"Itämeren Hurtigruten"

Aloittaja Nestori Mäkelä, 07.11.2005, 22:29:44

« edellinen - seuraava »

Nestori Mäkelä

Siljaa koskevan spekulaation määrä on ollut aikamoista, lauantaina 5.11.05 Hufvudstadsbladetin kakkossivulla oli kirjoitus, jossa pohdittiin Pohjois-Itämeren varustamojen tulevaisuutta. Tekstin lopussa kirjoittaja Björn Månsson ikään kuin heitti tulevaisuudenajatuksen ilmaan "Itämeren Hurtigrutenista".
Reitti saattaisi kirjoittajan mukaan kulkea: Helsinki-Pietari-Tallinna-Riika-Klapeida-Kaliningrad-Gdansk-Rostock/Lyypekki-Malmö/Kööpenhamina-Tukholma-Maarianhamina...

Olisi omasta mielestäni aika hieno juttu, ja varmaankin asiakkaita löytyisi Itämeren kierrokselle, vaikkakin hinta voi nousta kovaksi. Verovapauden mahdollistaisi Pietari, Kaliningrad ja Maarianhamina. Reitti sopisi mielestäni mukavasti uudehkolle risteilijälle, eikä matkustaja-autolautalle, koska rahdin ja automatkustajien määrä ei varmaankaan nousisi kovin suureksi, sillä miksi kiertää rantoja pitkin, kun voi ylittää meren suorempaakin reittiä  ;)  Nämä siis omaa spekulaatioitani...

Mikko-Oskari Koski

Ei kuulosta realismilta. Taitaa olla toimittajan toiveajattelua; sitähän meidän alallamme ei koskaan kukaan ääneen viljele, vai..?  ;D

Ensinnäkin asiakaspohjaa on täälläpäin aivan liian vähän. Tuontyyppisen "linjan" kannattavaksi saamiseen tarvittaisiin aika lailla isompi väestöpohja, jolla olisi sitten myös varaa maksaa kaikista merenkulun oheispalveluista.
Toisekseen laivaa ei tuollaisella linjakierrolla saa kovinkaan tehokkaaseen käyttöön. Jos rahtitiloja ei ole, menetetty hinta otetaan matkustajilta -mikä taas nostaa lippujen hintoja. Jos rahdinkuljetusmahdollisuus on, ei jatkuvasti ole tarkoituksenmukaista viettää pitkiä päiviä eri satamissa.
On Hurtigruten-sanan väärinkäyttöä viljellä sitä tällaisissa yhteyksissä. Vaikka sinänsä rannikkoa pitkin kulkeva laivalinja olisi hieno palvelumuoto, sen toteutuminen Itämerellä käytettävillä resursseilla on aika epätodennäköistä. Suoraan sanottuna ainoa mahdollinen -ja sekin aika hypoteettinen- kuvio, joka voisi tosiaan tällä sektorilla toimia, olisi Baltian rannikkoa pitkin esim.Hangosta Hiidenmaan, Saarenmaan, Ventspilsin ja Klaipedan kautta Gdanskiin kulkeva lauttalinja. Enkä siihenkään usko, ennekuin sen näen... 8)

Mutta sinänsä tässä ilmaan heitetyssä ajatuksessa on sellainen itu, että Pietarin suuntaan menevää risteilypuolta olisi pystyttävä kehittämään. Lähtösatamana Tukholma tai Köpis, miksei joissain tapauksissa Helsinkikin. Eikä Birka Princess tai Silja Opera olisi tuohon toimeen ollenkaan huono alusvalintakaan. Tarvittaisiin vain sitä siviilirohkeutta, mitä Birka ja Silja ovat alusten kohdalla käyttäneet muihin, huonoiksi osoittautuneisiin bisneskuvioihinsa.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Pakko tässä on olla M-O:n kanssa samaa mieltä. Hurtigrutenin lähtökohdat ovat aivan erilaiset kuin tällaisen Itämeren kiertolinjan. Norjassa maan päästä päähän kulkevat liikenneyhteydet ovat varsin heikot, ja kuljetusten järjestäminen meriteitse siellä erittäin viisasta (Hurtin laivathan kuljettavat myös autoja). Itämeren alueella yhteydet maitse ovat niin hyvät ettei laivalinja voisi olla varteenotettava kilpailija maakuljetuksia vastaan (lukuunottamatta tietenkin välejä joilla laivaliikenne oikaisee huomattavasti, eli välejä joilla liikennettä jo on). Lisäksi norjalaisyhtiö pystyy tarjoamaan lähdön molempiin suuntiin jokaisesta reittiin kuuluvasta satamasta joka päivä, mikä tuo liikenteeseen jatkuvuutta ja luotettavuutta, erityisesti rahdin kannalta. Vastaavat liikennemahdollisuudet HBL:n ehdottamalla reitillä (olettaen että joka satamassa vietettäisiin yksi päivä, mitä Hurtigruten ei tee) vaatisi peräti 22 laivaa, jos kierrettäisiin sekä myötä- että vastapäivään.

Jos taas reitille laitettaisiin yksi vain matkustajia kuljettava laiva, ei kyseessä olisi alkuunkaan Hurtigrutenia muistuttava kuvio vaan Itämeren kiertävä risteily.

Miran Hamidulla

#3
Mainittakoon tähän kuitenkin, että Norjan tieyhteyksien parantuminen on vienyt Hurtigruteniakin enemmän risteilypainotteisempaan suuntaan, vaikka toki rahtiakin kulkee yhä, mutta esimerkiksi Norjan posti ei enää kulje Hurtigrutenin kyydissä.

Hurtigruten sanasta tuntuu tulleen synonyymi vähän yhdelle jos sun toiselle risteilyliikenteelle. Ovatko Karibian risteilyt sitten Karibian Hurtigrutenia? ;) Ainoa Hurtigruteniin todellisuudessa verrattavissa oleva reitistö on mielestäni Chilen rannikkolaivaliikenne...

Mutta itse asiaan...

Siinä mielessä tuollainen usean päivän risteilytoiminta Itämerellä voisi toimiakiin, jos..

  • Aluksen miehistö olisi kansainvälinen, jolloin palvelutaso olisi korkeampi, kun halvempaa miehistöä voitaisiin palkata enemmän.
  • Aluksen markkina-alueena olisi koko Pohjoismaiden alue. Ruotsin kielen taidoilla pystyy palvelemaan myös tanskalaisia ja norjalaisia asiakkaita eikä Suomen kielen opiskelu siihen lisäksi olisi vielä ylivoimainen tehtävä.
  • Talvikaudet alus risteilisi Välimerellä, Kanarialla tai Karibialla palvellen yhä pohjoismaista asiakaskuntaa.

Pohjoismaissa yhteensä on jo sen verran asukaspohjaa, että sopivan kokoinen risteilyalus voisi menestyäkin. Varsinkin, jos maiden merkittävimmät matkatoimistot saataisiin hankkeeseen mukaan. Vaan utopiaksi taitaa jäädä jatkossakin...
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar