Toinen kotimainen

Aloittaja Juha-Matti Harjumäki, 22.11.2005, 12:51:15

« edellinen - seuraava »

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Miran Hamidulla - 23.11.2005, 17:48:05
Joistakin Ruotsin opettajista on jäänyt sellainen mielikuva, että ikäänkuin suurin osa heistä olisi sellaisia, että ovat päätyneet täysin suomenkielisen alueen yläasteelle vasten tahtoaan, kun muuallekaan eivät ole päässeet, ja asenne työhön on sitten sen mukainen. Hyviä poikkeuksiakin on toki ollut.
Omilta yläaste- ja lukioajoiltani jäi mieleen muutama opettaja jotka olivat ilmeisen kiinnostuneita opettamastaan aineesta ja olivat hyviä työssään, mutta eivät kestäneet negatiivisten oppilaitten aiheuttamaa painetta. Kumpikin muistaakseni joutui lähtemään luokasta muutamaan otteeseen itkien. :-\

Suhtautuminen ruotsin kieltä kohtaan tuntuu yleisesti olevan suomen(kielisten) koululaisten keskuudessa niin negatiivinen ettei toisaalta ole ihme jos kieltä ei kunnolla opita. (Tällä en nyt yritä arvostella, oma toisen kotimaisen taitoni on varsin kehno enkä missään nimessä ollut innostunut sen opiskelemisesta silloin kun minulla oli siihen tilaisuus, mikä nyttemmin kaduttaa...).

Juha-Matti Harjumäki

Niin olis se tärkeää oppia mahdollisimman monta kieltä, en minä ruotsin kieltä hauku.
Nykyään koulussa on vähän kielen opiskelua.

Vanhaa kuria kouluun lisää, ei mitään karttakepillä sormille lyömistä vaan kunnioitusta opettajaa kohtaan ja opettajan opetusta kohtaan. Luokassa pitäisi kuunnella vain opettajaa, eikä mitään kuiskailua, minua on aina ärsyttänyt kuiskailu luokassa.

Minä haluaisin vain oppia lisää koko ajan ja mahdollisimman paljon. Kyllä mua harmittaa peruskoulun käynnissä se etten aina tehnyt tehtäviä, ei sitä lapsena/nuorena osaa arvostaa opiskelua.

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.
2010

Silja Europa 9.10-10.10.

2008 Isabella 26.1-27.1  XPRS 29.6-30.6.
2007         Gabriella 3-5.4.
Rosella 18-19.6.  Isabella 22-23.9

Mikko-Oskari Koski

Olen väärä henkilö arvioimaan minkään kielen tarpeellisuutta kenellekään, sillä jokaiselle on joku kieli muita tärkeämpi. Seppo Heikinheimo-vainaa vihasi ruotsia aika järkevin perustein, sen pakko-opiskelu suomalaisissa kouluissa kun hänen mukaansa vei oppilailta resursseja huomattavasti tärkeämpien kielten, kuten latinan, muinaiskreikan tai sanskriitin opiskelun suhteen... ::)

Itse olen viime päivinä harmitellut, etten osaa liettuaa. Maa on niin lähellä ja sieltä tulee timantinkovaa teatteriosaamista, mutta ylittämättömän kielimuurin takia tästä ei voi nauttia täysillä.
Perusteluni olisi ihan yhtä pätevä, kuin Heikinheimonkin, ainakin sanskriitin suhteen, jos väittäisin jääneeni pakkoruotsin takia liettuan opintoja paitsi... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

Mainittakoon tähän vielä sellainenkin kummallisuus, että Islannissa jossa entinen emämaa Tanska ei ole mitenkään suosiossa (islanniksi dansk tarkoittaa kuulemma sekä tyhmää että tanskalaista), on kouluissa pakollinen tanskan opetus. Ja jotkut kehtaavat väittää meidän pakkoruotsiamme perusteettomaksi... ::)
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Juha-Matti Harjumäki

Niin mutta opiskeltaisiinko ruotsia innokkammin jos ei olisi pakko ruotsia.
Siihen on mahdoton saada vastaus, jos ei kokeilla muutamassa koulussa.
2010

Silja Europa 9.10-10.10.

