Regina Baltican tulevaisuus

Aloittaja Suunnittelija, 07.11.2008, 14:45:24

« edellinen - seuraava »

wanvil

Lainaus käyttäjältä: Elias Mäki - 07.11.2008, 22:15:13
No ehkä, ehkä ei. Mutta ei sitä Paljassaareen ainakaan tarvitsisi unohtaa ruostumaan puhki.
Niinpä. Olisi kolmas Tallinkin laiva lyhyen ajan sisällä; ensin Vana Tallinn, nyt Kapella, tosin Vana Tallinn on Faktaomfartygin mukaan laitettu Paldiski-Kapellskär -välille "rahtilaivana" ??? Lienee jokseenkin väliaikaista - eihän tuossa muuten mitään järkeä olisi, kun ei se ole oikea rahtilaiva. Onkos Regal Star vielä tuolla reitillä?

Mikäli verrataan Vana Tallinn vs. Regina Baltica, niin Regina Balticalla luulisi olevan parempia mahdollisuuksia kokonsa, suunnittelun ja nykyaikaisemman olemuksensa puolesta. Olisi järjetöntä seisottaa sitä ruostumassa. Tosin itse jollain tavalla tykkään myös Vana Tallinn -laivan tyylistä. Se on rehellisen näköinen laiva, jonka voisi ilomielin muuttaa risteilijäksi. VT:ssa on jopa jotain samaa ulkonäköä kuin vaikkapa Boudicca -risteilijässä, mikä on pelkkää positiivista. Eli kumpaakaan ei saisi haaskata, Kapellalla taas ei niin väliä.

Pakko vielä mainita, että Regina Baltica ja Vana Tallinn ovat värien puolesta äärimmäisen paljon tyylikkäämpiä kuin uudet Tallinkit. Baltic Princess, Galaxy ja Shuttlet ovat hirveitä väritykseltään! Tuo nyt on oma mielipiteeni, mutta makuasiat ovat sitä varten, että niistä kiistellään.

Kimmo Rantanen

Lainaus käyttäjältä: Ville Wanhatalo - 07.11.2008, 22:52:06
Olisi kolmas Tallinkin laiva lyhyen ajan sisällä; ensin Vana Tallinn, nyt Kapella, tosin Vana Tallinn on Faktaomfartygin mukaan laitettu Paldiski-Kapellskär -välille "rahtilaivana" ??? Lienee jokseenkin väliaikaista - eihän tuossa muuten mitään järkeä olisi, kun ei se ole oikea rahtilaiva. Onkos Regal Star vielä tuolla reitillä?

http://www.tallinksilja.com/fi/mainMenu/cargo/routesAndTimetables/sweEst.htm

Juska Simpanen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 07.11.2008, 17:44:06
Destination Gotland tuskin haluaa korvata muutaman vuoden ikäisiä pikalauttojaan 30-vuotiaalla hitaammalla laivalla...

Voi olla kuitenkin, että joskus huhuttu, Ruotsin valtion tukema Tallinkin reitti manner-Ruotsista Visbyyn voisi käynnistyä tällä laivalla ns. pioneeriyksilönä...

Sami Koskinen

Lainaus käyttäjältä: Juska Simpanen - 07.11.2008, 23:54:23
Voi olla kuitenkin, että joskus huhuttu, Ruotsin valtion tukema Tallinkin reitti manner-Ruotsista Visbyyn voisi käynnistyä tällä laivalla ns. pioneeriyksilönä...

Muistaakseni Ruotsin valtio muunkin joukkoliikenteen peruspalvelun tavoin kilpailuttaa aina muutamaksi vuodeksi kerrallaan Gotlannin liikenteen toimijan, ja muut toimijat eivät saa liikennöidä manner-Ruotsista Gotlantiin. Asiaan liittynee tukiaisia - myös nykyisellä ja edellisellä operaattorilla. Nordström & Thulinhan vei aikanaan ainakin yhdeksi sopimuskaudeksi reitit itselleen ja liikennöi niitä Gotlandslinjenin brändillä. Muina aikoina reittejä on liikennöinyt perinteinen Rederi Ab Gotland, jonka inkarnaatio nykyinen DG:kin on. Tallink voisi halutessaan osallistua seuraavaan kilpailuun, mutta DG:n kanssa samanaikaisesti liikennöiminen ei tule olemaan mahdollista, eikä asiaan liity mitään mukavaa Ruotsin ja Tallinkin välistä salaliittoskandaalia.
Suomenlinna II aivan liian harvoin

