Alandia myyty?

[Mikko-Oskari Koski]

Mikään jäljellä olevista papenburgareista ei ole enää alkuperäisen kansikarttansa kaltainen. Apollo ehkä lähinnä sitä, mutta senkin tilat rempattiin keväällä -95 ennen Eckerön liikenteeseen tuloa melko perusteellisesti. Ionian Spiritin sisätilat rakennettiin Roslagen-aikoina käytännössä kokonaan uusiksi. Rahalin nykykunnosta ei ole käsitystä, mutta tuskin sinne ainakaan uusia hyttejä on Alandia-kaudella laajennetun kaupan tilalle tehty.
Käsittääkseni V3 ja Diana olivat ensimmäiset lautat, joissa joka kämpässä oli vessa. Suihkua ei ollut yhdessäkään.

[Tauno Hermola]

Käsittääkseni V3 ja Diana olivat ensimmäiset lautat, joissa joka kämpässä oli vessa. Suihkua ei ollut yhdessäkään.

Ei ollut Botnia Expressissä, ex. Dianassa, vessaa joka hytissä. Muistan varsin hyvin matkan Botnia Expressillä Vaasasta Sundsvalliin, joka myrskyn takia menikin Uumajaan; yövyin Uumajassa laivalla ikkunattomassa kämpässä ja siinä oli pelkkä käsienpesuallas hytissä, ei mitään 'eriötä'. Menomatkalla oli ikkunallinen hytti ja siinä oli WC; suihkua ei varmaan ollut, vaikka ei se ole mitenkään mieleen jäänyt, päivämatka kun oli.

[Petteri Virtanen]

Matkatoimistokäyttöön tarkoitettujen ABC-käsikirjojen (joita Viking Linen tiedottaja Airi Sundman lähetti minulle uskollisesti 1970 ja 1980-luvulla) hyttikarttoja tarkastellessa Diana ja Viking 4 olivat ensimmäiset papenburgerit hyttivessoilla. Apollon, Viking 1:n ja Viking 3:n hyttikansi ja hyttien varustelu oli keskenään melkolailla identtinen. Niissä oli muutama vessallinen ulkohytti, mutta kaikki sisähytit olivat vessattomia.

Tuon ajan hyttien luokittelu näytti menevän niin, että vessalliset olivat AB- ja vessattomat B-luokkaa. Ikkuna ei vaikuttanut hyttiluokkaan. Kapellassa ja Marellassa oli autokannen alla vielä C-luokka.

[Tauno Hermola]

Tuon ajan hyttien luokittelu näytti menevän niin, että vessalliset olivat AB- ja vessattomat B-luokkaa. Ikkuna ei vaikuttanut hyttiluokkaan. Kapellassa ja Marellassa oli autokannen alla vielä C-luokka.

Olettaisin, että A-luokka oli silloinkin ikkunalliset hytit. Tosin kaikilla reiteillä ei A-luokkaa ollut..

[Kalle Id]

Mikään jäljellä olevista papenburgareista ei ole enää alkuperäisen kansikarttansa kaltainen. Apollo ehkä lähinnä sitä, mutta senkin tilat rempattiin keväällä -95 ennen Eckerön liikenteeseen tuloa melko perusteellisesti. Ionian Spiritin sisätilat rakennettiin Roslagen-aikoina käytännössä kokonaan uusiksi.

Toisaalta tarvitseeko tilojen olla alkuperäisiä? Kyllähän museoidussa laivassa saavat näkyä laivan koko uran ajalliset kerrostumat (hyvänä esimerkkinä Bore). Jos laivaa ollaan museoimassa Suomeen tai Ruotsiin, olisivat näiden maiden välistä liikennettä varten toteutetut muutokset vieläpä täysin relevantteja museoinnin kannalta.

[Mikko-Oskari Koski]

No, ei alkuperäisyys tietenkään mikään itseisarvo tällaisessa tapauksessa ole, mutta jos ajattelemme Roslagenin viimeisiä vuosia Ahvenanmerellä, kovin vähän siinä enää oli jäljellä sitä, mitä lauttamatkailu -70-luvulla oli. Alandiassa nämä kerrostumat olivat tallella paremmin, mutta aluksen sisätilojen nykykunto on tunnetusti täysi kysymysmerkki. Apollo on koko ajan ollut ajossa, mikä takaa ainakin sen, että sisätilat ovat ainakin jonkinlaisessa kunnossa.
Toisaalta pitää muistaa, että museolaivan ylläpito on yhtä kallista kuin ajossa olevankin. Jos Birger Jarlin tai Boren mallia lähdettäisiin jalostamaan, pitää muistaa majoitusvalmiuksiltaan nykymitoin heikkolaatuisen aluksen tarjoamisen maksaville asiakkaille olevan huonoa bisnestä. Risteilyaluksen papenburgarista voisi toki tehdä rakentamalla autokannelle hyttejä, mutta tuskin kukaan sellaiseenkaan lähtisi, koska investointi olisi kallis eikä missään ole sanottu, että remppa maksaisi itsensä takaisin. Todennäköisesti Apollo ja Rahal olisivat liian heikkoja jopa pakolaismajoittajiksi.

