Kotkan saaristoliikenteestä

[Mikko-Oskari Koski]

Vilkaisin tässä yhteysalusliikenteen talviaikatauluja ja havaitsin yhden uuden liikennealueen tulleen mukaan, eli Kotkan seudun. Aluksina Tekla I eli vanha Skarpen ja ja Marian, joka ilmeisimmin on jokin vesibussi tai vastava...
Aikataulu koskee reittejä Kotkasta Kuutsalon kautta Haapasaareen sekä suoraan Kaunissaareen. Ei ilmene, mikä on satamapaikkana Kotkassa, mutta eiköhän se Sapokka liene.

Tapani Liikasen liikenne Sotka II:lla Haapasaareen sekä Piispan veljesten linja Vireellä Kaunissaareen loppuvat kesän myötä. Kaunissaari jää jo syyskuun toisesta päivästä alkaen Perheenmiesten maanantai-, torstai- ja sunnuntaikäyntien varaan ja Sotka lakkaa kulkemasta Haapasaareen 15.9. Tosin Haapasaareen saattaa olla myös siviiliasukkaita palvelevia armeijan lisävuoroja Kotkan Rannikkoalueen Valas-luokan yhteysalus 121 Vahakarilla.

***

Kotkan saariston vesibussiliikenteessä vaikuttaneet Piispan veljekset ovat tuottaneet Vire-sarjaa kiitettävän määrän. Vireiden ohjaushyttien ikkunoiden asennoista on nähtävissä kumpi Piispan veljeksistä, Veijo vai Esko, on aluksen omistaja (eli rakennuttaja). Ne Vireet, joissa ikkunoiden alle muodostuu "lippa", ovat Eskon, ne, joissa ohjaushytti on leveimmillään karttapöydän tasolla, Veijon.
Tampereella vaikuttavan vesibussi Wellamon (VII) on näin ollen alunperin omistanut Veijo Piispa ja Helsingin vesillä kruisailevan Maria II:n (IV) tämän veli Esko. Kajavat ovat niinikään Eskon armaadasta (I=ex-Vire VI ja II ex-Vire VIII) ja Viklat Veijon (I eli Keppana=ex-Vire III, II eli Jallu=ex-Vire V ja III eli Jekku=ex-VireYSI).

[Heikki Helen]

Joo toi Marian on tosiaan sellainen n. 10 metrinen vesibussi...

[Kervisen Lauri]

Minkälaisilla paateilla ne ajavat nykyään Tammioon?
On aina tullut mentyä sinne vain omalla veneellä.

[Mikko-Oskari Koski]

Tammion reittiä hoitaa MeriSet-niminen yritys, jonka pääoperoitsija on laivuri Kari "Jallu" Auvinen Kotkasta. Vuoroja ajetaan Haminan Tervasaaresta toukokuun lopulta syyskuun puoleenvälin ja keskikesällä osa keikoista jatkaa Itäisen Suomenlahden kansallispuiston kohteena toimivaan Ulkotammioon. Saarillahan ei ole ympärivuotista asutusta.

Auvisen aluksista Vikla I (ex.Vire III) on fiskarimallinen puupaatti, jonka päälle on rakennettu tökerön näköinen lujitemuovihytti ja Vikla II (ex.Vire V) Piispan veljesten uudempaa mallistoa varioiva varsin merikelpoinen vesibussi. Siitä, kumpi aluksista milloinkin on matkaan lähdössä, päätetään usein vasta lähtöpäivänä. Maanantain iltavuoro Haminasta 19 ja tiistai Tammiosta 08 on kuitenkin lähes poikkeuksetta ykkösen keikka.
Otsikkoon liittyen huomautettakoon vielä, että Tammion linjalla EIVÄT päde MKL:n taksat.

[Kervisen Lauri]

Sitö minäkin muistelin.
On joskus tullut mentyä "ostoksille" em. laivojan "kahvilaan", kun on omalla veneellä Tammioon mennyt, ja sieltähän ei palveluita löydy... :)

[Heikki Helen]

Tosin Haapasaareen saattaa olla myös siviiliasukkaita palvelevia armeijan lisävuoroja Kotkan Rannikkoalueen Valas-luokan yhteysalus 121 Vahakarilla.

En ole nähnyt, että Vahakari tekisi mitään liikennettä, mutta sen sijaan sisaralus Vaarlahti (722), tuntuu tekevän reittiliikennettä ja kohteena ei reitistä päätellen ole ainakaan armeijan saari eli kirkonmaa, koska alus kurvaa kuusisesta mussalon suuntaan...

[Mikko-Oskari Koski]

Kotkan saaristoliikenteessä tapahtuu alkavalla kaudella sellainen muutos, että Veijo Piispa jättää ammattimerenkulun ja Vire YSI aloittaa MeriSetin tilausliikenteessä Vikla III:na. Tammion reitille tämä (messuilla tapaamamme hra Auvisen mukaan) tietää lisävuoroja Vikla II:lla, mikä tietysti on hyvän oluen ystävien kannalta myönteinen uutinen.

Vaan mikä ja millainen (OK, kaiketi vesibussi, mutta vähän tarkemmin, kiitos) alus on Perheenmiesten Tekla III? Siis se, joka vuorottelee MKL:n kustantamilla Kaunissaaren, Kuutsalon ja Haapasaaren linjoilla Tekla I:n eli ex-Skarpenin kanssa?

[Salomon Kaukiainen]

Tekla III näyttää olevan vähän Vikla I:n tyyppinen 14-metrinen summalainen tasaperäinen puuvene, valmistunut 1967. Eli ei mikään ihan tavallinen vesibussi...

