Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

Joonas Kortelainen

#585
Hyvä herra Koski. Toivon, että keskityt opettamiseni sijaan itse asiasisältöön. Toivoisin myös että sinun tekstisi olisivat selkeämmin luettavissa. Kuinka esimerkiksi näet, että huonosti saaristossa kulkevat Superfast-lautat parantaisivat tuottavuutta tax free-linjoilla, joiden voitollisuus perustuu vain ja ainoastaan laivoilla tapahtuvaan myyntiin hyvien katteiden ansiosta?

Lisäksi ihmisiä voi puhutella etunimellä. Pahoittelen, jos mobiililaitteella kirjoittamani tekstit ovat sinua häirinneet.

Kommentoisin lisäksi muutamaa tätä foorumia vaivaavaa kummallista käsitystä kapitalismista. Mikään tuottoisa osa firmasta ei voi olla ensimmäisenä realisoitavissa, jos se tuottaa niin hyvin ettei epäilyksiä investoinnin takaisinmaksusta esiinny. Siksihän esimerkiksi ei-tuottoisa kalusto olisi lähtenyt pankkien sanelemana jo aikoja sitten.

Toiseksi firman ainoa tehtävä on tehdä voitollinen tulos, muuten sillä ei ole mahdollisuuksia selvitä. Sillä, ovatko omistajat persoonaltaan minkälaisia, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, ovatko he taitavia bisneksessään. Tallink on syntynyt virolaisen äärikapitalismin aikana ja kuten muuallakin sen elinkelpoisuus mitataan lopulta sijoittajien kärsivällisyydellä ja kuluttajien tyytyväisyydellä, toisin kuin vaikka suomalaisten valtionyhtiöiden.

Mikko-Oskari Koski

Eihän SF tietenkään mikään unelmien täyttymys olisikaan (tosin molemmissa ehdottamissani malleissa ne toki olisivat mahdollisimman paljon ulkomerellä, eli Tukholmaan ajettaisiin aina Sandhamnin kautta ja Turkuun Utön reittiä, mikä tietenkään ei täysin poistaisi saaristoajoa, mutta ratkaisevasti vähentäisi sitä), mutta koska uusiin investointeihinkaan varustamolla tuskin lienee varaa, olisi minusta viisainta sijoittaa olemassaoleva tonnisto työhön makuuttamisen tai alitehoisen liikennöinnin sijaan.
Kysehän olisi rahtipainotteisista vuoroista, joilla kulkee myös matkustajia. Kruisailijat mensivät sitten niillä prameammilla purkeilla.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 11.02.2011, 16:38:16
Eihän SF tietenkään mikään unelmien täyttymys olisikaan (tosin molemmissa ehdottamissani malleissa ne toki olisivat mahdollisimman paljon ulkomerellä, eli Tukholmaan ajettaisiin aina Sandhamnin kautta ja Turkuun Utön reittiä, mikä tietenkään ei täysin poistaisi saaristoajoa, mutta ratkaisevasti vähentäisi sitä), mutta koska uusiin investointeihinkaan varustamolla tuskin lienee varaa, olisi minusta viisainta sijoittaa olemassaoleva tonnisto työhön makuuttamisen tai alitehoisen liikennöinnin sijaan.
Kysehän olisi rahtipainotteisista vuoroista, joilla kulkee myös matkustajia. Kruisailijat mensivät sitten niillä prameammilla purkeilla.

Sandhamnista huolimatta se rahtiliikenne on kuitenkin mukava lisäpala tuottavuudessa, joten halvemmallakin kalustolla pärjää. Varsinkin kun reittimatkustajille ehdottomasti paras vaihtoehto on se lentokone.

Entäpä Tallinnan ja Tukholman väli, joka on juuri sen Oolannin käynnin takia saatu vihdoin voitolliseksi, eli tax free myynnillä ja uusilla laivoilla.

Mikko-Oskari Koski

Mitäs minä siitä edellisen viestin sellaisenaan kopsaamisesta sanoin..?
Kysymys on sinällään mielenkiintoinen. Faktahan on, että taikasana tax-free harvemmin missään niin paljoa merkitsee, kuin sen annetaan ymmärtää tekevän. Ja baarimyyntihän on joka tapauksessa verotonta.
Onko missään faktuaalisia lukuja siitä, kuinka paljon STO-TLL-reitin tuotemyynnistä sadut tuotot verottomuudesta varustamolle (siis huom! ei asiakkaille!) koituneet säästöt ovat suurempia, kuin ne kulut, mitä turhasta mutkasta Ahvenanmaalle aiheutuu polttoaine- ja laiturikuluina? Ja kuinka paljon säästöä tulisi nykyisen kolmen aluksen (BQ, Vickan ja Regal Star/Kapella) pokan sijoittamisesta kahteen alukseen kymmenelle viikottaiselle lähdölle?

