Viking Grace

[Repe]

Muutama mielenkiintoinen yksityiskohta taas selvisi.
Ensinnäkin aluksen mitat: L 214, B 31,8. God natt, Hjulgrund, uudisalus on tuohon oikoväylään liian leveä. Saattaa joutua jarruttelemaan mutkissa muutenkin, eli pystynee samoihin ylitysaikoihin kuin Europa nykyään.
Toiseksi nopeus: 22 kn. Ei siis ratkaisevaa lisävääntöä nykyisiin verrattuna. Joutuu tiukille, jos meinaa MHQ:ssa käydä.
Kolmanneksi autokansikapasiteetti: 1275+500+500 metriä.
Summa summarum: [...] Alus tullee saamaan myös uudenlaisen aikataulumallin, jossa lähtöajat vaihtelevat viikonpäivien mukaan ja huoltopäiviäkin varmaan mahtuu joukkoon. Nykyisenmallista aikataulua sellaisenaan ei tuon kokoluokan kipolla kannata edes yrittää ja ajatus jonkin viikottaisen vuoron kääntämisestä Kapellskärissä saattaa myös laituriteknisistä syistä olla vähän kaukaa haettu.

Muutaman kerran jo aijemminkin ollut lähellä laittaa kommenttia tähän sinua aivan kummallisesti kiehtovaan kiertävään aikataulumalliin ties missä variaatioissaan ja ties missä yhteyksissä. En vain ymmärrä miksi pitää aina höpöttää nykyisen aikataulun olevan kestämätön milloin Turun linjalla, milloin Riian/Tallinnan ja Tukholman välillä...  ::)

Ei pitäisi olla ainakaan mikään fysikaalinen mahdottomuus vaihtaa tuo määrä autoja/rahtia puolessa tunnissa ulos ja toisessa puolessa sisään. Olkoonkin, että tuo tarkoittaa noin 500 henkilöautoa "pahimmillaan". Eivätkös Superfastitkin Hangon-reitillä pärjänneet noin tunnin käännöllä(vai oliko se pidempi..?)

Päivittäin muuttuva lähtöaika olisi asiakkaille vaikea ymmärtää ja miten ihmeessä ne piknik-risteilytkään onnistuisivat. Yksinkertaisuus on kaunista ja jos Viking alkaa kikkailemaan kiertävällä aikataululla, niin sanon vaan että onpahan aikoihin eletty. :P

Eli ehkä tarvitsisin vain vähän lisää perusteluja siitä, miksi se vuorokauden kierto onnistuu Europalta ja Galaxylta, muttei onnistuisi tältä uudelta reitille suunnitellulta Vikingiltä...  :deal:

[Kalle Id]

Syytä kaasusäiliöiden sijoittamiselle peräkannelle voi vain arvailla. Ehkä halutaan, että mistään mitään tietämättömät matkustajat näkevät tankit ja toisaalta tuntevat olonsa turvalliseksi, koska mahdollisesti vuotava kaasu karkaa taivaan tuuliin leviämättä aluksen sisätiloihin? Ison tankin kylkeen on myös helppo lätkäistä "Tässä sitä LNG:tä nyt on!"-tarra. Lisäksi voi olla, ettei aluksen sisällä ole tilaa suurille tankeille tai se halutaan käyttää johonkin oleellisempaan peräkannen ollessa ikään kuin hukkatilaa.

Viimeisimmässä Cruise Business Review -lehdessä on juttua Wärtsilän tekemästä suunnitelmasta LNG-risteilijäksi, joka selventää hiukan Vikingin päätöstä sijoittaa LNG-tankit ei-konventionaaliseen paikkaan: LNG-tankit vaativat noin nelinkertaisen tilan polttoöljytankkeihin verrattuna (jos tuotetun energian määrä on vakio), minkä lisäksi IMO:n määräysten mukaan osastoon johon tankit on sijoitettu on oltava erillinen pääsy ulkokannelta. Lisäksi tankit vaativat oman tuuletuksen. Myös tuossa Wärtsilän risteilijämallissa tankit on sijoitettu ei-konventionaaliseen paikkaan ja artikkelin perusteella Vikingin valitsema sijoittelu on autolautassa kaikkein käytännöllisin.

Itseasiassa kun Fjord Linen tulevien alusten GA:ta katsoo, niin nähdäkseni alukset eivät tule täyttämään IMO:n määräyksiä LNG-tankkien sijoittelusta. Lisäksi tankeille varattu tila vaikuttaa melko pieneltä... No, en tietenkään ole insinööri enkä osaa asiaa varmaksi sanoa. Mutta lienee syytä muistaa, että Fjord Line on lähinnä puhunut siitä, että uudet alukset ovat muutettavissa LNG-käyttöisiksi, kun taas uusi Viking-alus tullaan mitä ilmeisimmin voimaan sen valmistumisesta lähtien käyttää LNG-polttoaineella.

