Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

jonas

Lainaus käyttäjältä: Jarkko Korhonen - 04.07.2008, 10:51:33
Tallinksiljan luvuthan ovat juuri Suomi-Ruotsi välillä syöksykierteessä kautta linjan joten mitään "pulaa" ei näyttäisi todellakaan olevan.

En tiedä montako kertaa se pitää sanoa, mutta syöksykiereestä ei voida puhua niin kauan kun kapasiteettiä on vähemmän kuin edellisenä vuotena samaan aikaan. Itse asiassa matkustajaliikenteen ja henkilöautojen kohdalla SeaWind Linen osuus oli 28 viikkolähtöä 70:stä, eli 40 % kaikista lähdöistä oli SeaWindin lähtöjä. Siihen nähden 10-15 % pudotus matkustajamäärissä ei ole edes kovin suuri. SeaWind kun sattui olemaan automatkailijoiden suosiossa johtuen siitä, että laivaan ei päässyt kuin ajoneuvolla. ;D

Tero Nurminen

Laskin huvikseni äsken että paljonko SkyWindin poistuminen vähensi TS;n matkustaja kapasiteettia verrattunu matkusta määrän vähenemisen ja se oli kapasiteetin osalta n. 7% ja matkustajathan vähenivät 13,2% (laskussa oletuksena lähdöt Turusta joka päivä 4 kertaa ja kerran Helsingistä sekä Tukholmasta päivittäin 5 lähtöä viikon ajan).
Se sitten on taas aivan toinen asia kuinka paljon todellisuudessa Skyilla kulki matkustajia eli oliko suurin osa pelkästään rekkakuskeja jolloin luvut vain synkkenevät mutta summasummarum matkustajakato on ollut miltei puolet enemmän prosentuaalisesti kuin kapasiteetin poisto.

Mikko-Oskari Koski

#227
FIN-SWE-linjoilla pitäisi nähdä reittikohtainen jakauma sekä matkustajien, ajoneuvojen että rahdin osalta, ennenkuin voidaan tehdä mitään kovinkaan kokonaisvaltaisia päätelmiä. Voihan ihan hyvin olla, että yksittäisten alusten käyttökate on jopa noussut aikaisempaan verrattuna vaikka kokonaislukemissa sitten olisikin jotain pudotuksia.
Ja yksi asiakasryhmä luullakseni on aika tehokkaasti TallinkSiljan palvelut hylännyt, nimittäin karavaanarit (asuntoautoilijat mukaanluettuna). Heille suosikkilautta SeaWindin sulkeutuminen merkitsi hyvin suurelta osin Finnlinesin asiakaskuntaan siirtymistä. F:n lukemat olisivatkin tässä kohtaa mielenkiintoiset vertailun vuoksi... 8)

Muuten jaksan hiukan ihmetellä herra Kortelaisen antipatioita tuota lähiaikoina aloittavaa ja kuten sanottu, asiakaskonseptinsa kannalta hyvin tasavahvaa Festival-Regina Baltica-kaksikkoa kohtaan. Kun huomioidaan, ettei RIX-STO ole tax-free-linja eikä erityisen vahva rahtilinjakaan, saattaisi uuden tonniston ohjaaminen sinne olla vaarallinen harhasijoitus. Jos takkiin ei tule, kannattaa pitää lehmät lypsämässä...  ::)

