Puolisotilaallisen pursiseuran poistoja

Aloittaja Miran Hamidulla, 19.09.2001, 20:39:10

« edellinen - seuraava »

Pekka Lappalainen

Lainaus käyttäjältä: Mikko Pätäri - 03.11.2003, 05:31:25
Harmin paikka. :( Noh, onneksi museoon jäi Karjala. Tuimien kohdallahan tilanne ei ole aivan yhtä surkea, jutussahan mainitaan ostajan haluavan museoida ainakin yhden aluksen. (tietysti eri asia toteutuuko tämä). Mutta ilmeisesti ainakin kaksi muuta alusta on jäämässä ajokuntoisiksi... Tuimien tähtimoottorit olivat muuten itselleni uusi ja mielenkiintoinen detalji...  

Juttu muuten löytyy täältä: http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,137972,2003-11-01




Hyvä että sentään jotain jää jäljelle. Parempi näin kun homehtumassa Öbiksen sotasatamassa kaikilta katseilta (ja kameroilta) piilossa.
Support your local Search And Rescue-operator! Get lost!

Pasi Leino

Jos sitä rupee murehtimaan niin kaikki maailman alukset pitäisi museoida.  ::) Pakkohan niiden aluksienkin on joskus kuoltava. Turhaa sitä suuremmin suremaan  :o

Mikko-Oskari Koski

#17
Tuota noin... Markku Lehteä voi onnitella suomalaisen merenkulun hyväksi tehdystä toimenpiteestä. Vuosikausia rannassa ruostuneet Tuimat kunnostetaan nyt käyttöön, yksi niistä päätyy ehkä muistomerkiksi Suomen ja Neuvostoliiton YYA-yhteistyöstä ja moottoritkin myydään keräilijöille.  ::)

Turunmaa-raukka puolestaan olisi pitänyt romuttaa jo kymmenen vuotta sitten, kun puolisotilaalliselta pursiseuralta loppuivat rahat ja halut sen ylläpitämiseen. Alus oli jo allekirjoittaneen palvelusaikana (-91-92) lähinnä kelluvan varaosalaatikon maineessa, eikä siihen muistaakseni enää saapumiserän II/92 jälkeen edes otettu uutta miehistöä. Surumaa pidettiin lämpimänä yhden suojapalveluryhmän (kokki, kaksi kone- ja kaksi kansimatruusia sekä vahdinvanhin) voimin jonkin aikaa, kunnes paatti päästettiin jäähtymään. Karjalahan oli tämän toimenpiteen jälkeen ajossa vielä useita vuosia ja sehän lienee ainakin risteilydieseliensä osalta ajokuntoinen edelleen.
Päätös insinöörikoulutuslabraksi muuttamisesta tuli Turunmaan kohdalle liian myöhään, alus oli jo peruskunnoltaan niin pahasti heikentynyt, että turbiinien käynnistäminen olisi varmaan vain pahentanut asiaa. Rungon romuttaminen on tämän -jonkun mielestä kenties kunniakkaan- aluksen lopulliseksi kohtaloksi ainoa järkevä mahdollisuus -ja jos joku väittää, että tämäntyyppisestä laivasta olisi voinut tehdä jotain, suosittelen vierailua Forum Marinumissa Karjalalla. Huomioikaa kuitenkin, että Karjalan sisätilat ovat edelleen kunnossa, Turunmaan eivät.

Mitä Tuimiin tulee, niissä on todellista bolshevik-chickiä. Tuimathan olivat neuvostoliittolaisen Osa2-luokan syöksyveneistä modifioituja ohjusveneitä, joiden myötä Suomeen hankittiin aikanaan ensimmäinen merimaali- ja meritorjuntaohjustyyppi. Se tunnettiin meillä nimellä MTO-74. Ohjus oli tehokas, mutta se painoi huomattavasti ja vaati pitkän sytytyksen, eikä suuntauskaan ollut likikään aina paras mahdollinen. Mutta -70-luvun hengessä se oli parasta mahdollista sotilasyhteistyötä, mitä Suomen ja Neuvostoliiton välillä voitiin käydä (muutenhan suomalaiset pyrkivät pitämään yhteistyön lähinnä sotilassoittokuntien ja urheilujoukkueiden vaihtoina, neukuilla olisi ollut halua enempäänkin, mutta kiitos Kekkosen hyvän viinapään, mihinkään sellaiseen ei koskaan jouduttu).
Tuima-luokan veneet Tuima (11), Tuisku (12), Tuuli (14) ja Tyrsky (15) (ja joku vielä väittää, ettei Suomen merivoimissa olla taikauskoisia!  ;D) jäivät kakkosalusten asemaan jo -80-luvulla Hesarien valmistuessa, mutta alustyypin alasajo oli poikkeuksellisen pitkä ja varmaan aika turhauttavakin prosessi. Keväällä -91 Tuima ja joku sisaraluksista olivat palaamssa Skinnarvikista Pansioon, kun Tuima Nauvon kunnan alueella törmäsi kallioluotoon ja sai pohjaansa monen metrin halkeaman. Alus onnistuttiin hinaamaan Pansioon, jossa sen aseistus purettiin. Se vietiin Uudenkaupungin telakalle, jossa saikin sitten lojua kolme vuotta, kunnes työllistämismäärärahoilla kunnostettiin nopeaksi miinaveneeksi. Samanlaisen muutostyön kohteeksi joutui Tuuli, jonka viimeiset MTO-74:t ammuttiin Örön vesillä syyskuussa -91, allekirjoittaneenkin seuratessa toimitusta Karjalan brygalta.  :o

