Tallink luopumassa Superfasteista?

Aloittaja Miran Hamidulla, 02.04.2008, 17:32:27

« edellinen - seuraava »

Kari Rantamäki

Lainaus käyttäjältä: Marko Stampehl - 16.09.2008, 23:32:48
Siis häh! Ostaa liikenteen 300 miljoonalla ja LOPETTAA sen?
Kysymys: Mikä on Tallinkin bisnesidea?

Eiköhän se sijoituspäätös ole joskus tehty siinä vaiheessa kun öljyn hinta oli jotain ihan toista, ja Tallink taisi myöskin luottaa siihen että työvoiman hinta on alhaisempi Tallinkin miehityksellä. Kauppahinnasta en muista aikanaan kyllä kuulleeni mitään arvioita sen suhteen, että oliko siinä paljon preemiota laivojen hinnan päälle, vai ostettiinko siinä käytännössä laivat vaan pois, ja siinä kylkiäisenä saatiin tuotemerkin käyttöoikeus?

Onko kenelläkään mitään käsitystä mikä ko laivojen nykyinen arvo voisi olla? Yhden laivan rahtaussopimuksen takia se ei liene kovin nopeasti muutettavissa rahaksi tässä nykyisessä rahoitusmaailman tilanteessa? Jos liikenne on tappiollista niin miksi sitä ajaa, ja voihan olla että tuo lopettaminen tehdään sen takia että laivat saadaan nopeasti myytyä, jos pääomamarkkinoilla tapahtuu jotain vielä suurempia mullistuksia ja Tallinkin kaltainen velkavetoinen yritys ei saakkaan enää järkevin ehdoin erääntyviä lainoja uusittua. Onko kenelläkään käsitystä Tallinkin tekemien sopimusten pituuksista tuolla reitillä, ja onko niissä tapahtunut jotain joka voisi antaa merkkejä siitä että toimintaa ei jatketa?

Teijo Niemelä

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 17.09.2008, 07:23:45
Tätä olen itsekin usein pohtinut. Ilmeisesti Tallinkilla päätöksiä on yleensäkin tehty jotensakin lyhytnäköisesti ja sen tarkemmin niiden seurauksia miettimättä, eli "dynaamisesti", kuten muoti-ilmaus kuuluu... ;) Olihan Superfast Hanko-Rostock liikenteessä ennen Tallinkia ihan toimiva ja hyvämaineinen brändi. Siirto Helsinkiin oli ilmeisesti suuri virhe. Toinen virhe lienee ollut virolaisen henkilökunnan käyttäminen aluksilla.

Viestistä poistettu loppuosa, jossa ei ollut mitään tähään aiheeseen liittyvää "sisältöä" eikä muutenkaan mitään sellaista mitä tämä kirjoittaja ei olisi toistanut jo ties kuinka monessa topicissa.

Superfastilla meni Hanko-Rostock -liikenteessa hyvin niin kauan, kunnes Finnlinesin uusi "Star"-luokka tuli Helsinki-Travemunde -reitille. Niiden polttoaineenkulutus on samaa luokkaa Superfastien kanssa, mutta kaistametreja on muistaakseni tuplasti enemman.

Kannattaa muistaa, etta Superfast olisi voinut vetaytya tasta liikenteesta jo aiemmin, ellei sita olisi ostettu pois. Superfastin pinna aikoinaan esimerkiksi Ruotsin ja Saksan valilla oli erittain lyhyt.
Risteilyuutiset osoitteesta www.cruisebusiness.com
2/2015 Costa Serena; 3/2015 Wind Surf; 4/2015 Viking Star; 5/2015 Star Breeze; 10/2015 Norwegian Escape; 11/2015 Anthem of the Seas. Tulevaa: 1/2016 Veendam; 4/2016 Koningsdam.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Teijo Niemelä - 17.09.2008, 18:29:59
Kannattaa muistaa, etta Superfast olisi voinut vetaytya tasta liikenteesta jo aiemmin, ellei sita olisi ostettu pois. Superfastin pinna aikoinaan esimerkiksi Ruotsin ja Saksan valilla oli erittain lyhyt.
Ja on myös syytä muistaa, että firma on nyt vetäytymässä Belgian ja Skotlannin välisestä liikenteestä - suurista polttoainekustannuksista johtuen. Ja tämä siitä huolimatta,että Superfastilla on monopoli Skotlannin ja Keskieuroopan välisessä laivaliikenteessä ja reitti on ilmeisesti hyvin tarpeellinen Skotlannin teollisuudelle.