Lisäksi on syytä muistaa, että suhteellisen uusia aluksia käsittävässä Tallinkin tonnistossa on myös mitä myydä ja vieläpä aika hyvään hintaan. Sikälikin puheet varustamon uhkaavasta konkurssista -vai pitäisikö virolaisittain sanoa bankrotista- ovat vähintäänkin ennenaikaisia.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

jonas

#228
Lainaus käyttäjältä: Tero Nurminen - 04.07.2008, 12:14:28
Laskin huvikseni äsken että paljonko SkyWindin poistuminen vähensi TS;n matkustaja kapasiteettia verrattunu matkusta määrän vähenemisen ja se oli kapasiteetin osalta n. 7% ja matkustajathan vähenivät 13,2% (laskussa oletuksena lähdöt Turusta joka päivä 4 kertaa ja kerran Helsingistä sekä Tukholmasta päivittäin 5 lähtöä viikon ajan).
Se sitten on taas aivan toinen asia kuinka paljon todellisuudessa Skyilla kulki matkustajia eli oliko suurin osa pelkästään rekkakuskeja jolloin luvut vain synkkenevät mutta summasummarum matkustajakato on ollut miltei puolet enemmän prosentuaalisesti kuin kapasiteetin poisto.

Mutta kun se SeaWind on myös lopettanut sen matkustajaliikenteen, eli silloin kapasiteetin pudotus on 14 %.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 05.07.2008, 16:28:44

Muuten jaksan hiukan ihmetellä herra Kortelaisen antipatioita tuota lähiaikoina aloittavaa ja kuten sanottu, asiakaskonseptinsa kannalta hyvin tasavahvaa Festival-Regina Baltica-kaksikkoa kohtaan. Kun huomioidaan, ettei RIX-STO ole tax-free-linja eikä erityisen vahva rahtilinjakaan, saattaisi uuden tonniston ohjaaminen sinne olla vaarallinen harhasijoitus. Jos takkiin ei tule, kannattaa pitää lehmät lypsämässä...  ::)

Lisäksi on syytä muistaa, että suhteellisen uusia aluksia käsittävässä Tallinkin tonnistossa on myös mitä myydä ja vieläpä aika hyvään hintaan. Sikälikin puheet varustamon uhkaavasta konkurssista -vai pitäisikö virolaisittain sanoa bankrotista- ovat vähintäänkin ennenaikaisia.

No katsos, kun ei ole antipatioita, mutta kun se tulos tulee useimmiten kasvulla ja silloin laivaston uusiminen pelkästään ulosvuokraamisen/myymisen takia olisi silkkaa hulluutta ja vastakkaista julkilausutuille yhtiön tavoitteille. Ja yritin vain osoittaa, että höpötys ReBan ylivertaisuudesta suhteessa Romantikaan on juuri pelkkää höpötystä, kun matkustajahyttejä ei Romantikalla ole kuin vajaat 200 enemmän, mutta ne eivät sijaitse missä sattuu, eivät ole ahtaita koppeja ja siten niitä kelpaa myydä linjalla, jolla kaikki siis matkustavat hyteissä. Ja siten kasvu, jolla tulos tehdään perustuisi parantuneeseen tuotteeseen sekä asiakkaalle (enemmän kiinnostusta) että suurempiin kuljetusmahdollisuuksiin (enemmän lastimetrejä, jolloin eteläiseen Baltiaan ja Puolaan kulkeva rahti voisi kulkea entistä enemmän Suomen tai Viron reittien sijasta suoraan Latviaan). Kun taas suhteessa ReBa kannattaa varmasti myydä nyt kun sillä on vielä ehkä jotain jälleenmyyntiarvoa.

Mikko-Oskari Koski

Toisaalta hyvä kannattaa pitää itsellä, jos mitään välttämätöntä myyntipakkoa ei ole (vrt.Viking)...
Kuitenkin poistolistalla lienee lähitulevaisuudessa parikin sellaista alusta, joista ei isoja rahoja saada. Sikäli ReBan kauppaaminen ei ole mielekästä ainakaan niin pitkään, kun sille Festarin parina on töitä.
Mutta tilannehan voi muuttua äkistikin. Tuskin kuitenkaan siihen suuntaan, että RIX-STO-linjalle olisi mielekästä sijoittaa mitään muita TS:n nykyaluksia.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Tero Nurminen