[Timo Selkälä]

Ei pitäisi olla ainakaan mikään fysikaalinen mahdottomuus vaihtaa tuo määrä autoja/rahtia puolessa tunnissa ulos ja toisessa puolessa sisään. Olkoonkin, että tuo tarkoittaa noin 500 henkilöautoa "pahimmillaan". Eivätkös Superfastitkin Hangon-reitillä pärjänneet noin tunnin käännöllä(vai oliko se pidempi..?)

Kyllähän me ihmeitä teimme, mutta tuota emme. Kolme tuntia siihen meni. Joskus myöhästymisen sattuessa esiin niin 2 h 30 min meni siihen, mutta sen alle pääseminen olisi tehnyt tiukkaa. Yksi syy oli irtoperät.

Yksi ratkaiseva fakta mikä meillä ei ole tiedossamme on provianttijärjestelmä. Onko se toteutettu siten ettei se häiritse lastausta? Esimerkiksi niin että kuorma-auto voidaan tyhjentää samalla kun sen vierestä kulkee lastattavat ja purettavat ajoneuvot - vai vielä parempaa, toteutetaanko se jopa suoraan vaikkapa konttien avulla?

En ole ihan niin epäilevä tämän aikataulutuksen suhteen kuin Mikko-Oskari. Alukseen tulee kuitenkin saman verran konetehoa kuin Baltic Queeniin ja tuo matkanopeus 22 solmua on mahdollisesti jopa hiukan alakanttiin. Tuskin se nyt kuitenkaan ihan samaan pystyy kuin Baltic Queen, on kuitenkin sen verran leveämpi. Yläkannen purkaus tapahtunee kuitenkin maalla sijaitsevia autoramppeja pitkin kuten Amorellalla. Mieleen tulee muuten Mols Linienin Mai ja Mie Mols. Niissähän lastaus ja purkaus tapahtuu samanaikaisesti siten että keula- ja sivuporttia käytetään samanaikaisesti - toisesta ajetaan sisään ja toisessa samalla ulos.

Ai niin - onhan TT-Linen 80-lukulaisia Peter Pania ja Nils Holgerssonia, sekä niiden kanaalisisaria (P&O-aikana) käytetty noin 1h30 min käännöillä. Niillä on kaksi rahtikantta, noin 1400-1500 LM ja siitä huolimatta lastaus ja purkaus oli yhdeltä kannelta. Eiköhän tuokin järjesty.

[Mikko-Oskari Koski]

Aivan. Puolentoista tunnin kääntö ja kymmenen ja puolen ylitys on aika, johon itsekin tämän uudisaluksen uskon kykenevän, saattaa olla jopa muutama minuutti myöhästymisvaraa. Mutta nykyinen Isabellan aikataulu on STO-TKU-suunnassa äärimmilleen kiristettynä 5h35+5h25min (+vartin pysähdys MHQ:ssa)=11h15min! Koska Hjulgrundin kautta ei voi oikaista, ei aluksen mahdollinen lisänopeus nopeuttaisi MHQ-TKU-osuutta yhtään, eikä STO-MHQ-osuuttakaan kuin korkeintaan 10 minuuttia, mikä ei ole riittävästi. Iltakäännössä pitänee huomioida myös se, että aluksen on oltava tyhjä edellisestä pokasta ennen uuden kuormaamisen aloittamista, mutta siinähän ei monesta minuutista ole kysymys. Isompi järjestely saattaa olla sataman autokenttä, mutta Turku on tunnetusti Vikingin satamista yhteistyöhaluisin, joten se kuvio kyllä hoituu.
Tuoreehko kokemukseni tiettyjen tuulien vaikutuksesta Ahvenanmaan liikenteeseen tekee minut varsin skeptiseksi kaikkea sellaista kohtaan, jossa on nykyaluksia merkittävästi enemmän tuulipinta-alaa, vaikka tietysti pitäisi uskoa tekniikan kehitykseen myös tässä kohden. Toisaalta kyseessä lienee asia, johon Viking on varmasti (kotipaikastaan johtuen) huomiotaan kiinnittänyt.  8)