Jos Superfast ei olisi myynyt 2006 Itämeren liikennettä Tallinkille, oltaisiin todennäköisesti vältytty reittisekoiluilta Paldiskissa ja Helsingissä (joskaan en henk. koht. pidä Helsingin liikennettä huonona ratkaisuna), mutta aivan samalla tavalla reittiä oltaisiin viimeistään nyt supistamassa kiristyneen kilpailun ja kohonneiden polttoainekustannusten vuoksi. Itseasiassa supistuksia olisi todennäköisesti tullut jo aiemmin, Tallinkhan ilmeisesti suunnitteli ennen Superfastien ostoa kilpailevan Suomi-Viro-Saksa linjan perustamista (jolle Superstarkin ilmeisesti alkujaan tilattiin ja jota vartin S-stariin sisälty optio sisaraluksesta). Jos Fastereiden kanssa olisi kilpailemassa Finnlinesin kolme uuden suuren aluksen lisäksi Tallinkin yksi tai kaksi Fastereita uudempaa ja suurempaa laivaa, olisivat Fasterit ottaneet nykyistäkin pahemmin takkiin. Mikä pääasiassa todistaa Superfastin fiksuudesta, ulkoistivat osan toiminnastaan josta epäilemättä osattiin odottaa tulevan ongelmia ja vielä erittäin hyvään hintaan.

Jan Holm

Lainaus käyttäjältä: Teijo Niemelä - 17.09.2008, 18:29:59
Superfastilla meni Hanko-Rostock -liikenteessa hyvin niin kauan, kunnes Finnlinesin uusi "Star"-luokka tuli Helsinki-Travemunde -reitille. Niiden polttoaineenkulutus on samaa luokkaa Superfastien kanssa, mutta kaistametreja on muistaakseni tuplasti enemman.

Kannattaa muistaa, etta Superfast olisi voinut vetaytya tasta liikenteesta jo aiemmin, ellei sita olisi ostettu pois. Superfastin pinna aikoinaan esimerkiksi Ruotsin ja Saksan valilla oli erittain lyhyt.

Ei ollut paljoa vaikutusta "star" luokan aluksilla Superfastin liikenteeseen.
Siinä vaiheessa vasta katosi rekat ja matkustajat kun TALLINK osti alukset.
Jos Superfast ajaisi Hangon linjalla kuten aiemmin ei sillä olisi hätää vieläkään!!

jussirt

Nomutta, jos Superfastit olisivat Hangossa, rahtimäärät olisivat huomattavasti korkeammat.

Jos olette huomanneet, Helsingistä tavallisia matkustajia tuee enemmän, ja sen takia matkustajamäärät ovat loivasti nousussa.

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Jussi Rantanen - 18.09.2008, 14:24:54
Nomutta, jos Superfastit olisivat Hangossa, rahtimäärät olisivat huomattavasti korkeammat.

Jos olette huomanneet, Helsingistä tavallisia matkustajia tuee enemmän, ja sen takia matkustajamäärät ovat loivasti nousussa.
Käsittääkseni kuitenkin jo Superfastin aikana rahdin osuus liikenteen kannattavuuteen oli huomattavan korkea, eli rahdin varassa oltiin silloinkin, matkustajat vain lisänä. Hanko oli epäilemättä rahtiliikenteen kannalta edullisempi satamapaikka ruuhkaiseen Helsinkiin verrattuna. Ja lisäksi, näin korkeiden polttoainehintojen aikana ei kannata väheksyä myöskään Helsinkiin verrattuna lyhyempää merimatkaa Rostockiin Hangosta.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

jussirt

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 18.09.2008, 17:21:33
Käsittääkseni kuitenkin jo Superfastin aikana rahdin osuus liikenteen kannattavuuteen oli huomattavan korkea, eli rahdin varassa oltiin silloinkin, matkustajat vain lisänä. Hanko oli epäilemättä rahtiliikenteen kannalta edullisempi satamapaikka ruuhkaiseen Helsinkiin verrattuna. Ja lisäksi, näin korkeiden polttoainehintojen aikana ei kannata väheksyä myöskään Helsinkiin verrattuna lyhyempää merimatkaa Rostockiin Hangosta.