Suunnittelija

Lainaus käyttäjältä: Sami Koskinen - 08.11.2008, 01:44:58
Muistaakseni Ruotsin valtio muunkin joukkoliikenteen peruspalvelun tavoin kilpailuttaa aina muutamaksi vuodeksi kerrallaan Gotlannin liikenteen toimijan, ja muut toimijat eivät saa liikennöidä manner-Ruotsista Gotlantiin. Asiaan liittynee tukiaisia - myös nykyisellä ja edellisellä operaattorilla. Nordström & Thulinhan vei aikanaan ainakin yhdeksi sopimuskaudeksi reitit itselleen ja liikennöi niitä Gotlandslinjenin brändillä. Muina aikoina reittejä on liikennöinyt perinteinen Rederi Ab Gotland, jonka inkarnaatio nykyinen DG:kin on. Tallink voisi halutessaan osallistua seuraavaan kilpailuun, mutta DG:n kanssa samanaikaisesti liikennöiminen ei tule olemaan mahdollista, eikä asiaan liity mitään mukavaa Ruotsin ja Tallinkin välistä salaliittoskandaalia.
En usko, että ihan ReBalla, koska se on omasta mielestäni vähän liian suuri tuonne ja en muutenkaan osaisi kuvitella sitä Visbyn liikenteeseen. VT:n ehkä, mutta ei ReBaa. Pietariin ehkä.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Ville Wanhatalo - 07.11.2008, 22:11:42 Itsekin voisin kuvitella, että joskus saattaisi olla Pietarin-liikenteessä, mutta tiedä sitten kenen operoimana.
Silläkin uhalla että toistan itseäni niin sanotaan tämä nyt vielä kerran: Pietarin liikennettä kannattaa lähteä yrittämään vain tiloiltaan suhteellisen modernilla laivalla. Jos pietarilaiset ovat valmiita istumaan tuntikausia bussissa päästäkseeen Turusta Silja Europan tasoiselle laivalla, he tuskin ovat valmiita menemään huomattavasti heikkotasoisemmalle laivalle vaikka se lähtisikin kotiovelta. Lisäksi Pietarin liikenteessä ei (ilmeisesti) ole kovinkaan suurta kysyntää rahdille, jolloin ReBan laajat autokannet jäisivät vajaakäyttöön.

Kolmantena pointtina myös, että Tallink tuskin tulee myymään laivaa yhtiölle joka käyttäisi sitä reitillä joka kilpailisi Tallinkin laivojen kanssa (vaikka sitten epäsuorasti). ReBan tulevaisuus - jos ja kun Tallink sen myy - on jossain muualla kuin Pohjois-Itämerellä.

Lainaus käyttäjältä: Sami Koskinen - 08.11.2008, 01:44:58
Lainaus käyttäjältä: Juska Simpanen - 07.11.2008, 23:54:23
Voi olla kuitenkin, että joskus huhuttu, Ruotsin valtion tukema Tallinkin reitti manner-Ruotsista Visbyyn voisi käynnistyä tällä laivalla ns. pioneeriyksilönä...
Muistaakseni Ruotsin valtio muunkin joukkoliikenteen peruspalvelun tavoin kilpailuttaa aina muutamaksi vuodeksi kerrallaan Gotlannin liikenteen toimijan, ja muut toimijat eivät saa liikennöidä manner-Ruotsista Gotlantiin.
Kyllä, ja Tallink ilmoitti aikoinaan jättävänsä tarjouksen vuosien 2009-2015 tarjouskilpailuun, mutta perui puheensa myöhemmin (silloinen keskustelu täällä). Seuraava mahdollisuus yrittää Gotlannin liikenteeseen on siis 2015. Lisäksi Ruotsin valtion vaatimuksen tulla linjalle liikennöiviltä aluksilta ovat aika kovat (2 x 25 solmun nopeudella kulkevaa 1500 matkustajan ja 1500 kaistametrin alusta + 1 x pienempi ro-pax). ReBalla tuohon liikenteeseen mukaan lähteminen (muuna kuin väliaikaisratkaisuna) on kuolleena syntynyt ajatus.