Galaxy on -vastoin mm.minun aikanaan esittämiäni ennakkoluuloja- osoittautunut nopearytmiseen liikenteeseen varsin toimivaksi laivaksi. Iso merkitys tässä on ollut aluksen muita kehittyneemmän tekniikan lisäksi nimenomaan sillä yhdellä ylimääräisellä solmulla, jonka turvin alus on pystynyt kesäiltapäivisin ajamaan jopa 20:n minuutin viipeitä kiinni MHQ-STO (eli käytännössä MHQ-Granhamnsfjärden)-osuudella. Toisaalla käydyssä keskustelussa Europan vaihtamisesta kannattaisikin huomioida juuri tällaiset lisäominaisuudet, joilla ehkäistään liian tiukan aikataulun aiheuttamia myöhästymisiä. Europahan on käytännössä yksinään vastannut muutamia säistä johtuneita poikkeuksia lukuunottamatta kaikista aikatauluhäiriöistä Turunlinjalla viime vuosina ja olisikin mielenkiintoista nähdä tilastointi siitä, kuinka usein se on loppujen lopuksi joutunut vetämään päivämatkan Pitkännenän kautta (käsittääkseni avovesikaudellakin aika usein).

Turun risteilytuotteiden suurin matkustusmukavuudellinen ongelma on nykyään se, että laivan käyntiaika Turussa on kovin myöhäinen. Iltalähdöllä ruokailijoita on kovin vähän ja sekä vuorokauden että päiväristeilyllä olijat kaipaisivat maihin aikaisemmin kuin iltakahdeksalta. Ongelmaa on kovin vaikea helpottaa, jos halutaan Tukholman käyntiajan olevan edes jossain määrin inhimillinen. Risteilijälle paras käyntiaika Turussa olisi 18-19.30 tai 18.30-20, mutta sen vastaava aika länsinaapurissa olisi 05-06.30/05.30-07, jota tuskin kovinkaan suurella ilolla tervehdittäisiin.
Kaikkien tiedossa on erinomaisesti, että lounaisesta Suomesta Ruotsiin on nykyään sesonkihuippujen ulkopuolisina aikoina liikaa yksittäisiä vuoroja. Kukaan ei varmasti kaipaa sellaisenaan vanhaa kaikkia samanaikaisesti seisottaneita maanantaita, mutta jokin säätö, jolla aluksille saadaan huoltoajankohtia myös liikenteessäoloaikana, olisi epäilemättä tarpeen. Ja koska uudisalus kuitenkin olisi loppuviikon vilkkaammilla lähdöillä syytä aina saada Turun iltalähtöön, tämä tarkoittaisi kahden hiljaisen arkipäivän lepoa talvisin, siis lähinnä marras-maaliskuussa, sillä jos päiväristeilykuviokin kehittyy uudisaluksen myötä, voi alkuviikon päivävuoroillekin olla kysyntää keväisin ja syksyisin.

[Timo Selkälä]

Anteeksi edellisessä viestissäni virhe - mutta tarkistin TT-Linen 1989 aikatauluista. Se kääntöaika olikin vain 60 minuuttia kesäisin, talvisin ajettiin vain yksi edestakainen vuoro ja kesäisin molemmat ajoivat kolme vuoroa, jonka lisäksi myös Nils Dacke ja Robin Hood ajoivat omat vuoronsa. Näin ollen olivat satamissa vain tunnin kerrallaan. Se on ollut kovaa käyttöä.

[Timo Selkälä]

Kiintoisaa muuten että kukaan ei kommentoi että pelastusveneet ovat uusimmissa kuvissa nyt kantta alempana kuin aiemmin, eikä se ollut ilmeisesti ainoa muutos noissa kuvissa.

[Eero Vaskonen]

Ruotsinkielisillä Vikingin sivuilla on vähän erilainen kuva laivasta:
http://www.vikingline.se/Pages/om_viking_line/pressrum/nya_fartyget/nya_fartyget.asp

[Pasi Salo]

Ainakin se pitää sanoa että kuvista päätellen Viking Linen laiva(t) tulee olemaan ulkoapäin paljon paremman näköinen, kuin Tallinkin Galaxy sarjan persoonattomat kiulut. :thumb:

[Tuomas Romu]

Mielestäni tuo Silja Europan tyyppinen "laskettu" komentosilta sopii paljon paremmin isoon matkustaja-autolauttaan kuin perinteinen ratkaisu.

[Tero Lahdenranta]

En ole ihan niin epäilevä tämän aikataulutuksen suhteen kuin Mikko-Oskari. Alukseen tulee kuitenkin saman verran konetehoa kuin Baltic Queeniin ja tuo matkanopeus 22 solmua on mahdollisesti jopa hiukan alakanttiin. Tuskin se nyt kuitenkaan ihan samaan pystyy kuin Baltic Queen, on kuitenkin sen verran leveämpi.