Huomattakoon, että juuri Roslagenin kohdalla päivitykset parin tunnin linjaa varten olivat erittäin onnistuneita, ja alus olisi edelleen täysin validi kakkoslautta tuolloiselle linjalleen. Monet Eckerön pienosakkaat ovatkin tunnetusti harmitelleet sitä, että purkki mentiin rahanahneudessa myymään, varustamolla olisi ollut varaa pitää se, telakointisijainen olisi ollut aina tarjolla eikä sesonkihuippujen aikana tarvitsisi myydä eioota eikä ajaa lisäylityksiä keskellä yötä. Alandiaa ei ilmeisesti edes haluttu rempata yhtä rankasti, koska alus ajoittain tuurasi myös Suomenlahdella, eli tarvitsi infoaulan ja ahterin välisen osan matkustajahyteistäänkin, ja koska se Ahvenanmerelläkin oli selvästi kakkoslautan roolissa.

[Tauno Hermola]

FoF:ista osui silmään, että 'Roslagen', siis nykyinen 'Ionian Spirit' ja ex. 'Viking 3', on maaliskuussa myyty SeaMed:ille niinkin kovaan(?) hintaan kuin 1 175 000 €. Lankulta löytyy vähän enemmän juttua asiasta http://www.landgangen.se/forum/index.php?topic=20899.msg316369#msg316369.   

[Petteri Virtanen]

Olettaisin, että A-luokka oli silloinkin ikkunalliset hytit. Tosin kaikilla reiteillä ei A-luokkaa ollut..

Kävin penkomassa pahvilaatikoita varastolla ja löysin ABC-kirjan talvikaudelta 1974-75. Tuon ajan hyttiluokat olivat AB, B ja C. Apollossa, Viking 1:ssä ja 3:ssa oli viisi neljän hengen AB-hyttiä, joissa oli suihku ja vessa sekä kaksi ikkunaa rinnakkain. Muut olivat B-luokkaa käsienpesualtaalla (joko ikkunalla tai ilman). Invahyttejä niissä oli kolme kussakin, yksi lähellä sisääntuloa ja kaksi, joista ikkunat keulakannelle. Niissäkään ei ollut vessaa ja olivat Apollolla ja kolmosella B-luokkaa, ykkösellä C-luokkaa.

Dianalla ja Viking 4:llä kaikissa hyteissä oli vessa ilman suihkua ja kaikkien luokitus oli AB. Vitosellakin oli vessa ilman suihkua joka hytissä, kahden hengen hytit olivat AB- ja neljän hengen B-luokkaa. Ikkunoilla tai niiden puuttumisella ei näytä olleen merkitystä hyttikategoriaan.

Dianalla ja nelosella oli sauna hyttikannella, muilla ei.

[Tauno Hermola]

Totta, A-hytit tulivat Vikingille vasta Turellan ja Diana II:n mukana kesäkaudeksi 1979.

Mutta edelleen suuresti ihmettelen väitettä, että Dianassa olisi ollut vain vessallisia hyttejä: varmasti ei ollut vessaa siinä Botnia Expressin hytissä, jossa yövyin Uumajassa syksyllä 1982. WC oli hyttikäytävällä, vain muutaman metrin päässä, aivan ilmeisesti vessattomia hyttejä varten. 

[Petteri Virtanen]

Totta, A-hytit tulivat Vikingille vasta Turellan ja Diana II:n mukana kesäkaudeksi 1979.

Mutta edelleen suuresti ihmettelen väitettä, että Dianassa olisi ollut vain vessallisia hyttejä: varmasti ei ollut vessaa siinä Botnia Expressin hytissä, jossa yövyin Uumajassa syksyllä 1982. WC oli hyttikäytävällä, vain muutaman metrin päässä, aivan ilmeisesti vessattomia hyttejä varten.

Noissa ABC-kirjoissa on hyttikansien pohjakartat ja sen mukaan joka hytissä oli vessa. Näin muistan mainitun myös muissa yhteyksissä. Onko mahdollista, että olisit ollut Wasa Expressillä kulussa?

[Tauno Hermola]

Onko mahdollista, että olisit ollut Wasa Expressillä kulussa?

Melko epätodennäköistä, vaikka ei tietysti mahdotonta. En voi väittää varmasti muistavani laivan nimeä, mutta lehtiuutinen tuosta syysmyrskystä kertoo sen olleen Botnia Express (tosin väärin kirjoitettuna ::)). Sitä paitsi vuonna 1982 Wasa Express oli ex. Viking 3, vasta kesällä 1983 nimen sai ex. Viking 1, joten sekään ei ratkaise mitään ;). Se oli muuten pieni parivuoteellinen kämppä: sängyn vierestä käytävä sen käsienpesualtaan ohi ovelle ja vuoteen päädyssa sen verran tilaa, että pieni pöytä ja tuoli mahtuivat.

[Petteri Virtanen]

Viking 1:n ja 3:n hyttikannet olivat yhtäläiset ja niillä oli kummallakin pääsääntöisesti vessattomia hytteja. Dianan sisääntulokannella ei kansikartan mukaan ollut yhtään yleisövessaa koko kannella.