Ville Alho

Lainaus käyttäjältä: Sami Koskinen - 08.11.2008, 01:44:58
Tallink voisi halutessaan osallistua seuraavaan kilpailuun, mutta DG:n kanssa samanaikaisesti liikennöiminen ei tule olemaan mahdollista, eikä asiaan liity mitään mukavaa Ruotsin ja Tallinkin välistä salaliittoskandaalia.

Kyllä kait se liikennöinti teoriassa olisi mahdollista? Tuossa kilpailutuksessahan on kyse Ruotsin valtion tukiaisista, eli valtio asettaa lipputariffiin ja liikennöintikriteerit ja halvimman kriteerit täyttävän tarjouksen tehneelle maksetaan ne tukiaiset. Mikään ei kait periaatteessa estä ketä tahansa kilpailemasta tuota valtion tukemaa firmaa vastaan omalla taloudellisella riskillä. Tuskin se kannattaisi, mutta mahdollista se lienee.

Jussi Littunen

#22
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 07.11.2008, 17:44:06
ReBan sisätilat ja hytit eivät alkuunkaan vastaa nykyajan standardeja autolautoille saatika sitten risteilyaluksille. Laivan voisi toki muuttaa risteilykäyttöön, mutta se vaatisi sisätilojen laittamista kokonaan uusiksi. Ja tullessaan korvatuksi Riikan linjalla ReBa on jo 29 vuotias - sen ikäiseen alukseen ei todennäköisesti kannata lähteä tekemään kovinkaan kalliita muutoksia. Omien matkojeni perusteella alus tarvitsisi tosin joka tapauksessa melko laajaa remppaa suurimpaan osaan julkisista tiloista ja hyteistä, olivat sen verran huonossa kunnossa. Autokansia tuskin kannattaa ruveta kuitenkaan supistamaan, viime vuosina trendi on pikemminkin ollut kohti enemmän rahtipainotteisia laivoja ja sellaisena ReBa mitä mainion.

Jatkokäyttöä ajatellen veikkaisin ReBan olevan suhteellisen haluttua tavaraa esim. Välimeren markkinoilla. Muutama vuosi sitten alusta huhuttiin muistaakseni myös Englannin kanaalin liikenteeseen (olisiko ollut LD Linesille?), joten pohjoisemmatkaan vedet eivät liene mahdoton ajatus. Joka tapauksessa uskoisin laivalla olevan vielä 10-20 vuotta aikaa jäljellä.
Destination Gotland tuskin haluaa korvata muutaman vuoden ikäisiä pikalauttojaan 30-vuotiaalla hitaammalla laivalla...
80-luvun laivoja ovat toisaalta myös sellaisetkin alukset kuin Viking Cinderella ja vaikka Silja Festival...

FoF:n mukaan Regina Baltican autokannelle mahtuu jopa 500 autoa ja se ottaa 2000 matkustajaa (ei siis autokannelle  ;) ), joten kapasiteettihan on ihan hyvä! Sisätilathan siinä ovat ne ongelmat. Itse en ainakaan usko aluksen tulevaisuuteen risteilijänä, ja miksi uskoakaan, hyvinmenestyvän risteilijän pitää matkustajia houkutellakseen olla modernin tyylikäs tai sitten vanha ja tunnelmallinen (Kristina Regina....), koska matkustajat menevät risteilyille risteilemisen, ei vain nopean ylipääsyn vuoksi, joten veikkaan siksi Regina Baltican tulevan myydyksi autolautaksi.

Niin ja niitä rullaportaitahan voisi käyttää markkinointivalttina! (jos siellä viellä ovat...)

