Saimaan sotilaskuljetukset

[Pertti Nuottimäki]

Lueskelen Sakari Kännön kirjaa Souvi, jossa seuraillaan autokomppania vaiheita Jatkosodassa. Suosittelen!
Kirjan ja sodan alkuvaiheissa kerrotaan mm että "Pihlajaveden satamista oli valmistumassa huoltotie metsien läpi Simpeleeseen. Se oli eräs hyökkäyksen alkamisen edellytyksistä."
Kirjassa mainitaan Torsansalon huoltotie, jota autokomppanian miehet nimittivät Birman tieksi, ehkä sen huonon kunnon vuoksi.
Kiinnostaisi lukea Puolustusvoimien sodanaikaisista kuljetuksista Saimaalla, lastaus ja purkauspaikoista jne. Forumilta varmaan löytyy tieto, onko näistä asioista kirjoitettu ja mistä tekstejä löytää.

[Jari Granlund]

Viime viikolla näin Jyväskylässä Vanhan Kirjan Talvi-tapahtumassa myynnissä olevan kirjan, joka käsitteli Suomen armeijan vesistökuljetuksia viime sotien aikana. Siinä käsiteltiin myös Saimaan ja Laatokan alueen toimintaa. Valitettavasti en millään muista kirjan tai kirjoittajan nimeä. Googlen ja Agricola-historiasivuston kautta en löytänyt kuin tämän: Iskanius, Markku: Vesikuljetukset Suomen sotaponnistusten tukena toisen maailmansodan aikana: laivamiesten ja ahtaajien talvi- ja jatkosota.

En onnistunut kaivamaan netistä teoksen kansikuvaa, joten en osaa sanoa, onko tämä se hakemani kirja. Nimi ei kuullosta tutulta. Hatarien muistikuvieni mukaan kirja ei käsitellyt laivamiesten tai ahtaajien näkökulmaa, vaan se oli "toimintakertomus" ko. puulaakin organisaatiosta ja toiminnasta. Osaisiko joku toinen auttaa?

[Pertti Nuottimäki]

Kiitos vain Jari. Iskaniuksen teos on varmaan lukemisen arvoinen sekin. Toivottavasti Jyväskylässä näkemäsi kirjan nimi putoaa kohdalleen.  Yritin etsiskellä Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta, mutta sieltäkin löytyi ainoastaan tämä Iskanius.

[Jari Granlund]

Löysin sittenkin netistä Iskaniuksen kirjan kansikuvan, ja toden totta, kyseessä on juuri se opus jota selailin kirjatapahtumassa.

[Pertti Nuottimäki]

Kiitos, hyvä tietää!

[Lauri Pakkanen]

Onko Iskanuksen kirjasta lukukokemuksia? Tuliko uutta tietoa Saimaan laivojen liikkeisiin sotien aikana? Ja varsinkin, onko kuvia?

[Jouni Hämäläinen]

Lauri!  Katso Facebuuk- Puumala julkiset paikat- Kuvat. Kuva vuodelta 40 Puumalan salmi, valkoiseksi maalattu tervahöyry ja jne.

[Pertti Nuottimäki]

Mielenkiintoinen juttu tuo höyryn, ehkä kuramyllyn kuva. Kylkeen maalattu kansallisuustunnus lippuineen pani ajattelemaan että kiulu tulisi meren puolelta. Mutta tietäjät, eikö Saimaan kanava ollut tukossa 1940?

[Jouni Hämäläinen]

Sotavuodet ja sodanjälkeinen aika

Sotavuosina kanava vaurioitui pahoin. Viimeiset Viipurista lähteneet alukset kulkivat siinä vuonna 1944, sen jälkeen laivaliikenne loppui moniksi vuosiksi. Vähitellen sulut muuttuivat käyttökelvottomiksi: uoma madaltui ja siinä alkoi kasvaa rahkasammalta. Osa kanavaa oli jäänyt rajan taa Neuvostoliittoon.

[Pertti Nuottimäki]

Sotavuodet ja sodanjälkeinen aika

Sotavuosina kanava vaurioitui pahoin. Viimeiset Viipurista lähteneet alukset kulkivat siinä vuonna 1944, sen jälkeen laivaliikenne loppui moniksi vuosiksi. Vähitellen sulut muuttuivat käyttökelvottomiksi: uoma madaltui ja siinä alkoi kasvaa rahkasammalta. Osa kanavaa oli jäänyt rajan taa Neuvostoliittoon.

Mutta kuinka mahtoi olla juuri vuonna 1940?

[Jouni Hämäläinen]

Vuonna 1940 kanavassa ei ollut liikennettä. Samana vuonna solmitussa
välirauhassa Suomelle jäi vain kanavan yläosa Nuijamaanjärven puoliväliin
saakka ja alaosa uuraaseen asti jäi Neuvostoliiton haltuun. Jatkosodan aikana
kanava oli käytössä vuodesta 1942 kesään 1944 asti.

Noora Salmelin
SAIMAAN KANAVA JA SEN LIIKENNE

[Lauri Pakkanen]

Mielenkiintoinen kuva, kiitos Jouni vinkistä. Pitääpä ihan selvitellä, että mistä aluksesta on kyse. Eikös muuten siviililaivoihin laitettu sodan aikana isot maatunnukset?