Tuota potkuritehoa olen hämmästellyt tämän aluksen kohdalla. Vaikka koneissa tehoa onkin lähes Baltic Queenin veroisesti niin akselitehoahan tuossa ei ole kuin 21megawattia, mikäli tähän T&T:n juttuun on uskominen http://www.vikingline.fi/download/newbuilding_t&t.pdf Se on vähemmän kuin esimerkiksi Galaxyssa (26,2MW) ja huomattavan paljon vähemmän kuin suunnilleen samankokoisessa Europassa (31,8MW). Toki pitää muistaa että dieseleitä harvemmin käytetään täydellä teholla, mutta silti tuo uutukaisen lukema kuulostaa pieneltä.

Voiko kiinteälapaisella potkurilla ja pidemmälle optimoidulla rungonmuodolla sitten saada niin paljon hyötysuhde-etua, suhteellisen uuteen Galaxyyn verrattuna, että isompi laiva pärjää pienemmillä tehoilla? Toivottavasti, muuten saadaan Turun linjalle Europan lisäksi toinenkin myöhästelijä.

[Kalle Id]

Kiintoisaa muuten että kukaan ei kommentoi että pelastusveneet ovat uusimmissa kuvissa nyt kantta alempana kuin aiemmin, eikä se ollut ilmeisesti ainoa muutos noissa kuvissa.

Itseasiassa kun noita eri versioita vertailee, niin minusta venekansi on edelleen samalla kohdalla. Sen sijaan kyljen Viking Line-tekstiä on muutettu yhdellä kannella korkeammaksi. Venekannen muotoilua on kyllä hiukan muutettu, samoin tutkamasto ja korsteeni ovat muuttuneet hiukan. Vrt: vanha ja uusi kuva.

[Tuomas Romu]

Voiko kiinteälapaisella potkurilla ja pidemmälle optimoidulla rungonmuodolla sitten saada niin paljon hyötysuhde-etua, suhteellisen uuteen Galaxyyn verrattuna, että isompi laiva pärjää pienemmillä tehoilla?

Nyrkkisääntönä ero kiinteä- ja säätölapapotkurin hyötysuhteen välillä suunnittelupisteessä on noin 1.5 %. Rungonmuodon, ulokkeiden jne. hydrodynaamisen optimoinnin olettaisin näin lonkalta tuovan muutamien prosenttien vähennyksen kulkuvastukseen.

Millaisilla nopeuksilla Turku-Tukholma -välillä ajetaan? Galaxy saavutti merikokeissa 22.8 solmun nopeuden 85 % koneteholla (22.3 MW), mutta ehtiikö tuolla välillä koskaan painelemaan yli kahtakymppiä? Toisaalta Viking Linen uudisrakennuksen tulee silti saavuttaa sovittu nopeus, vaikkei sitä tuolla reitillä tarvittaisikaan...

edit: Esitteen mukaan uudisrakennuksen nopeus on 21.8 kn @ 85 % MSP. Jostain on siis saatu nipistettyä.

[Timo Selkälä]

Itseasiassa kun noita eri versioita vertailee, niin minusta venekansi on edelleen samalla kohdalla. Sen sijaan kyljen Viking Line-tekstiä on muutettu yhdellä kannella korkeammaksi. Venekannen muotoilua on kyllä hiukan muutettu, samoin tutkamasto ja korsteeni ovat muuttuneet hiukan. Vrt: vanha ja uusi kuva.

Vertaa johonkin alkuperäiseen kuvaan, kuten vaikkapa tähän.
http://matkustajalaivat.com/ferries/vikingline/newbuilding2013/Newbuilding/Viking_Line_2010-10-27aa.jpg

[Turo Mannila]

Mitäs olette mieltä noista uusista raidoista, mikäli ne nyt tulee valmiiseen alukseen??
Itsellä hieman ristiriitaiset aatteet.

[Tiina Smit]

Aivan mahtava on tulossa myös sisältäpäin. Vikingin julkaisema esite, jossa useita konseptikuvia laivan sisältä lupaavat kyllä paljon. Erityisesti huomiota herätti tuo kuva hytistä, joka on kyllä kuin jostain oikeasta risteilijästä. Nähtäväksi nää, mitä on keksitty tavallisiin neljän hengen hytteihin, sillä kaikkiinhan luvattiin jotain speciaalia, jota muilla ei ole. Hienoa jälkeä, täytyy myöntää.

http://www.vikingline.fi/download/start_of_production_slideshow.pdf