Viking Glory (oli: Viking tilaa uuden aluksen Kiinasta)

Aloittaja Mikko Salmela, 22.11.2016, 20:17:14

« edellinen - seuraava »

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 21.12.2016, 00:42:51
Nuo mainitsemasi tekijät varmaan ovat olleet vaikuttamassa investointien vähenemiseen, mutta jo aivan 80-luvun alussa valmistuneet Viking Sally (Estonia), Viking Saga (Sally Albatross) ja Viking Song kuuluvat minusta kuitenkin hiukan eri aikakauteen.
Kai varmaankin puhui Sally Albatrossin ja Estonian onnettomuuksista, joilla oli ihan merkittävä vaikutus liikenteen kehittymiseen.

Ilpo Kuivanen

Lainaus käyttäjältä: Santtu Räsänen - 20.12.2016, 15:31:09
Maailma on muuttunut ympärillä muutenkin, kuin Neuvostoliiotn katoamisen myötä. Lentomatkustuksesta on tullut niin edullista, että nykyään on paljon mielekkäämpää ottaa lento esim. Berliiniin, Lontooseen, Prahaan tai Pariisiin. Ennen risteily oli hyvää ruokaa ja juomaa hyvässä seurassa hyvin pukeutuen. Nykyään enemmän tuulipukujen räkä poskella kännäämistä ja burgereiden naamaan vetämistä.

Varsin paljon HKI-STO-väliä risteilleenä olisin vähän eri mieltä noista räkä poskella -menosta ja burgereiden naamaan vetämisestä. Okei, hyvä burgeri on hyvä burgeri, mutta väittäisin että nuo normaalit risteilyt ovat nykyisin varsin siistejä. Eikä kaikille riitä risteilykokemukseksi snorkkelihytti, josta buffaan, jossa keskitytään lähinnä ilmaisen halvan viinin lipittämiseen. No, ehkä olen omituinen tyyppi, koska syön mieluummin palveluravintoloissa sekä nautin viinibaarissa hyvistä viineistä...

Lainaa
Viron päätökset korottaa alkoholiverotusta johtanevat varsin pian siihen, että Tallinnan matkailu muun hintatason noustua alkaa kuihtumaan ja matkustajat siirtävät katseensa Latviaan. Pidän todennäköisenä, että lähivuosina nähdään koko risteilyalan kurjistumista ja siirtymistä enemmän shuttlemaiseen matkustamiseen paikasta a paikkaan b. Tallinnan reitistä alkaa olla kulta vuoltu ja seuraavana katseet siirtyvät Helsinki-Riika linjan suuntaan. Kyseessähän on kuitenkin suurin piirtein sama matka, kuin Helsingin ja Tukholman välillä. Maan hintataso on suurin piirtein samalla tasolla, kuin Viro oli kymmenen vuotta sitten.

Suomen ja Viron alkoholiverotuksen ero tulee edelleenkin olemaan niin suuri, että homma kannattaa, jos se alkoholi on se pääasia, minkä takia Viroon mennään. Kyllähän Viron tuonti edelleenkin on iso juttu, mutta kun ollaan auton kanssa liikenteessä - kuten usein isojen lastien kanssa ollaan - mikään ei estä ajamasta sitä autoa sinne Latvian rajalle. Nytkin iso osa viinasta ostetaan maista eikä laivasta.

Kai Heino

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 21.12.2016, 09:43:26
Kai varmaankin puhui Sally Albatrossin ja Estonian onnettomuuksista, joilla oli ihan merkittävä vaikutus liikenteen kehittymiseen.
Juuri tätä tarkoitin!
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Artsi Leskinen

Lainaus käyttäjältä: Santtu Räsänen - 20.12.2016, 15:31:09
Maailma on muuttunut ympärillä muutenkin, kuin Neuvostoliiotn katoamisen myötä. Lentomatkustuksesta on tullut niin edullista, että nykyään on paljon mielekkäämpää ottaa lento esim. Berliiniin, Lontooseen, Prahaan tai Pariisiin. Ennen risteily oli hyvää ruokaa ja juomaa hyvässä seurassa hyvin pukeutuen. Nykyään enemmän tuulipukujen räkä poskella kännäämistä ja burgereiden naamaan vetämistä.

Ehkä aika kultaa muistot, tuo ruotsinristeilyjen räkä poskella -maine on juurikin peräisin jostain 80-luvulta ja siitä varustamot markkinointipuolella kärsivät eniten edelleen. Jos käy nykyään vaikkapa Siljan Hki-Sto-risteilyllä niin siellähän on normaaliristeilyllä erittäin paljon lapsiperheitä, ja vaikka burgerit maistuvatkin, on yleisilme ihan muuta kuin räkä poskella kännäämistä. Buffetissakaan suurin jono ei suinkaan ole viinipisteelle, vaan pehmisautomaatille!

Mitä taas tulee esim. Hki-Tll 22h-risteilyihin, sehän on juuri juhlimista varten suunniteltu tuote. Viinan hinta laivalla ei juuri poikkea vaikkapa Helsingin yöelämästä, eikä meininki aamuyöstä discon ulkopuolella ole yhtään sen pahempaa kuin jonkun maissa olevan anniskeluravintolan. Ne, jotka haluavat matkaltaan muuta, esim. tutustua kohdekaupungin nähtävyyksiin, valitsevat joka tapauksessa toisen tuotteen, eli pikalaivan Tallinnaan. Tai sitten sen halvan lennon Berliiniin. Mutta kuka kokee mitäkin mielekkääksi, itse matkustan mielelläni lentäen johonkin Euroopan suurkaupunkiin ja käyn myös mielelläni risteilyillä. Nämä eivät ole mitään joko/tai-vaihtoehtoja, olkoonkin että kilpailevat samasta vapaa-ajasta ja lomabudjetista.

