskettiin Baltian telakalla lokakuussa 2012. Alkuperäisen laivanrakennussopimuksen mukaan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua jo joulukuussa 2015, mutta tästä meni vielä vuosi ennen kuin alus saatiin edes laskettua vesille. Kesällä 2017 ilmoitettiin, että alus siirrettäisiin varusteltavaksi läheiselle Amiraliteetin telakalle valmistumisen nopeuttamiseksi. Merikokeilla käytiin syksyllä 2019.

(https://fleetphoto.ru/photo/03/01/64/301646.jpg)

Tämä ja lisää kuvia löytyy FleetPhotosta (https://fleetphoto.ru/vessel/61740/).

1990-luvun alussa julkaistussa varsin kunnianhimoisessa jäänmurtajalaivaston uudistusohjelmassa 25 megawatin vaihtuvasyväyksinen linjajäänmurtaja, LK-25, oli suunniteltu avustamaan kauppalaivoilla Koillisväylällä sekä yhteistyössä ydinkäyttöisen jäänmurtajien kanssa että jääolosuhteiden salliessa itsenäisesti varsinkin matalilla rannikkoalueilla. Rakennusvaiheessa kuitenkin huomattiin, että suunnitteluvirheen seurauksena jäänmurtajasta olisi tullut liian painava, joten työt jouduttiin keskeyttämään vuosikausiksi sillä välin kun Projekti 22600 piirrettiin käytännössä uudelleen. Korjaavien toimenpiteiden myötä uusi lastiviiva jouduttiin lopulta maalaamaan "vain" 15-20 senttiä alkuperäisen yläpuolelle.

Venäjään kohdistuvien pakotteiden seurauksena aluksen hinta kasvoi puolella noin kahdeksasta peräti kahteentoista miljardiin ruplaan. Telakkayhtiö ei luonnollisestikaan sulattanut tätä ilman oikeusprosessia. Marraskuussa 2018 keskeneräisellä aluksella syttyi vieläpä tulipalo tuhoten ulkomailta hankittuja laitteita, joita ei vallitsevassa talous- ja poliittisessa tilanteessa noin vain korvattukaan. Lopuksi Koillisväylää nykyisin hallinnoiva Rosatom totesi, että Viktor Chernomyrdinin kahden metrin jäänmurtokyky ei ole riittävä arktisille vesille, joten alus otetaan käyttöön Suomenlahdella.

Kuten alukselle nimensä antanut edesmennyt pääministeri Chernomyrdin totesi, "me halusimme parasta, mutta se meni kuten aina ennenkin".

Viktor Chernomyrdinin kohdalla "painomunauksen" tehnyt suunnittelutoimisto kehitti myös Baltian telakalta hiljattain valmistuneen Arktika-ydinmurtajan, josta tuli niin ikään kevyesti ylipainoinen. Aina sanavalmiilta Chernomyrdiniltä löytyy tähänkin sopiva aforismi: "näin ei ole koskaan ennen käynyt ja nyt taas kävi näin".

Tällä hetkellä samainen toimisto suunnittelee Venäjän kaukoidässä, vielä osittain keskeneräisellä Zvezdan suurtelakalla rakennettavaa 120 megawatin ydinkäyttöistä jäänmurtajaa. Mitähän Viktor Stepanovits tähän sanoisi?

"Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin jos kyse on tulevaisuuden ennustamisesta".

Noh, ehkä ei pitäisi nauraa liikaa toisten epäonnelle ja kuolleen miehen sutkautuksille - lopputulos on kuitenkin maailman viidenneksi tehokkain ei-ydinkäyttöinen jäänmurtaja, joka varmasti tulee tarpeeseen mikäli Suomenlahdelle vielä joskus osuu kunnon jäätalvi. Venäjän pitkään kaavailema jäänmurtajalaivaston uudistaminen etenee ja ehkäpä Viktor Chernomyrdinin myötä näemme muutaman vanhan Wärtsilän 70-luvun tekeleen suuntaavan viimeiselle rannalle.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 03.12.2020, 14:44:09
Etelä-Saimaa: Saimaa saa viimein uuden jäänmurtajansa – Moottoroidulla irtokeulalla varustettu Calypso pääsee tositoimiin heti, kun kunnon talvi alkaa (https://esaimaa.fi/saimaa/saimaa/4028293d-643d-4335-b65a-996fcdf058a8)

edit: tässä vielä Väyläviraston oma tiedote:

Saimaalla otetaan käyttöön maailman ensimmäinen moottoroitu jäätä murtava irtokeula (https://www.epressi.com/tiedotteet/logistiikka-ja-liikenne/saimaalla-otetaan-kayttoon-maailman-ensimmainen-moottoroitu-jaata-murtava-irtokeula.html?block=5&customer=2217)

(https://www.epressi.com/media/userfiles/143526/1606991060/cache/irtokeula_koeajot-550x500.jpg)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Hannu Sarell - 03.12.2020, 21:01:37
Olihan tuolla aiemminkin se murtajakeula käytössä, mutta tässä taitaa olla omat koneet ja kai noissa "siivekkeissä" potkurit?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 03.12.2020, 21:57:05
Lainaus käyttäjältä: Hannu Sarell - 03.12.2020, 21:01:37
Olihan tuolla aiemminkin se murtajakeula käytössä, mutta tässä taitaa olla omat koneet ja kai noissa "siivekkeissä" potkurit?

Jo vain. Vanhempi irtokeula on Wärtsilän arktisen tutkimuskeskuksen peruja. Se kehitettiin tutkimuskäyttöön ja myytiin sittemmin Hangon Hinaukselle.

Tässä Twitter-ketjussa on kuvia sekä vanhasta että uudesta irtokeulasta:

https://twitter.com/AkerArctic/status/1244978866994778113 (https://twitter.com/AkerArctic/status/1244978866994778113)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.12.2020, 22:21:52
Navigator: Yhdysvallat suunnittelee jäänmurtajan vuokraamista (https://navigatormagazine.fi/uutiset/yhdysvallat-suunnittelee-jaanmurtajan-vuokraamista/)

Suomi mainittu!
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kalle Id - 14.12.2020, 23:20:19
Teksti jäi ainakin minulle vähän epäselväksi: suunnitellaanko nyt uuden murtajan vuokraamista Suomesta (mihin tuo alle 300 miljoonalla -osio viittaisi; Polarishan maksoi noin puolet tuosta) vai jonkun olemassaolevan suomalaisen murtajan rahtaamista väliaikaisratkaisuna?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 15.12.2020, 00:24:17
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 14.12.2020, 22:21:52
Navigator: Yhdysvallat suunnittelee jäänmurtajan vuokraamista (https://navigatormagazine.fi/uutiset/yhdysvallat-suunnittelee-jaanmurtajan-vuokraamista/)

Suomi mainittu!
Oheinen artikkeli saattaa olla hieman valaisevampi asian suhteen - tai sitten ei. Mutta jenkkien omasta "erikoisaluksestaan" Aiviqista artikkeli kertoo laajemmin:
https://www.alaskapublic.org/2020/12/14/trump-administration-may-hire-private-ship-to-fill-icebreaker-gap-by-years-end/ (https://www.alaskapublic.org/2020/12/14/trump-administration-may-hire-private-ship-to-fill-icebreaker-gap-by-years-end/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 15.12.2020, 18:26:15
Zvezdan telakalla on laskettu vesille ensimmäinen IBSV 10022 -tyyppinen jäätämurtava offshore-alus kolmisen vuotta kölinlaskun jälkeen:

https://en.portnews.ru/news/306302/ (https://en.portnews.ru/news/306302/)

Venäjänkielisessä artikkelissa on pari lisäkuvaa:

https://portnews.ru/news/306296/ (https://portnews.ru/news/306296/)

Keula on melkein suora kopio Helsingin telakalla 2005 valmistuneesta FESCO Sakhalin -aluksesta ja Arctechin sittemmin rakentamista "puolisisarista". Perä taas muistuttaa 1990-luvun monitoimimurtajia.

7.5 megawatin sähköiset ruoripotkurit on valmistanut GE:n ja Rosneftin Venäläinen yhteisyritys Sapphire.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 18.12.2020, 08:31:15
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 14.12.2020, 23:20:19
Teksti jäi ainakin minulle vähän epäselväksi: suunnitellaanko nyt uuden murtajan vuokraamista Suomesta (mihin tuo alle 300 miljoonalla -osio viittaisi; Polarishan maksoi noin puolet tuosta) vai jonkun olemassaolevan suomalaisen murtajan rahtaamista väliaikaisratkaisuna?

Hesari jatkaa aiheesta:

HS: USA:n merivartiosto pohtii jäänmurtajan vuokraamista Suomesta: Kiinnostuksen taustalla ovat suur­valta­poliittiset intressit (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007689913.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 18.12.2020, 09:18:23
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 18.12.2020, 08:31:15
Hesari jatkaa aiheesta:

HS: USA:n merivartiosto pohtii jäänmurtajan vuokraamista Suomesta: Kiinnostuksen taustalla ovat suur­valta­poliittiset intressit (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007689913.html)
Muutama poiminta:

"SUOMESSA jäänmurrosta vastaavan valtion Arctia-yhtiön toimitusjohtaja Maunu Visuri muistuttaa, että Yhdysvaltojen kanssa on keskusteltu jo vuosia.

"Olemme tänäkin vuonna puhuneet amerikkalaisten kanssa. Kyllä heille on näiden vuosien saatossa mielestäni tullut aika hyvä kuva meidän jäänmurtajalaivastostamme ja sen kyvystä", hän sanoo.

"Mitään konkreettisia kauppaneuvotteluja ei ole käynnissä. Mahdollisuudesta on puhuttu. Voisi uskoa, että he ovat tosissaan.""

...

SENAATIN alakomitean viimeviikkoisessa kuulemisessa nousi esille myös se, miksei Yhdysvallat jopa ostaisi jäänmurtajia Suomesta. Suomalaisten telakoiden uskotaan rakentavan jäänmurtajan jopa puolta halvemmalla ja selvästi nopeammin kuin yhdysvaltalaisten telakoiden.

Yhdysvalloissa on kuitenkin laki, joka kieltää rannikkovartioston alusten ostamisen ulkomailta. Edes rungon tai rakenteen pääkomponentteja ei saa ostaa muualta.

Tästä voidaan kuitenkin poiketa, jos Yhdysvaltojen presidentti katsoo, että se on maan kansallisen turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Käytännössä poikkeuksia ei ole haluttu tehdä, koska maa on halunnut suojella omaa telakkateollisuuttaan.

...

Amiraali Charles Ray nosti kuulemisessaan esiin myös sen, että vaikka jäänmurtajan vuokraus olisi järkevä ratkaisu, se ei ole aivan ongelmatonta, koska jäänmurtajia ei ole rakennettu sotilaalliseen käyttöön.

Käytännössä jäänmurtajan pitäisi täyttää tietyt sotilaalliset vaatimukset eli siihen jouduttaisiin tekemään muutoksia esimerkiksi viestintävälineisiin. Yhdysvaltojen rannikkovartiosto on yksi maan kuudesta puolustushaarasta, joten vuokra-alus pitäisi myös aseistaa.

...

VISURIN mukaan "amerikkalaisten kanssa kannattaa ehdottomasti keskustella", koska se on molemmille osapuolille "potentiaalinen win–win-tilanne".

Arctialla on käytännössä kaksi monitoimimurtajaa, Nordica ja Fennica, jotka voisivat tulla kyseeseen. Niiden aiempi hyödyntäminen on käytännössä nykyään loppunut.

"Tässä on aika monta asiaa selvitettävänä. Jos konkreettisesti lähdetään neuvottelemaan, ollaan astetta pidemmällä", Visuri sanoo.

Suomalaisten jäänmurtajien perustehtävä on Suomen talvimerenkulun turvaaminen. Siitä poikkeaminen vaatisi riskilaskelmia ja neuvotteluja Väyläviraston ja valtiovallan kanssa.

Jäänmurtajan eli käytännössä valtionaluksen vuokraaminen toisen maan asevoimien käyttöön ei myöskään taitaisi olla Suomelle poliittisesti aivan ongelmatonta."


Eli poliittinen keskustelu tuosta saattaisi vielä tulla. Ja jenkkilän päässä, mitä mieltä mahtaa tuleva Bidenin hallinto olla asiasta. Eikä sitä huonomaineista yksityistä Aiviqiakaan voi unohtaa, vaikkei sitä tässä jutussa mainitakaan.

Entäpä uudisrakenteet: ei tällä hetkellä Suomen telakoillakaan hirveästi tilaa ole tilauskirjoissa nopealle toimitukselle, ja ne Rajan kaksi uutta vartiolaivaakin pitäisi vielä saada tilattua. Helsingin telakan venäläistaustaisuus taitaa omistajavaihdoksestakin huolimatta rajautua pois?

Sinänsä huvittavaa, että uutinen tulee julki samoihin aikoihin, kun Fennica tekee lähtöä koeajolle.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 23.12.2020, 12:29:13
Markku Tuhkanen ehdottaa Voima-lehden blogikirjoituksessaan Urhon museointia Helsinkiin:

Maistuisiko kahvi jäänmurtajalla? (https://voima.fi/blogikirjoitus/2020/maistuisiko-kahvi-jaanmurtajalla/)

Museovirasto voisikin nyt avata pelin aluksista kuuluisimman, jäänmurtaja Urhon, museoimiseksi Helsinkiin. Hankkeen toteutus vaatii hyvällä tahdollakin vuosia.

Vuonna 1975 rakennettu Urho on poikkeuksellinen, paitsi värikkään historiansa takia, myös sisätiloiltaan. Presidenttien ja kuninkaallisten vierasmajana toimineesta Urhosta saisi kelpo nähtävyyden. Eksoottinen talvimerenkulku ja Helsingin telakkaperinteet tarjoaisivat tarinan. Kahvila ja kauppa mahtuvat, ja hyttejä riittää vaikka joulupukille.


Ei välttämättä hullumpi idea...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kalle Id - 24.12.2020, 21:46:18
Kieltämättä valtion edustuslaivaksi rakennettu jäänmurtaja voisi olla poikkeuksellisen toimiva museoalus. Helsinki tosin ei ole ollut mitenkään rajattoman kiinnostunut merellisestä (tai mistään muustakaan liikenteeseen liittyvästä) historiastaan, valitettavasti...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 12.02.2021, 16:22:57
Arktikan tekniset viat ovat jatkuneet Murmanskissa. Rosatom tosin lupailee sen pääsevän liikenteeseen ensi viikon loppupuolella.

"According to Vyacheslav Ruksha, leader of Rosatom's Northern Sea Route Directorate, the Arktika is troubled by a technical problem with its low-pressure cylinders.

The ship will be back in operation from 18-20th February, Ruksha told PortNews."


https://thebarentsobserver.com/en/arctic-nuclear-safety/2021/02/it-mid-winter-worlds-most-powerful-icebreaker-lies-idle-port (https://thebarentsobserver.com/en/arctic-nuclear-safety/2021/02/it-mid-winter-worlds-most-powerful-icebreaker-lies-idle-port)

Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.02.2021, 18:45:33
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 12.02.2021, 16:22:57
Arktikan tekniset viat ovat jatkuneet Murmanskissa.

TASS:n venäjänkielisen artikkelin mukaan ongelma liittyisi, mikäli tulkitsin Googlen käännöksen oikein, matalapaineturbiinin öljysumun imujärjestelmään ("...oil vapor suction system in low-pressure cylinders..."):

https://tass.ru/ekonomika/10677835 (https://tass.ru/ekonomika/10677835)

Valitettavasti oma höyryturbiineihin liittyvä osaaminen on jotakuinkin samalla tasolla venäjän taitojeni kanssa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 21.02.2021, 13:51:55
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 12.02.2021, 16:22:57
Arktikan tekniset viat ovat jatkuneet Murmanskissa. Rosatom tosin lupailee sen pääsevän liikenteeseen ensi viikon loppupuolella.
Arktika lähti juuri Atomflotin tukikohdasta. Saa nähdä jääkö vielä hetkeksi vuonolle ankkuriin, vai lähteekö suoraan Karanmerelle?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.02.2021, 14:53:32
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 21.02.2021, 13:51:55
Arktika lähti juuri Atomflotin tukikohdasta. Saa nähdä jääkö vielä hetkeksi vuonolle ankkuriin, vai lähteekö suoraan Karanmerelle?

Ulos näyttäisi suuntaavan. Arvioitu saapumisaika Sabettaan on 24. helmikuuta.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 03.03.2021, 14:51:23
Ruotsin tulevasta jäänmurtajahankkeesta hieman laajempi uutisjuttu Sjöfartstidningenissä:

https://www.sjofartstidningen.se/beslut-om-finansiering-saknas-fortfarande/ (https://www.sjofartstidningen.se/beslut-om-finansiering-saknas-fortfarande/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Juhani Mehto - 24.03.2021, 10:46:05
Ruotsissa ollaan sitä mieltä, että uudet jäänmurtajat voitaisiin rakentaa Ruotsissa. Itse suhtaudun tähän melkoisen skeptisesti.

