Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

Lasse Mäkinen

Tavarajunalautta Turku-Tukholma-välillä lopettaa  / TS 7.10.2011
http://www.ts.fi/online/talous/264362.html

Näkynee jossain rahtiluvuissa tämäkin lopetus.
Tais tulla myös juuri paljon enemmän vaihtoehtoja Sea Windin(+Silja Europan?) korvaajaksi jos kiskot ei ole enää vaatimuksena. 

Kalle Id

http://www.maritimeforum.fi/index.php?topic=16053.0

SeaWindin liikenne ei siis lopu, mutta junanvaunujen kuljetus lopetetaan VR:n uusien sääntöjen tehtyä sen kannattamattomaksi.

Mikko-Oskari Koski

#707
Tallink voisi periaatteessa tehdä TKU-STO-rahtilinjallaan minkä ratkaisun tahansa ja silti kärsiä tietynlaisen imagotappion. Tietenkään ei ole miltään kannalta yhdentekevää, mikä tai mitkä alukset kaksikon Silja Europa ja Sea Wind lopulta korvaavat. Luultavasti tämä aluskaksikko katsotaan kuitenkin sellaiseksi, että toinen on enemmän kruiseri ja toinen enemmän rollari, mutta molemmissa on mahdollisuus niin matkustaja- kuin rahtipokaankin melko runsaalla volyymilla.
Omasta mielestäni Galaxyn kaveriksi Tallinkin nykytonnistosta sopisi parhaiten Romantika, jossa -toisin kuin uudemmissa sarjakruisereissa- on huomioitu merinäköalat 9.kannen sauna- ja konfaosastoista. Jos ahterin sääsuojatun ulkokannen muuttaisi kiinteäksi baaritilaksi ja 6:n keulassa olevaan baariin laajennettaisiin kafeteriaa, voisi Romsku olla saariston läpi päiväsaikaan kulkevien asiakkaiden näkökulmasta suorastaan kiva matka- ja risteilylaiva. Myös ulkokansitiloja siinä saattaisi olla mahdollista avata matkustajille nykyistä enemmän. Tosin ei se mikään unelmien täyttymys olisi...

Itse jaksan edelleen uskoa Tallinkin olevan virolaisomistajilleen sen verran iso asia, ettei sen anneta kaatua saati joutua vieraisiin käsiin. Ja koska tiettyjen toimintojen tulokset ovat ihan kestävää katseltavaa, Tallink ei välttämättä ihan lyhyen katsannon mukaan ole myyntiin menossa, vaikka tietenkin kaikki on aina kaupan, jos hinnoista sovitaan.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Tiina Smit

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 08.10.2011, 01:05:50
Itse jaksan edelleen uskoa Tallinkin olevan virolaisomistajilleen sen verran iso asia, ettei sen anneta kaatua saati joutua vieraisiin käsiin. Ja koska tiettyjen toimintojen tulokset ovat ihan kestävää katseltavaa, Tallink ei välttämättä ihan lyhyen katsannon mukaan ole myyntiin menossa, vaikka tietenkin kaikki on aina kaupan, jos hinnoista sovitaan.

Kauppalehti uutisoi jokin aika sitten, että Tallinkkia omistavat pankit olisivat halukkaita myymään oman omistuksensa, sillä suurten osuuden omistaminen ei yleensäkkään ole pankkien mieleen. Muistaakseni osuudet päätyi pankeille velkojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Suurimmat pankit (Nordea, Citybank, yms.) omistavat Tallinkista tällä hetkellä ainakin 36%.

Mutta toisaalta suurin omistaja Infortar tuskin on halukas omaa osuuttaan myymään, joka kyllä voi estää Tallinkin myynnin kokonaisuudessaan esimerkiksi toiselle varustamolle tai pääomasijoittajalle.

jeremiasnieminen

Uskoisin, että Silja Europa (pintarempalla) ja Sea Wind jatkavat vielä jonkin aikaa, ja kun velkoja on lyhennetty, niin molemmat korvataan uudella suurella matkustajalaivalla. Romantikan siirtoon en usko, koska on liian pieni Turku-Tukholma reitille. Toki myös Baltic Queen on vaihtoehto, mutta epäilen tätä, koska Tallinna-Tukholma on kuitenkin luonteva linja Tallinkin nykyiselle lippulaivalle.

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 08.10.2011, 14:50:54
Mutta toisaalta suurin omistaja Infortar tuskin on halukas omaa osuuttaan myymään, joka kyllä voi estää Tallinkin myynnin kokonaisuudessaan esimerkiksi toiselle varustamolle tai pääomasijoittajalle.
Eikös jonkin aikaa sitten ollut jotakin puhetta juuri Infortarin omistuksista, muistaakseni niin että niiden arvoissa yhtiön kirjanpidossa oltiin hiukan yläkantissa? Ehkä muistan ihan väärin. Jos muistikuvani on tosi, niin silloin eivät halua myydä, koska siitä tulee tappiota.

