Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

[Mikko-Oskari Koski]

Jälleen kerran näyttöä siitä, että itsensä kanssa Tukholman markkinoilla kilpaileminen ei välttämättä ole järkevintä mahdollista bisnestä. STO-TLL-vuoroilla keskimääräinen matkustajamäärä on suhteellisen mukava 1046 (josta toki pitää vielä vähentää Regal Starilla kulkeneet kuskit), mutta STO-RIX-keskiarvolukema on reittiä operoiville aluksille lohduttoman matala 764. Suomen liikenteen vuorokohtainen keskiarvo on 1576, mutta se jakautuu reitti- ja vuorokohtaisesti sen verran isommalla hajonnalla, että tästä on turha tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

Jaksan edelleen olla sitä mieltä, että Tallinkin tulisi vetää löysät pois kaikilta linjoiltaan ja sijoittaa toinen fastereista TLL-STO-liikenteeseen BQ:n pariksi. Silloin reitille pystyttäisiin joinakin päivinä lisäämään myös päivävuoroja ja turhista satamissa lojumisista päästäisiin eroon.

[Joni Huopana]

Niin, riittäisikö Riikaan yksi laiva eli lähtö joka toinen päivä? Ja toimisiko Tallinna-Tukholma -reitillä se, että joka toinen päivä kulkisi cruiseri ja joka toinen fasteri? Ehkä sellainen voisi olla järkevä, että Riikaan menisi yksi laiva, Tallinnaan kaksi ja neljäs laiva kulkisi tarpeen mukaan / vuorotellen Riikaan ja Tallinnaan.

[Joonas Kortelainen]

Jälleen kerran näyttöä siitä, että itsensä kanssa Tukholman markkinoilla kilpaileminen ei välttämättä ole järkevintä mahdollista bisnestä. STO-TLL-vuoroilla keskimääräinen matkustajamäärä on suhteellisen mukava 1046 (josta toki pitää vielä vähentää Regal Starilla kulkeneet kuskit), mutta STO-RIX-keskiarvolukema on reittiä operoiville aluksille lohduttoman matala 764. Suomen liikenteen vuorokohtainen keskiarvo on 1576, mutta se jakautuu reitti- ja vuorokohtaisesti sen verran isommalla hajonnalla, että tästä on turha tehdä liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.

Jaksan edelleen olla sitä mieltä, että Tallinkin tulisi vetää löysät pois kaikilta linjoiltaan ja sijoittaa toinen fastereista TLL-STO-liikenteeseen BQ:n pariksi. Silloin reitille pystyttäisiin joinakin päivinä lisäämään myös päivävuoroja ja turhista satamissa lojumisista päästäisiin eroon.

Laskithan mukaan, että Silja Festival oli telakalla 5 edestakaista matkaa eli 10 päivää? Silti nousua tuli kaikilla alueilla ja lokakuu ei tuolla reitillä enää ole mikään sesonkiaika. Joten äkkiseltään nuo varmasti tuntuvat ihan ok luvuilta. Rahdin ja autojen kuljettamisesta Ruotsista Baltiaan olen kanssasi samaa mieltä, eli luvut voisivat olla vielä paljon parempiakin. Silja Festivalista voisi saada käyvät rahat vielä toisin kuin ReBasta ja Vana Tallinnista tai Kapellasta. SF VII tai VIII kuuluisi mielestäni ennemmin Riikan linjalle.

[Repe]

Silja Festivalista voisi saada käyvät rahat vielä toisin kuin ReBasta ja Vana Tallinnista tai Kapellasta. SF VII tai VIII kuuluisi mielestäni ennemmin Riikan linjalle.

Käyvät rahat voisi saada esimerkiksi St. Peteri linelta, jonka heitoista toisesta laivasta Hki-Stp linjalle voivat toisaalta olla myös vain huomion hakemista. Toisaalta St. Peter line on kertonut myös suunnitelmistaan Sto-Stp linjasta. Silja Festival oilisi käyvä laiva Princess Marian rinnalle kuin myös Tukholman linjan aloittajaksi. Haluaako Tallink myydä laivaansa kilpailijalle onkin sitten hyvä kysymys.

Etenkin noissa matkustajamäärissä pistää silmään erittäin positiivinen kehitys Suomen ja Viron välisessä liikenteessä.