Sjöfartstidningen aiheesta (https://www.sjofartstidningen.se/isbrytarna-kan-byggas-i-sverige/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.03.2021, 10:58:38
Uusimmassa Arctic Passion News -lehdessä on myös juttu jäänmurtajaprojektista suunnittelijan näkökulmasta:

https://akerarctic.fi/app/uploads/2021/03/Passion_news_2021_nro_01_2_New-energy-eff-_s8-9.pdf (https://akerarctic.fi/app/uploads/2021/03/Passion_news_2021_nro_01_2_New-energy-eff-_s8-9.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.03.2021, 12:44:11
Väylältä on tullut ulos tiedote irtokeulan jääkokeista:

Irtokeula ja 60 senttiä paksu jääkerros ottivat toisistaan mittaa jääkokeissa Saimaalla (https://vayla.fi/-/irtokeula-ja-60-senttia-paksu-jaakerros-ottivat-toisistaan-mittaa-jaakokeissa-saimaalla)

"Jo nyt pystymme sanomaan, että alustavat tulokset näyttävät hyviltä. Jäätä murtava irtokeula toimii niin teoriassa kuin käytännössäkin", Rainio kertoo.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Juhani Mehto - 24.04.2021, 14:06:29
Aker Arcticin uusien suunnitelmien myötä Ruotsin uusien murtajien hinta on laskenut 2-3 miljardista kruunusta 1,4-2 miljardiin kruunuun kappaleelta. Suunnitelmissa on nyt V-runkomuotoinen murtaja, jonka tekemän rännin leveys muuttuisi riippuen siitä, millä syväyksellä murtaja kulkee.

Tästä lisää toisella kotimaisella Sjöfartstidningenissa. (https://www.sjofartstidningen.se/nya-isbrytarna-blir-billigare-an-beraknat/)

EDIT: Firman nimi korjattu.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.04.2021, 15:35:29
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 24.04.2021, 14:06:29
Arctechin...

Eikö sen suunnittelufirman nimi olekaan Arctia? ???
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.04.2021, 08:50:20
Hesarikin kirjoitti tänään uusista jäänmurtajista:

Suomi ja Ruotsi suunnittelevat uuden sukupolven jäänmurtajien hankkimista – uusien murtajien täytyy olla vanhoja leveämpiä ja vähä­päästöisempiä (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007947338.html)

Niin, ja edellinen vitsini liittyi siihen, että nuo kolme yritystä (Arctech Helsinki Shipyard, Arctia Shipping ja Aker Arctic) sekoittuvat välillä puhujien suussa Aker Arctiaksi, Arctech Shippingiksi jne...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.05.2021, 23:26:56
Kanadan hallitus ilmoitti tänään rakentavansa kaksi uutta polaarimurtajaa, joista ensimmäinen korvaa vuonna 1969 valmistuneen CCGS Louis S. St-Laurentin vuoteen 2030 mennessä ja jälkimmäinen vuonna 1983 valmistuneen CCGS Terry Foxin. Toinen uusista jäänmurtajista rakennetaan Vancouverissa ja toinen Quebecissa.

Vuonna 2010 käynnistettyyn kansalliseen laivanrakennusohjelmaan (National Shipbuilding Strategy; NSS) sisältyi alkujaan yhden suuren polaarimurtajan rakentaminen Seaspanin telakalla Vancouverissa ja aluksen piti valmistua jo 2017, mutta laivaston huoltoalukset kiilasivat sen edelle ja entisen pääministerin mukaan nimetyn CCGS John G. Diefenbakerin (jota minä kutsun leikkisästi nimellä "Diefenbreaker") rakentaminen on lykkääntynyt vuosi toisensa jälkeen. 150-metrisen jäänmurtajan hintakin on arvioiden mukaan lähes tuplaantunut 720 miljoonasta Kanadan dollarista 1.3 miljardiin. Kanadan hallitus poistikin vähin äänin laivan Seaspanin "työlistalta" pari vuotta takaperin ja julkisuudessa on keskusteltu tilauksen siirtämisestä Quebecissa sijaitsevalle Davien telakalle, joka perusti viime vuonna yhteistyössä muutaman muun kanadalaisfirman kanssa Kansallisen Jäänmurtajakeskuksen (National Icebreaker Centre) jäänmurtajatilausten "kotiuttamiseksi". Nyt sekä Seaspan että Davie pääsevät rakentamaan himoamaansa "lippulaivaa". Seaspanille on lisäksi luvattu koko joukko jäänmurtokykyisiä monitoimialuksia ja Davie taas rakentaa aikanaan kuusi pienempää "keskikokoista" jäänmurtajaa korvaamaan käytöstä poistuvia aluksia.

CCGS John G. Diefenbakerin suunnitteluun on osallistunut myös suomalainen Aker Arctic osana STX Canada Marinen (sittemmin Vard Marine) johtamaa tiimiä. Suomalaiset laivanrakennusinsinöörit vastasivat aluksen rungon ja propulsiojärjestelmän suunnittelusta. Lisäksi aluksen pienoismallia testattiin Aker Arcticin jäämallikoealtaassa.

Government of Canada announces Polar Icebreakers to enhance Canada's Arctic presence and provide critical services to Canadians (https://www.canada.ca/en/canadian-coast-guard/news/2021/05/government-of-canada-announces-polar-icebreakers-to-enhance-canadas-arctic-presence-and-provide-critical-services-to-canadians.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 19.05.2021, 12:31:16
Jäätalvitopicissakin olevasta Sjöfartsverketin päättyneen jäätalven yhteenvedosta kopioitua liittyen Ruotsin jäänmurtajien korvaamishankkeeseen:

"De fem svenska statsisbrytarna (förutom Oden) är byggda på 1970-talet och har passerat 40-årsstrecket med råge, vilket är en ansenlig ålder för ett fartyg. Därför arbetas det på att byta ut den så kallade Atle-klassen (Atle, Frej och Ymer). Men även Ale och Oden börjar bli gamla och behöver på sikt ersättas.

- Ale, som är byggd för Vänern, är beroende av att ta sig genom slussarna i Trollhätte kanal. Därför är bredden på de nya slussarna som håller på att projekteras avgörande för vilka krav "nya" Ale ska ha. Oden ligger på tur efter detta, och går alla planer i lås så hoppas vi ha hela den egna flottan utbytt omkring år 2030, avslutar Anders Dahl."


https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/ale-avslutade-arbetsam-isbrytarsasong/ (https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/ale-avslutade-arbetsam-isbrytarsasong/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.05.2021, 14:56:22
Venäjälläkin puuhataan taas uusia jäänmurtajia:

Rosmorport yrittää kolmatta kertaa saada jonkun rakentamaan 18 megawatin Projekti 21900M2-tyyppisen dieselsähköisen jäänmurtajan. Kyseessä on Helsingissä rakennettua Murmanskia vastaava murtaja höystettynä toisella keulapotkurilla, katalysaattoreilla, rikkipesurilla ja eräästä satamamurtajasta nyysityllä peräohjaamolla. Viime keväänä yritettiin ensin 7.3 miljardilla ja syksyllä uudelleen 8 miljardilla ruplalla, mutta tarjouspyyntöön ei saatu yhtään vastausta. Tällä kertaa hintalappu on 10.5 miljardia ruplaa eri päivän kurssilla vajaa 117 miljoonaa euroa. Ehkä vihdoinkin joku kiinnostuisi?

PortNews: Rosmorport announces competition for construction of 18MW diesel-electric ship of Icebreaker7 class (https://en.portnews.ru/news/312968/)

(https://i.postimg.cc/fb2N00JZ/21900m2.png)

Edellä mainitun lisäksi Rosmorport hakee rakentajaa kahdelle 12-14 megawatin Projekti 23620-tyyppiselle LNG-käyttöiselle jäänmurtajalle, joissa niissäkin on joitain "tuttuja" elementtejä. Maksimihinta on 18.5 miljardia kahdelle laivalle eli päivän kurssilla reilu sata miljoonaa euroa per paatti. Kommersant on tosin sitä mieltä, ettei ketään kiinnosta laivojen rakentaminen tuohon hintaan - todelliseksi hinnaksi arvioidaan 13-14 miljardia ruplaa (144-156 miljoonaa euroa) per laiva, johon sisältyy 52 miljoonan euron edestä ulkomailta ostettavia laitteita ja järjestelmiä. Povasipa joku hinnaksi jopa yli 20 miljardia ruplaa (22 miljoonaa euroa), mutta tuo on kyllä yläkanttiin Polarista jonkin verran pienemmälle ja yksinkertaisemmalle (vain kaksi ruoripotkuria) jäänmurtajalle. Toki osaamaton telakka saa tarvittaessa tuonkin summan palamaan...

Kommersant: Ледоколы ищут место создания (https://www.kommersant.ru/doc/4803471)

(https://i.postimg.cc/3Rszgj7M/23620.png)

Kolmas tarjouspyyntö koskee 7 megawatin MPSV06M-tyyppistä jäätämurtavaa pelastusalusta, joka on samaa sarjaa Saksassa joku vuosi takaperin rakennettujen Murmanin ja Beringov Proliv'n kanssa. Itse asiassa sarjaan sisältyy myös kolmas alus, Kerchenskiy Proliv, joka on ollut rakenteilla Amurin telakalla vasta kymmenen vuotta eikä loppua näy. Sikäli kun tämä Nordic Engineeringin suunnittelema alus perustuu noihin saksalaissisariin, jotka suunniteltiin käytännössä kokonaan uudelleen, ei luvassa välttämättä ole ihan yhtä vakavaa paino-ongelmaa kuin tuossa amurintiikerissä...

PortNews: «Дирекция госзаказчика» проводит конкурс на строительство МАСС ледового класса мощностью 7 МВт (https://en.portnews.ru/news/312673/)

(https://i.postimg.cc/Wp6wTmKd/mpsv06m.png)

Laivojen sivuprofiilit prujattu Venäjän valtion hankintailmoitusjärjestelmässä julkaistuista tarjousdokumenteista.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.05.2021, 18:20:30
"Rapakon takana" eli Yhdysvalloissa on niin ikään keskusteltu tänään jäänmurtajista:

YLE: Yhdysvallat suunnittelee jäänmurtajien vuokraamista ulkomailta, Suomeltakin kysytty (https://yle.fi/uutiset/3-11935474)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.05.2021, 21:41:59
Vard Marine eli Wärtsilän aikanaan Kanadaan perustama suunnittelukonttori Wärtsilä Arctic Inc. (myöhemmin tunnettu myös nimellä STX Canada Marine ja vuodesta 2014 osa Norjalaista Vard-konsernia, jonka taas nykyään omistaa italialainen Fincantieri) on yhdistänyt voimansa suomalaisen ILS Oy:n (perustettaessa "Insinööritoimisto Lehtonen & Siirilä") kanssa tarjotakseen jäänmurtajien suunnittelua. Suomalaistoimiston kynästä ovat lähtöisin muun muassa suomalaiset monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica, Tor Viking -sarja, merivoimien Louhi sekä viimeisimpänä Saimaa-irtokeula. ILS osallistui myös jäänmurtaja Polariksen suunnitteluun.

Vard Marinen lehdistötiedote: Canada's Vard Marine and Finland's ILS Ship Design & Engineering Announce a Collaborative Teaming Agreement (https://vardmarine.com/vard-marine-and-ils-oy-announce-teaming-agreement/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.06.2021, 16:25:28
Tuo edellä mainittu MPSV06M-tyyppinen pelastusalus rakennetaan Yantarin telakalla Kaliningradissa. Sama telakka osallistui myös Baltikan rakentamiseen - alkujaan vinomurtajan runko piti koota ja laskea vesille Kaliningradissa, mutta lopulta lohkot tuotiinkin Hietalahteen.

Yantar shipyard to build rescue ship of Project MPSV06M for Marine Recue Service (https://en.portnews.ru/news/314187/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.06.2021, 09:19:59
Tuorein Venäjällä auennut tarjouskilpailu koskee IBSV02-tyyppisen jäätämurtavan monitoimipelastuslaivan rakentamista. Kommersant mainitsee artikkelissaan (https://www.kommersant.ru/amp/4867145) mahdolliseksi rakentajaksi myös Helsingin telakan. Tällä kertaa myös hintalappu (13.3 miljardia ruplaa eli reilu 153 miljoonaa euroa) on paljon realistisempi, mutta viimeaikaisten epäonnistuneiden Rosmorportin ja Rosatomflotin tendereiden valossa teollisuudessa ollaan hieman skeptisiä.

Tarjousaineistossa olevien piirustusliitteiden perusteella IBSV02-konsepti näyttäisi olevan jatkokehitelmä Gazprom Neft -öljy-yhtiölle Viipurissa pari vuotta takaperin rakennetuista Aker ARC 130 A -tyyppisistä (https://akerarctic.fi/app/uploads/2018/09/akerarc130_2017.pdf) jäänmurtajista, Aleksandr Sannikovista ja Andrey Vilkitskystä, jotka tunnetaan myös Marine Engineering Bureau'n IBSV01-tyyppinä (http://meb.com.ua/spece/IBSV01e.html). Merkittävin ero on luonnollisesti perinteisempi jäänmurtajakeula; aiemmissa murtajissa keulassa oli kolmas ruoripotkuri.

(https://i.postimg.cc/BZkRLD2R/ibsv02.png)

Tuo edellä mainittu Aleksandr Sannikov muuten pelasti pari viikkoa takaperin jäälle karanneen samojedin keskeltä Obinlahtea. Todellinen feelgood-uutinen! :)

IS: Venäläisen jäänmurtajan miehistö huomasi jäälautalla erikoisen näyn – Svetlanan lemmikki oli joutunut todella kauaksi kotoa (https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008049426.html)

Kun itse viimeksi kävin Obinlahdella, siellä juoksenteli vain puhtaanvalkoisia napakettuja...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 03.07.2021, 14:23:57
Venäjän uusin ydinkäyttöinen jäänmurtaja, Arktika, höyryää tällä hetkellä kohti Pietaria jossain Norjan rannikolla. Alus palaa jäänmurtokauden jälkeen telakalle Kronstadtiin, jossa merikokeissa vaurioitunut styyrpuurin puolen propulsiomoottori vaihdetaan.

Edit: Arktika on saapunut Pietariin. Suomenlahdella on nyt kaksi ydinkäyttöistä siviilialusta, koska myös Sevmorput on edelleen telakan laiturissa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.07.2021, 15:09:23
Navigator kirjoittaa Australian uudesta tutkimusjäänmurtajasta, jonka koeajomiehistöön kuuluu myös suomalaisia merenkulkijoita:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/australian-uusi-etelamantereen-jaanmurtaja-rsv-nuyina-on-tulevaisuuden-alus/
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.07.2021, 23:45:03
Myös käytettyjen jäälaivojen markkinoilla tapahtuu: Ukraina on kuulemma ostamassa brittien käytöstä poistamaan tutkimusalusta, RRS James Clark Rossia. Aikomuksena on käyttää alusta Antarktiksella sijaitsevan tutkimusaseman huoltamiseen. Hintaa vuonna 1990 valmistuneella aluksella,  joka on tällä hetkellä makuutettuna Tanskan Frederikshavnissa, on naurettavat 5 miljoonaa dollaria. Käyttövuosia arvioidaan olevan edessä vielä noin 20-25 eli laivasta pääsee hyötymään useampikin ukrainalaistiedemiessukupolvi.

Punarunkoinen RRS James Clark Ross on Wärtsilän suunnittelema ja Briteissä rakennettu yksipotkurinen dieselsähköinen jäätämurtava tutkimus- ja huoltoalus, joka pystyy kulkemaan itsenäisesti jopa noin metrin paksuisessa kiintojäässä. Aluksen suunnittelussa on painotettu jäissäkulkukyvyn lisäksi myös avovesiominaisuuksia ja matalaa hydroakustista herätettä eli kansankielellä hiljaisuutta.

https://www.bbc.com/ukrainian/news-57780299
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.07.2021, 14:46:14
Navigator kirjoittaa Venäjän tuoreimmasta jäänmurtajahankkeesta:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/jalleen-uusia-murtajia-rosmorportille-nyt-karjalasta/ (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/jalleen-uusia-murtajia-rosmorportille-nyt-karjalasta/)

Juttu on suora käännös venäläismedioiden (mm. PortNews) artikkeleista.

Telakka sijaitsee Äänisellä. Millainen kanava sieltä kulkee Vienanmerelle?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kari Rantamäki - 25.07.2021, 00:12:23
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 21.07.2021, 14:46:14
Navigator kirjoittaa Venäjän tuoreimmasta jäänmurtajahankkeesta:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/jalleen-uusia-murtajia-rosmorportille-nyt-karjalasta/ (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/jalleen-uusia-murtajia-rosmorportille-nyt-karjalasta/)

Juttu on suora käännös venäläismedioiden (mm. PortNews) artikkeleista.

Telakka sijaitsee Äänisellä. Millainen kanava sieltä kulkee Vienanmerelle?