Ps. pahoittelut jo etukäteen, että menee ohi otsikon aiheesta. Itse olen edelleen sitä mieltä, että Vikingin pitäisi Turun sijaan panostaa kasvavaan markkinaan, eli Hki-Tll-risteilyihin, oli laiva sitten Grace tai tämä Newbuilding.



Kalevi Lehto

Eiköhän Amorellakin Isabellan tavoin kelpaa Tallinkille, jos ensin "uhataan" laittaa se Hel-Tal-linjalle...
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Tauno Hermola

#81
Lainaus käyttäjältä: Timo Tuomivirta - 23.09.2013, 08:58:03
Googlasin vähän näitä muita "tekno rahan lypsylehmiä" ja Wiki vahvisti, että Flettneriä  suunniteltiin jo Graceen.  Mitään ei siis ole pois suljettu sisaralukseen liittyen.

Näyttäisi jopa toteutuvan, niin Graceen kuin uudisrakennukseen:

http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3177062/Roottoripurje+Viking+Gracelle++laivan+kannelle+tulee+24+metria+korkea+tolppa
http://www.sjofartstidningen.se/viking-grace-far-rotorsegel/

Kalevi Lehto

No, eihän tuo "Flettner"-roottori nyt ihan mikään uusi keksintö ole, eikä toisaalta ihan suomalainenkaan...
www.deutsches-museum.de/en/information/young-people/inventors-trail/drivetrains/flettner-rotor/
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Tauno Hermola

Kun TS:n artikkelin mukaan "Ensin purjetta testataan kuivalla maalla Naantalissa", niin siellähän Kalevin on helppo seurata testien etenemistä ;)

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 26.01.2017, 20:59:00
Kun TS:n artikkelin mukaan "Ensin purjetta testataan kuivalla maalla Naantalissa", niin siellähän Kalevin on helppo seurata testien etenemistä ;)
Joo, kiikarit käteen, propellihattu päähän ja parvekkeelle tähystämään, miten lähtevät roottorit rullaamaan!  ;D
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kai Heino

Onkohan ne tiukasti kiinni pultattu, etteivät lähde tontille pyörimään... ;D
Luonto suosii turhanpäiväistä kokeilijaa.

Arto Papunen

Eikö sen Amorellan pitänyt mennä Tallinnan linjalle ja reitille oli yritetty etsiä toista laivaa, eikö VL joskus näin infonnut aiemmin.

Tuomas Romu

Laivanrakennussopimus allekirjoitettu:

http://news.cision.com/fi/viking-line-abp/r/viking-line-on-allekirjoittanut-alusrakennussopimuksen-xiamen-shipbuilding-industry-co-n-kanssa,c2232657

Viking Line on tänään 5. huhtikuuta allekirjoittanut ehdollisen alusrakennussopimuksen kiinalaisen telakan Xiamen Shipbuilding Industry Co:n kanssa uudesta matkustaja-aluksesta reitille Turku–Ahvenanmaa–Tukholma. Aluksen toimitus on vuonna 2020. Lopullinen sopimus edellyttää sekä ostajan että myyjän hallituksen hyväksyntää sekä solmittuja rahoitusjärjestelyjä. Sopimuksen arvo on noin 194 miljoonaa euroa. Sopimus sisältää myös option toisesta aluksesta.

Uuden aluksen on tarkoitus olla useiden suomalaisten ja eurooppalaisten laitetoimittajien yhteistyöprojekti. Energiatehokkaan aluksen pituus on 218 metriä ja bruttovetoisuus noin 63 000 tonnia. Matkustajakapasiteetti on 2 800 matkustajaa ja rahtitilan pituus on 1 500 metriä. Sisustuksen osalta Viking Line aikoo luottaa skandinaavisiin arkkitehteihin. Suunnittelussa on painotettu sekä ympäristön huomioonottavia ratkaisuja että innovatiivisia energiatehokkuussovelluksia. Uusi alus tulee tarjoamaan uusia matkustajaelämyksiä vieraille.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Juhani Mehto

Sjöfartstidningenin haastattelussa tj Hanses kertoi hieman uusia tietoja uudesta aluksesta:

Muun muassa...:

-tilaussopimusta ei ole vielä vahvistettu, mutta niin pitäisi käydä 3.6. mennessä
-alus korvaa Amorellan, Amorellaa yritetään myydä, mutta vain 'oikealla hinnalla'
-aluksesta konseptiltaan selvästi erilainen kuin Gracesta, enemmän hyttipaikkoja ja lastimetrejä
-alukseen tulee podit, ei kiinteitä potkureita ja peräsimiä
-LNG-tankit tulevat aluksen sisään
-luovutuksen oletetaan edelleen olevan vuonna 2020
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Tauno Hermola

Minusta Hanses ei haastattelussa paljasta sitä, mikä on se 'uusi konsepti', joka tekee uudisrakennuksesta sisältä niin erilaisen. Lastimetrejä on enemmän, koska alus on sen verran leveämpi, että siihen mahtuu yksi kaista enemmän kuin Gracessa. Hyttikapasiteetin kasvu lienee melko maltillinen ('något större'); ehkä sekin selittyy suuremmilla ulkomitoilla.

Artikkelin lopussa tuodaan varsin painokkaasti esiin se, että Helsingin linjan alusten uusimiseen ei tällä hetkellä ole suunnitelmia; puhutaan jopa 'Helsingin aluksista', jonka sanatarkasti luettuna kai on tulkittava koskevan myös Helsinki - Tallinna linjan aluksia.