[Timo Toivonen]

Lähes 15 pinnaa enemmän matkustajia marraskuussa.

http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=245644

[Erkki Kangasviita]

Lähes 15 pinnaa enemmän matkustajia marraskuussa.

http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=245644

Ihan hyviä lukuja. Olisin odottanut ainakin Estonia-Sweden -linjalla pudotusta matkustajamäärissä kun ajoivat 11 päivää yhdellä aluksella. En tiedä oliko sillä vaikutusta tai olisiko luvut olleet vielä paljonkin paremmat, jos olisivat ajaneet koko kuun kahdella aluksella.

[Jani Nousiainen]

Rahtimääristä kyllä löytyy vastaus Kapellan takaisin liikenteeseen ottamiseen  59,5% kasvua vuoden takaiseen.

[Kalevi Lehto]

Näyttääpä nyt marraskuussa tulleen hieman petrausta myös aiemmin tänä vuonna heikommin kehittyneeseen Suomi-Ruotsi-liikenteeseen.

[Juhani Reku]

Toden totta tuo on mielenkiintoista, pelkkä silmänkääntötemppu nimittäin. Luulisi kuitenkin ettei Seren, Europan ja etenkään Seawindin arvo tippuisi kovinkaan nopeasti enää niiden ikävuosilla, joten ei tuo jättimäisesti tule TallinkSiljan tulosta muuttamaan.

Lueskelin äsken vähän tarkemmin Tallinkin viime tilikauden tilinpäätöstä, ja siellä pisti silmään poistojen yhteydessä varsin harvinainen toimenpide: Tallinkin laivojen arvoa on korotettu eli käytännössä on tehty "käänteinen poisto". En ole varsinaisesti mikään talouden asiantuntija, mutta käsittääkseni tällainen toimenpide on käytännössä "lähes laiton" eli ilman erillisiä investointeja omaisuuden arvoa ei voida korottaa ilman todella perusteltua syytä.

En oikein keksi syytä, miksi Tallinkin laivoista edes osa olisi ollut taseessa aliarvostettuna. Pikemminkin niiden heikosta kaupaksikäynnistä voisi päätellä päinvastaista.

Jonkinlainen puolueeton arvioija arvonkorotusta on ollut pakko olla hyväksymässä, ilman sellaista toimenpide on ihan takuuvarmasti laiton.

[Kalle Keinonen]

isompia remppoja/kunnostuksia on voinut aktivoida investoinneiksi, voi mahdollisesti vieläkin.
Sitä en sitten osaa sanoa onko tälläisiä tehty, mutta jos on ollut jotain telakointia tms. niin ehkä?
Mieleen osuu esim. Europan pitkä teknillisen puolen korjailu vuosi aikaa sitten. Kyllähän se kaiketi on aluksen arvoa nostanut.

[Juhani Reku]

isompia remppoja/kunnostuksia on voinut aktivoida investoinneiksi, voi mahdollisesti vieläkin.
Sitä en sitten osaa sanoa onko tälläisiä tehty, mutta jos on ollut jotain telakointia tms. niin ehkä?
Mieleen osuu esim. Europan pitkä teknillisen puolen korjailu vuosi aikaa sitten. Kyllähän se kaiketi on aluksen arvoa nostanut.

Remontit ovat korjausinvestointeja, joka merkitään kirjanpitoon erikseen, ja joista tehdään jatkossa vuosittain poistot. Tässä on kyse täysin abstraktista arvonnoususta, johon ei liity mitään konkreettisia toimenpiteitä; pelkkää kirjanpitokikkailua. Eli kyse on täysin poikkeuksellisesta toimenpiteestä, jollaista ei pääsääntöisesti voida hyväksyä.

http://www.finlex.fi/
Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336: 5 luku: Arvostus- ja jaksotussäännökset
17 §
"Jos pysyviin vastaaviin kuuluvan maa- tai vesialueen tai sellaisen arvopaperin, joka ei ole 2 a §:ssä tarkoitettu rahoitusväline, todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi, saadaan taseeseen johdonmukaisuutta ja erityistä varovaisuutta noudattaen merkitä vielä poistamatta olevan hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamatta olevan hankintamenon erotuksen suuruinen «arvonkorotus». Arvonkorotusta vastaava määrä on merkittävä omaan pääomaan sisältyvään arvonkorotusrahastoon. Jos «arvonkorotus» osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava. (30.12.2004/1304)

Tämä on Suomen laista, mutta todennäköisesti EU:ssa kirjanpitolainsäädäntö on varsin yhdenmukaista.