Jos on uskomista Vienanmeren–Itämeren kanavan kohdalla Wikipediaan, niin siellä on 135m x 14.3m suluilla varustettu 4m syvä kanava suoraan Vienanmeren suuntaan. Jos taas kierretään Itämeren kautta, niin Ääniseltä Laatokalle vievä Syvärijoki mahdollistanee vielä isommat maksimimitat, koska sulut näyttävät olevan pienimmilläänkin 198m x 21.5m ja kanava taitaa olla mitoitettu 4 metrin syväystä varten.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.07.2021, 00:16:53
Telakka on rakentanut aiemmin muutaman hinaajan siten, että ovat uittaneet ne ponttoonien päällä merelle. Näinköhän sama toimii isompien jäänmurtajien kanssa? Noiden syväys tyhjänäkin on vähintään kuuden metrin luokkaa, todennäköisesti lähempänä seitsemää...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.07.2021, 14:21:39
Venäjällä on viime päivinä puhuttu suurten LNG-käyttöisten jäänmurtajien rakentamisesta. Reutersin uutinen on suhteellisen suppea, mutta venäläismediat ovat kirjoittaneet mahdollisesti jopa neljän 40 megawatin ei-ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentamisesta Atomflotille. Lisäksi Norilsk Nickel kaavailee oman murtajan rakentamista Atomflotin operoitavaksi.

Reuters: Russia to build first LNG-powered icebreakers for Arctic sea route (https://www.reuters.com/business/sustainable-business/russia-build-first-lng-powered-icebreakers-arctic-sea-route-2021-07-23/)
RBC:  «Росатом» закажет еще шесть ледоколов для перевозок грузов по Севморпути (https://www.rbc.ru/business/23/07/2021/60fab0c49a7947c410dcff87)
Kommersant: «Норникель» вложится в ледоколы (https://www.kommersant.ru/doc/4917011)

Aker Arctic suunnitteli Atomflotille jokunen vuosi takaperin tuollaisen 40 megawatin LNG-käyttöisen jäänmurtajan:

LNG-fuelled 40 megawatt line icebreaker for Rosatomflot (https://akerarctic.fi/app/uploads/2019/05/arctic_passion_news_2_2018_LNG-fuelled-40-MW-icebreaker.pdf)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.07.2021, 21:43:25
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 21.06.2021, 09:19:59
Tuorein Venäjällä auennut tarjouskilpailu koskee IBSV02-tyyppisen jäätämurtavan monitoimipelastuslaivan rakentamista...

...ja melkoisena yllätysvetona jäänmurtajatilaus meni turkkilaistelakalle:

Turkish shipbuilder wins Russian icebreaker tender (https://www.dailysabah.com/business/transportation/turkish-shipbuilder-wins-russian-icebreaker-tender)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.07.2021, 18:32:26
Amurin telakka anelee lisää aikaa ja rahaa ensimmäisen MPSV06-tyyppisen jäätämurtavan pelastusaluksen, Kerchenskiy Proliv'n, loppuunsaattamiseksi. Aluksen valmiusaste on yli kymmenen vuoden jälkeen vasta noin 70 % ja vaikeuksia on pakotteista johtuen mm. Rolls-Roycen (nykyisin Kongsbergin) propulsiolaitteiden käyttöönoton kanssa.

Амурский завод просит сдвинуть сроки сдачи судна "Керченский пролив" на два года (https://tass.ru/ekonomika/12000359)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.08.2021, 12:09:50
Pari kuvaa Jenkkien uuden jäänmurtajan pienoismallista:

https://twitter.com/CavasShips/status/1422766766317527042?s=19 (https://twitter.com/CavasShips/status/1422766766317527042?s=19)

Navigatorin mukaan suomalainen ILS on ollut mukana aluksen suunnittelussa:

https://navigatormagazine.fi/uutiset/ils-laivasuunnittelua-jo-yli-30-vuotta/ (https://navigatormagazine.fi/uutiset/ils-laivasuunnittelua-jo-yli-30-vuotta/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.08.2021, 09:47:39
Äänisen telakka sai kahden LNG-käyttöisen jäänmurtajan tilauksen, mutta alukset rakennetaankin Turkissa. Sama telakka rakensi myös kaksi LNG-käyttöistä lauttaa Ust-Luga - Baltiysk -linjalle siten, että Rosmorport tilasi laivat venäläiseltä Nevskyn telakalta (joka siirtyi United Shipbuilding Corporationille Arctech-kaupan myötä), joka jälleentilasi ne Turkista.

Kommersant: Ледоколы с Мраморного моря (https://www.kommersant.ru/doc/4936095)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.08.2021, 14:41:43
Kanada osti pari vuotta takaperin kolme Tor Viking -sarjan jäätämurtavaa offshorealusta "tilapäismurtajiksi" rannikkovartiostolleen. Nyt hintalappu ostettaessa lähes 20 vuotta vanhoille aluksille lähentelee miljardia Kanadan dollaria (lähes 700 miljoonaa euroa). Vertailun vuoksi Polaris maksoi uutena noin 125 miljonaa euroa.

Cost of used icebreakers Ottawa is buying from Quebec shipyard approaches $1B mark (https://www.pentictonherald.ca/news/national_news/article_320b8aea-2274-50d6-bce2-f781a1caa311.html)

Aluksiin on tehty jonkin verran muutostöitä ja mm. hyttikapasiteettia on lisätty:

Davie Canada delivers CCGS Jean Goodwill (https://maritimemag.com/en/davie-canada-delivers-ccgs-jean-goodwill-to-canadian-coast-guard/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.08.2021, 22:46:54
Maailman suurin ydinkäyttöinen jäänmurtaja, Arktika, on telakoitu Kronstadtissa. Valokuvaraportti aiheesta:

https://paluba.media/news/10019 (https://paluba.media/news/10019)

Kuvista voi havaita kaikenlaista mielenkiintoista. Aluksesta on poistettu ankkurit ketjuineen sekä veneet - todennäköisesti tavoitteena on ollut keventää alusta telakointia varten mahdollisimman paljon. Keulan maalipinta on vesirajan yläpuolelta varsin huonossa kunnossa vain yhden talven operoinnin jälkeen - kannattaisiko pohjan kulutusta kestävä "jäänmurtajamaali" ulottaa jäävyöhykkeen rajaan asti Magadanin tapaan (https://fleetphoto.ru/photo/198558/?vid=5349)? Toki tuollainen "huulipunaa nenän päässä"-väritys ei ole visuaalisesti niin nätti...

Kuvia selaamalla voi taustalta havaita muun muassa Thyssen-Waas -keulalla "pilatun" Kapitan Sorokinin sekä naapurimontusta Venäjän merivoimien Ilya Murometsin, jossa on Steerpropin valmistamat CRP-ruoripotkurit.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Marko Kosamo - 16.08.2021, 13:40:17
Väliin kotimaisistakin murtajista sen verran, että Polaris, Otso ja Voima suuntaavat telakointiin Naantalin Luonnonmaalle huomisesta 17.8 alkaen. Polariksella jo lähtöennakko viikon päähän 24.8 mutta muiden telakointien kestosta ei tietoa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 16.08.2021, 18:01:04
Lainaus käyttäjältä: Marko Kosamo - 16.08.2021, 13:40:17
Väliin kotimaisistakin murtajista sen verran, että Polaris, Otso ja Voima suuntaavat telakointiin Naantalin Luonnonmaalle huomisesta 17.8 alkaen. Polariksella jo lähtöennakko viikon päähän 24.8 mutta muiden telakointien kestosta ei tietoa.
Lainaus käyttäjältä: Jussi Viljanen - 28.05.2020, 23:10:56
aikas kivaa,kun Suomen jäänmurtajatkin menee huoltoon Tanskaan,eikä Suomen telakalle.melkoista rahan menetystä jälleen Suomessa.ei oikein toi HVK toimi
Miksiköhän Otso lähti taas telakalle? Sehän oli yllämainitun viestin mukaisesti viime kesänä Tanskassa telakalla.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.08.2021, 22:43:40
Lisää kuvia Arktikasta montussa:

https://paluba.media/news/10103 (https://paluba.media/news/10103)

Jostain syystä muistin, että Arktikasta oltiin suunnitteluvaiheessa "riisuttu" ilmapulputusjärjestelmä, mutta niin tuo venäläistyyppinen "ulkoinen pulputusputki" näkyy tuolla keulassa. Kaivelin hieman ja ilmeisesti pulputus jäi laivoihin, vaikka mm. rosterijäävyö poistettiin kustannussyistä.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 18.08.2021, 14:10:39
Voima, Otso ja Polaris Luonnonmaan telakalla:

https://twitter.com/TomEkegren/status/1427930532210429952/photo/1 (https://twitter.com/TomEkegren/status/1427930532210429952/photo/1)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 20.08.2021, 07:57:13
Rosmorport löysi jäänmurtajalleen rakentajan Volgan mutkasta viiden tarjouskierroksen jälkeen: Samarassa sijaitseva Nefteflot CJSC. Telakka ei luonnollisesti pysty rakentamaan alusta itse, joten se alihankitaan todennäköisesti joko kiinalaiselta tai turkkilaiselta telakalta; ensiksi mainittua pidetään todennäköisempänä.

Kommersant: Все верфи в гости будут к нам (https://www.kommersant.ru/doc/4948628)

Kommersantin jutussa on myös mainittu, että edellisen 21900M2-tilauksen saanut Pellan telakka Saksassa on vaikeuksissa ja jopa tilauksen peruuttamista on harkittu vaikka aluksen köli on laskettu.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.09.2021, 23:43:20
Japani rakentaa 128-metrisen jäänmurtajan tukemaan arktista tutkimustyötä. Tällä hetkellä pohjoiseen suuntautuvat tutkimusmatkat tehdään Mirai-nimisellä jäissäkulkuun vahvistamattomalla tutkimuslaivalla, joka rakennettiin entisestä ydinkäyttöisestä Mutsusta. Japanilla on kuitenkin jo ennestään yksi tutkimuskäyttöön tarkoitettu jäänmurtaja, Shirase, joka operoi eteläisellä pallonpuoliskolla. Kyseessä on itse asiassa toinen samanniminen murtaja; ensimmäinen Shirase on museona Japanissa.

Japani rakentaa polaarimurtajan arktiseen tutkimustyöhön (https://navigatormagazine.fi/uutiset/japani-rakentaa-polaarimurtajan-arktiseen-tutkimustyohon/)

Venäjällä taas Norilsk Nickel puuhaa LNG-käyttöisiä jäänmurtajia yhdessä Atomflotin kanssa. Alukset on tarkoitus rakentaa Zvezdan suurtelakalla, joka on haalinut viime vuosina käytännössä kaikki merkittävät venäläiset laivatilaukset mukaan lukien 120 megawatin "Leader"-ydinjäänmurtajan. Telakka on kuitenkin saanut valmiiksi vasta yhden Aframax-tankkerin, josta kolme neljäsosaa perästä lukien toimitettiin yhtenä kappaleena Etelä-Koreasta, ja laskenut vesille toisen vastaavan tankkerin sekä jäätämurtavan offshore-aluksen, jonka piti valmistua jo vuosia sitten. Näiden lisäksi telakalla on laskettu peräti 15 erityyppisen aluksen köliä ja tilauskirjassa on vielä toinen mokoma öljytankkereita, LNG-aluksia, jäänmurtajia ja tutkimuslaivoja.

Nornickel, Rosatom and Far East Shipbuilder signed agreement of intent to design and build an LNG-icebreaker (https://www.nornickel.com/news-and-media/press-releases-and-news/nornickel-rosatom-and-fesrc-signed-agreement-of-intent-to-design-and-build-an-lng-icebreaker/)

Venäjältä on lisäksi kuulunut huolestuttavia uutisia liittyen noihin aiemmin mainitsemiini 21900M2-sarjan jäänmurtajiin: Pellan telakka meni nurin jo heinäkuussa ja hallitus ei ollut kovin iloinen kuullessaan, että sisaraluksen piirustukset päätyisivät Kiinaan...

Rapakon takana Yhdysvaltain rannikkovartioston "keskiraskas" jäänmurtaja USCGC Healy purjehtii Luoteisväylää pitkin itään. Alus kulki tällä viikolla laivojen harvemmin käyttämän Walesin prinssin salmen läpi. Samaa salmea käytti myös öljytankkeri SS Manhattan purjehtiessaan Luoteisväylää pitkin länteen vuonna 1969.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 21.09.2021, 17:57:07
Aker Arcticin tuoreimmassa lehdessä on juttu Suomen ja Ruotsin uudesta jäänmurtajaprojektista. Kolmesta mallikokein tutkitusta propulsiovaihtoehdosta jatkokehitykseen valittiin Polariksesta tuttu kolmen ruoripotkurin ratkaisu.

https://akerarctic.fi/en/publications/arctic-passion-news-22-2-2021/ (https://akerarctic.fi/en/publications/arctic-passion-news-22-2-2021/)

edit: BLRT Yards julkaisi pari valokuvaa Arctian jäänmurtajista kuivatelakassa:

https://blrtyards.com/en/news-list/finnish-icebreakers-return-to-service/ (https://blrtyards.com/en/news-list/finnish-icebreakers-return-to-service/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 25.10.2021, 17:29:20
SMU sivuilla pitkästä aikaa järkevämpääkin tekstiä, tällä kertaa Suomen ja Ruotsin jäänmurtajaprojektiin liittyen:

https://www.smu.fi/uutiset/arctian-toimitusjohtaja-maunu-visuri-kiristyvat-paastovahennystavoitteet-lisaavat-painetta-jaanmurtokaluston-uusintaan/ (https://www.smu.fi/uutiset/arctian-toimitusjohtaja-maunu-visuri-kiristyvat-paastovahennystavoitteet-lisaavat-painetta-jaanmurtokaluston-uusintaan/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.10.2021, 09:32:46
Sjöfartsverket eli Ruotsin merenkulkulaitos on julkaissut konseptikuvan uudesta jäänmurtajasta:

https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/har-ar-sveriges-nya-isbrytare/ (https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/har-ar-sveriges-nya-isbrytare/)

(https://sjofartsverket.se/globalassets/nyhetsbilder/nyhetsbilder-2021/ny_isbrytare-nyhet-webben.png)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kalle Id - 26.10.2021, 19:00:05
Jotenkin tutun näköinen. ;) Mutta erittäin hyvä että tämä etenee, varsinkin Ruotsin puolella uudistamisella alkaa olla kiire, kun siellä ainoa Atle-luokkaa nuorempi värkki on sekin vuodelta 1988. Jännitävää nähdä saadaanko tästä alustyypistä sitten uusi Atle/Urho-luokka sillä, että Suomi tilaa omia samanlaisia...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.10.2021, 19:02:08
Viipurin telakka "voitti" lopulta tuon toisen 21900M2-tyyppisen jäänmurtajan rakentamisen:

https://sudostroenie.info/novosti/34637.html (https://sudostroenie.info/novosti/34637.html)

Aiemmin telakka oli haluton jättämään tarjousta, koska tilaajan asettama maksimihinta katsottiin liian alhaiseksi.

edit: Jopa Kommersant epäilee, että Viipurin telakka pakotettiin ottamaan tilaus, jonka todelliset rakennuskustannukset ovat huomattavasti tarjoushintaa korkeammat. Niin ikään epäillään, että laivaa ei saada toimitettua luvatussa aikataulussa telakan tilauskannan takia. Ratkaisuksi esitetään Venäjällä viime aikoina kaavailtua "hajautettua telakkaa", jossa lohkoja tilataan alihankintana esimerkiksi Yantarilta Kaliningradista tai Lotokselta Astrakhanista.

https://www.kommersant.ru/amp/5051256 (https://www.kommersant.ru/amp/5051256)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.10.2021, 09:50:14
Ukrainalle myyty jäävahvistettu tutkimusalus RRS James Clark Ross on saanut uuden nimen: Noosfera* (Ноосфера). Englanninkielinen käännös nimelle on "noosphere" (https://en.wikipedia.org/wiki/Noosphere); olisiko suomenkielinen vastine paremman puutteessa "noosfääri"? Hyvä nimi.

https://www.rbc.ua/rus/news/ukraina-pereimenovala-kuplennyy-britanii-1635520955.html (https://www.rbc.ua/rus/news/ukraina-pereimenovala-kuplennyy-britanii-1635520955.html)

(* suora siirrekirjaintaminen ukrainankielisestä nimestä; jatkossa käytän sitä nimeä, joka päätyy virallisiin kansainvälisiin tietokantoihin)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.10.2021, 22:57:45
Entistä Karhua romutetaan parhaillaan Pietarissa:

https://fleetphoto.ru/photo/373799/?vid=3809 (https://fleetphoto.ru/photo/373799/?vid=3809)
https://fleetphoto.ru/photo/373798/?vid=3809 (https://fleetphoto.ru/photo/373798/?vid=3809)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.11.2021, 22:53:49
Väylältäkin tuli lyhyt tiedote uudesta jäänmurtajaprojektista:

Uuden jäänmurtajan suunnittelu etenee (https://vayla.fi/-/uuden-jaanmurtajan-suunnittelu-etenee)

Suunnitelman mukaan, siihen tulee kolme ruoripotkurilaitetta ja se kykenee avustamaan aluksia Itämeren ankarissa jääolosuhteissa, yli 30 metrin levyistä ränniä avaten. Myös murtajan ympäristöystävällisyyteen kiinnitetään huomiota.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.11.2021, 22:06:45
Kanadan rannikkovartiosto on ostanut Kaspianmereltä Mangystau-2 -nimisen matalakulkuisen jäätämurtavan hinaajan:

Canadian Coast Guard announces an addition to the southern icebreaking fleet with the purchase of light icebreaker from Atlantic Towing Limited (https://www.canada.ca/en/canadian-coast-guard/news/2021/11/canadian-coast-guard-announces-an-addition-to-the-southern-icebreaking-fleet-with-the-purchase-of-light-icebreaker-from-atlantic-towing-limited.html)

Alus on yksi viidestä Aker Arcticin suunnittelemasta Kaspianmeren öljykenttien huoltoaluksesta ja se on rakennettu vuonna 2010 Romaniassa.