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 05.07.2008, 17:43:13
Mutta kun se SeaWind on myös lopettanut sen matkustajaliikenteen, eli silloin kapasiteetin pudotus on 14 %.
On ilmeisesti jäänyt huomioimatta mulla toi SeaWindin karavaanarit yms muut matkustajat.
Se vaan kannattaa ottaa kanssa huomioon että kyllä siinä SeaWindillä kulkee edelleen yhdistelmäajoneuvon kuljettajia mukana joten ne 220 paikkaa ei ihan kokonaan ole mihinkään hävinnyt.Tuskin ne sentään pelkkiä irtoperiä kuskaa ja vaikka kuskaiski niin kapasiteetin pudostus olisi 13.1%.

Asiasta toiseen niin mikähän mahtaa olla nykyään Festivaalilla Tukholmasta tulevien venäläis matkustajien määrä?Työn puolesta kun olen seurannut tuota hämeenkadun liikennettä Turussa niin olen huomannut että kun Festivaali aikaisti vuoroaan niin 8.20-9.00 väliltä on hämeenkadulta hävinneet miltei kaikki venäläisbussit joita oli arkisin 15-30 kappaletta riippuen aamusta.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 05.07.2008, 16:28:44
Ja yksi asiakasryhmä luullakseni on aika tehokkaasti TallinkSiljan palvelut hylännyt, nimittäin karavaanarit (asuntoautoilijat mukaanluettuna). Heille suosikkilautta SeaWindin sulkeutuminen merkitsi hyvin suurelta osin Finnlinesin asiakaskuntaan siirtymistä. F:n lukemat olisivatkin tässä kohtaa mielenkiintoiset vertailun vuoksi... 8)
Karavaanareiden menetys ei toisaalta välttämättä ole yhtiön talouden kannalta. Mitä ole matkatoimistoissa töissä olevien kanssa puhunut, ovat karavaanarit kokonaistuoton kannalta yksi huonoimpia matkustajaryhmiä, koska eivät käytännössä käytä laivalla lainkaan rahaa. Jos karavaanareiden määrä Tallink Siljan Suomi-Ruotsi välillä on todella vähentynyt ja jos minulle kerrotut tiedot karavvanareista "huonoina" matkustajina pitävät paikkaansa, on matkustajakohtainen tuotto kyseisillä linjoilla todennäköisesti kasvanut. Mistä päästäänkin siihen moneen kertaan toitotettuun faktaan, ettei pidä tuijottaa pelkästään matkuatajamääriä, vaan ottaa myös huomioon kuinka paljon kukin matkustaja todella tuo rahaa firman pussiin.

Tero Nurminen

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 05.07.2008, 18:20:21
Karavaanareiden menetys ei toisaalta välttämättä ole yhtiön talouden kannalta. Mitä ole matkatoimistoissa töissä olevien kanssa puhunut, ovat karavaanarit kokonaistuoton kannalta yksi huonoimpia matkustajaryhmiä, koska eivät käytännössä käytä laivalla lainkaan rahaa. Jos karavaanareiden määrä Tallink Siljan Suomi-Ruotsi välillä on todella vähentynyt ja jos minulle kerrotut tiedot karavvanareista "huonoina" matkustajina pitävät paikkaansa, on matkustajakohtainen tuotto kyseisillä linjoilla todennäköisesti kasvanut. Mistä päästäänkin siihen moneen kertaan toitotettuun faktaan, ettei pidä tuijottaa pelkästään matkuatajamääriä, vaan ottaa myös huomioon kuinka paljon kukin matkustaja todella tuo rahaa firman pussiin.

Saattaa olla että karavaanarit ovat ns huonosti maksavia matkustajia matkatoimistoille mutta ainakin laivalla he kuluttavat rahaa ihan kohtuullisesti.Tälläisen vastauksen kuulin  meidän keittiöstä kun äsken kysäisin asiaa mutta tämä on vaan yhden yhtiön yhden työntekijän mielipide  ::)

Repe

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 05.07.2008, 18:20:21
Karavaanareiden menetys ei toisaalta välttämättä ole yhtiön talouden kannalta. Mitä ole matkatoimistoissa töissä olevien kanssa puhunut, ovat karavaanarit kokonaistuoton kannalta yksi huonoimpia matkustajaryhmiä, koska eivät käytännössä käytä laivalla lainkaan rahaa. Jos karavaanareiden määrä Tallink Siljan Suomi-Ruotsi välillä on todella vähentynyt ja jos minulle kerrotut tiedot karavvanareista "huonoina" matkustajina pitävät paikkaansa, on matkustajakohtainen tuotto kyseisillä linjoilla todennäköisesti kasvanut. Mistä päästäänkin siihen moneen kertaan toitotettuun faktaan, ettei pidä tuijottaa pelkästään matkuatajamääriä, vaan ottaa myös huomioon kuinka paljon kukin matkustaja todella tuo rahaa firman pussiin.

Varmaan noinkin, mutta mikä asiakasryhmä käyttäisi SeaWindeillä sitten enemmän rahaa? En usko että rekkakuskit käyttävät enempää rahaa laivalla kuin mitä karavaanarit(yleensä lapsiperheitä) menneinä vuosina. En usko, että yksityishenkilöt maksoivat vähempää käyttämistä kaistametreistäkään, mutta SeaWindillä matkustaneiden karavaanareiden merkitys Tallinkin talouteen on varmasti hyvin pieni. Mutta SeaWindin tulokseen karavaanarit tekivät luultavasti erittäin positiivisen vaikutuksen...

Aika laajaksi pohdinnoksi on tämä topic paisunut  :P

Kari Liimatainen

Lainaus käyttäjältä: Reima Metsäranta - 05.07.2008, 20:54:44

Aika laajaksi pohdinnoksi on tämä topic paisunut  :P
Samaa mieltä, Seawind on/oli kuin pisara meressä, kun sen vaikutusta Tallinkin tulokseen mietitään.
Risteilty: M/s Vision of the Seas 22.-26.7.09 (Grand Suite), M/s Norwegian Jade 24.-29.10.15. (MiniSuite).M/s Norwegian Epic 23.-30.10.16 (Large Balcony), M/s Norwegian Epic 22.-29.10.17 (Family Balcony), M/s Carnival Horizon 5.-13.6.18 (Balcony), 28.10-5.11.19 M/s Celebrity Reflection (Concierge Class).

jonas

Lainaus käyttäjältä: Kari Liimatainen - 05.07.2008, 22:13:44
Samaa mieltä, Seawind on/oli kuin pisara meressä, kun sen vaikutusta Tallinkin tulokseen mietitään.

No ei nyt ihan noinkaan. Kun edelleen jos se on niin täynnä kuin monet rahtarit tällä ja ruotsalaisella foorumilla väittävät niin ne SeaWindin 14 000 lastimetriä viikossa eivät ole mikään pisara meressä tuloksen kannalta, todellakaan.

Kalevi Lehto

Näyttää Tallinkin osakekurssi laskeneen ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Onkohan syynä vain pörssin yleinen alavire, vai olisiko tullut tietoon jotakin uutta yrityksen taloudellisesta tilanteesta?
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Petri Moilanen

En tiedä onko mitään uutta tullut, mutta jos kauniisti sanotaan niin tallinkin tulevaisuus on vähintäänkin haastava.. Ohessa ongelmat joista yhtiön pitäisi selvittää:

- polttoainekulujen nousu järjettömän korkealle. Toisaalta yhtiöllä paljon uusia laivoja joiden käyttökulut/matkustaja ovat pienemmät kuin vanhoilla laivoilla
- viron inflaatio on yli 10%/vuosi, nostaa palkkakuluja eli eräs miljoonien eurojen kilpailuetu vrt. suomalaisiin yhtiöihin kapenee vuosi vuodelta
- viron muun hintatason noustessa (=lähestyessä suomen hintoja) vähenee perinteinen ostos/viinaturismi viroon, halpa viina on kuitenkin se mikä on vuosi toisensa jälkeen vetänyt suomalaiset matkustamaan lahden yli, ero suomen ja viron välillä on kaventunut. Toisaalta tuontisäännösten purkaminen on lisännyt varsinkin autolla matkustavien määrää jotka hakevat kerralla autolastillisen viinaa (ja lokakuun jälkeen autolastillisen tupakkaa? ).
- korkokulut noususuuntaisia.. tallink on vielä erittäin velkainen yhtiö ja nykyinen korkojen ja korkomarginaalien nousu tuntuu tuloksessa välittömästi. Jokainen voi laskea kuinka paljon esim. lähes 200meur risteilylaivan korkokulut ovat vuositasolla ja kuinka paljon tuottoa pitää tulla/risteily jotta kulut katetaan.
- tallinkin maine ja palvelutaso ei ole koskaan saanut kiitosta suomalaisilta asiakkailta. En tiedä mistä johtuu mutta myös omasta mielestäni tallinkin henkilökunnan asiakaspalvelutaso ei ole kunnossa.

Katsotaan mitä tapahtuu Tallinkille, mutta tilanne on kyllä mielenkiintoinen..

Kalevi Lehto

#238
Lainaus käyttäjältä: Petri Moilanen - 11.07.2008, 21:55:43
En tiedä onko mitään uutta tullut, mutta jos kauniisti sanotaan niin tallinkin tulevaisuus on vähintäänkin haastava.. Ohessa ongelmat joista yhtiön pitäisi selvittää:

- polttoainekulujen nousu järjettömän korkealle. Toisaalta yhtiöllä paljon uusia laivoja joiden käyttökulut/matkustaja ovat pienemmät kuin vanhoilla laivoilla
- viron inflaatio on yli 10%/vuosi, nostaa palkkakuluja eli eräs miljoonien eurojen kilpailuetu vrt. suomalaisiin yhtiöihin kapenee vuosi vuodelta
Katsotaan mitä tapahtuu Tallinkille, mutta tilanne on kyllä mielenkiintoinen..
Mielestäni tämä kaikenkaikkiaan on se pointti, mikä yksin on ollut Tallink-yhtiön tähänastisen menestymisen salaisuus, miehityskulut itäeurooppalaista tasoa ja samanaikaisesti hintataso laivalla + matkalippujen hinnat länsieurooppalaista tasoa ja hiukan ylikin. Nähtäväksi tosiaankin jää, miten käy nyt, kun palkkaerot Viron ja Suomen välillä pienenevät ja muutenkin kulut nousevat kilpailijoiden tasolle, ihmettelenpä todella, mikäli ei yhtiön seuraava osavuosikatsaus ole rankasti miinuksella...
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

jonas

Yksi asia mitä tässä palvelukulttuuri asiassa jaksan ihmetellä, kun sillä mediassa ja tämäntyyppisillä foorumeilla ratsastetaan:

- Voiko se olla oikeasti niin huono kun noille laivoille satoja tuhansia ihmisiä joka ikinen kuukausi mukaan saadaan ja
- Onko sillä todella loppujen lopuksi niin paljoa merkitystä, jos kaikki muu toimii. Eli olisiko nyt niin, että ne keillä on eniten ennakkoluuloja ja keitä varmasti on paljon, niin matkustavat pääsääntöisesti muilla yhtiöillä ja toisekseen, ne ketkä ovat niin tyytyväisiä Tallinkiin syystä tai toisesta, eitteivät valita missään, vaan yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen matkustavat Tallinkilla. Itse kuulun tähän porukkaan. Eli ei aina ihan huippuhyvää palvelua, mutta tuolla palkkatasolla ja työn kuormittavuudella erinomaista palvelua suhteessa moneen palvelupisteeseen Suomessa.