Sauli Nurmi

Lainaus käyttäjältä: Oskari Littunen - 09.11.2008, 11:56:02
FoF:n mukaan Regina Baltican autokannelle mahtuu jopa 500 autoa ja se ottaa 2000 matkustajaa (ei siis autokannelle  ;) ), joten kapasiteettihan on ihan hyvä!

Eikös ne matkustajat siellä Latvian päässä nimenomaan autokannelle oteta...   ;D

Vesa

eikös siellä ole se uusi matkustaja putki joka siirretään laivan kylkeen..

Jani Nousiainen

Ei siellä oo enää aikoihin tarvinnut autokannen kautta matkustajia kyytiin ottaa Riikassa. Ja Regina Baltica ottaa nykyisin max. 1500 pax, ei 2000. Rullaportaiden hyödyllisyydestä, keksikää nopeampi tapa siirtää maksimissaan se 1500 pax neloskannelta kuutoskannelle. Nelosessa ei ole mitään aulatiloja. Yleiset tilat on aluksella toimivat ja hyväkuntoiset, ainakin vielä syyskuussa. Aluksen ongelma on Vikingin sen ajan designia olevat hytit, jotka kokonsa puolesta vetää vertoja XPRSn hyteille, paitsi paljon huonommalla äänieristyksellä. Kahden trailerikannen ansiosta alukselle tulee kyllä jossain päin käyttöä löytymään autolauttana. Risteilyalus visiot voi kyllä unohtaa.
Matkustajalaivat.com

Tulevaa: Viking XPRS 15-16.8 St. Ola 16.8 Ionis 16.8 Viking XPRS 18.8 Baltic Princess 19-20.8 VikingGrace 20-21.8

Petri Moilanen

Lainaus käyttäjältä: Jani Nousiainen - 09.11.2008, 12:30:39
Kahden trailerikannen ansiosta alukselle tulee kyllä jossain päin käyttöä löytymään autolauttana. Risteilyalus visiot voi kyllä unohtaa.

Samaa mieltä, laivan koko/matkustajamäärä/yleiset tilat kertovat jo ettei laivasta saa millään järkevällä keinolla risteilyalusta. Yleisten tilojen määrä ja sijoittuminen laivan peräosaan oli ihan normaalia 80-luvun alussa, nykyisin matkusajat haluavat laajemmat tilat jotka sijoittuvat laivan keulaan. 

Omalla tavalla ReBa on hieno alus, toivottavasti sille löytyy käyttöä jatkossakin.. veikkaanpa vaan että ostajaehdokkaista ei tallinkin toimiston ulkopuolelle jonoa pääse syntymään, ei näille aluksille niin paljoa kysyntää löydy. 

Jarkko Korhonen

Lainaus käyttäjältä: Petri Moilanen - 09.11.2008, 12:37:38
Samaa mieltä, laivan koko/matkustajamäärä/yleiset tilat kertovat jo ettei laivasta saa millään järkevällä keinolla risteilyalusta. Yleisten tilojen määrä ja sijoittuminen laivan peräosaan oli ihan normaalia 80-luvun alussa, nykyisin matkusajat haluavat laajemmat tilat jotka sijoittuvat laivan keulaan. 

Kyllähän tuo risteilijäksi muuttaminen varsin näppärästi onnistui Reban edesmenneeltä sisaralukseltakin..Mihin perustat väitteesi että matkustajat nimenomaan haluavat keulaan sijoittuvia tiloja? Ei näytä Viikkaria ainakaan haittaavan että kapakat niiden laivoissa ovat enimmäkseen perässä..
Perämies on erämies.

wanvil

Lainaus käyttäjältä: Petri Moilanen - 09.11.2008, 12:37:38
Samaa mieltä, laivan koko/matkustajamäärä/yleiset tilat kertovat jo ettei laivasta saa millään järkevällä keinolla risteilyalusta. Yleisten tilojen määrä ja sijoittuminen laivan peräosaan oli ihan normaalia 80-luvun alussa, nykyisin matkusajat haluavat laajemmat tilat jotka sijoittuvat laivan keulaan. 