(https://akerarctic.fi/app/uploads/2018/11/mangystau-1-770x500.jpg)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.11.2021, 07:25:09
Venäjän uusin ydinkäyttöinen jäänmurtaja, Sibir, on tällä hetkellä merikokeilla Suomenlahdella. 60 megawatin jäänmurtaja kuuluu samaan sarjaan jo valmistuneen Arktikan kanssa ja on lajissaan maailman suurin ja tehokkain.

Russia Begins Sea Trials for Largest, Most Powerful Nuclear Icebreaker (https://www.maritime-executive.com/article/russia-begins-sea-trials-for-largest-most-powerful-nuclear-icebreaker)

Hollantilainen Royal Niestern Sander -telakka on laskenut vesille matalakulkuisen jäätämurtavan "walk-to-work"-aluksen. Sahalinin öljykentille tarkoitetun aluksen suunnitteluun on osallistunut myös suomalainen Aker Arctic ja sen ruoripotkurit on toimittanut raumalainen Steerprop.

YouTube: Make the Wave | Amazing Ship Launch Icebreaker NABIL at Royal Niestern Sander Shipyard Delfzijl / NL (https://www.youtube.com/watch?v=GEM6rlgIOXA)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 24.11.2021, 17:40:14
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 19.11.2021, 07:25:09
Venäjän uusin ydinkäyttöinen jäänmurtaja, Sibir, on tällä hetkellä merikokeilla Suomenlahdella. 60 megawatin jäänmurtaja kuuluu samaan sarjaan jo valmistuneen Arktikan kanssa ja on lajissaan maailman suurin ja tehokkain.
Harvinaista herkkua Suomenlahden pohjukassa, kun Pietarissa vielä huollettavana ollut Arktikakin on siirtynyt Suomenlahdelle koeajolle. Joten siellä on nyt kaksi uutta ydinkäyttöistä jäänmurtajaa koeajoilla yhtäaikaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.11.2021, 18:22:23
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 24.11.2021, 17:40:14
Harvinaista herkkua Suomenlahden pohjukassa, kun Pietarissa vielä huollettavana ollut Arktikakin on siirtynyt Suomenlahdelle koeajolle. Joten siellä on nyt kaksi uutta ydinkäyttöistä jäänmurtajaa koeajoilla yhtäaikaa.

Tästä onkin jo video YouTubessa:

https://www.youtube.com/watch?v=xQTMhLgWzIA (https://www.youtube.com/watch?v=xQTMhLgWzIA)

On kyllä komea keula-aalto!
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 01.12.2021, 17:29:03
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 24.11.2021, 17:40:14
Harvinaista herkkua Suomenlahden pohjukassa, kun Pietarissa vielä huollettavana ollut Arktikakin on siirtynyt Suomenlahdelle koeajolle. Joten siellä on nyt kaksi uutta ydinkäyttöistä jäänmurtajaa koeajoilla yhtäaikaa.
Sibir palasi koeajoiltaan takaisin telakan rantaan tiistaiaamuna, ja nyt taasen Arktika näyttää saaneen koeajonsa hyväksyttyä, sillä se jatkaa suoraan koeajoilta matkaansa kohti Karanmerta. (AIS määränpää toistaiseksi Sabetta. EDIT: Päivittynyt sittemmin Murmanskiksi.)

https://thebarentsobserver.com/en/2021/12/more-icebreakers-coming-aid-russian-arctic-ships-need (https://thebarentsobserver.com/en/2021/12/more-icebreakers-coming-aid-russian-arctic-ships-need)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 04.12.2021, 13:10:55
Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, olisi Sibir luovutusvalmiina kuun puolivälissä, ja pääsisi aloittamaan jäänmurrossa Karanmerellä tammikuun alussa. Tällä välin sen pitäisi käydä ensi viikon lopulla vielä yksillä koeajoilla.

""Hopefully, Baltiysky Zavod will remedy them within 8-10 days. That has been scheduled at least. Additional sea trials are to begin on December 10 and to last for 3-5 days, according to the programme. On December 15, if things go to plan, we can commence paperwork and then embark on the passage (to the Kara Sea - Ed.)", said Vyacheslav Ruksha."

https://portnews.ru/top_news/322126/ (https://portnews.ru/top_news/322126/)

Arktika taasen ohitti Skagenin tänään aamuyöllä.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.12.2021, 07:56:30
Vaikka tässä viestiketjussa katsommekin lähinnä tulevaisuuteen, Suomen johtavat jäänmurron historiantutkijat Sahari ja Matala ovat perehtyneet kansainvälisen tiedonvaihdon merkitykseen historiallisten suomalaisten, ruotsalaisten ja yhdysvaltalaisten jäänmurtajien kehityksessä. Aihe saattaa alkuun kuulostaa kuivakalta, mutta tarina on silti mielenkiintoinen ja sisältää muun muassa kuvan K. Albin Johansonin "Into"-jäänmurtajakonseptista, josta myöhemmin tuli Voima:

Of a titan, winds and power: Transnational development of the icebreaker, 1890-1954 (https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/08438714211062493)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 11.12.2021, 14:48:08
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 04.12.2021, 13:10:55
Tällä välin sen pitäisi käydä ensi viikon lopulla vielä yksillä koeajoilla.

""Hopefully, Baltiysky Zavod will remedy them within 8-10 days. That has been scheduled at least. Additional sea trials are to begin on December 10 and to last for 3-5 days, according to the programme. On December 15, if things go to plan, we can commence paperwork and then embark on the passage (to the Kara Sea - Ed.)", said Vyacheslav Ruksha."
Sibir lähti tänään aamupäivällä noihin jälkimmäisiin koeajoihinsa. Pääsee samalla hitusen jo murtamaan jäätäkin Suomenlahden pohjukassa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 24.12.2021, 22:10:38
Sibirin luovutus on nyt käsillä. Tuossa uutisessa kuitenkin erikoisesti mainittu vasta huominen päivämäärä:

https://portnews.ru/top_news/323194/ (https://portnews.ru/top_news/323194/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.12.2021, 11:36:31
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 24.12.2021, 22:10:38
Sibirin luovutus on nyt käsillä. Tuossa uutisessa kuitenkin erikoisesti mainittu vasta huominen päivämäärä:

https://portnews.ru/top_news/323194/ (https://portnews.ru/top_news/323194/)

Atomflotin Facebook-sivulla oli kuitenkin jo eilen valokuvia luovutustilaisuudesta, joten PortNews lienee vain erehtynyt päivästä.

Toisen PortNewsin artikkelin mukaan joku oli luovutustilaisuudessa puhunut ohi suunsa ja maininnut, että Sibirissä olisi vielä pientä laittoa, mutta alus lähtee silti lähiaikoina kohti pohjoista. Ilmeisesti ei siis mitään vakavampaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 25.12.2021, 16:01:33
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 25.12.2021, 11:36:31
Atomflotin Facebook-sivulla oli kuitenkin jo eilen valokuvia luovutustilaisuudesta, joten PortNews lienee vain erehtynyt päivästä.
Näin sen täytyy olla. Thebarentsobserver puhuu eilisen tapahtumista Sibirin luovutusta käsittelevässä uutisessaan, jossa ihme ja kumma ei ole tällä kertaa "mitään ylimääräistä", vaan ainoastaan uutisoitavaa asiaa.

https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2021/12/second-giant-nuclear-icebreaker-handed-over-rosatomflot (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2021/12/second-giant-nuclear-icebreaker-handed-over-rosatomflot)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.12.2021, 20:59:25
Jenkit ovat tilanneet toisen Polar Security Cutterin, jona sikäläiset raskaat polaarimurtajat tunnetaan:

Halter Marine Awarded Contract for Second Polar Security Cutter Icebreaker for U.S. Coast Guard (https://gcaptain.com/halter-marine-awarded-contract-for-second-polar-security-cutter-icebreaker-coast-guard/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Juhani Mehto - 02.01.2022, 20:47:17
Suomen ja Ruotsin yhteinen murtajaprojekti on edennyt jo "loppusuoralle", kertoo YLE uutisessaan. (https://yle.fi/uutiset/3-12255912) Tarkemmin katsottuna jutussa on, että suunnittelutyön pitäisi olla valmis huhtikuussa ja sen osalta projekti on siis loppusuoralla. RMC:n johtajan mukaan Ruotsista oltiin jo loppuvuodesta kysytty kiinnostusta rakentaa murtajat.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petri Nummijoki - 02.01.2022, 22:46:42
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 02.01.2022, 20:47:17
Suomen ja Ruotsin yhteinen murtajaprojekti on edennyt jo "loppusuoralle", kertoo YLE uutisessaan. (https://yle.fi/uutiset/3-12255912) Tarkemmin katsottuna jutussa on, että suunnittelutyön pitäisi olla valmis huhtikuussa ja sen osalta projekti on siis loppusuoralla. RMC:n johtajan mukaan Ruotsista oltiin jo loppuvuodesta kysytty kiinnostusta rakentaa murtajat.

YLE:n uutisten suullisessa versiossa sanottiin, että Suomi kaavailee 1-2 uuden murtajan hankkimista. Tämä voinee tarkoittaa, että vain Voima poistuisi käytöstä lähivuosina mutta Urho ja Sisu jatkaisivat. Ruotsissa Atle-luokka onkin ollut ahkerammassa käytössä kuin Urho ja Sisu, koska heillä ei ole taloudellisia Otso-luokan murtajia. Siinä mielessä Urholla ja Sisulla voisi ollakin käyttövuosia enemmän jäljellä.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Sven Liljeström - 03.01.2022, 22:34:00
Asiasta mitään tietämättömänä kysyn, onko jollain tietoa kiikarissa olevien murtajien kokoluokasta?
Ruotsi saattaa tosin tarvita Polaris-luokan kokoisia murtajia.
Minä näen tämän telakoiden työllisyyskysymyksenä, mutta kalliista yhteiskunnan maksamista aluksistahan
on kysymys.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kalle Id - 04.01.2022, 09:51:58
Valitun konseptin varsinaisia strategisia mittoja ei ole taidettu kertoa vielä julkisuuteen, pelkästään se että laiva tulee pystymään murtamaan 32 metriä leveää ränniä (mutta ainakin suunnittelijan artikkeli (https://akerarctic.fi/app/uploads/2021/09/Passion_news_2021_nro_02_04_07.pdf) antaa ymmärtää että laiva itsessään ei tule olemaan näin leveä) ja se, että peruskonsepti on sama kuin Polariksessa (2 ruoripotkuria takana ja 1 edessä).

Itse en tiedä voiko tätä pitää telakoiden työllisyyskysymyksenä tilanteessa, missä RMC:n (ja Meyer Turun) työllisyystilanne vaikuttaa olevan hyvä ainakin kuluvan vuosikymmenen puoliväliin asti. Helsingin telakka on toki sitten työllisyyden osalta asia erikseen, mutta ainakin Ylen jutussa tilausta ollaan petaamassa Raumalle. Toisaalta omat murtajansa ensin tilaamassa olevaa Ruotsia tuskin kiinnostaan Suomen telakoiden työllisyystilanne yhtään ja kun hanke toteutetaan Ruotsin murtajat edellä lienee ihan mahdollista, että ne päädytään rakentamaan jossain muualla.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 13.01.2022, 15:16:56
Sibir on vihdoin päässyt lähtemään rakennustelakaltaan kohti Murmanskia. Juttuakin pukkaa tietysti, muun muassa:

https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2022/01/sibir-sails-maiden-voyage-around-scandinavia (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2022/01/sibir-sails-maiden-voyage-around-scandinavia)

EDIT: Skagen ohitettu sunnuntaina loppuiltapäivästä melko tuulisessa säässä.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 22.01.2022, 16:19:55
Norjanmerellä kunnon myrskynkin kohdannut Sibir saapui tänään aamupäivällä Atomflotin kotilaituriin Murmanskissa.

EDIT: Lähtenyt kohti Koillisväylää myöhään tiistai-iltana.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.02.2022, 08:16:15
FEMCO on myynyt omistamansa offshore-jäänmurtaja Kigoriakin romuksi:

TradeWinds:  Icebreaking anchor-handler scrapped at whopping $745 per ldt (https://www.tradewindsnews.com/offshore/icebreaking-anchor-handler-scrapped-at-whopping-745-per-ldt/2-1-1155206)

Kyseessä on siis monessa liemessä keitetty, vuonna 1979 rakennettu entinen Canmar Kigoriak (https://en.wikipedia.org/wiki/Kigoriak).
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.02.2022, 17:33:08
Uusin ydinkäyttöisten jäänmurtajien suunnittelija paljastaa, että alukset ovat noin 1500 tonnia ylipainoisia ja pienin mahdollinen operointisyväys onkin kahdeksan ja puolen metrin sijaan yli 9.03 m.

Испытание Дудинкой. «Сибирь» поборола лишний вес (https://www.fontanka.ru/2022/02/02/70417997/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kalle Id - 04.02.2022, 10:24:26
Hups. Iso maa, isot marginaalit, vai miten se nyt meni?

Relevantti kysymys tietysti on miten – jos mitenkään – tuo lisäsvyväys vaikuttaa alusten suunniteltuun operointiin?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.02.2022, 18:25:45
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 04.02.2022, 10:24:26
Hups. Iso maa, isot marginaalit, vai miten se nyt meni?

Relevantti kysymys tietysti on miten – jos mitenkään – tuo lisäsvyväys vaikuttaa alusten suunniteltuun operointiin?

Venäläinen jäänmurtajaguru L. G. Tsoy on kritisoinut aika ahkerasti noita uusia ydinkäyttöisiä jäänmurtajia:

Атомные ледоколы нового поколения в примитивном исполнении (http://www.proatom.ru/modules.php?name=News&file=article&sid=9327) ("Nuclear-powered icebreakers of a new generation in a primitive design"; Google-käännös (https://www-proatom-ru.translate.goog/modules.php?name=News&file=article&sid=9327&_x_tr_sch=http&_x_tr_sl=ru&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp))

Syväys sinänsä mahdollistaa purjehtimiseen niin Jenisei-joella kuin Ob-joen suistossa (Obinlahdella), mutta ongelmia voi tulla erityisesti paksuissa jäissä. Mitä vähemmän kölin alla on vettä, sitä enemmän pohjan alle painuva jäämassa vaikuttaa aluksen kulkuun. Niin ikään potkurit saavat vähemmän vettä ja niiden synnyttämä työntö heikkenee. Uusien jäänmurtajien erityispiirteenä ovat myös perän kapeat linjat, joiden seurauksena perä saattaa painua paaluvetotilanteessa syvemmälle ("squat-efekti") ja matalassa vedessä tämä voi johtaa jopa pohjakosketukseen.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 05.02.2022, 08:50:28
Rosmorport lähdössä mukaan elämysmatkailubisnekseen? Viktor Chernomyrdin varustellaan 93 matkustajalle ja suunnitelmissa on tehdä risteilyjä Arktikaan jäänmurtokauden ulkopuolella.

TASS: Ледокол "Виктор Черномырдин" станет пассажирским (https://tass.ru/obschestvo/13626011)

Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.03.2022, 09:11:47
Aalto-yliopistossa on tehty uusien jäänmurtajien kehittämiseen liittyviä hinausmallikokeita:

24-vuotias Aalto-yliopiston opiskelija hahmottelee tulevaisuuden jäänmurtajaa – nykyaikaiset rahtilaivat voivat olla ongelmissa jäissä (https://yle.fi/uutiset/3-12328674)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 09.03.2022, 14:29:56
Tiina Haapasalo: Jyrkkä 'kyllä' Suomen jäänmurta­ja­han­kin­noille (https://ek.fi/ajankohtaista/blogit/tiina-haapasalo-jyrkka-kylla-suomen-jaanmurtajahankinnoille/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.03.2022, 11:57:54
Kolmannesta MPSV06-tyyppisestä pelastusaluksesta tulee Pevek:

На ПСЗ «Янтарь» заложили спасательное судно «Певек» проекта MPSV06М (https://paluba.media/news/21838)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 31.03.2022, 07:49:38
Brittien uusi tutkimusalus RRS Sir David Attenborough on läpäissyt jääkokeet Etelämantereella. Jää oli parhaimmillaan kaksimetristä ja paikoin sen päällä oli lähes toinen mokoma lunta.

BBC: Attenborough ship proves its polar credentials (https://www.bbc.com/news/science-environment-60931102)

Jääkokeet suoritti suomalainen Aker Arctic.

edit: Saman firman tänään ilmestyneessa Arctic Passion News -lehdessä (https://akerarctic.fi/en/publications/arctic-passion-news-23-1-2022/) on juttu paitsi noista jääkokeista, myös uusista Itämeren jäänmurtajista (https://akerarctic.fi/app/uploads/2022/03/Passion_news_2022_nro_01_Baltic_Sea_icebreaker_sets_new_benchmark.pdf).