Juujuu, tämän tiedän että rahti on arvokkaampaa tällä linjalla verrattuna matkustajiin. Kerroin vain tuon "valoisan" (jos niin kutsua voi..) puolen. ;)

Mikko-Oskari Koski

Finnlines ja Scandlines ovat Tallinkia ammattitaitoisempia kisaajia, kun rahdin etuja ajatellaan. Ja kahden kauppa on kolmannen joku muu, kuin kanelipulla, niin tässähän sitä sitten ollaan.
Kuvio olisi saattanut mennä toisin, jos Tallink ei olisi härkäpäisesti "jatkanut" Superfastin toimintaa, vaan olisi lopettanut sen pian alukset ostettuaan. Sitten olisi voitu avata uusi "Tallink Eurospeed" (tai mikä sitten ikinä olisi nimeltään ollutkaan) nimenomaan Tallinnan ja Rostockin välille, Helsinki toiseen suuntaan ajettaessa välisatamana, eikä Suomen unionilla olisi ollut asiaan mitään sanomista, kun "aiempaa" liikennettä ei tuossa kuviossa olisi ollut. No, turhahan tätä on pähkäillä, mutta tuo yrityskaupan jälkeinen tilanteenhallinta oli varustamolla kaikinpuolisesti hukassa. Ja huomattiinhan se aika laajalti jo silloin...

Mutta nyt meidän, kenties jatkossakin Keski-Euroopan rannikon suuntaan Suomesta halajavien matkustavaisten olisi toivottava, että Scandlines mahdollisimman pian tulisi täyttämään myös matkustajaliikenneaukkoa Rostockin ja Hangon väliselle linjalle, jos Tallink tosiaan tästä kuviosta vetäytyy. Toivottavaa olisi tietysti myös suoran bussiyhteyden saaminen mainittua linjaa tukemaan sekä Helsingistä että Berliinistä, mutta se ei taida olla ihan tämän topicin asioita.

Sensijaan on mielenkiintoista seurata, mihin Tallinkin fasterit päätyvät, jos Saksanliikenne loppuu. Itse veikkaisin niiden suhaavan jatkossa Tallinnan ja Tukholman väliä, jossa ne korvasivat peräti neljä nykyistä alusta. 2x1891 lastimetriä olisivat kohtalaisen hyvä kokonaisuus korvaamaan Kapellan 590, Regal Starin 1740 ja Romskun ja Vickanin yhteensä 2000 lastimetriä -varsinkin, kun tehojensa ansiosta fasterit pystyisivät ajamaan linjalla kaksi päivittäistä lähtöäkin. Ja myymällä ainakin toisen nykyisistä TLL-STO-lautoistaan Tallink saisi myös kipeästi tarvitsemaansa pätäkkää.  ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Erkki Kangasviita

Tallink jatkaa Helsinki-Rostock- reitillä myös ensi vuonna. Se monellako laivalla/vuorolla on vielä epäselvää, mutta varmistunee lähiaikoina.

Jan Holm

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 18.09.2008, 17:21:33
Käsittääkseni kuitenkin jo Superfastin aikana rahdin osuus liikenteen kannattavuuteen oli huomattavan korkea, eli rahdin varassa oltiin silloinkin, matkustajat vain lisänä. Hanko oli epäilemättä rahtiliikenteen kannalta edullisempi satamapaikka ruuhkaiseen Helsinkiin verrattuna. Ja lisäksi, näin korkeiden polttoainehintojen aikana ei kannata väheksyä myöskään Helsinkiin verrattuna lyhyempää merimatkaa Rostockiin Hangosta.