2008 Isabella 26.1-27.1  XPRS 29.6-30.6.
2007         Gabriella 3-5.4.
Rosella 18-19.6.  Isabella 22-23.9

Risto Uusivirta

Saataisihan siinä käydä niin ettei niin moni opiskelisi ruotsia kuin nykyään. Monilla kun on sellainen "Ruotsi on perseestä" asenne. Mutta tässä samallahan voidaan ruveta pohtimaan miksi sitten englantia pitää opiskella koulussa... ::)

Mika Bister

No kyllä englanti on sentään kieli ;D, Siitä on todennäköisemmin hyötyä enemmän kuin ruotsista (oma mielipide), ainakin omalla kohdalla englannin tarpeellisuus on tullut huomattua varsinkin atk-harrastuksen parissa, mutta ruotsista ei ole yhtä positiivinen asenne.

Pekka Laakso

Lainaus käyttäjältä: Juha-Matti Harjumäki - 23.11.2005, 21:25:12
Niin mutta opiskeltaisiinko ruotsia innokkammin jos ei olisi pakko ruotsia.
Siihen on mahdoton saada vastaus, jos ei kokeilla muutamassa koulussa.
Kokeilemaan vaan, niinhän sitä tehtiin jo YO-kokeissa, että ruotsin sai jättää valinnaiseksi ja mitäs kävikään...  ;)
Copyright © 2023 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Janne Rantasaari

Niin. Jollei olisi ns. pakkoruotsia niin ehkäpä asenne kielen opiskelua kohtaa muuttuisi positiivisemmaksi. Tosin asiassa on juuri se kääntöpuoli että aika moni varmasti jättäisi ruotsin lukemisen sikseen kun se ei enää olisi pakollista..

Sen voin ainakin sanoa että opettaja voi vaikuttaa kielen opiskeluun todella positiivisesti tai sitten päinvastoin..

Mika Bister

Meilläkin vaihtui ruotsin opettaja täksi lukuvuodeksi äitiysloman takia, ja mun ruotsin numero putosi 9:stä pari numeroa alaspäin, siksi ei oikein enää kiinnosta. Hän kun ei osaa opettaa.

Gallet

Niin monia tunnen jotka eivät peruskoulussa ruotsia halunneet opiskella: "pakkoruotsi on perseestä" ja nyt sitten 10 vuoden jälkeen kaduttaa ettei osata. Itse yläasteaikoina kuuntelin monen monta kertaa ruotsinkielen tunneilla sitä inttämistä opettajan kanssa että mihin tätä tulevaisuudessa tarvii, ei tästä mitään hyötyä ole mutta sitten onkin tullut eteen että kyllä vain tarvitseekin, on se sitte kivaa lähteä johonkin työväenopistoon sitä lukemaan...

Mikko-Oskari Koski

Itselleni oli ruotsin lukemiseen kouluaikoina kolme aika hyvää syytä. 1)merenkulku 2)pyöräily saaristossa ja 3) ruotsinkielinen teatteri.
Motiivit ovat edelleen olemassa. Suomesta merelle lähdettäessä ei oikeastaan voi olla törmäämättä ruotsinkieleen. Cressukin on tehty Ruotsissa. Teatterikenttämme vaikuttaisi paljon yksipuolisemmalta ilman Viirusta, Klockrikeä, Svenskistä tai ÅST:iaa.
En ole koskaan arastellut puhua ruotsia, vaikka deklinaatiot eivät ihan kohdallaan aina olekaan (tai mistäs sitä koskaan tietää). Ruotsinopettajanikin arvosti tätä ja antoi numerot niin paljon yläkanttiin, kuin se pelkän tunti- ja puhumisaktiivisuuden näyttöjen perusteella oli mahdollista.
Kirjoituksissa andrahemskasta napsahti lubenter, joka vuotta myöhemmin korottui cumuksi -samalla pistemäärällä... ::)

Jos andrahemskan opetukseen joku merkittävä muutos pitäisi tehdä, niin korostettakoon sitä, kuinka paljon etua yhteispohjoismaisesta kontaktiverkostosta on. Eihän ruotsi kuitenkaan saisi ensisijaisesti olla toinen kotimainen vaan ennenkaikkea yhteispohjoismainen kieli. Jos merelle tekee mieli, on ruotsia syytä osata -ja varustamoilla saisi olla tässä kohden nykyistä tiukempi kielikontrolli. Koskee myös Tallinkia, jonka henkilöstöllä saattaisikin olla todellisia vaikeuksia selviytymisen kanssa, jos Suomen ja Ruotsin viranomaiset alkaisivat vaatia henkilöstöltä eksaktia kielikoetta; samantyyppistä, millä virolaiset itse testaavat maansa kansalaisuutta hakevien venäläisten kielitaitoa...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Tero Ilus

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 24.11.2005, 15:43:27
Koskee myös Tallinkia, jonka henkilöstöllä saattaisikin olla todellisia vaikeuksia selviytymisen kanssa, jos Suomen ja Ruotsin viranomaiset alkaisivat vaatia henkilöstöltä eksaktia kielikoetta; samantyyppistä, millä virolaiset itse testaavat maansa kansalaisuutta hakevien venäläisten kielitaitoa...