Tuisku ja Tyrsky toimivat harjoitusaluksina vuoteen -94, jolloin uusitut miinaveneet korvasivat ne. Neuvostoliiton hajottua ei ohjuksista enää ollut ollut puhettakaan, mutta koska myöskään Tuiman ja Tuulen toimimisesta miinaveneinä ei saatu hyviä kokemuksia, koko alustyyppi päätettiin vuonna 2001 hyllyttää. Epätaloudellisten tähtimoottoriensa takia niitä ei kannattanut huvialuksiksi edes yrittää tarjota, mutta nyt, Lehden päätettyä muuttaa kahteen Tuimaan Turunmaan vielä kunnostettavissa olevat risteilydieselit, voi hyvin olla, että merenkulullisesti erinomaisesti muotoillut sulavalinjaiset rungot uusilla torpilla täydenettyinä kokevat renessanssin Suomenkin vesillä. Sukellustukialuskäyttöönhän tämänkokoinen ja -muotoinen alus on miltei unelma.

Tuhannes viestini FCBS:aan... Onneksi sain tehdä sen näinkin paljon itseäni lähelläolevasta aiheesta...  :beer:
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Sampsa Koskivaara

Samanlaisen muutostyön kohteeksi joutui Tuuli, jonka viimeiset MTO-74:t ammuttiin Örön vesillä syyskuussa -91, allekirjoittaneenkin seuratessa toimitusta Karjalan brygalta.  :o

tuimaluokalla tehdyt viimeiset ohjusammunnat tapahtui vuonna 1994. ohjuksia käytettiin ilmatorjunta maaleina laivatykistön IT-ammunoissa. seurasin ko tapahtumaa tyv turunmaan asetilassa haltiotuneena. oli komian kuulosta kun vanhan rouvan koko arsenaali puhui kuorossa. päivän saldona tyv tmaan tykkimiehille oli 2 alas ammuttua MTOa. jos tarkasti katsoo turunmaan brygan vingaa niin tänäkin päivänä siellä on kaksi MTOn silhuettia sulkana hatussa... niin ja sinä vuonna tykkivene turunmaa palkittiin laivaston parhaimpana perusyksikkönä takanaan 18000 nm sekä useita onnistuneita harjoituksia.

niin ja vielä lisäys tuosta tykkiveneiden historiallisesta arvosta. onhan siinä pieni pala suomalaista sotalaivateollisuudensuunnittelu historiaa...

Juha Karhu

Tietääkö kukaan armeijan K-vene (kelirikkovene) tyypistä mitään?
Sarja ilmeisesti rakennettu 50-60 luvun taitteessa ja peruskorjattu 70-80 luvun taitteessa

Wirrankosken Rami

Reposaaren Konepaja Oy:hän ne rakensi vuonna 1960, ainakin "Kallet" n:t 9-23 (rak. numerot 88-102). N:o 1-5 teki Oy Laivateollisuus Ab 1957 ja n:t 6-8 Rauma-Repola Oy. Viimeinen Kalle (24) valmistui  1966 Haminan Konepaja Oy:ltä.

13,8 x 3,6 x 1,6 m, upp. 16 t, 70-80 heppaiset WIkström-moottorit. 9 solmua.

Tässä lyhykäisesti...

Mikko-Oskari Koski

Turistikäytössä nihkeästi pärjännyt Nuoli 12 on jo jonkin aikaa ollut kapan Djurgårdsvarvetin listoilla, mutta nyt sivuille on tullut melkoinen herkkupala: Videoklippi risteilyltä Helsingin edustalla! Tästä tulee melkein omat matruusiajat mieleen...  8)

http://www.djurgardsvarvet.se/indexsve.htm
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Juha Karhu

Lainaus käyttäjältä: Wirrankosken Rami - 06.12.2003, 17:01:00
Reposaaren Konepaja Oy:hän ne rakensi vuonna 1960, ainakin "Kallet" n:t 9-23 (rak. numerot 88-102). N:o 1-5 teki Oy Laivateollisuus Ab 1957 ja n:t 6-8 Rauma-Repola Oy. Viimeinen Kalle (24) valmistui  1966 Haminan Konepaja Oy:ltä.