(https://akerarctic.fi/app/uploads/2022/04/swedish-ib2020-blank-logo-770x500.jpg)
(kuvalähde (https://akerarctic.fi/en/reference/baltic-icebreaker/))
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Kai Heino - 03.04.2022, 21:00:48
Kyll tee poijjaat ossaatte! Hienoa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Ari-Jukka Perkiomaki - 08.04.2022, 23:23:58
Onko edelleen otettu huomioon, että näiden uusien murtajien pitäisi päästä vanhan Sandö-sillan alitse? Aikoinaanhan Atle-luokka suunniteltiin korkeuden puolesta mahtumaan Sandö-sillan alitse. Ehkä näiden uusien murtajien ei enää tarvitse sitä siltaa alittaa, vaan jäänmurto Ångermanjoella hoidetaan sitten muilla tavoin? Tosin viimeksi talvella 2018 sinne joelle jäätyi kiinni pahasti kaksi alusta, ja ei niitä sieltä ilman Ymeriä irti olisi pystytty leikkaamaan ja avustamaan pois. ::) Tai ainakin vaikeaa ja hidasta niiden avustus sieltä olisi ilman Ymeriä ollut.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 10.04.2022, 11:17:09
Sjöfartsverketin oma tiedote Itämeren tulevien jäänmurtajien designista:

https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/designen-klar-for-sveriges-nya-isbrytare/ (https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/designen-klar-for-sveriges-nya-isbrytare/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.04.2022, 19:38:43
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 10.04.2022, 11:17:09
Sjöfartsverketin oma tiedote Itämeren tulevien jäänmurtajien designista:

https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/designen-klar-for-sveriges-nya-isbrytare/ (https://sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/designen-klar-for-sveriges-nya-isbrytare/)

Twitterissä oli myös vielä yksi erinäköinen renderöinti:

https://twitter.com/Sjofartsverket1/status/1512407361331335168 (https://twitter.com/Sjofartsverket1/status/1512407361331335168)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.04.2022, 08:45:36
Myös Väylävirasto on julkaissut oman tiedotteen jäänmurtajaprojektista sinivalkoisella värityksellä:

Väyläviraston ja Ruotsin merenkulkulaitoksen yhteisesti hankkima suunnitelma seuraavan sukupolven jäänmurtajasta on valmis (https://vayla.fi/-/vaylaviraston-ja-ruotsin-merenkulkulaitoksen-yhteisesti-hankkima-suunnitelma-seuraavan-sukupolven-jaanmurtajasta-on-valmis)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 01.05.2022, 14:48:53
Syy Viktor Chernomyrdinin Jäämeren-matkalle selvisi (https://portnews.ru/news/328842/): alukselle tehdään täyden mittakaavan jäänmurtokokeet Karanmerellä.

Kyseisen jäänmurtajan oli myös tarkoitus osallistua kansainväliselle ArcOP-tutkimusmatkalle myöhemmin tänä vuonna, mutta nähtäväksi jää, miten Ukrainan sota vaikuttaa suunnitelmiin. Maailmalta ei oikein löydy muita vastaavia jäänmurtajia.

Kommersant (https://www.kommersant.ru/doc/5329996) taas kirjoittaa, että Venäjän pääministeri Mikhail Mishustin puuhaa 118 miljardin ruplan rahoitusta vielä kahden (järjestyksessään kuudennen ja seitsemännen) Projekti 22220-tyyppisen ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentamiseksi.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.05.2022, 22:55:25
Jenkeiltä tuli eilen virallinen tietopyyntö (https://govtribe.com/opportunity/federal-contract-opportunity/commercial-icebreaker-70z02322icicc2200) kaupallisen jäänmurtajan ostamisesta Yhdysvaltain rannikkovartiostolle. Aluksen tulee olla suhteellisen uusi ja rakennettu rapakon takana, joten vaihtoehtoja on vain yksi (https://en.wikipedia.org/wiki/Aiviq).
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 08.05.2022, 19:14:50
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 01.05.2022, 14:48:53
Syy Viktor Chernomyrdinin Jäämeren-matkalle selvisi (https://portnews.ru/news/328842/): alukselle tehdään täyden mittakaavan jäänmurtokokeet Karanmerellä.

Rosmorportin venäjänkielisessä tiedotteessa (https://www.rosmorport.ru/news/company/44889/) kerrotaan Viktor Chernomyrdinin saapuneen koealueelle Kamennyensaarten (https://en.wikipedia.org/wiki/Kamennye_Islands) (suomenkielinen nimi?) ja mantereen välille, jossa jään paksuus on tällä hetkellä 1.5-2 metriä ja sen päällä on 40-70 senttimetriä lunta. Samoilla seuduilla on "koeponnistettu" viime vuosina muitakin aluksia, mm. Helsingissä rakennettu kaasukondensaattitankkeri Yuri Kuchiev.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.05.2022, 07:36:03
Kauppalehdessä on (valitettavasti maksumuurin takana) juttu uusista jäänmurtajista: Elinkeinoelämä toivoo Itämerelle miljardiluokan jäänmurtajapäätöstä – "Nykyiset yksinkertaisesti hajoavat käsiin" (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/elinkeinoelama-toivoo-itamerelle-miljardiluokan-jaanmurtajapaatosta-nykyiset-yksinkertaisesti-hajoavat-kasiin/f28ed3e7-4046-4761-9476-e1198d84947b)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.06.2022, 15:37:33
Ruotsin merenkulkulaitokselle on näytetty vihreää valoa kahden uuden jäänmurtajan tilaamiseksi:

Regeringen satsar på nya isbrytare i nationella planen (https://www.sjofartstidningen.se/regeringen-satsar-pa-nya-isbrytare-i-nationella-planen/)

Suunnitelmiin sisältyy myös optio kolmannesta jäänmurtajasta.

edit: Sama englanniksi:

Sweden to Order Two New Icebreakers (https://www.marinelink.com/news/sweden-order-two-new-icebreakers-497413)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 23.07.2022, 10:00:39
Venäläiset hylkäävät LNG:n ja alkavat rakentaa dieselkäyttöisiä jäänmurtajia Zvezdan telakalla:

https://www.kommersant.ru/doc/5471396 (https://www.kommersant.ru/doc/5471396)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 05.08.2022, 22:23:05
Venäjän valtion hankintailmoitusjärjestelmä tietää kertoa, että Rosmorport hakee pientä tai keskisuurta yritystä purkamaan jäänmurtaja Ermakista osiksi reilu satakunta laitetta tai järjestelmää. Vuonna 1974 Helsingissä valmistunut 36000 hevosvoiman Ermak (täkäläisittäin Jermak) oli yhdessä sisaralustensa kanssa vuosikymmeniä maailman tehokkain dieselsähköinen jäänmurtaja.

Ermakhan on jo vuosia ollut Suomenlahdella ja huhu kertoo, että yhdeksästä pääkoneesta vain osa on enää käyntikuntoisia. Entisen raskaan polaarimurtajan jääluokkakin on ollut itänaapurin alhaisin, Icebreaker6.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 20.09.2022, 16:27:43
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 05.08.2022, 22:23:05
Venäjän valtion hankintailmoitusjärjestelmä tietää kertoa, että Rosmorport hakee pientä tai keskisuurta yritystä purkamaan jäänmurtaja Ermakista osiksi reilu satakunta laitetta tai järjestelmää. Vuonna 1974 Helsingissä valmistunut 36000 hevosvoiman Ermak (täkäläisittäin Jermak) oli yhdessä sisaralustensa kanssa vuosikymmeniä maailman tehokkain dieselsähköinen jäänmurtaja.

Ermakhan on jo vuosia ollut Suomenlahdella ja huhu kertoo, että yhdeksästä pääkoneesta vain osa on enää käyntikuntoisia. Entisen raskaan polaarimurtajan jääluokkakin on ollut itänaapurin alhaisin, Icebreaker6.

Venäläinen uutissivusto RBC avasi hieman Ermakin kohtaloa (englanninkielinen artikkeli Ukrainska Pravdassa (https://www.pravda.com.ua/eng/news/2022/09/21/7368440/)): alus puretaan varaosiksi, jotta nuorempi sisaralus Krasin pysyisi liikenteessä.

Samassa artikkelissa puhutaan myös neljän 1970-luvun lopussa rakennetun Kapitan Chechkin -sarjan jokimurtajan ja kahden 1980-luvun alussa rakennetun Kapitan Sorokin -sarjan matalakulkuisen polaarimurtajan elinkaaren pidentämisestä venäläisvalmisteisilla dieselmoottoreilla ja muilla laitteilla. Vuosina 2025-2029 tehtävän uudistuksen tarkoituksena on jatkaa näiden jo nyt yli 40-vuotiaiden jäänmurtajien elinkaarta vielä 15 vuotta.

edit: Myös Kauppalehti (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/b0a04cf0-8d91-4147-8ae8-45d3cbdd8c42) laati aiheesta uutisen.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.09.2022, 19:54:12
Kauppalehti: Rauman telakka kyttää Suomen ja Ruotsin jäänmurtajien miljarditilausta – "Ruotsin uusi hallitus ei tiedä merenkulusta juuri mitään ja jäänmurrosta ei sitäkään" (https://www.kauppalehti.fi/uutiset/rauman-telakka-kyttaa-suomen-ja-ruotsin-jaanmurtajien-miljarditilausta-ruotsin-uusi-hallitus-ei-tieda-merenkulusta-juuri-mitaan-ja-jaanmurrosta-ei-sitakaan/adbc6e7b-6009-4c1c-976b-048773bed6ad)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.10.2022, 13:48:04
Viipurin telakalla rakenteilla olevan jäänmurtajan toimitus siirtyy vuoteen 2028 ja lisärahoitusta tarvitaan melkeinpä saman verran kuin mitä aluksen alkuperäinen sopimushinta oli:

Navigator: Viipurin telakka: "Jos löytyy rahaa, laivat valmistuvat." (https://navigatormagazine.fi/uutiset/viipurin-telakka-jos-loytyy-rahaa-laivat-valmistuvat/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 14.10.2022, 17:54:26
Varoitus, Venäjä-uutisia:

Kolmas Pietarissa rakennettava ydinkäyttöinen jäänmurtaja Ural on aloittanut tänään merikokeet Pietarin edustalla.

https://portnews.ru/top_news/337036/ (https://portnews.ru/top_news/337036/)

https://seanews.ru/en/2022/10/14/en-ural-nuclear-icebreaker-sets-off-for-sea-trials/ (https://seanews.ru/en/2022/10/14/en-ural-nuclear-icebreaker-sets-off-for-sea-trials/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 24.10.2022, 13:13:33
Metsäteollisuuden blogi lobbaa uusia jäänmurtajia: Ilman jäänmurtoa ei ole vientiä (https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/ilman-jaanmurtoa-ei-ole-vientia)

Jäänmurtajia on liian vähän, ne ovat liian pieniä ja niiden päästöt ovat liian suuret. Investointipäätökset uuden sukupolven jäänmurtajista on tehtävä nyt.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petteri Lyysaari - 27.10.2022, 12:20:25
Jm Sisulle ilmeisesti tehdään pientä pintaremppaa perusteellisempaa korjausta, koska tuli Naantaliin jo 7.9. ja vieläkin on työn alla. Eli 2 kuukautta kohta täynnä, mitäköhän mahtaavat touhuta ? Ei lienee ihan perustelakoinnin mitta ole tällainen, vai ?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.10.2022, 18:21:25
Lainaus käyttäjältä: Petteri Lyysaari - 27.10.2022, 12:20:25
Jm Sisulle ilmeisesti tehdään pientä pintaremppaa perusteellisempaa korjausta, koska tuli Naantaliin jo 7.9. ja vieläkin on työn alla. Eli 2 kuukautta kohta täynnä, mitäköhän mahtaavat touhuta ? Ei lienee ihan perustelakoinnin mitta ole tällainen, vai ?

Arctian Instagram-tilillä on julkaistu silloin tällöin kuvia ja videoita Sisun telakoinnista. Kyllä siellä jonkin verran laajoja huoltokohteita on ollut, mm. akseleiden ulosveto.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.10.2022, 19:05:44
Kukas kissan hännän nostaisi...

Aker Arctic: Four concept designs to decarbonize icebreaking (https://akerarctic.fi/en/arctic-passion/four-concept-designs-to-decarbonize-icebreaking/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.10.2022, 19:51:44
Ruotsin merenkulkulaitos on aloittanut uusien jäänmurtajien hankintaprosessin. Varsinaiset tarjouspyynnöt tehdään keväällä ja sopimus kahden jäänmurtajan rakentamisesta yhdellä lisäoptiolla on tarkoitus solmia ensi syksynä.

Första fasen i isbrytarupphandlingen inleds (https://www.sjofartstidningen.se/forsta-fasen-i-isbrytarupphandlingen-inleds/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.11.2022, 12:08:33
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 28.10.2022, 19:51:44
Ruotsin merenkulkulaitos on aloittanut uusien jäänmurtajien hankintaprosessin. Varsinaiset tarjouspyynnöt tehdään keväällä ja sopimus kahden jäänmurtajan rakentamisesta yhdellä lisäoptiolla on tarkoitus solmia ensi syksynä.

Första fasen i isbrytarupphandlingen inleds (https://www.sjofartstidningen.se/forsta-fasen-i-isbrytarupphandlingen-inleds/)

...ja rahoitus kahdelle jäänmurtajalle on sisällytetty vuoden 2023 talousarvioon:

Satsning på isbrytare i regeringens budget (https://www.sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/satsning-pa-isbrytare-i-regeringens-budget/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.11.2022, 09:01:36
Viking Supply Ships ehdottaa monitoimimurtajia, jotka kesäkaudella toimisivat vaikkapa tuulimyllypuistojen huoltoaluksina.

Isbrytning med "pay as you go" (https://www.infrastrukturnyheter.se/20221115/27006/isbrytning-med-pay-you-go)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Ilves Valta - 16.11.2022, 09:43:39
Tämä toimi viimeeksikin niin hyvin...  ::)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.11.2022, 13:30:20
Viipurissa on laskettu 21900M2-tyyppisen dieselsähköisen jäänmurtajan köli. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja ulkomaisten laitetoimittajien kieltäydyttyä myymästä komponentteja täytyy alus kuitenkin suunnitella lähes kokonaan uudelleen kotimaisille laitteille, mm. Kolomnan veturitehtaan häthätää kehittämille dieselmoottoreille. Vaikka köli laskettiinkin symbolisesti tänään, on aluksen perussuunnittelu vielä kesken ja työkuvasuunnittelukin on vasta alkamassa. Toimitusaikaa ja hintaa ei tiedä kukaan - Viipurin telakan johtajahan veikkaili aiemmin, että fyrkkaa tarvitana lisää ainakin 8-10 miljardia ja toimitus lykkääntyy kolmella vuodella.

Korabel.ru: Первый полностью отечественный ледокол для "Росморпорта" (https://www.korabel.ru/news/comments/pervyy_polnostyu_otechestvennyy_ledokol_dlya_rosmorporta.html)
PortNews: Vyborg Shipyard lays down 18MW icebreaker for FSUE Rosmorport (https://en.portnews.ru/news/338675/)

Oma suosikkiyksityiskohtani tässä projektissa on kuitenkin telakan aiemmin rakentamasta Ob-murtajasta kirjaimellisesti copypastettu peräohjaamo...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 23.11.2022, 20:46:38
Venäjällä on luovutettu Projekti 22220 -sarjan ydinkäyttöinen jäänmurtaja Ural ja laskettu vesille Yakutiya.

High North News: Russia Launches New Nuclear Icebreaker as it Looks East for Northern Sea Route Shipping (https://www.highnorthnews.com/en/russia-launches-new-nuclear-icebreaker-it-looks-east-northern-sea-route-shipping)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 24.11.2022, 05:02:33
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 23.11.2022, 20:46:38
Venäjällä on luovutettu Projekti 22220 -sarjan ydinkäyttöinen jäänmurtaja Ural ja laskettu vesille Yakutiya
Ural onkin jo eilen lähtenyt Pietarista siirtomatkalleen kohti Murmanskia.

https://portnews.ru/top_news/339053/ (https://portnews.ru/top_news/339053/)

EDIT 1: Skagenin ohitus lauantaina aamuyöstä.

EDIT 2: Saapunut Murmanskiin, ja Thebarentsobserverissä juttua:

https://thebarentsobserver.com/en/industry-and-energy/2022/11/new-icebreaker-has-major-importance-northern-sea-route-says-rosatom (https://thebarentsobserver.com/en/industry-and-energy/2022/11/new-icebreaker-has-major-importance-northern-sea-route-says-rosatom)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.12.2022, 09:49:23
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 20.09.2022, 16:27:43
Venäläinen uutissivusto RBC avasi hieman Ermakin kohtaloa...

Ermakin loppu häämöttää ja Rosmorport on julkaissut tarjouspyynnön aluksen rungon pilkkomisesta romuraudaksi:

PortNews: The Ermak icebreaker slated for decommissioning (https://en.portnews.ru/news/340500/)

Tämä on ensimmäinen kerta, kun Venäjällä romutetaan raskas polaarimurtaja sitten 90-luvun, jolloin luovuttiin viidestä Helsingissä rakennetusta Moskva-luokan jäänmurtajasta.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Juhani Mehto - 22.12.2022, 09:54:13
Aavistuksen tätä sivuten, pari päivää sitten Turussa siirrettiin Håkansin Hermes, Thetis ja Zeus of Finland kantasatamasta Pansion vanhaan junalauttasatamaan. Lilaco Oyn Clark Cablen kaveriksi. Hermes ja Thetis hinattiin, Zeus kulki omin voimin.