Oli miten oli, joka tapauksessa puhumme tuossa sen kokoluokan kaupoista että ostajia ei ole tungokseen asti.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Jeremias Nieminen - 08.10.2011, 21:41:29
Uskoisin, että Silja Europa (pintarempalla) ja Sea Wind jatkavat vielä jonkin aikaa, ja kun velkoja on lyhennetty, niin molemmat korvataan uudella suurella matkustajalaivalla.
Ei onnistu. Europassa on 930 lastimetriä ja Sea Windissä 1270. Ellei rahtipuolella haluta tehdä rajuja supistuksia, on kolmen laivan taktiikalla jatkettava. Huomattavasti Sea Windin rahtikapasiteettiä isomman yksittäisen aluksen pokan kääntäminen puolessatoista tunnissa ei ole mahdollista, kuten on monesti havaittu.

Lainaus käyttäjältä: Jeremias Nieminen - 08.10.2011, 21:41:29
Romantikan siirtoon en usko, koska on liian pieni Turku-Tukholma reitille.
Millähän perusteella? Autokansi Romskussa on Europaa isompi ja sesonkihuippuja lukuunottamatta Europan runsaat matkustajatilat ovat poikkeuksetta vajaakäytössä ja poka sitä luokkaa, joka Romskullakin hyvin kulkisi. Tekniikaltaan uudenaikaisempana aluksena Romantikan käyttökustannuksetkin olisivat edullisemmat. Taloudellisuus ennen kaikkea!
Sitäpaitsi jos Sea Windin korvaaja olisi myös tarvematkustusta palveleva ropax, olisi tämä osa nykyisen Europan (ja ehkä Galaxynkin) pokasta automaattisesti poissa sen seuraajalta. Mutta näiden asioiden pähkäileminen ei ole ihan nyt ajankohtaista, koska kumpikaan mainituista aluksista ei ole ihan käsiin hajoamassa.

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 09.10.2011, 18:29:44
Oli miten oli, joka tapauksessa puhumme tuossa sen kokoluokan kaupoista että ostajia ei ole tungokseen asti.
Näin uskoisin minäkin asian olevan. Osuuksia voidaan kyllä myydä, mutta kokonaisuus nimeltä Tallink...ei kovin todennäköistä.
Toisaalta olisi mielenkiintoista hahmottaa, kuinka epäterveellä pohjalla Tallink on pahimmillaan ollut -eli kuinka paljon maksettavaa olisi jäänyt, jos toiminta olisi mennyt poikki ja kaikki mahdollinen olisi realisoitu (vrt.Myrstenin tapaus). Nythän voidaan olettaa, että kukaan velkoja ei tällaista lähde vaatimaan, jo ihan oman etunsa vuoksi...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 10.10.2011, 13:57:05
Ei onnistu. Europassa on 930 lastimetriä ja Sea Windissä 1270. Ellei rahtipuolella haluta tehdä rajuja supistuksia, on kolmen laivan taktiikalla jatkettava. Huomattavasti Sea Windin rahtikapasiteettiä isomman yksittäisen aluksen pokan kääntäminen puolessatoista tunnissa ei ole mahdollista, kuten on monesti havaittu.

Toisaalta kääntönopeushan riippuu pitkälti siitä, millaiset ramppijärjestelyt rahdin purkamiseksi ja lastaamiseksi saadaan rakennettua (ja kuinka monta putkea saadaan matkustajien purkamiseen ja lastaamiseen). Jos rahti tungetaan sisään ja ulos aluksesta yhdestä portista ja siirrellään aluksen sisällä olevia ramppeja pitkin, ei nopea lastaus ja purku onnistu. Mutta jos satamat suostuvat tehokkaampiin ramppijärjestelyihin (ja miksi eivät suostuisi?) en ymmärrä, miten noin 2000 kaistametrin nopea kääntäminen olisi mahdotonta.

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 29.09.2011, 09:07:01
Kyllähän me ihmeitä teimme, mutta tuota emme. Kolme tuntia siihen meni. Joskus myöhästymisen sattuessa esiin niin 2 h 30 min meni siihen, mutta sen alle pääseminen olisi tehnyt tiukkaa. Yksi syy oli irtoperät.
1891 lastimetriä olisi huomattavasti vähemmän kuin Europan ja SW:n korvaavan aluksen kapasiteetti, jos ne todella korvattaisiin yhdellä ropaxilla.

Satamat toki suostuvat järjestelyihin, kuten Vikingin uudisaluksen kohdalla on puhuttukin.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 10.10.2011, 15:21:01
1891 lastimetriä olisi huomattavasti vähemmän kuin Europan ja SW:n korvaavan aluksen kapasiteetti, jos ne todella korvattaisiin yhdellä ropaxilla.