"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 12.02.2011, 15:51:35
Faktahan on, että taikasana tax-free harvemmin missään niin paljoa merkitsee, kuin sen annetaan ymmärtää tekevän.
Mutta esimerkiksi risteilyliikenteen Vaasasta Ruotsiin sen loppuminen lopetti kuitenkin kokonaan.(No, onhan siellä nyt se "pizzalaiva", mutta taitaa olla se hiukan eri juttu...)
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Timo Selkälä

Koskien Tallinkin Tukholma-Tallinnan linjan Maarianhaminassakäyntiä, niin siitä on muuten ollut puhetta myös muussa seurassa. Enemmistö tuntuu olevan sitä mieltä että sen tuoma voitto on pienempi kuin sen aiheuttamat kustannukset. Syyksi että sitä ei vielä ole lopetettu mainitaan se että ei uskalleta - sillä ruotsalaiset saattaisivat siirtyä suuremmissa määrin ostamaan tavaransa maista. Kilpailevilla linjoilla kun on taxfree niin siitä pitää pitää kiinni. Toisaalta niin Tallinnan ja Helsingin välinen linja on paras esimerkki siitä että sillä ei oikeasti taida olla suurempaa vaikutusta ja sen voisi siksi lakkauttaa.

Merenkurkun liikenteessä on tosiaan hiukan toinen tilanne. Siellä ei ole huvimatkailua enää ollenkaan ja osa tarvematkaajistakin ovat keksineet muita reittejä. Siksi sen linjan matkailu väheni silmissä. Silloin aikoinaan arveltiin sen jäävän noin 300 000 matkaajan tasolle - jolla se Wasa Queenilla olikin, mutta sen jälkeiset alukset eivät ole matkailua onnistuneet lisäämään ja se on siitäkin pudonnut lähes neljännekseen tuosta. Rahtiliikenne on sen sijaan noussut.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 12.02.2011, 17:09:30
Mutta esimerkiksi risteilyliikenteen Vaasasta Ruotsiin sen loppuminen lopetti kuitenkin kokonaan.(No, onhan siellä nyt se "pizzalaiva", mutta taitaa olla se hiukan eri juttu...)

Olin sen verran nuori siinä vaiheessa kun Vaasanlaivat pakkonaitettiin Siljaan, mutta jotenkin olen jäänyt siihen käsitykseen, että Vaasanlaivat oli melkoisessa taloudellisessa alamäessä jo ennen pakkoliitosta. Tuolloinhan ei oltu vielä lähelläkään EU-aikaa. Epäilykseni olisi siis, että pakkoliittäminen johtui juuri siitä, että Vaasanlaivat ei pärjännyt enää yksin. Osaisiko joku valaista tätä puolta?

Juho Jäppilä

Tosta liitosvaiheesta ja tapahtumista ennen sitä ei ole tietoa. Mutta Siljan kannalta ainakin oli ilmeisesti kyse hyvästä bisneksestä niin kauan kun tax free oli olemassa. Koska olihan Silja Festival kuitenkin aika iso ja tasokas laiva linjalle. Myös tuloslaskelmat osoitti nättejä lukemia;)
Silja Line - On Enemmän

Kalevi Lehto

#593
Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 12.02.2011, 19:05:22
Kilpailevilla linjoilla kun on taxfree niin siitä pitää pitää kiinni. Toisaalta niin Tallinnan ja Helsingin välinen linja on paras esimerkki siitä että sillä ei oikeasti taida olla suurempaa vaikutusta ja sen voisi siksi lakkauttaa.
Mutta kuitenkin varustamolla on mahdollisuus kutakuinkin taxfreen kaltaiseen myyntitoimintaan tällä reitillä Viron tällä hetkellä Suomeen verrattuna olemattoman verotuksen ansiosta.
(millähän perusteella muuten Stena Linella Ruotsin ja Tanskan välisessä lliikenteessä on samankaltainen kuvio?) Tilanne Virossa verotuksen suhteen voi tietenkin muuttua ja sitä riskiä Tallink ei ehkä Tal-Sto linjallaan halua ottaa.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mikko-Oskari Koski

Merenkurkun liikenne ei ole yhteismitallista Itämeren keskisen alueen liikenteen kanssa. Siellä operoidaan kahden kalliin maan välillä ja tarvekuormat ovat pienehköjä.