[Wili]

Tekla III on puurunkoinen joka on jossain elinkaarensa vaiheessa kuidutettu ja perässä oleva matkustajatila korotettu. Ainakin viimeiset 15 vuotta se on ollut samannäköinen kuin nyt. Jostakin laivakuvastossa löysin kuvan joka ei todellakaan näytä nykyisen muotoiselta Tekla III:lta. Alus on 15 metrinen tuurimoottori. Matkustajamäärä 96 henkilöä. Kuva löytyy http://koti.mbnet.fi/hhl/

Marian on 15 metrinen avomerikelpoinen, pienryhmille tarkoitettu saaristoalus.
http://www.kyamk.fi/lehti/1398/sivu10.html   <--- Taustalla näkyy Marian



Lisäksi käsittääkseni Vahakari ajaa armeijan huoltoajoja Haapasaareen pari kertaa viikossa ja siviilihenkilöitä on kyydissä mennyt. Siis sellaisia kenellä on esittää todistus siitä että omistaa maata ko saaresta.

[Mikko-Oskari Koski]

Käydessäni mennäviikonloppuna Tammiossa (Auvisen bisnekset pyörivät ilmeisen hyvin, koska molempiin suuntiin matkattiin ahtaan tunnelmallisesti Vikla I:llä) tuli puheeksi tämä yhteysalustariffijuttu. Tammiossahan on muutamana viime talvena asustellut ympärivuotisesti herra Raimo Kettunen, jolla olisi ilmeisestikin oikeus anoa saarelleen vakituista yhteyttä MKL:lta. Yksi mies ei kuitenkaan ole viitsinyt moiseen paperisotaan ryhtyä, mistä seurauksena muutamat muut, Tammioon vakituisesti muuttamista harkinneet henkilöt ovat jättäneet harkintansa toteuttamatta. Ja äskettäin jalkansa aika pahoin loukannut Kettunenkaan tuskin ensi talvea Tammiossa viettää.
MeriSet jatkaa liikennettä Tammioon tänä vuonna (kuten ennenkin) syyskuun loppuun saakka.

Perheenmiesten vuoroilla Kuutsaloon on aika mielenkiintoinen hintajärjestely: MKL:n ostamilla vuoroilla pätevät eri taksat, kuin varustamon omilla ja ne on merkitty aikatauluun tähdellä...

***

Kaunissaaren liikenteen hintapolitiikka on sikäli selkeää, että niillä Sapokasta lähtevillä vuoroilla, jotka eivät ole MKL:n Perheenmieheltä ostamaa sopimusliikennettä, hinta on 7 euroa yhteen suuntaan. JonMarin vesibussi Alfalla Pyhtäältä ajamalla vuorolla risteilyhinta on 14 ja yhdensuuntainen 9 euroa(!), mutta jos kyytiin tuleekin vasta Keihässalmesta tai Mäntyniemestä, on taksa edestakaisin kymppi ja yhteen suuntaan 6 €...
Kannattaa siis tarkoin laskea, millä aluksella Kaunissaareen menee, ja mistä...  ::)

[Mikko R.]

Liikennöikö vielä tämä turussa 96vuoteen saakka ajanut yhteysalus ms skarpen (nyk. tekla 1) vielä sillä kotkassa päin?

Ja missä kunnossa alus on. Muistaakseen se on sisaruksiaan 10meriä lyhyempi? SE on kai ainoa Falkööstä,Rosala 2 ja Jurmo 2:sta jota ei ole pidennetty?

[Miran Hamidulla]

Liikennöikö vielä tämä turussa 96vuoteen saakka ajanut yhteysalus ms skarpen (nyk. tekla 1) vielä sillä kotkassa päin?

Liikennöi. Tämänhän voi nähdä muunmuassa Merenkulkulaitoksen Kotkan saaristoliikenteen aikatauluista...
http://www.fma.fi/palvelut/saaristoliikenne/?cat=&page=12

[Mikko R.]

ok. tämä selvä :)

kiitos.

[Pekka Laakso]

ok. tämä selvä :)

kiitos.

1. Lue topic nimeltä FAQ ja sieltä vastaamiseen liittyvät kohdat. ::)
2. SSL:lle siirrettyä Satavaa ei myöskään pidennetty ja Satava oli alkujaan tietääkseni täysin sisar noille kolmelle kun Skarpen ei aivan identtinen ollut.

Ulkoapäin Tekla 1 näyttää välillä kuluneelta, mutta se johtuu vaan kovasta käytöstä. Sisätiloista ei valitettavasti uutta tietoa.

[Mikko-Oskari Koski]

Skarpen rakennettiinkin vasta -80-luvun alkupuolella hieman pienempänä kehitelmänä hyväksi havaitusta alussarjasta (Rosala,Jurmo,Satava,Sääminki, järjestys ei välttämättä tämä), josta silloin oli pidennetty vasta Sääminki Rosala II:ksi. Oli muutamia laitureita (ainakin Österskär ja varmaan myös ainakin osa Houtskärin pohjoisesta saaristosta), joihin Rosala-luokan aluksilla ei olisi mahtunut. Skarpenin alkuperäinen tehtävä oli suunnilleen sama, kuin Finnön nykyinen, myöhemmin alus pyöri myös Iniön-Houtskärin sekä Dragsfjärdin vesillä, kunnes myytiin Kotkaan. Siellä se joutui ensin toimettomaksi, kun SSL oli tehnyt Satavalla edullisemman liikennöintitarjouksen, kuin Perheenmies Tekloillaan.
Pidennetyt sisaraluksethan ovat nykyisiltä nimiltään Falkö (ex.Sääminki III, Jurmo, pidennetty -88), Rosala II (ex.Sääminki, pid.-81) ja Jurmo II (ex.Sääminki II, Rosala, pid.-83). Satava on ainoa alkuperäisen mallinen -ja aina samalla nimellä tunnettu.