EDIT: Thetis myös kävi jälleen telakalla tammikuussa, vaikka kävi siellä lokakuussa kuivilla viimeksi. Dunker hinasi Thetiksen telakalle 2.1. ja Iso-Pukki hinasi sen takaisin Pansioon 17.1.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 14.01.2023, 17:42:34
LS24: Marttinen: Murtajat hallitusohjelmaan – ja mieluusti Rauma edellä (https://ls24.fi/uutiset/marttinen-murtajat-hallitusohjelmaan-ja-mieluusti-rauma-edella)

Uusien jäänmurtajien hankinta on edennyt Suomessa liian hitaasti, ja hankinta on kirjattava seuraavan hallituksen ohjelmaan, katsoo raumalaiskansanedustaja Matias Marttinen (kok.).

– Suomalainen jäänmurtokalusto on tulossa elinkaarensa päähän, Marttinen toteaa tiedotteessa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 20.01.2023, 09:49:47
Lisää keskustelua uusista jäänmurtajista:

HS: Vieraskynä: Suomen merikuljetukset pitää turvata uusilla jäänmurtajilla (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009335688.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Juhani Mehto - 31.01.2023, 08:44:50
Lainaus käyttäjältä: Juhani Mehto - 22.12.2022, 09:54:13
Aavistuksen tätä sivuten, pari päivää sitten Turussa siirrettiin Håkansin Hermes, Thetis ja Zeus of Finland kantasatamasta Pansion vanhaan junalauttasatamaan. Lilaco Oyn Clark Cablen kaveriksi. Hermes ja Thetis hinattiin, Zeus kulki omin voimin.

EDIT: Thetis myös kävi jälleen telakalla tammikuussa, vaikka kävi siellä lokakuussa kuivilla viimeksi. Dunker hinasi Thetiksen telakalle 2.1. ja Iso-Pukki hinasi sen takaisin Pansioon 17.1.

Thetis kävi eilen ihan omin voimin koeajoilla Airistolla.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 18.02.2023, 11:33:00
Tuore artikkeli Ruotsin uusista jäänmurtajista Aker Arcticin Arctic Passion News -lehden tuoreimmassa numerossa (https://akerarctic.fi/en/arctic-passion/arctic-passion-news-24-2023/):

Swedish icebreaker proceeds to construction (https://akerarctic.fi/app/uploads/2023/02/Passion_news_2023_nro_01_pages_4-6.pdf)

Ehkä isoimpana uutisena uusien jäänmurtajien apukoneet tulevat käymään metanolipohjaisella MD97-polttoaineella ja pääkoneetkin voidaan muuttaa metanolikäyttöiseksi heti, kun moottoriteknologia kypsyy ja polttoaineen saatavuus paranee.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.03.2023, 17:53:33
Suomen jäänmurtajien uusimisesta on puhuttu taas paljon tällä viikolla Metsäteollisuus ry:n, Suomen Satamaliitto ry:n ja Keskuskauppakamarin järjestettyä aiheesta keskustelutilaisuuden:

T&T: Suomen vanhenevat jäänmurtajat halutaan korvata pian – Näin tekee Ruotsikin (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomen-vanhenevat-jaanmurtajat-halutaan-korvata-pian-nain-tekee-ruotsikin/55237227-389d-41a0-a760-318e9b517cc7)
Navigator: Jäänmurtajahankinnoista on päätettävä alkavalla vaalikaudella (https://navigatormagazine.fi/uutiset/jaanmurtajahankinnoista-on-paatettava-alkavalla-vaalikaudella/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.03.2023, 10:44:04
Ukrainan sota on vakava asia, mutta ei tässä voi kuin nauraa sille, kuinka rakkaassa itänaapurissamme kaksi vasenta kättä ei tiedä, kummalla viimeksi pyyhittiin takapuolta...

Venäläinen sanomalehti Kommersant (https://www.kommersant.ru/doc/5900679) kirjoitti toissa päivänä, että maailman suurimman ydinkäyttöisen jäänmurtajan rakentaminen ei oikein etene Zvezdan telakalla. 120 megawatin nelipotkurisen Rossiyan hintalapun odotetaan nousevan 40-60 prosenttia aikataulun venyessä ja komponenttien kallistuessa. Kaiken kukkuraksi Venäjä pommitti Kramatorskissa sijaitsevaa Energomashspetsstalin erikoisvalimoa, jolta telakka oli tilannut keulan jääkynnen, peräsimien sarvet ja ulompien potkuriakselien kannattimet. Nyt tilausta ollaan ymmärrettävistä syistä siirtämässä venäläiselle toimittajalle, joka pystyy alustavasti toimittamaan runkokoonnin kannalta kriittisellä polulla olevat valukappaleet mahdollisesti elokuussa 2025. Osaavista työntekijöistäkin on pulaa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.03.2023, 22:07:04
Kuudennen ja seitsemännen Projekti 22220 -tyyppisen ydinkäyttöisen jäänmurtajan nimiksi tulee Kamchatka ja Sakhalin. Alusten pitäisi sopimuksen mukaan valmistua joulukuussa 2028 ja 2030.

Sudostroenie.info: Новые атомные ледоколы проекта 22220 получили имена (https://sudostroenie.info/novosti/38959.html)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 18.04.2023, 09:57:42
Kritiikkiä Leader-supermurtajaa kohtaan Venäjän sisältä:

PortNews: Operation of Leader class icebreaker can prove to be inefficient for escorting certain types of ships  (https://en.portnews.ru/news/345911/)

The issue of escorting ships with a hull width equivalent to the with of the ice canal should be considered separately since this mode of passage can prove to be inefficient

Olen edelleen sitä mieltä, että Koillisväylän ympärivuotinen liikenne oltaisiin voitu järjestää huomattavasti tehokkaammin kuin rakentamalla tsaarille 120 megawatin ydinkäyttöinen valkoinen elefantti...

edit: Uutisen sisältö on valitettavasti tuossa lainatussa lausessa (ja loput on venäläiseen tapaan taustoittamista), mutta se on peräisin toisaalla pidetystä esityksestä (https://www.korabel.ru/news/comments/na_forume_arktika_-_regiony_rasskazali_zachem_nuzhen_gazovoz_10070m.html), joka liittyy Venäjällä suunniteltuihin arktisiin LNG-tankkereihin. Aineisto on luonnollisesti venäjäksi, mutta kuvista näkee, millaisia teknisiä ratkaisuja harkitsevat nyt kun länsiteknologiaa ei enää ole saatavilla. Höyryturbiinitkin saattavat tehdä paluun.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.05.2023, 17:23:34
Barents Observer on kirjoittanut taas kerran masentavan huonon artikkelin, jossa ihmettelee, miksi Venäjän laivaston uusin jäänmurtaja ei purjehdi Pietarista kotisatamaansa Petropavlovsk-Kamtšatskiin Koillisväylää pitkin:

Russia's new Navy icebreaker steers clear of Arctic waters (https://thebarentsobserver.com/en/security/2023/05/russias-new-navy-icebreaker-steers-clear-arctic-waters)

Artikkelin pahimmat faktavirheet on toki korjattu sitten ensijulkaisun — alkuperäisessä jutussa menivät suloisesti sekaisin isomman Ilya Murometsin ja pienemmän Evpatiy Kolovratin tekniset tiedot — mutta juttu on kuitenkin lähtenyt leviämään myös muihin medioihin joko suorana kopiona (https://www.rcinet.ca/eye-on-the-arctic/2023/05/17/russias-new-navy-icebreaker-steers-clear-of-arctic-waters/) tai epäsuorasti (https://legionmagazine.com/en/heavy-ice-forces-new-russian-icebreaker-on-long-southward-voyage/).

Toki jutun kirjoittaja on siinä mielessä oikeassa, että syy Suezin kanavan kautta kulkevan eteläisen reitin käyttöön on Koillisväylän jääoloissa, mutta rivien välistä annetaan ymmärtää, että tilanne olisi tänä talvena jotenkin poikkeuksellisen hankala. Evpatiy Kolovrat on kuitenkin suurin piirtein Voiman kokoinen pienehkö jäänmurtaja, joka pystyy murtamaan metrin paksuista kiintojäätä kahden solmun nopeudella. Koillisväylällä taas jää on kevättalvella paksuimmillaan. Lisäksi Venäjän merivoimien uusin jäänmurtaja ei edes liiku omilla koneillaan vaan tammikuussa alkanut toimitusmatka tapahtuu jostain syystä hinaamalla.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.06.2023, 17:23:58
Venäjällä on pitkään suunniteltu LNG-käyttöisten jäänmurtajien rakentamista Koillisväylän liikenteeseen milloin kellekin operaattorille. Konsepteja ovat kehittäneet niin suomalainen Aker Arctic (https://akerarctic.fi/app/uploads/2019/05/arctic_passion_news_2_2018_LNG-fuelled-40-MW-icebreaker.pdf) kuin venäläinen jäänmurtajiin erikoistunut suunnittelutoimisto Iceberg (https://sudostroenie.info/novosti/34380.html). Sittemmin Rosneftin omistukseen siirtyneen Icebergin konseptista on esitetty ensimmäinen visualisointi, jonka taiteilija on luonnollisesti maalannut emoyhtiön väreihin:

(https://sudostroenie.info/images/700__iceberg_lk_bifuel_1.jpg)
(Sudostroenie: Определен проект неатомного ледокола для Севморпути (https://sudostroenie.info/novosti/39611.html))

NEVA-messuilla 2021 esitetty konsepti on 154 metriä pitkä ja 31 metriä leveä, ja sen uppouma 9.7 metrin syväydellä on 27700 tonnia. Artikkelin mukaan jäänmurtokyky on 40 megawatin propulsioteholla 2.3–2.4 metriä, joka ei noilla hevosvoimilla ole mikään erityinen saavutus. Ulkonäöstäkin voi olla montaa mieltä.

Suunnitellut neljä jäänmurtajaa rakennettaneen Rosneftin hallinnoimalla Zvezdan jättiläistelakalla Venäjän kaukoidässä. Venäjän Ukrainan-sotaretkestä seuranneiden sanktioiden pahasti rökittämä telakka on joutunut lykkäämään nyt rakenteilla olevien alusten toimituksia ja muutenkin siellä on viime aikoina erikoistuttu lähinnä uusien projektin aloittamiseen: telakka on tähän mennessä toimittanut kaksi vuonna 2016 tilattua Aframax-tankkeria, joista kolme neljäsosaa perästä lukien rakennettiin Hyundain telakalla Etelä-Koreassa. Rakenteilla erilaisia tankkereita, LNG-säiliöaluksia, tutkimuslaivoja ja yksi ydinkäyttöinen jäänmurtajakin sen sijaan on yhteensä peräti 25. Olenkin viime vuosina vitsaillut, että Zvezda on erikoistunut erityisesti kölien laskemiseen, koska kölinlasku on perinteisesti ollut yksi laivanrakennusprojektin laskutuspisteistä. Osa rakenteilla olevista "100 % made in Russia"-laivoista kelluu "keulattomina puolikkaina" muun muassa Samsungin telakalla Etelä-Koreassa.

Eiköhän näidenkin jäänmurtajien kölit ehditä laskea ennen kuin rahat taas kerran loppuvat ja pitää haalia lisää tilauksia. Jostain pitäisi myös saada monipolttoainemoottoreitakin, joita Wärtsilä ja MAN eivät enää suostu myymään Venäjälle...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.06.2023, 17:26:47
Eilen julkistettu neuvottelutulos hallitusohjelmasta (https://valtioneuvosto.fi/-/10616/neuvottelutulos-hallitusohjelmasta-vahva-ja-valittava-suomi) sisältää muutaman sanasen myös talvimerenkulusta:

Varmistetaan talvimerenkulun toimintaedellytykset. Uudistetaan jäänmurron järjestämistapa ja käynnistetään jäänmurtajien pitkäjänteinen uusimisohjelma hallituskauden aikana.

Aika näyttää, millainen lähestymistapa valitaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.07.2023, 14:13:11
Männä viikolla Kiinassa alettiin rakentaa uutta jäätämurtavaa tutkimusalusta. Renderöintien perusteella nimen Tan Suo San Hao saava alus on reilu sata metriä pitkä ja pystyy murtamaan 1.2 metrin paksuista kiintojäätä. Aiemmista tutkimusaluksista poiketen uusi alus pystyy toimimaan miehitettyjen sukellusalusten emäaluksena ja uutisartikkeleissa onkin povattu, että Kiinasta tulee Venäjän jälkeen toinen maa, joka pystyy lähettämään ihmisen merenpohjaan Pohjoisnavalla.

Polar Journal: China starts construction of its third icebreaker (https://polarjournal.ch/en/2023/06/29/china-starts-construction-of-its-third-icebreaker/)

(https://img2.chinadaily.com.cn/images/202306/25/64983f96a310bf8a1d22e4bb.jpeg)

Vaikka mediassa on korostettu, että uusi jäänmurtaja on aiemmista aluksista poiketen suunniteltu kokonaan Kiinassa, uutisten mukaan (https://m.jiemian.com/article/9630351.html) ainakin jäämallikokeet on tehty Suomessa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 20.07.2023, 16:33:04
Navigator: 30 miljoonaa euroa EU-tukea talvimerenkulun 187 miljoonan euron Motorways of the Seas hankkeelle – pääosa Ruotsille (https://navigatormagazine.fi/uutiset/30-miljoonaa-euroa-eu-tukea-talvimerenkulun-motorways-of-the-seas-187-miljoonan-euron-hankkeelle-paaosa-ruotsille/)

Hanke sisältää sekä selvityksiä että varsinaisia investointeja. Ruotsi rakentaa hankkeessa uuden sarjan ensimmäisen 32 metrin rännin jäänmurtajan, joka tulee palvelemaan Perämeren liikennettä. ... Suomi tekee hankkeessa myös pienemmän ns. B-luokan jäänmurtajan konseptikehityksen. Kun Suomi aikanaan tekee päätöksiä uusien murtajien rakentamisesta, tullaan näille investoinneille hakemaan EU-tukea seuraavista mahdollisista tukiohjelmista.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 22.07.2023, 19:33:21
Tanskisten vähällä käytöllä olleet nelipotkuriset murtajat on vihdoinkin myyty romuksi. Ostaja on kotimainen yritys, joka haluaa toistaiseksi pysytellä nimettömänä.

https://www.tv2nord.dk/aalborg/efter-syv-aar-i-hals-havn-endelig-er-de-solgt
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.07.2023, 10:17:23
Jenkkilässä taas tökkii sikäläisen jäänmurtajaprojektin kanssa:

National Defense Magazine: BREAKING: Coast Guard's New Icebreaker at Risk of Further Delays (https://www.nationaldefensemagazine.org/articles/2023/7/27/coast-guard-cutter-program-delayed-due-to-scheduling-and-design-issues)

Juttu perustuu laajempaan Government Accountability Officen (GAO) raporttiin (https://www.gao.gov/products/gao-23-105949).

Myöhästymisten syiksi luetellaan seuraavat:

Ensimmäisen Polar Security Cutter -nimellä ("napavartiolaiva"?) kulkevan jäänmurtajan piti alun perin valmistua ensi vuonna, mutta nyt toimitus venyy vuosikymmenen jälkipuoliskolle. Samaan aikaan Yhdysvaltain rannikkovartioston ainut raskas jäänmurtaja ja maailman tehokkain ei-ydinkäyttöinen jäänmurtaja, USCGC Polar Star, pysyy kasassa ilmastointiteipillä, purukumilla ja miehistön rukouksilla.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 30.07.2023, 13:36:32
"Uraali halkeaa ja tuottaa lopun valkean*..."

Viime marraskuussa luovutettu venäläinen ydinkäyttöinen jäänmurtaja Ural palaa Kronstadtiin takuutelakointiin:

BarentsObserver: Less than a year after launch, Russia's newest nuclear icebreaker sails back to St. Petersburg yard (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2023/07/less-year-after-launch-nuclear-icebreaker-ural-sails-back-st-petersburg-yard)

Alus on tällä hetkellä eteläisellä Itämerellä ja nykyisellä matkavauhdilla sivuuttanee Helsingin huomenissa. Vaikka aluksia onkin valmistunut Pietarista lähes vuosittain (tämä vuosi on välivuosi) ja Sevmorput käy täällä aina silloin tällöin, näkyy ydinkäyttöisiä laivoja näillä vesillä varsin harvakseltaan.

edit: (* minä ihan oikeasti luulin, että siinä lauletaan näin eikä ...tuottaa lamppuun valkeaa...)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Aleksi Lindström - 07.08.2023, 17:05:52
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 22.07.2023, 19:33:21 Tanskisten vähällä käytöllä olleet nelipotkuriset murtajat on vihdoinkin myyty romuksi. Ostaja on kotimainen yritys, joka haluaa toistaiseksi pysytellä nimettömänä.

https://www.tv2nord.dk/aalborg/efter-syv-aar-i-hals-havn-endelig-er-de-solgt

Esbjergiläinen Smedegaarden Shiprecycling A/S on tänään ilmoittautunut alusten ostajaksi ja romuttajaksi somessaan.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.08.2023, 00:57:22
Mitähän jäänmurtajien maailmassa on viime päivinä tapahtunut?