Satamat toki suostuvat järjestelyihin, kuten Vikingin uudisaluksen kohdalla on puhuttukin.
Niin, mutta kuten tuossa sanoin, niin osasyy tuohon ajan tarpeeseen oli irtoperät. Niitä oli ajoittain yli 30 kappaletta, pahimmillaan muistaakseni jopa 40. Eli noin kolmannes aluksen kapasiteetista pelkkiä irtoperiä... Lisäksi aluksen provianttijärjestelmä oli autokannen kautta lastattava, sekä kaikki rahti kiinnitettiin vähintään 4 mutta yleensä 6 surrinkia käyttäen. Se vie aikaa. Erilaisten reittien vertaaminen suoraan ei toimi ihan automaattisesti. Turun linjalla ei irtoperiä oteta vastaavassa määrin, ja siellä on henkilöautokannen lastaus toteutettu omaa ramppia pitkin, sitähän ei Superfasteilla taas ole - kun ne henkilöautot meni alaruumaan aluksen ollessa täydenpuoleinen.

Jos kerran nykyisiin saadaan yhden kannen kautta 1000 kaistametriä tavaraa tietyssä ajassa, niin kun sataman infrastruktuuri ja esimerkiksi aluksen rampistot ovat kunnossa, niin pystyy lastaamaan tuplat kahdelta kannelta. Eli ei sitä tarvitse huolehtia. Dover-Calais liikenteessä lastaavat usein täydet pokat vastaavissa satama-ajoissa. Se vaatii henkilökuntaa, toimivan sataman ja rampit ja niin edelleen. Kun nyt kerran junavaunut poistuvat Turun satamasta niin sinne tuli kertaheitolla lisätilaa rahtia varten.

Esimerkiksi Ulysses ja Spirit of Britain ovat esimerkkejä aluksista joilla käytännössä voidaan lastata kolmea kantta lähes samaan aikaan. Ei se niin iso ongelma ole.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Kalle Id

Kuten Timo edellä kauniisti demonstroi, ei tarvittavan suuren aluksen purkaminen ja lastaaminen vaaditussa ajassa ole mikään mahdottomuus. Saavutettu säästö kun operoidaan vain yhtä alusta kahden sijaan on sen verran merkittävä, että jos vain voidaan jollain järjestelyllä korvata kaksi nykyistä laivaa yhdellä niin myös kannattaa tehdä. Jos siis uutta alusta ollaan edes koskaan hankkimassa.

Mikko-Oskari Koski

Ja keskustelu karkasi taas aiheen viereen, kun ruvettiin spekuloimaan muutoksilla, joita todennäköisesti ei tämän varustamon kohdalla lähitulevaisuudessa ole odotettavissa. Koska uudisaluksiin (luultavastihan sinällään taloudellisesti perusteltavissa olevaan kahden aluksen taktiikkaan Turunlinjalla siirtyminen edellyttäisi myös Galaxyn vaihtamista rahtipokaltaan isompaan) ei yksinkertaisesti ole varaa ja kovin uudenlaisia innovaatioita käsittäviä investointeja tuskin tässä kohden kovin herkästi tehtäisiin, vaikka olisikin.
Hieman toki ihmetyttää, miksei Galaxyyn ole tehty remonttia, jolla se saataisiin saaristomaisemista kiinnostuneiden matkustajien kannalta hiukan miellyttävämmäksi. 10.kannelle kun ihan hyvin voisi melko pienellä säädöllä tehdä lisää matkustajatiloja ja vastaavasti muuttaa 5.kannen ahterin henkilöstötiloiksi, jotka matkustajien näköalabaaria joutuisivat väistämään. G:hän kuitenkin on kaiketi siirretty Turunlinjalle ajatuksella, että se siinä pyörii vielä seuraavat 10-15 vuottakin.

Oma mielenkiintonsa on toki siinäkin, kuinka käy, jos Stena päätyy ostamaan Fasterit. Olisiko sen (Stenan) nykytonnistossa jokin vapaaksi järjesteltävä alus, jonka sijoittaminen Sea Windin korvaajaksi olisi järkevää? Olisiko jopa mahdollista, että Tallink ja Stena vaihtaisivat joitakin aluksia päittäin, jos Stena lopulta haluaa Fasterit omikseen, muttei maksaa niistä mielestään liikaa? Olisiko Tallinkilla intressejä lähteä kilpailemaan Viron ja Ruotsin välisestä tarvematkustuksesta ja rahdista DFDS:n kanssa? Ja mitä kaikkeen tähän sanovat Tallinkin velkojat?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Toivonen

12 kk:n (syys-elo) tulos ennen veroja parani yli puolella ollen nyt 38 miljoonaa ed tilikauden 24 milj. sijaan:

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=473697&messageId=578319
"Tere tulemast Titanicule!"

Joonas Kortelainen

Lokakuu oli kutakuinkin samanlainen kuin vuosi sitten. Rahtimäärissä pientä vähentymistä lähinnä Virosta ja Suomesta Ruotsiin, samoin Siljan liikenteessä "parin vuoron" aukko, tosin Symphony taisi olla pois liikenteessä telakoinnin takia myös lokakuun puolella tänä vuonna.

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=476473&messageId=581873

Kalevi Lehto

#719
Ohessa Tallinkin uusimmat luvut.
https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=481137&messageId=588197
Huomio kiinnittyy aikaisemmin positiivisesti kehittyneeseen Tukholma-Riika-liikenteen lukuihin, joissa näyttää nyt tulleen hiukan takapakkia.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964