Ja kuten esim. Nordlandiassa on, kaikki hytit pääportaikon/aulojen etupuolella ja ravintolat, baarit, myymälä ym. yleiset tilat peräosassa. Onhan tuossa selvä järki, jota viittaa melu- ja tärinäsuunnitteluun: kaikki hytit ovat hiljaisempia, kun pakoputket eivät ole lähellä ja etenkin tärinän vähäisyys. Jos on takaosassa hyttejä, niissä on selvästi enemmän potkureista aiheutuvaa tärinää, mutta ei etuosassa. Onhan tuo loogista mukavuusajattelua suunnitella laivan tilat kuten esim. Nordlandiassa on. Toisaalta monissa autolautoissa on hyttejä myös autokannen alla, yleensä etuosassa, jolloin melu ei ole häiritsevää, mutta Rosellassa on kummallisesti myös autokannen alla ja takana, mikä on melko outoa!

Varmaankin tätä samaa ajatusta on sovellettu Regina Balticankin kohdalla. Järkevää ajatella hyttien mukavuutta vähemmällä tärinällä ja melulla sijoittamalla ne etuosaan ja muut tilat takaosaan, mutta onhan uudemmat autolautat loogisempia suunnittelultaan. Varmasti matkustajat enimmäkseen pitävät siitä, että tietyt kannet ovat vain hyttiosastoja ja tietyillä kansilla ei hyttejä vaan ravintolat, baarit ja muut. Eli taas on kaksi vaihtoehtoa ja jälleen vaikea dilemma - riippuu täysin mille antaa enemmän painoarvoa.

Mikko-Oskari Koski

#29
Regina Baltica on monenlainen paradoksi. Se on ensinnäkin aika hyvä merilaiva, suhteellisen hyvässä kunnossa -kiitos sen, ettei sitä koskaan ole ajettu missään pikaliikenteessä piippuun, vaan aina on pidetty huoltopäiviä- ja kolmanneksi kapasiteetiltäänkin varsin passeli aika moneen. Ongelmista suurin ovat hytit syistä, jotka Jani edellä mainitsikin. Nykyiseen toimeensa RIX-STO-linjalla ReBa on täysin riittävä, varmasti usein jopa tarpeettoman kookas (ks.linjan kuljettamat asiakasmäärät, http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=11943.300 ). Tietysti pitää uskoa siihen, että linja alkaisi vastaisuudessa vetää paremmin; matkailullista potentiaaliahan siinä olisi. Mutta toistaiseksi faktat ovat aika tylyt, eikä pidä ihmetellä, miksi aiemmat operaattorit ovat siinä joko kuukahtaneet tai muista syistä hyytyneet.
ReBan nykyinen linjapari Festival on sikäli sen kanssa yhteismitallinen, että sen hyötykapasiteetti ei ole kovinkaan paljon korkeampi ja niin yleiset tilat kuin hytitkin voidaan myydä samoilla luokituksilla ja hinnoilla. Kun ReBa taannoin operoi Vickanin parina TLL-MHQ-STO-reitillä, oli käytössä kaksihintajärjestelmä, joka riippui siitä, kumpi laiva sattui olemaan lähtövuorossa. Tämäkin on yksi syy, miksi varustamot yhteismitallisessa tuotteessa pyrkivät käyttämään sisaraluksia tai jos sellaisia ei satu olemaan, mahdollisimman paljon toistensa kaltaisia aluksia.

Jotain osviittaa ReBan tulevaisuudesta saanee, kun seuraa Julian ja Kongshavnin kohtaloita. Alukset ovat sikäli samassa asemassa, että vaikka ne eivät ihan toisiaan vastaakaan, sellainen operaattori, joka tämäntyyppistä alusta itselleen kaipaa, ostaa niistä sen, jonka halvimmalla saa. Ja silloin ensin myydyn hinta antaa osviittaa siihen, millaisen summan myöhemmin kaupaksi menevistä voi saada. Tässä mielessä Tallinkin saattaisi olla viisaampi tehdä ReBan kanssa "Rosellat" ja ajaa alus itsellä loppuun. Liikenteessä se kuitenkin tehnee paremman tuloksen, kuin makuutettuna.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950