Kokemäenjoen vesistön laivat

[Heikki Saraste]

Tuosta Sarasteen Heikin kattavasta raportista käy ilmi, että Pohjola olisi vielä pelastettavissa. Nythän on Runoilijantiellä uutena toimitusjohtajana Pekka Räsänen. Eikös SLHY voisi yrittää vaikuttaa uuteen johtajaan? Olisiko siitä mitään yötyä? Entä Museovirasto, joka suojelee kaikenlaisia kammotuksia kuten Tampereen stadionin DDR-arkkitehtuuria edustavan pääkatsomon? Itse ainakin aion ryhtyä jokaisessa mahdollisessa paikassa lobbaamaan Pohjolan puolesta.

Kannattaa ehkä miettiä, mitä tarkoitetaan pelastamisella. Pelastamista täydelliseltä tuholta? Pelastamista säilyttämis- ja entisöimistarkoituksessa? Vai pelastamista matkustajaliikenteeseen?

Jos vaihtoehto on viimeinen, ja jos se toteutetaan Tarjanteen malliin mukaisesti, todellisuudessa Pohjola romutetaan ja sen muotojen mukaan rakennetaan uusi laiva. Tarjanteessa oli jäljellä vielä sen verran säilytettäväksi kelpaavia vanhoja rakenteita, kuten kone ja kattila ja ylärakenteet kansineen, että lopputulosta voitaneen vielä pitää samana laivana, vaikka runko käytännössä rakennettiin kokonaan uudestaan. Pohjolan kohdalla säilytettävää olisi vähemmän, joten tarjanteen tyylillä kunnostettu Pohjola olisi käytännössä kokonaan uuusi laiva, jossa olisi vain vanhan aluksen muodot.

Se, että Tarjanteen remontti tapahtui vähitellen osa kerrallaan vanhan laivan ympärillä, hämärtää osittain sitä, mitä oikeastaan tapahtui. Jos laivan yläosa olisi poistettu paikaltaan isoilla nostureilla, samoin kone ja kattila, ja vanha runko olisi pilkottu romuraudaksi, jokainen olisi nähnyt, että alus todella tuhotaan. Sen jälkeen olisi rakennettu uusi laiva, jonne vanha kattila ja kone olisi asennettu. Tämän jälkeen kansirakenteet olisi nostettu paikalleen nostureilla ja histsailtu paikalleen. Kun näin olisi tehty, olisi ollut helppo mieltää, että laiva ei ole enää sama, vaikka siinä on osia vanhasta laivasta. Todellisuudessa tapahtui näin, mutta koska osia ei siirretty minnekään, toimenpide ei näyttänyt tältä.

En halua arvostella Tarjanteen remonttia, mutta ennen kuin kaikille vanhoille laivoille tehdään noin, asiasta kannattaa käydä perusteellinen keskustelu, jossa erilaiset näkökohdat, kuten historiallinen arvo, otetaan huomioon. 

Jos Pohjolan kunnostamisessa valittaisiin jokin lievempi vaihtoehto, aluksesta voisi tehdä esimerkiksi ravintolalaivan, joita Tampereella ei vielä taida olla kovin monia. Kun laiva ei tulisi alkuvaiheessa liikenteeseen, se ei tarvitsisi konetta ja uutta kattilaa. Pohjan kunnoksi riittäisi, että alus pysyisi pinnalla eikä ruostuisi lisää. Tällä tavalla alus säilyisi, ja ratkaisut sen tulevaisuudesta voitaisiin tehdä myöhemmin.

Minimivaatimus Pohjolan säilyttämiselle olisi, että alus peitettäisiin kunnolla, ettei se ruostuisi enää lisää (jos vanha runko romutetaan ja sitä käytetään vain uuden mallina, tällä asialla ei tietenkään ole kiirettä).

Laivojen runkojen korjaamista niittaamalla voisi alkaa kokeilla uudestaan. Alettiinhan kattiloiden tuubejakin vaihtaa, vaikka hommaa oli jo ehditty pitää menneiden aikojen asiana. Niittaaminen sopisi historiallisen laivan korjausmenetelmäksi paremmin kuin hitsaaminen. Ikävä kyllä olenitsekin toiminut tämän periaatteen vastaisesti, mutta olen sentään yrittänyt hioa näkyvimmillä paikoilla olevat hitsaussaumat huomaamattomaksi. Esko Härön Kirvesniemi-alus uusittiin hitsaamalla, mutta siinä käytettiin valeniittejä ja vanhanaikaista peltien limisaumausta, joten vaikutelma on kuin niittaamalla tehty.