Niin tai linjaluotseilta yliopistotasoista tutkintoa suomesta tai ruotsista. Tallinnan päässä kun vaaditaan suomalaislta viron kielen yliopistotutkintoa luotsinkirjaa varten. Ei taida kellään olla, mutta kaikki virolaiset ajavat Helsinkiin ilman valtion luotsia.

Taitaa olla vähän väärässä foorumissa, mutta en voinut olla kommentoimatta

Wirrankosken Rami

Lainaus käyttäjältä: Mika Bister - 23.11.2005, 22:14:26
No kyllä englanti on sentään kieli ;D, Siitä on todennäköisemmin hyötyä enemmän kuin ruotsista (oma mielipide),

Niin, olisihan varsin merkillisen kummaa, jos joku tänne muiden mielipiteitä laittaisi ::)

No asiaan. Itse en tulisi toimeen ilman ruotsinkielen taitoa. En päivääkään. Kaikki vanhemmat "suomalaiset" asiakirjat kun ovat tällä entisen emämaamme kielellä. Englannin kieltä sen sijaan on vasta viime aikoina alettu viljellä maassamme - siis v i i m e  a i k o i n a kun puhumme historiallisesta perspektiivistä. Ja se ajanjakso ei ole 10-20 vuotta ::)

Tärkeämpänä kuin sitä, että kinaisimme ruotsin ja englannin kielien paremmuudesta, on mielestäni se, että kouluissa perehdyttäisiin historiaamme vanhan kielemme/kieliemme kautta. Kuinka moni teistä esimerkiksi osaa lukea fraktuuraa? Yleistä sanomalehtifontistoa ei niinkään kaukaa menneisyydestä? Tai pystyttekö lukemaan kaunokirjoituksella kirjoittteuja viime vuosisadan alun asiakirjoja? Tällaisiin asioihin koulu ei taida antaa valmiuksia. Ei tarvitsekaan mutta voisi olla hyödyllistä monillekin saada ainakin tutustua näihin asioihin koulussa.

jimsmith

Lainaus käyttäjältä: Tero Ilus - 24.11.2005, 16:14:02
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 24.11.2005, 15:43:27
Koskee myös Tallinkia, jonka henkilöstöllä saattaisikin olla todellisia vaikeuksia selviytymisen kanssa, jos Suomen ja Ruotsin viranomaiset alkaisivat vaatia henkilöstöltä eksaktia kielikoetta; samantyyppistä, millä virolaiset itse testaavat maansa kansalaisuutta hakevien venäläisten kielitaitoa...

Niin tai linjaluotseilta yliopistotasoista tutkintoa suomesta tai ruotsista. Tallinnan päässä kun vaaditaan suomalaislta viron kielen yliopistotutkintoa luotsinkirjaa varten. Ei taida kellään olla, mutta kaikki virolaiset ajavat Helsinkiin ilman valtion luotsia.

Taitaa olla vähän väärässä foorumissa, mutta en voinut olla kommentoimatta

Menee OTksi mutta Siljalla tänä syksynä sai luotsin kirjan lähes kaikki superseacatin perämiehet ja kipparit.
Tuttava luki viroa hotellissa ja pääsi kirkkaasti kielikokeen läpi, ei se tarvinnut yliopistotason vironkieltä.
Mitä ruotsinkieleen tulee, viha  ;D voi olla oikea sana kuvaamaan sitä tuntemusta joka minulla oli yläasteella ko kieltä kohtaan.
Mutta nykyään olen hieman anoimempi kaikkeen ja sen takia olen opiskellut ruotsinkielen ja opiskelen vielä ruotsinkielisessä koulussa.
Suosittelen kaikille avoimempaa katsontaa, kaikki kielet on rikkaus.