[Kalevi Lehto]

Tallinkin vuosikatsaus:
http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=245950

[Timo Toivonen]

Joulukuun pakkaset näyttivät kunnolla plussaa:

http://www.nasdaqomxbaltic.com/market/?pg=details&instrument=EE3100004466&list=2&tab=news&news_id=246214

[Lassi Liikanen]

Matkustajamäärien kehitys on ollut suorastaan yllättävän suotuisaa, jopa sellaisilla reiteillä, joilla on maalailtu "piruja seinille". Lähinnä siis Ruotsin ja Viron sekä Ruotsin ja Latvian väliset reitit. Esim. Ruotsin ja Viron välillä matkasi 73 490 matkustajaa. Joulukuussa oli joulun pyhiä ja uusi vuosi, en ole täysin varma siis jäikö näiden takia muutama lähtö ajamatta. Siltikin, vaikka joka lähtö, 31kpl olisi ajettu, päiväpoka olisi 2370 matkustajaa, kahdelle lähdölle jaettuna siis 1185 matkustajaa (ei siis varmasti jakaudu näin, mutta keskimäärin). Eihän nyt noilla luvuilla voi kehuskella, mutta matalasesongiksi kohtalaiset?

Yhtälailla voidaan miettiä vaikka Suomen ja Ruotsin välistä linjaa. Matkustajia oli 220 915, ja lähtöjä päivässä on 2x HEL-STO-linjalla sekä 4x TKU-STO-linjalla, eli 6 lähtöä per päivä. Tekee 1187 matkustajaa keskimäärin per lähtö. Liki samat luvut siis. Luonnollisesti myös näissä on paljon hajontaa eri lähtöjen kesken, mutta voidaan luvuilla hieman leikitellä. Latvian-linjoilla luvut ovat noin 800 matkustajan luokkaa, ei siis erityisen hyvät, mutta linjallahan on ollut noususuhdannetta taas jos jonkin aikaa.

Suomen ja Viron väliset luvut ovat jälleen hienot. Siitäkin huolimatta, että viimeiset neljä päivää Superstarin tilalla liikennöi matkustajakapasiteetin osalta pienempi SF VIII. Sillä ei taida erityisemmin olla rahtiin vaikutusta. Selvästi Tallinnan-matkailu on yksi suurimmista matkailun osista joka kasvaa, joulukuussa nousua voidaan myös perustella muunmuassa pitkien pyhien tuloilla (joulu, uusivuosi), jolloin viinanhakureissut alkavat taas yleistyä. Ehkä myös viimeistä kruunuporukkaa on lähtenyt ostoksille Viroon, koska pelkäävät euron myötä hintojen nousevan.

Ja varmasti joulu sekä vuodenvaihde ovat vaikuttaneet lukuihin sekä positiivisesti että negatiivisesti.

Eniten mietityttää Ruotsi-Viro liikenteen rahtiyksiköiden lähes 100% nousu. Voiko pelkästään Kapella vaikuttaa noin positiivisesti rahdin määrään, vai onko laivoilla yleisesti kuljetettu laman jäljiltä enemmän rahtia?

[Kalle Id]

Ja varmasti joulu sekä vuodenvaihde ovat vaikuttaneet lukuihin sekä positiivisesti että negatiivisesti.

Aiavan epäilemättä, mutta koska joulu ja uusivuosi olivat myös edellisvuonna joulukuussa ei niillä pitäisi olla mitään vaikutusta, kun vertaillaan joulukuita 2009 ja 2010. Itseasiassa (minusta) suorastaan hämmentävän hyviä kasvulukuja erityisesti Viron ja Ruotsin välisessä liikenteessä, vaikka melko pitkälti on ajettu samalla paketilla kuin vuosi sitten. 60% keskikasvu on todella vaikuttavaa, vaikka Kapella olisikin tuomassa lisäkapasiteettia jälkimmäisenä vuotena (eikä yksi pieni Kapella nyt ihan niin paljoa vaikuta, varsinkaan matkustajamääriin). Olisi ihan mielenkiintoista tietää, onko Tallinkilla esim. muutettu Viro-Ruotsi välin matkojen hinnoittelua?