Noh, ainakin rapakon takana on alettu rakentamaan "prototyyppilohkoja" niin Kanadan kuin Yhdysvaltain rannikkovartiostojen uusiin jäänmurtajiin. Kanadalaisten kohdalla kyseessä on puhdas "opinkappale", mutta Jenkkilässä lohkot saattavat päätyä osaksi lopullista laivaa mikäli ne onnistuvat. Ensisijainen tarkoitus on kuitenkin harjoitella jopa 60 milliä paksun kylmälujan teräslevyn (https://www.linkedin.com/feed/update/urn:li:activity:7095792045331472384/) työstämistä ja hitsaamista ennen varsinaisen lohkotuotannon aloittamista. Kummallakaan telakalla ei ole tämäntyyppisten laivojen rakentamisesta kokemusta ja tämä on yksi tapa opetella asiaa. Vastaava menetelmä on käytössä myös esimerkiksi silloin, kun telakka haluaa rakentaa niin sanottuja membraanityyppisiä nesteytetyn maakaasun varastotankkeja: ensin harjoitellaan rakentamalla esimerkiksi yksi tankin kulmista verstaalla ja laivaan siirrytään vasta, kun "koekappale" on hyväksytty.

Niin ikään Jenkkilässä on ehdotettu (https://www.usni.org/magazines/proceedings/2023/august/forget-aiviq-give-polar-sea-another-chance), että ajatus Shellin arktista öljynporausta tukemaan rakennetun jäätämurtavan ankkurinkäsittelyhinaajan ostamisesta ja muuttamisesta rannikkovartioston käyttöön luovuttaisiin ja sen sijaan Seattlessa makuutettu raskas jäänmurtaja USCGC Polar Sea palautettaisiin käyttökuntoon. Sisaraluksensa ohella maailman tehokkain ei-ydinkäyttöinen jäänmurtaja on maannut Seattlen tukikohdassa vuonna 2010 tapahtuneesta konerikosta lähtien ja sitä on hiljalleen purettu varaosiksi USCGC Polar Starin pitämiseksi ajossa. Alusten kuljetuskoneisto koostuu kolmesta säätölapapotkurista, joita jokaista voi pyörittää joko mekaanisesti alennusvaihteen kautta kytketyllä kaasuturbiinilla (jatkuva teho 20000 hevosvoimaa) tai 6000 hevosvoiman potkurimoottorilla. Voimanlähteitä ei voi käyttää samanaikaisesti samalla akselilla, mutta esimerkiksi keskiakselia voidaan ajaa kaasuturbiinilla ja sivupotkureita diesel-sähköisessä moodissa. Propulsiojärjestelmän kanssa on kuitenkin ollut luotettavuusongelmia alusta asti. Alusten maksimikonetehoksi mainitaan useissa lähteissä yhteensä 75000 hevosvoimaa, mutta oma ymmärrykseni on, että tämä on kaasuturbiinien eräänlainen ylimomentin kaltainen sisäänrakennettu ominaisuus. Olisihan se toisaalta hienoa jos tehokahvat menisivät "yhteentoista asti". Oli miten oli, tehoa on teoriassa ainakin hetkellisesti tarjolla saman verran kuin vanhoissa Arktika-luokan ydinkäyttöisissä jäänmurtajissa, vaikka uppoumaa on vain puolet neukkuhirviöihin verrattuna.

Olen itse käynyt Polar Sealla ja mielestäni sen peruskorjaaminen käyttöön on kuolleena syntynyt ajatus. Aiviqin olen myös nähnyt Koillisväylän-seikkailuni yhteydessä Alaskassa marraskuussa 2012, jolloin se oli lähes uusi. Alus tuli sittemmin surullisenkuuluisaksi menetettyään Kulluk-porauslautan myrskyssä vain reilua kuukautta myöhemmin. Sitä on sittemmin tarjottu sekä Yhdysvaltain että Kanadan rannikkovartiostoille, mutta toisaiseksi töitä on löytynyt vain Australiasta paikkaamaan pitkään takuuhuollossa ollutta Nuyina-jäänmurtajaa. Tämä alus taas rakennettiin korvaamaan Suomessa suunniteltu ja Australiassa rakennettu Aurora Australis, joka on pitkään Dubaissa maattuaan lähtenyt Vietnamiin. Mitähän sillekin puuhataan...

Kanadassa on niin ikään alettu rakentaa rannikkovartiostolle omaa versiota laivaston arktisista ulkovartiolaivoista (Arctic Offshore and Patrol Vessel; AOPS). Aluksia kutsutaan paikallisessa mediassa "loskanmurtajiksi" ("slushbreaker"), koska ne eivät pysty murtamaan yli metrin paksuista jäätä. Samalla kuitenkin suitsutetaan, kuinka rannikkovartiosto osti taannoin Norjasta kolme 2000-luvun alussa rakennettua monitoimimurtajaa (Tor Viking ja kaksi sisaralusta), vaikka niiden jäänmurtokyky on todellisuudessa samaa luokkaa.

Loppukevennyksenä venäläinen jäänmurtajaoperaattori Rosmorport yrittää karhuta rahojaan konkurssiin menneen saksalaistelakan venäläiseltä emoyhtiöltä, koska Hampurissa sijaitsevalta Pellan telakalta tilattua 21900M2-tyyppistä dieselsähköistä jäänmurtajaa ei koskaan rakennettu. Alus on eräänlainen jatkokehitys edellisestä 21900M-sarjasta, joita rakennettiin Hietalahdessakin yksi, Murmansk nimeltään, jokunen vuosi takaperin. Näin ollen jäljelle jää Viipurin telakalta tilattu alus, jonka rakentaminen on kyllä aloitettu mutta valmistumisesta ei ole mitään tietoa, koska Wärtsilän pääkoneet ja Steerpropin ruoripotkurit pitäisi korvata kotimaisilla vastineilla, joita ei ole vielä edes olemassa. Onnea matkaan...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.09.2023, 08:22:35
Ruotsin jäänmurtajahanke etenee. Tarjouskysely on lähetetty ensimmäisessä vaiheessa valituille telakoille.

Nästa steg mot nya svenska isbrytare (https://www.sjofartsverket.se/sv/om-oss/nyheter-och-press/nyheter/nu-tas-nasta-steg-mot-nya-svenska-isbrytare/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.10.2023, 11:58:30
T&T: Laivat törmäävät uusiin ongelmiin Suomen talvimerenkulussa, vaikka jääpeite kutistuu – Professori räjäyttäisi koko jäänmurron toimintamallin (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/da691e75-7f98-4bdd-ba9f-0ca34da37935)

Valitettavasti juttu on maksumuurin takana, mutta pääviesti on, että vaikka kovat jäätalvet muuttuvat harvinaisemmiksi, kasautuva ahtojää yhdessä huonosti jäissä kulkevien kauppalaivojen kanssa ylläpitää avustustarvetta. Professori Ulla Tapanisen mielestä jäänmurron operaatiomallia pitäisi uudistaa markkinaehtoisempaa mallia kohti. Lopussa vakuutetaan, että Helsingin telakan kaupan viimeistely on menossa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.11.2023, 15:06:50
Navigatorissa on varsin laaja juttu jäänmurtajista ja niiden tulevaisuudesta:

Jäänmurtajakaluston uusiminen etenee verkkaisesti (https://navigatormagazine.fi/uutiset/jaanmurtajakaluston-uusiminen-etenee-verkkaisesti/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 29.12.2023, 18:46:41
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 02.07.2023, 14:13:11 Männä viikolla Kiinassa alettiin rakentaa uutta jäätämurtavaa tutkimusalusta...

Kiinalaisten uutisten (https://www.dailyqd.com/guanhai/294009_1.html) mukaan Guangzhoun telakalla on rakenteilla myös toinen, hieman pienempi jäätämurtava tutkimusalus, jonka nimeksi tulee ytimekkäästi Ji Di. Tätä ei parane sekoittaa Sun Yat-senin yliopiston tutkimusalukseen nimeltä Zhong Shan Da Xue Ji Di, joka on vuonna 1982 rakennettu alkujaan kanadalainen offshore-murtaja Canmar Ikaluk. Uuden aluksen operaattoriksi tulee Kiinan valtion merihallinnon pohjoisten merien yksikkö.

(https://img.guanhai.com.cn/a/10001/202312/0ac6552c1e1b488fdc14952832071395.jpeg)

Tämänkin aluksen jäämallikokeet on kiinalaismediassa julkaistun videon (http://m.cnwest.com/tianxia/a/2023/12/29/22200761.html) perusteella tehty Suomessa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petteri Lyysaari - 29.12.2023, 22:39:04
Vaikka olen Hangossa asunut lapsuuden ja nuoruuden, en muista ovatko jäänmurtajat koskaan pitäneet talviaikana tukikohtanaan Hankoa tai sen edustaa. Tarkoitan nyt nykymurtajia, en ensimmäistä murtajaamme Murtajaa 1880-luvulta enkä muitakaan vanhoja aluksia. Eli onko ollut niin kovia talvia että jopa Hangossa on tarvittu jäänmurtoa nykyaikana,onko jollain tietoa kyseisestä asiasta ? Kävin armeijan Hangon suunnilla eli olin Hästö-Busossä venemiehenä -87-88-talven ja se oli aika kova talvi, mutten muista jäätyikö vain Lappohjan / Tammisaaren saaristo silloin vai jäätyikö myös Hangon edusta . Ainakin noilla vesillä K-vene oli kovilla:) ja myöskin Hauki-luokan paatti Hankoniemi sai tehdä töitä, vaikka olikin huomattavasti parempi.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petri Nummijoki - 29.12.2023, 23:29:16
Lainaus käyttäjältä: Petteri Lyysaari - 29.12.2023, 22:39:04 Vaikka olen Hangossa asunut lapsuuden ja nuoruuden, en muista ovatko jäänmurtajat koskaan pitäneet talviaikana tukikohtanaan Hankoa tai sen edustaa. Tarkoitan nyt nykymurtajia, en ensimmäistä murtajaamme Murtajaa 1880-luvulta enkä muitakaan vanhoja aluksia. Eli onko ollut niin kovia talvia että jopa Hangossa on tarvittu jäänmurtoa nykyaikana,onko jollain tietoa kyseisestä asiasta ?

Kyllä 2000-luvunkin kovimpina talvina 2003, 2010 ja 2011 on jäänmurtajilla avustettu myös Hankoon. Tosin ei sentään niin, että joku murtaja olisi ollut jatkuvasti Hangossa tai sen edustalla päivystämässä mutta yksittäisiä avustuksia on käyty hoitamassa Hangossa asti.

Talven 2010 osalta löytyy jotain juttua tuolta: https://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=14944.msg119482#msg119482
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petteri Lyysaari - 05.01.2024, 22:26:32
Taas sama äijä kyselee tyhmiä, mutta mikä mahtaa Steel-puskuhinaajan proomuineen jääluokka olla ? Ihan siltä pohjalta kyselen, että taas kerran nostalgiaa muistelen ja olimme matkalla esihistoriallisella ajalla talvella Hästiksestä Koverhariin K-veneellä, ja onnistuimme hajottamaan jonkun akselilaakerin ja paatti oli poikittain väylällä. Steel proomuineen, tosin silloin surullisenkuuluisalla entisellä nimellään, tuli kohti Koverharia meitä kohti ja tottakai olimme aika kakka jäykkänä. Vaan se koukkasi kiintojäähän, joka oli silloin todella paksua, ja ohitti meidät kuin jäätä ei olisikaan. Eli ilmeisesti aika hyvä luokka on,vai olenko hakoteillä ?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.01.2024, 18:59:56
Lainaus käyttäjältä: Petteri Lyysaari - 05.01.2024, 22:26:32 Taas sama äijä kyselee tyhmiä, mutta mikä mahtaa Steel-puskuhinaajan proomuineen jääluokka olla ?

Puskuproomuyhdistelmän jääluokka on korkein suomalais-ruotsalainen eli 1A Super. Proomujen "jääkeulat" takaavat aluksille suhteellisen hyvät jäissäkulkuominaisuudet, mutta toisaalta siinä vaiheessa kun menohalut loppuvat esimerkiksi jäävallien tai puristavan jääkentän keskellä, ne tarvitsevat myös melko paljon jäänmurtaja-avustusta, koska loppujen lopuksi tehoa on kokoon nähden suhteellisen vähän.



Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 06.01.2024, 20:42:11
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 29.12.2023, 18:46:41 Kiinalaisten uutisten (https://www.dailyqd.com/guanhai/294009_1.html) mukaan...

Myös kotimainen merenkulun verkkojulkaisu Navigator on julkaissut jutun aiheesta:

Kiina rakentaa jo neljättä jäänmurtajaansa Guangzhoun telakalla (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/kiina-rakentaa-jo-neljatta-jaanmurtajaansa-guangzhoun-telakalla/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 13.01.2024, 23:07:12
FleetPhotossa olevan tuoreen valokuvan (https://fleetphoto.ru/photo/451458/?vid=15176) perusteella vuonna 1974 Wärtsilän Helsingin telakalla rakennetun polaarimurtaja Ermakin romutus on alkanut Pietarissa. Aluksesta saatavilla varaosilla pidetään sisaralukset Krasin ja Admiral Makarov liikenteessä.

Niin ikään saksalainen jo aikaa sitten käytöstä poistettu pienempi jäänmurtaja Max Waldeck kuuluu menneen romuksi (https://www.vesseltracker.com/en/Ships/Sky-Iii-6705949.html). Alus ajettiin viimeiselle rannalle vuodenvaihteessa oltuaan reilun vuoden jumissa Rotterdamissa edellisen omistajan hylättyä aluksen miehistöineen.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 17.01.2024, 07:55:53
Suomessa on taas kerran tehty uranuurtavaa tutkimusta talvimerenkulun tiimoilta:

Navigator: Laivojen toiminta jäärännissä. Väitöskirjatyö jäämallikokeiden hyödyntämisestä (https://navigatormagazine.fi/uutiset/laivojen-toiminta-jaarannissa-vaitoskirjatyo-jaamallikokeiden-hyodyntamisesta/)

edit: Navigator: Riikka Matala väitteli laivojen rännivastuksesta – tarvetta muokata jääluokkasääntöjä? (https://navigatormagazine.fi/uutiset/tutkimus-ja-koulutus/riikka-matala-vaitteli-laivojen-rannivastuksesta-tarvetta-muokata-jaaluokkasaantoja/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 19.01.2024, 08:31:17
Näyttäisi siltä, että venäläisten ydinkäyttöisten jäänmurtajien aiemmin huhutut nimimuutokset (https://thebarentsobserver.com/en/arctic/2023/11/shadow-strife-and-aggression-descends-arctic-putin-names-new-icebreaker-stalingrad) olisi todellakin menossa läpi. Tänään julkaistun venäjänkielisen uutisen (https://paluba.media/news/67897) ensi viikolla lasketaan Leningrad-nimisen jäänmurtajan köli. Alun perin tämän aluksen nimenhän piti olla Kamchatka. Niin ikään voidaan olettaa, että sarjan viimeinen alus ei tule olemaan Sakhalin vaan... *rumpujen pärinää* *pieru* Stalingrad.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.01.2024, 21:42:05
Näemmä värityskin muuttuu verrattuna sarjan aiempiin aluksiin. Ekana tuosta kyllä tuli mieleen, että joku on pyytänyt tekoälyä pariin otteeseen tekemään kuvasta vielä vähän isänmaallisemman...

The Moscow Times: Putin Gives Go-Ahead to New Nuclear Icebreaker (https://www.themoscowtimes.com/2024/01/26/putin-gives-go-ahead-to-new-nuclear-icebreaker-a83873)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Ilves Valta - 26.01.2024, 23:46:52
No jösses, nyt ei kyllä siellä säästellä! Mä ajattelin jo siitä nykyisten kansirakentaisiin vedetystä isosta Venäjän trikilorista että onko se vähän mauton, mutta uudet nimet ja väritys menee ihan eri tasolle! (Vaikka pääosin punainen runko sentää erottuu talvimyrskyssä, mitä monet murtajien väritykset nykyään eivät tee).
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petteri Lyysaari - 02.02.2024, 18:12:25
En tiedä kuuluuko tämän ketjun alle ja kysymys itsessäänkin on varmasti tyhmä, mutta onko Ruotsissa Vänern-järvellä tosiaan niin paljon liikennöintiä, että siellä tarvitaan useampia jäänmurtoon kykeneviä aluksia ? Ensinnäkin Ale on siellä,on aika iso murtaja järvelle, vaikka iso järvi onkin ja tämän lisäksi löysin ainakin kolme pienempää hinaajaa jotka on valjastettu siellä avustamaan jäänmurrossa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 02.02.2024, 22:12:02
Ruotsin merenkulkulaitoksen pienin jäänmurtaja, Wärtsilän loppuvuodesta 1973 toimittama Ale, on rakennettu nimenomaan Vänern-järven ja Trollhättan kanavan jäänmurtoa varten. Tämän lisäksi alueella pyörii jäänmurtotehtävissä hinaushaarukalla varustettu väylänhoitoalus Scandica sekä joukko pienempiä hinaajia. Viime vuosina jäätalvet ovat kuitenkin olleet varsin leutoja ja Ale onkin tänä talvena ensimmäistä kertaa "järvijään" kimpussa viiteen vuoteen.