Viro on Suomeen ja Ruotsiin verrattuna edullinen maa, joten kovin huomattavat korotuksetkaan eivät tekisi alkomahoolien maahinnoista kilpailukyvyttömiä. Mutta STO-TLL-laivojen operatiivisesti turha koukkaus Ahvenanmaalla aiheuttaa myös sen, että Ruotsiin tuotavissa nesteissä on tax-free-rajoitukset, joita sisäliikenteessä ei ole. Näin esim.ehdottamani vuorokauden keikka STO-TLL-STO olisikin hyvin äkkiä varsin houkutteleva vaihtoehto risteilylle Birkalla, Cinderellalla tai Galaxylla, kun ostettavien aineiden määrää ei erikseen tarvitsisi miettiä. Olen ihmetellyt, miksei Tallink ole vielä keksinyt tätä -nousseista käyttäjämääristä huolimatta päivä Tallinnassa-risteilyt eivät edelleenkään ole mikään varsinainen hittituote.
Rahtimääriä Viron ja Ruotsin välillä laskettaessa on aina muistettava huomioida myös Paldiskin ja Kapellskärin vuorot -joiden poka yhdistettynä pääkaupunkien väliseen linjaan tekisi Fasterista hyvinkin perustellun valinnan reitin toiseksi laivaksi.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Toivonen

Tallinkilla on jäänyt sisäliikenteen tarjoamien ostosmahdollisuuksien kaupallinen hyödyntäminen vähän puolitiehen, siis myös STO-RIX-linjalla. No joo, lukeehan siellä Festarin myymälässä, että "Spara pengar, EU-shoppa!" Mutta pakkauskoot ja tarjoukset eivät tue tätä kehotusta. Ostaa yhden tai kymmenen, niin yksikköhinta sama. Kuka kantaisi kymmentä erillistä pulloa kotiinsa? Missä siis ovat Festarilla ja Romantikalla esim. suomalaisen vodkaturismin huippuunsa kehitetty erikoisuus, vodkakeissit? Eivät missään.

Muutama helposti ja halvalla toteutettavissa oleva kehitysidea voisi saada muutaman janoisen ruotsalaisen kiinnostumaan entistäkin enemmän matkailusta. ::)
"Tere tulemast Titanicule!"

Tiina Smit

http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/sa_ska_tallink_tjana_pengar_igen/274

Tallinkin johtohenkilö kommentoi Ålands Sjöfartin haastattelussa Tallinkin tulevaisuudennäkymiä. Pääasioiksi ruotsintaidoillani nostaisin sen, että suuria investointeja (käytännössä uudisalukset) ei tehdä "seuraavien vuosien aikana" eikä uusia reittejä olla avaamassa. Ilmeisesti Helsingin hotellihankekkin on kaatunut, joka ilmoitettiin ennen pankkien holhoukseen joutumista, sillä uutta tietoa siitä ei enää löydy. Tallink-Siljan pääkonttori on Jätkäsaareen vielä ilmeisesti rakentumassa.

Tallinkin vahvuudeksi haastattelussa nostetaan moderni laivasto, sekä pahimman kilpailijan eli Viking Linen vanhat alukset. Vikingin uudisaluksiin ei oteta kantaa, mutta todetaan kuitenkin että Viking pysyy jatkossakin Tallinkin pääkilpailijana.

Pääasiaksi varustamolle haastattelussa nostetaan tuloksen tekeminen, eli lieneeköhän luvassa leikkauksia ja kannattamattomien toimintojen irrottamista yhtiöstä. Vai luotetaanko risteilyjen kysynnän kasvamiseen.

Joni Huopana

Laivaston modernius on vähän suhteellista. Romantika, Baltic Princess ja kumppanit ovat kuitenkin vanhalla (Cinderella-peräisellä) muotilla tehtyjä. Jos Vikingin uudisrakennus/uudisrakennukset ovat muutenkin kuin ympäristöystävällisyydellään uudenaikaisempia, TallinkSilja jää vähäsen jälkeen. Toki myönnetään, että em. laivat ovat varmasti taloudellisia niin koneiden kuin miehistön kannalta, ja niillä pärjää vielä pitkään.

Silja Serenaden ja Symphonyn uusimisesta: Lieneeköhän velkaa maksettu 10-15 vuoden päästä jo niin paljon, että lisää voidaan ottaa ja tilata uutta?

Lassi Liikanen

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 19.02.2011, 19:20:43
Ilmeisesti Helsingin hotellihankekkin on kaatunut, joka ilmoitettiin ennen pankkien holhoukseen joutumista, sillä uutta tietoa siitä ei enää löydy. Tallink-Siljan pääkonttori on Jätkäsaareen vielä ilmeisesti rakentumassa.
Tuosta oli jokunen aika sitten Hesarissa juttua. En muista asian tarkempia yksityiskohtia, mutta nimenomaan mieleen siitä jäi se, että Tallinkin hotellihanke Sonckin makasiineihin on torpattu. Samalla voisi tietenkin olettaa myös pääkonttorihankkeen kaatuneen, koska yhtiön pääkonttori Keilaniemessä riittänee toistaiseksi Tallink Siljalle hyvin. Mutta kerettiinkö nuo makasiinit peräti myydä Tallinkille? Se selittäisi toki sen kuolleisuuden, mikä niissä on ollut vallitsevana jo useamman vuoden, mitään niissä ei tunnu tapahtuvan. Samalla on varmasti myös kuollut ja kuopattu Lasnamäelle suunniteltu Tallink City, mitä en edes ihmettele, sillä olihan se jo melko suuruudenhullu (lue: kallis ja tuottavuudeltaan kannalta epävarma) hanke ja reilusti ydinliiketoiminnan ulkopuolella.