Historiallisuus tulee pienistä asioista - ja häviää pienillä asioilla.

[Tarmo Hurskainen]

Tässä kerrotaan Pyhäjärven laivaliikenteestä:

http://www.nokiankylat.net/tottijarvi/kylalehti/lehti/tekstit/1994/lehti2/pyhajarven%20laivaliikenne.htm

Pitääkös tuo tieto paikkansa, että Alhon ja Pajulahden rungot makaavat vielä jossain vesistön rannoilla? Missä kunnossa mahtavat olla?

[Antti Aho]

Edelleen olen sitä mieltä että Kokemäenjoen vesistön laivaliikenteen historian ylivoimaisesti paras asiantuntija on Juhani Valanto. Hänen jäljiltään ei jää epätarkkuuksia kuten esim. tuossa Pyhäjärven laivajutussa on.

[Wirrankosken Rami]

Pitääkös tuo tieto paikkansa, että Alhon ja Pajulahden rungot makaavat vielä jossain vesistön rannoilla? Missä kunnossa mahtavat olla?

Kiintoisa kohta tuossa tekstissä. Vai tarkoittaako sitä, että ovat upoksissa pohjassa? Luulisi, jos rungot näkyisivät, että jollain olisi havaintoja näistä.

[Kimmo Rantanen]

Tarjanne-laiva tuprautti höyryä pihalle
24.07. - 16:36 (Luotu: 16:05)

Höyrylaiva Tarjanne tuprautti tiistaina iltapäivällä tavallista suuremman höyrypilven ilmaan. Laiva oli reittimatkalla Tampereelta Virroille, kun laivan kyljestä tuli runsaasti höyryä ulos ennen Ruovedelle saapumista.

- Ennen Ruovettä huomattiin, että lauhdevesipumpun kautta tuli höyryä ulos, aluksen päällikkö Harri Ruohomäki kertoi.

Höyryä tulee normaalistikin lauhdevesipumpun reiästä, mutta eilen höyryä muodostui harvinaisen paljon.

- Lauhdevesipumpun ohitse pääsi höyryä, koska pumppuun oli tullut järvestä roskaa tai muuta epäpuhtautta. Tilanne saatiin korjattua kuitenkin noin 10 minuutissa.

Runsas höyryn muodostuminen ei aiheuttanut minkäänlaista vaaraa matkustajille, eikä se keskeyttänyt laivan matkaa. Laiva jatkoi matkaansa normaalisti Ruoveden kautta Virroille.

AAMULEHTI

Onko ennen moista kuultu, että höyrylaivasta tuli höyryä.....köyhä uutisviikko Pirkanmaalla? ;)

[Jari Rantanen]

Siitä höyrylaiva pajulahden hylystä.. kyllä se kai on olemassa ja vieläpä osaksi näkyvissäkin Längelmävedellä, kirjailija Sanna Ravin kesäpaikan lähistöllä. En ole käynyt/nähnyt sitä, tieto perustuu tähän artikkeliin! http://www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=39690

[Mikko-Oskari Koski]

Eiköhän Roll-risteilyllä ole vähän sama periaate kuin Runoilijan tie OY:lläkin, että kuin ei vanhoja höyryjä laita myyntiin ajallaan ja antaa rapistua niin eipä tule ainakaan kilpailua..  ::)
Jos ajattelee että Tarjanteeseen Tampereen kaupunki satsaa  pääosakkaana suurimman osan 600 000 euron remonttiin ja samalla vanhempi ja yhtä periteikäs laiva Pohjola makaa ja kohta kaatuu Jäminkipohjassa, niin erikoista toimintaahan se on.. kyllähän sen Pohjolan olisi joku jo laittanut kuntoon jos olis ollut myynnissä tai lahjoitettavissa jollekkin kiinnostuneelle taholle.