Ale täytti viime syksynä 50 vuotta. Ruotsin merenkulkuviranomaiset tuskin tulevat hankkimaan Vänernille uutta "varsinaista jäänmurtajaa"; kun aika jättää nykyisestä, sen tullee korvaamaan jonkinlainen monitoimialus.

Liikenteen määrästä en kuitenkaan osaa sanoa. Tällä hetkellä Vänernillä näyttäisi kulkevan yksi 82-metrinen rahtialus.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petteri Lyysaari - 02.02.2024, 23:23:33
Kiitos vastauksesta ! Sinällään tuntuu hassulta, että järvellä "pyörii" yksi 82-metrinen alus ja sitä varten on jäänmurtoa. Mutta onko Vänern yleensä myöskin talvella vilkkaammin liikennöity alue, ettei yhtä paattia varten ole normaalisti tällaista armaadaa jäänmurtajia
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 04.02.2024, 21:18:59
En nyt äkkiseltään löytänyt tilastoja kanavan vuosittaisesta liikenteestä, mutta lastimäärissä huippu saavutettiin 70-luvulla (noin 4 miljoonaa tonnia/vuosi) jolloin kanava avattiin ympärivuotiselle liikenteelle. 90-luvun alussa tavaraa kulki vielä lähes yhtä paljon, 3.5 miljoonaa tonnia vuodessa, mutta sen jälkeen lastimäärät putosivat. Sen jälkeen lastimäärät ovat pudonneet selvästi tavaran siirryttyä kulkemaan rautateillä ja kumipyörillä. Vuonna 2020 kanavan läpi kulki noin 2 miljoonaa tonnia lastia 650 laivan kyydissä.

Ruotsin merenkulkulaitoksella on ollut tavoitteena, että vuoteen 2040 mennessä kuljetusmäärät kasvaisivat 2.8 miljoonaan tonniin asti. Olettaisin, että tavoitteena on ympärivuotinen liikenne varsinkin kun leutojen talvien myötä tarve jäänmurrolle on vähäisempää ja jatkossa pärjättäisiin jonkinlaisella monitoimialuksella sekä hinaajilla.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.02.2024, 17:00:54
Tekniikan Maailmassa on juttu jäänmurtajien tulevaisuudesta. Valitettavasti se on maksumuurin takana.

TM: Ilmastonmuutoksen piti vähentää jäänmurtotarvetta, mutta toisin kävi – Tällainen on jäänmurtajien tulevaisuus (https://tekniikanmaailma.fi/lehti/4b-2024/jaanmurtaja-apuun-myos-2030-luvulla)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 12.02.2024, 19:40:11
Jäänmurtaja Voima täyttää tänään 70 vuotta:

https://www.arctia.fi/uutiset/jaanmurtaja-voima-70-vuotta.html

Voima on maailman vanhin käytössä oleva jäänmurtaja.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 16.02.2024, 21:36:54
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 06.01.2024, 20:42:11 Myös kotimainen merenkulun verkkojulkaisu Navigator on julkaissut jutun aiheesta:

Kiina rakentaa jo neljättä jäänmurtajaansa Guangzhoun telakalla (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/kiina-rakentaa-jo-neljatta-jaanmurtajaansa-guangzhoun-telakalla/)

Twitterinä aiemmin tunnetussa viestipalvelussa julkaistun kiinankielisen lehtijutun mukaan tämän "jäänmurtajan" jääluokka tulee olemaan Polar Class 6. Itse odotin kyllä pykälää korkeampaa jääluokkaa, jolloin tämä napa-alueiden mukaan nimetty tutkimusalus olisi päässyt samaan kategoriaan muun muassa Raumalla rakennettun S. A. Agulhas II:n kanssa. "Kutoskerho" on kuitenkin lujuudeltaan jotakuinkin samaa suuruusluokkaa ruotsinlaivojen kanssa.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petteri Lyysaari - 29.02.2024, 17:30:34
Romutettavana oleva jäänmurtaja Ermak on nyt sitten tulessa...

https://newsukraine.rbc.ua/news/yermak-icebreaker-catches-fire-in-st-petersburg-1709217190.html
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Ari-Jukka Perkiomaki - 07.03.2024, 14:04:42
Sjöfartsverket on jo koeajo asteella, ja ostamassa Polar Circle nimisen aluksen lisäämään jäänmurtokapasiteettia "Alen" kokoluokassa, mikäli koeajot menee hyvin? Pian se ajaa jääkokeet Perämerellä.
https://www.sjofartstidningen.se/sjofartsverket-vill-kopa-begagnad-isbrytare/?fbclid=IwAR2OnJ9xI5Z-rKpeAe2FkuQr9bj9UCjDHuaIu2LHr9wg2KbGqquHlvfADbc
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 07.03.2024, 14:27:12
Yhdysvaltain rannikkovartiosto taas on ostamassa Aiviqia:

gCaptain: U.S. Coast Guard Looking to Acquire Commercial Icebreaker 'Aiviq' (https://gcaptain.com/u-s-coast-guard-looking-to-acquire-commercial-icebreaker-aiviq/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 08.03.2024, 09:34:06
Navigator: ABB toimittaa Azipodit Kanadan polaarimurtajaan (https://navigatormagazine.fi/uutiset/meriteollisuus/abb-toimittaa-azipodit-kanadan-polaarimurtajaan/)

Alukseen tulee 34 MW propulsioteho, jonka tuottaa yksi akselilinja keskellä ja kaksi Azipod-yksikköä, yksi kummallakin puolella.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 08.03.2024, 12:33:29
Keskustelu jäänmurtajalaivaston uudistamisesta on näemmä herännyt:

Kaleva: Jäänmurtajien hankintaa ei voi enää lykätä – etusijalle Suomen saavutettavuus ja ulkomaankaupan edellytykset (https://www.kaleva.fi/jaanmurtajien-hankintaa-ei-voi-enaa-lykata-etusija/6252040)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.03.2024, 18:59:59
Ruotsin uudet jäänmurtajat myöhästyvät:

Sjöfartstidningen: Sjöfartsverkets nya isbrytare försenas (https://www.sjofartstidningen.se/sjofartsverkets-nya-isbrytare-forsenas/)

Suomen jäänmurtajalaivaston uusiminen alkaa Voimasta:

Yle: Tuffare isvintrar att vänta – därför måste vår äldsta isbrytare bytas ut så fort som möjligt (https://svenska.yle.fi/a/7-10052565)

Maaseudun Tulevaisuudessa taas on muisteltu vanhan Voiman jääkokeita:

MT: MT 100 vuotta sitten: Sääntö-Suomen pikkuseikat ja muodollisuudet pitävät upouuden jäänmurtajan laiturissa, vaikka vientiteollisuus tarvitsisi sitä kipeästi (https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/d644b2e8-03fd-4a38-861a-db95eb571a41)

Toissapäivänä suoritti valtion uusi jäänmurtaja "Voima" koeajonsa, jossa laivan kelpoisuus tyydytyksellä todettiin. Noin 40–60 sm. vahvan jääpeitteen mursi laiva, vaikka koneet eivät olleetkaan täydessä käynnissä, tasaisesti ja varmasti, ollen vauhti n. 4 solmunväliä.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Ilves Valta - 10.03.2024, 22:19:34
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 10.03.2024, 18:59:59 Ruotsin uudet jäänmurtajat myöhästyvät:

Sjöfartstidningen: Sjöfartsverkets nya isbrytare försenas (http://"https://www.sjofartstidningen.se/sjofartsverkets-nya-isbrytare-forsenas/")
Tämähän on mielenkiintoista, jos oikein luen että yksikään telakka ei antanut hyväksyttävää tarjousta. Luulisi, että kun risteilylaivojen tilauksia ei liiaksi ole niin telakat olisivat innoissaan näitä rakentamassa? Vai onko sitten niin, että vaatimukset esim. aiemman osaamisen kannalta ovat liian kovat?
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Petri Nummijoki - 10.03.2024, 22:49:26
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 10.03.2024, 18:59:59 Suomen jäänmurtajalaivaston uusiminen alkaa Voimasta:

Yle: Tuffare isvintrar att vänta – därför måste vår äldsta isbrytare bytas ut så fort som möjligt (https://svenska.yle.fi/a/7-10052565)

Sen ymmärtää, että Voima kannattaa uusia ensimmäisenä mutta tuolla tunnutaan pitävän Urhoa ja Sisua seuraavaksi uusimisikään tulevina. Tämä ei taida olla niinkään selvä asia, kun niitä yleisesti pidetään Otso- ja Fennica-luokkaa suorituskykyisempinä ja lieneekö käyttöpäiviäkään enempää takana Otso-luokkaan verrattuna? Käyttökustannuksissa ilmeisesti Fennica-luokka on kallein, kun ovat alkuaikoja lukuun ottamatta lähteneet töihin säännönmukaisesti viimeisinä.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 10.03.2024, 23:42:05
Mielestäni Urhon ja Sisun korvaaminen Voiman jälkeen on melko itsestään selvä asia. Alukset ovat 50-vuotiaita ja kuten tuossa Sjöfartstidningenin artikkelissa mainittiin, alkaa esimerkiksi varaosien saatavuuden kanssa olla vaikeuksia.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Pekka Laakso - 11.03.2024, 02:09:33
Lainaus käyttäjältä: Petri Nummijoki - 10.03.2024, 22:49:26 Käyttökustannuksissa ilmeisesti Fennica-luokka on kallein, kun ovat alkuaikoja lukuun ottamatta lähteneet töihin säännönmukaisesti viimeisinä.
Tämä menee vähän nyt ohi nyt käydystä keskustelusta, mutta noillahan on käsittääkseni jo vuosia ollut voimassa erimittainen sopimus jäänmurtokaudesta, mikä on hieman lyhyempi kuin vanhoilla perinteisillä. Polariksellakin taitaa olla omanlainen jäänmurtosopimuksensa...

Itse asiaan, onhan Urholla ja Sisulla vähemmän käyttötunteja kuin ruotsalaisilla sisarillaan, mutta yllä todetusti varaosien saanti ei ole niin yksiselitteistä enää tänä päivänä.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 11.03.2024, 19:41:46
Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 11.03.2024, 02:09:33 Tämä menee vähän nyt ohi nyt käydystä keskustelusta...

Ei mielestäni. Käyttökustannuksia vertailtaessa pitää erottaa toisistaan niin sanotut todelliset käyttökustannukset ja se, mitä alusten käyttö maksaa tilaajalle erilaisista sopimusteknisistä syistä.

Hauskana yksityiskohtana muuten tuossa Maaseudun Tulevaisuuden jutussa oli tietyllä tavalla yhtäläisyyksiä viime päivien mielipidekirjoituksiin (mm. HS (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010280718.html)). Vielä kun ottaa huomioon, kuinka jossain jutussa korostettiin tarvetta murtaa leveämpää ränniä, voisin povata seuraavan jäänmurtajan nimeksi Jääkarhua. Historialla on tapana toistaa itseään...
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 25.03.2024, 14:28:34
Ruotsin merenkulkulaitos ostaa koeajamansa Polar Circle -nimisen jäänmurtajan. Uusi nimi ilmoitetaan myöhemmin.

Sjöfartsverket köper norsk isbrytare (https://www.sjofartsverket.se/sv/om-sjofartsverket/nyheter-och-press/nyheter/sjofartsverket-koper-norsk-isbrytare/)
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.03.2024, 15:50:58
Kanadan hallitus tilaa Quebecissa toimivalta Chantier Davie Canada -telakkayhtiöltä keskiraskaiden "Program Icebreaker"-nimellä kulkevien jäänmurtajien alkusuunnittelun:

Government of Canada awards initial contract for Program Icebreakers to Chantier Davie (https://www.canada.ca/en/public-services-procurement/news/2024/03/government-of-canada-awards-initial-contract-for-program-icebreakers-to-chantier-davie.html)

Luonnollisesti tämä ei tule kenellekään yllätyksenä, koska telakka on jo aiemmin valittu rakentamaan nämä kuusi jäänmurtajaa. Projekti nytkähtää kuitenkin taas pykälän eteenpäin.

Kuten hyvin tiedämme, Davie omistaa Helsingin telakan. Nämä jäänmurtajat tullaan kuitenkin rakentamaan Kanadassa, koska ne ovat osa miljardien dollarien arvoista National Shipbuilding Strategy -projektia, jolla elvytetään kanadalaista laivanrakennusta.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 26.03.2024, 20:50:57
Myös Kanadan länsirannikolla tapahtuu kun hallitus tilasi Seaspanin Vancouverin-telakalta kuuden jäätämurtavan monitoimialuksen lopullisen tuotantosuunnittelun (211 miljoonaa euroa) ja pitkän toimitusajan komponenttien tilauksen (123 miljoonaa euroa). Projektinimellä "Multi-Purpose Vessel" eli lyhyemmin MPV tunnettuja aluksia olisi tarkoitus tilata kolmessa erässä yhteensä 16.

Government of Canada awards 2 contracts for Canadian Coast Guard's Multi-Purpose Vessels (https://www.canada.ca/en/public-services-procurement/news/2024/03/government-of-canada-awards-2-contracts-for-canadian-coast-guards-multi-purpose-vessels.html)

Noin satametriset alukset ovat sikäläisessä luokittelussa "kevyitä jäänmurtajia" ("light icebreaker") mutta niiden jääluokka on sama kuin meikäläisellä Polariksella eli Polar Class 4 ja jäänmurtokyky metrin luokkaa. Alukset on suunniteltu Suomessa:

Aker Arctic: Multi-Purpose Vessel designed for Canada (https://akerarctic.fi/en/arctic-passion/multi-purpose-vessel-designed-for-canada/).
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 27.03.2024, 21:29:30
Rapakon takana oppimiskäyrä on osoittautunut odotettua jyrkemmäksi ja ensimmäisen Polar Security Cutter -nimellä kulkevan raskaan polaarimurtajan "prototyyppilohkot" ovat edistyneet odotettua hitaammin:

gCaptain: Coast Guard Reports Limited Progress on Prototype Modules for Polar Security Cutter (https://gcaptain.com/coast-guard-reports-limited-progress-on-prototype-modules-for-polar-security-cutter/)

Tarkoituksena oli rakentaa kahdeksan "harjoituskappaletta" joista jokaisen valmistaminen kestäisi noin neljä kuukautta. Yhdeksän kuukautta myöhemmin kolmen ensimmäisen prototyyppilohkon valmiusasteet ovat kuitenkin vain 42%, 27% ja 5%. Mikäli lohkot aikanaan hyväksytään, niitä tullaan käyttämän Polar Sentinel -nimen saavan sarjan ensimmäisen aluksen rakentamiseen. Yhteensä alus koostuu 85 lohkosta, joita telakka kutsuu "moduuleiksi".

Prototyyppilohkot eivät ole mikään amerikkalainen keksintö, vaikkei niitä suomalaisilta telakoilta normaalisti edellytetä. Jonkinlaista tyypillistä hankalaa paikkaa esittävän "harjoituskappaleen" tarkoitus on osoittaa, että telakan tuotantomenetelmät täyttävät eri tahojen edellyttämät laatustandardit. Jenkkimurtajien kohdalla ongelmana on runkorakenteissa käytettävä kylmäluja EQ47-erikoisteräs. Muualla vastaavaa prototyyppilohkoja voidaan edellyttää esimerkiksi silloin, kun telakka on rakentamassa niin sanottuja membraanityyppisiä nesteytetyn maakaasun varastotankkeja; tällöin tuotoksen tarkastaa asiakkaan ja luokituslaitoksen lisäksi myös tankkijärjestelmän toimittaja (ranskalainen GTT).

Jenkeillä on myös kokemusta telakan töppäilystä erikoisteräksien kanssa. 70-luvulla rakennettujen Polar Starin ja Polar Sean runkorakenne on tehty laivanrakentajan näkökulmasta varsin eksoottisista HY80- ja CGA537M-suurlujuusteräksistä, joiden hitsisaumoja jouduttiin rakennusvaiheessa korjailemaan. Teräslaatu on sen verran hankalaa käsiteltävää, että Yhdysvaltain rannikkovartiosto on välttänyt aukkojen leikkaamista alusten kylkiin niiden lähes 50-vuotisen elinkaaren aikana.
Otsikko: Vs: Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)
Kirjoitti: Tuomas Romu - 28.03.2024, 13:46:31
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 07.03.2024, 14:27:12 Yhdysvaltain rannikkovartiosto taas on ostamassa Aiviqia:

gCaptain: U.S. Coast Guard Looking to Acquire Commercial Icebreaker 'Aiviq' (https://gcaptain.com/u-s-coast-guard-looking-to-acquire-commercial-icebreaker-aiviq/)

Aiheesta suomeksi:

Navigator: Chouestin jäänmurtaja Aiviqin oston rahoitus USCG:lle toteutumassa (https://navigatormagazine.fi/uutiset/chouestin-jaanmurtaja-aiviqin-oston-rahoitus-uscglle-toteutumassa/)