Tottakai tulee paljon halvemmaksi ajaa Hanko-Rostock kuin Helsinki-Rostock.
Ei superfastit ole mitenkään soppa pihejä vaan juovat janoonsa reilusti löpöä kovemmalla vauhdilla.
Jos laskee n.4h ajo-aikaa lisää per suunta niin kyllä lompakossa tuntuu jos ei ole rahtia tai matkustajia.
Ja mitä vielä tulee satama ja luotsimaksuihin niin Hanko on edullisempi vaihto-ehto. :thumb:

Suunnittelija

Superfastienhan peräportit on tarkoitus muuttaa samanlaisiksi kuin Starissa, minkä takia? Eivätkö ne vanhat ole aivan hyvät?

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Elias Mäki - 01.10.2008, 13:53:21
Superfastienhan peräportit on tarkoitus muuttaa samanlaisiksi kuin Starissa, minkä takia? Eivätkö ne vanhat ole aivan hyvät?

Ainoastaan Ysin portteihin tehdään muutoksia - se johtuu siitä että sen nykyiset rampit eivät sovi sen uudelle linjalle Kanadassa. Muut saavat olla rauhassa.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Ville Taavitsainen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 18.09.2008, 21:57:10
Sensijaan on mielenkiintoista seurata, mihin Tallinkin fasterit päätyvät, jos Saksanliikenne loppuu. Itse veikkaisin niiden suhaavan jatkossa Tallinnan ja Tukholman väliä, jossa ne korvasivat peräti neljä nykyistä alusta. 2x1891 lastimetriä olisivat kohtalaisen hyvä kokonaisuus korvaamaan Kapellan 590, Regal Starin 1740 ja Romskun ja Vickanin yhteensä 2000 lastimetriä -varsinkin, kun tehojensa ansiosta fasterit pystyisivät ajamaan linjalla kaksi päivittäistä lähtöäkin. Ja myymällä ainakin toisen nykyisistä TLL-STO-lautoistaan Tallink saisi myös kipeästi tarvitsemaansa pätäkkää.  ::)

Meinasitko tosissaan että Tallink haluaisi tuolla reitillä jättää risteilytuotteen sivuun ja pakottaa ihmiset "viihtymään" noissa Superfastien huomattavasti pienemmissä tiloissa ja tyytymään niiden ilmeisen paljon huononpaan tarjontaan mitä tulee illanviettopaikkoihin ja ravintoloihin yms. Tai että Tallink tosissaan haluaisi ajaa niillä sellaista vauhtia että niillä ehtisi ajaa tuon reitin kahdella lähdöllä päivässä, huolimatta polttoaineen hinnasta? Tottakai yksi Superfast linjalla olisi parannus verrattuna Regal Stariin ja Kapellaan mutta että ne korvaisivat kaikki neljä, tai romantikaa/victoriaa vaille kaikki olisi aika huono siirto. Kyllähän reitille isompa rahtialus varmaan mahtuisi mutta ei tuollaine reitti pelkkänä ro-pax reittinä minun mielestä toimisi
Silja Serenade 23-25.3.2019

Silja Europa 29-30.3.2019

Petri Moilanen

#88
Lainaus käyttäjältä: Ville Taavitsainen - 01.10.2008, 21:16:11
Meinasitko tosissaan että Tallink haluaisi tuolla reitillä jättää risteilytuotteen sivuun ja pakottaa ihmiset "viihtymään" noissa Superfastien huomattavasti pienemmissä tiloissa ja tyytymään niiden ilmeisen paljon huononpaan tarjontaan mitä tulee illanviettopaikkoihin ja ravintoloihin yms. Tai että Tallink tosissaan haluaisi ajaa niillä sellaista vauhtia että niillä ehtisi ajaa tuon reitin kahdella lähdöllä päivässä, huolimatta polttoaineen hinnasta? Tottakai yksi Superfast linjalla olisi parannus verrattuna Regal Stariin ja Kapellaan mutta että ne korvaisivat kaikki neljä, tai romantikaa/victoriaa vaille kaikki olisi aika huono siirto. Kyllähän reitille isompa rahtialus varmaan mahtuisi mutta ei tuollaine reitti pelkkänä ro-pax reittinä minun mielestä toimisi

Samaa mieltä.. yhtään rahtimyyntiä väheksymättä, risteilytuote olis tolla muutoksella pilattu totaalisesti enkä usko tallinkin siihen lähtevän missään tapauksessa.

edit, ja mikäli tallink luopuu Saksan liikenteestä (jota pidän aika todennäköisenä) veikkaan superfastien menevän myyntiin.. ei Itämereltä löydy niille sopivaa reittiä ja superfasteista on maksettu ihan kelpo hintoja joilla Tallink pystyisi pienentämään velkojaan jo mukavasti.