Jos en ihan väärin muista, on Runoilijan Tien omistajataho (kenties juuri Tampereen kaupunki?) joskus perustellut Pohjolan kunnostamatta jättämistä juuri sillä, että kaksi höyrylaivaa Näsijärven markkinoilla söisi toistensa liikeosuuksia niin pahasti, että loppujen lopuksi kumpaisellakaan ei olisi tulevaisuutta. Voihan siinä olla perääkin, tosin alusten toimenkuvissa varmaan olisi isojakin eroja ja toinen saattaisi hyvinkin olla Ukkopekan tyyppinen iltaristeilijä toisen keskittyessä pitkään linjaan.

Tosin tätä pähkäiltäessä -tai pitäisikö sanoa pähkäiltämättä jättäessä- on aikaa kulunut jo niin paljon, että Pohjola tuskin enää kauhean isosti on kunnostettavissa. Tai on tiestysti, mutta siinä pitää puhua uudelleenrakentamisesta. Sääli, sillä hienoja sisävesimakustajahöyrylaivoja ei koskaan ole liikaa...

[Juha Paulavuo]

Runoilijan Tien omistajista :
Vuonna 1967 perustettiin Oy Runoilijan tie hoitamaan liikennettä. Pääosakkaita tässä uudessa yhtiössä olivat (ja ovat edelleenkin) Tampereen kaupunki, Ruoveden kunta ja Virtain kaupunki.

[Juha Paulavuo]

Kyrösjärveä ympäri kulkiessa tuli vastaan laiva nimeltä Inha. Tod.näk. ex-hinaaja, onko lisätietoja jollakulla.

kuva laivasta

[Jari Rantanen]

se inha ei ole hinaaja vaan ilmeisesti luotsivene venäjältä kuninkaallisen laivaston aluksia..                                                                                                                                                                              Rakennettu se on 1918, ja noin viisi vuotta sitten tuotu suomeen.                                                                                                                                                                           kuulemma omistajalla olis tarkoitus laittaa se vesille tuota pikaa..eli ei koskaan..                                                                       

[Wirrankosken Rami]

se inha ei ole hinaaja vaan ilmeisesti luotsivene venäjältä kuninkaallisen laivaston aluksia...

:o :o :o Venäjän kuningas??? ensimmäistä kertaa kuulen tällaisesta asiasta...onko varmaa, ettei ole vanha höyryhinaaja Inha Ähtärin vesiltä?

[Jari Rantanen]

Siittä inhasta..Sen nykyinen omistaja väitti puhelimessa että kyse on venäjän-kuninkaallisen laivaston alus, ja että se on tuotu rajantakaa.. kyselimme sitä häneltä osto tarkoituksessa,tosin ei asiaa enempää tutkittu, kosksa meinasi kunnostaa sen itse taivasalla tosta noin vain.
Muistaakseni hän kertoi sen, olleen rajavartio alus tai vastaava ja rakennettu se oli 1918..
Viitisen vuotta se on siellä rannassa lojunut ja vettäkin sisään on satanut tuhannenlitraa. osa laseista on rikki, ja sisusta on alkuperisessä karussa kunnossa..
Paikalliselta Luhalahden kyläyhdistyksen puheenjohtajalta saimme nimen ja numeron. niin alku kesästä muistaakseni soiteltiin.                         

[Jari Rantanen]

UNOHTUI äsken..
pituutta oli joku 15 metriä leveyttä 3-3,5 m syväys 1,5-1,7m kapea ja sutjakka alus. koneena oli joku vanha katepillarin kone, ikkunan raosta sitä kurkisteltiin ja siihen lopputulokseen tultiin  ::)

[Wirrankosken Rami]

Ihan varma en näin ulkomuistista ole ss Inhan rakennuspaikasta/vuodesta, mutta vähääkään historiaa tunteva kyllä tietää, ettei Venäjänmaalla ole koskaan ollut kuningasta...ei ainakaan meidän tiedossa olevan historian aikana... ::)

[Jari Rantanen]

Voihan se olla niin nyt kun asiaa kummastellaan.. voin olla sekoittanut tsaarin kunikaallasen laivaston jne.. mutta oleellista kai, on että se  että inha on tuotu omistajan omien puheitten mukaan venäjältä.. varmuudenhan parhaiten saisi varmasti tutkimalla paikan päällä läpikotaisin koko aluksen.. mutta nostan  :beer: sille kuka selvittaa varmasti sen oikean alkuperän,tietoa tästä Inhasta on niukasti saatavilla.