Mutta mitään suoranaistahan hra Stalmeister ei mainitse hotelli-, pääkonttori- ja Tallink City-hankkeistaan. Onko kukaan kaivanut/saanut/löytänyt tietoa siitä, kuinka kannattavaa Tallinkin hotellitoiminta on? Kolme täysin uutta hotellia kuudessa vuodessa + kaksi ostettua hotellia ei taida olla nekään mitään pieniä investointeja, mutta onko investoinnit kannattanut yhtiölle? Koska jos näin ei ole, olettaisin Tallinkin aloittavan karsintaa myös hotellien osalta, kun osa niistä on vielä uusia ja ne on mahdollista saada jopa kaupaksi, vaikkakin kireä hotellikilpailu erityisesti Tallinnassa voikin asiaa vaikeuttaa.

Aika mielenkiintoista sekin, että Stalmeister veikkaa Ruotsi-Latvia-linjalla olevan suurin kasvupotentiaali. Tavallaan, miksipä ei, kyllähän Tukholma-Riika on erilaisempi risteilytuote verrattuna Tukholma-Tallinna/Helsinki/Turku-linjoihin. Ja tuskin Latviakaan ikuisesti lamassa on, eiköhän sekin ala nousemaan jossakin vaiheessa ja siinä vaiheessa jos Tallink pelaa korttinsa oikein, on heidän mahdollista houkutella myös latvialaisia laivoilleen. Ja kilpailijoita ei ole. Mutta kuitenkin olettaisin esimerkiksi Viron parantuvan taloustaantumasta aikaisemmin, jolloin esimerkiksi Tallinna-Tukholma-linjaan (jolla on uudet alukset ja päivittäiset lähdöt) voisi kohdistua erityisesti virolaisten osalta mielenkiintoa. Sekä myös kuten aiemmin puhuin, kun virolaiset vaurastuvat, hekin varmaan alkavat risteillä kuten suomalaiset aikoinaan, jolloin ehkä Tallinna-Tukholma-reitille voisi odottaa hyvääkin kasvupotentiaalia. Periaatteessahan molemmilla linjoilla on mahdollista saavuttaa hyvä kasvupotentiaali, jos Tallink pelaa korttinsa oikein. Pitkällä aikavälillä myös Latvia-Ruotsi, mutta ensimmäisenä veikkaan Viro-Ruotsi-linjaa. Tämänhetkiset luvuthan lupailee hyvää, mutta nyt pitää satsata yhä enemmän kasvuun.
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Mikko-Oskari Koski

Niin, tuo RIX-STO. Se on kieltämättä yksi Itämeren ongelmallisimmista matkustajalaivalinjoista, parikin yrittäjää on mennyt nurin eikä Tallinkinkaan kohdalla voi mistään varsinaisesta menestystarinasta puhua. Totta on, että huomattavasti vajailla käyttöluvuilla reitillä on kasvuvaraa.
Reitti on sekä rahdin että tarvematkustuksen kannalta sikäli hankala, ettei siinä ole kovin suurta volyymiä eikä välttämättä hirvittäviä kasvupaineitakaan, mutta kahden alueen keskeisen kaupungin välisenä linjana se kuitenkin olisi hyvä olla olemassa. Matka on liian pitkä vuorokaudessa edestakaisin ajettavaksi, joten päivittäinen tuote vaatii kahta alusta. Näiden olisi syytä olla yhteismitalliset -mutta liian iso kruiseri vaikuttaa puolityhjänä kovin ikävältä.
Kohdekaupungit ovat sillä tavoin mielenkiintoiset, että kolmannelta paikkakunnalta tulevien risteilyvieraiden voisi kuvitella olevan kiinnostunut kummassakin vierailemisesta. Se "kolmas paikkakunta" olisi varmaan useimmissa tapauksissa Pietari. Venäläisten huomattava osuus Latvian väestöstä takaa sen, että venäläisturisteille on tällä linjalla palvelua myös heidän omalla kielellään.

Olen yhä sitä mieltä, että Tallink teki virheen vaihtaessaan Romskun tällä linjalle ReBan tilalle. Liikennemäärät eivät ole kasvaneet niin paljoa, että Romskun kapasiteetti linjalla olisi perusteltua. Tosin tilanne saattaa muuttua, mutta se edellyttää vielä paljon.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950