13,8 x 3,6 x 1,6 m, upp. 16 t, 70-80 heppaiset WIkström-moottorit. 9 solmua.

Tässä lyhykäisesti...

Kiitokset tiedoista
Ilmeisesti osassa Kalleja on ollut Fordin kone. Perruskorjauksen yhteydessä
veneisiin on vaihdettu Valmetin 150 heppaiset koneet.
Viimeinen Kalle no 24 on ilmeisesti rakennetu eri mitoilla kuin muut veneet.
http://www.nic.fi/~mspirkan/

Wirrankosken Rami

Eipä kestä. Kaikkiaan 24 "kallea". Pitäisi varmaan laatia luettelo niistä ja varsinkin siitä missä ja millä nimillä ne kaikki nyt ovat. Mitkä mahtavat olla merivoimilla enää? Onko kukaan yrittänyt tällaisen luettelon tekemistä? Olisin kiinnostunut....

Jarkko J.M. Lehtonen

K-24 On Tampereen Merireserviläisten käytössä,
kotisatamana Pansio SMMEPA, tukikohta.
Lähemmät tiedot veneestä löytyvät osoitteesta
http://www.nic.fi/~mspirkan :deal:
Rgds, Jarkko  !

Juha Westerlund

Sieltähän se Milta pilkistää takaan... 8)

Mikko-Oskari Koski

#26
Tyv.Turunmaan muistoksi julkaistakoon TS-Extrassa kesäkuussa 2000 ilmestynyt artikkeli, jossa esitettiin mielenkiintoisia näkemyksiä aluksen mahdollisesta käytöstä...

http://www.geocities.com/mo_koski/ostaturunmaa1

***

Aiheeseen liittyen: Tuli Viaporissa käydessä puheeksi Merisotakoulun tulevaisuus.  Eli pitääkö paikkansa sitkeä huhu, jonka mukaan tämä Suomenlinnan viimeinen aktiivinen side maanpuolustustoimintaan olisi jo lähiaikoina siirtymässä Santahaminan puolelle?

Asia on sikäli merkittävä, että jos MeriSK:n tilat vapautuisivat asutuskäyttöön, saattaisi saarten yhteenlaskettu väestöluku nousta niin korkeaksi, että yhteysvuorojen määrää olisi pakko nostaa ja pitää jatkuvassa ajossa useampia aluksia myös talvisin.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Lehtinen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 29.04.2004, 16:53:42
Aiheeseen liittyen: Tuli Viaporissa käydessä puheeksi Merisotakoulun tulevaisuus.  Eli pitääkö paikkansa sitkeä huhu, jonka mukaan tämä Suomenlinnan viimeinen aktiivinen side maanpuolustustoimintaan olisi jo lähiaikoina siirtymässä Santahaminan puolelle?



Empä ole kyllä kuullut tuollaista tornihuhua vielä. Mutta täytyy kuulostella työmaalla!
Kaikki paitsi merivalvonta on turhaa! -Jenkkimenttaliteettiviranomaisbyrokratian sisäistänyt henkilö-


http://s100.photobucket.com/albums/m26/timolehtinen/

Mikko-Oskari Koski

#28
Turun Sanomissa on kuluvana kesänä ilmestynyt varsin ansiokas juttusarja Turussa rakennetuista, pääosin jo päivänsä päättäneistä aluksista. Nämä linkit liittyvät sotalaivastoon:

Panssarilaivoista:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:12:0:0,4:12:1:1:2004-07-25,4:239546,1:0:0:0:0:

Sukellusveneistä:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:12:0:0,4:12:1:1:2004-07-18,4:238199,1:0:0:0:0:

Vanhoista tykkiveneistä:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:12:0:0,4:12:1:1:2004-07-11,4:236884,1:0:0:0:0:

Tsaarinaikaisesta kummajaisesta:
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:12:0:0,4:12:1:1:2004-06-25,4:233838,1:0:0:0:0:

Ja jos linkit eivät toimi, moderaattori varmaan korjaa ne...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kauko Lehtinen

Tervehdys!

viikonloppuna kuulin muutamalta merivoimissa palvelevalta tutulta Tuimien, Vasaman ja mahdollisesti myös Turunmaan olevan Isnäsin laiturissa. Joku laivahistorian harrastaja olisi kuulema osatanut ne.  Aion lähiaikoina käydä varmistamassa tiedon ja voin raportoida. Joku teistä mahtaa tietää asiasta jo tarkemminkin.

Kake