Mikko-Oskari Koski

#89
Totta, mutta kannattaa myös huomioida se, ettei nykyinenkään malli ole hyvä. Kapasiteetiltään kovin heppoiset rahtialukset versus Romsku/Vickan, joiden risteilytuote TLL-STO-reitillä ei liene koskaan ollut matkustajapakettinsa osalta täydessä käytössä? Ja nimenomaisesti asian ydin: onko matkustaja- ja rahtiliikenteen kuljetustuottojen kannalta suurimman osan vuotta täysin turhasta MHQ:ssa poikkeamisesta aiheutuva kustannus nykyisillä polttoainehinnoilla jo isompi, kuin se hyöty, mitä mutkan verottomuudesta saadaan (joka kuten tunnettua ei ole kuin tuo tasaverojärjestelmän mukainen melko marginaalinen säästö virolaisiin maahintoihin verrattuna)?
Luonnollisesti paras vaihtoehto linjalle olisi jokin välimuoto, jossa kaksi sekä rahti- että matkustajakapasiteetiltään mahdollisimman tehokasta alusta (ei välttämättä sisaraluksetkaan) hoitaisi koko liikenteen. Aikataulu voisi olla viikonpäivien mukaan kiertävä, eikä Fasterin sitäpaitsi tarvitse käyttää kaikkia tehojaan päästäkseen Sandhamnin ja Tallinnan välisen matkan noin kahdeksaan-yhdeksään tuntiin. Tukholman saariston läpiajohan on joka tapauksessa kolmen tunnin pieti. Ja satama tuskin olisi Kapellskär, kun konsernilla näyttää olevan käynnissä muutaman sataman, kuten Tukholman Lilla Värtanien, liikenteellinen tehostaminen.

Kun toisaalla on puhuttu virolaisen palkkatason kovasta noususta lienee selvää, että Tallinkilla nimenomaan virolaisia työpaikkoja vähennetään. Ja Ruotsin linjoilla niitä on eniten vähennettäväksi asti. Suomen ja Saksan välisen liikenteen jatkaminen Viron lipulla olisi ratkaisuna omituinen, koska varustamo kykenisi löytämään siihen samalla liksatasolla sellaistakin henkilöstöä, joka tuntee tuotteen ja osaa palvella asiakkaita sekä saksaksi että suomeksi. Voisiko Saksan lippu olla suomalaista tonnistoveroa parempi ratkaisu tässä kohden, siihen ottakoon kantaa joku, joka sen asian tuntee.

Virossa on käytössä tasaverotusmalli, joka nappaa myydystä tuotteesta aina tietyn veroprosentin, ei kovinkaan korkean. Suomen kokoomuspoliitikot ovat nähneet tämän ideaalina, koska eivät ole ottaneet huomioon sitä, mitä kaikkea Suomessa on verotuksen tuotolla vuosikymmenten mittaan kustannettu -ja mitä kaikkea sillä oikeasti pitäisi kustantaa. Loppujen lopuksi jopa ne ostopalvelutkin on lopulta aina jonkun maksettava. Mutta se ei ollut tämän keskustelun kannalta olennaista... 8)

Fasterit eivät sinällään ole risteilijöitä, mutta matkalaivoina, ts.sellaisten asiakkaiden, jotka oikeasti ovat menossa paikasta A paikkaan B monessakin mielessä paljonkin parempia aluksia, kuin monessa yhteydessä valkoisiksi norsuiksi määritellyt kruiserit. Hyttikapasiteettinsa ansiosta niissä on myös potentiaalia nimenomaan jotain Suomenlahden ylitystä jonkin verran pidemmälle matkalle. Sikälikin niiden myyminen pois tämänhetkisessä maailmantilanteessa olisi jokseenkin mieletöntä -tämäntyyppisissä laivoissa kun on Itämeren merenkulun tulevaisuudesta valtaosa.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950