Veto/Vana

Aloittaja Lauri Pakkanen, 11.12.2014, 23:54:12

« edellinen - seuraava »

Lauri Pakkanen

Eivätkös nämä kaikki kuvat ole samasta laivasta? Nätti on.







Lähteet:

http://www.merihistoria.fi/aineistot/2589/

http://vaunut.org/kuva/33205
Puulämmitys on kansalaistaito, joka kannattaa siirtää tuleville sukupolville. Pinon ei tarvitse olla komea tai erikoisen näköinen. Pääasia, että puuta poltetaan uuneissa.

Ismo Talka

Kyllä Lauri olet ihan oikeassa, että kuvan Veto-hinaaja ja Vana ovat sama alus, tosin eri "kuosissa"!

Kyseinen hinaaja "Veto" on valmistunut vuonna 1920 Taipalsaaren Merenlahden Kähönsalmella Ojansuun rannassa kuuluisan Taipalsaaren Illukansaaresta kotoisin olevan laivanrakentajan Pekka Väkevän johdolla. Rakennuttajina olivat Anton Kilkkinen ja isoisäni Antti Talka.

Kuva hinaajasta "Veto" on otettu vuonna 1923 ns ruuviajelulta Lappeenrannan kaupunginlahdella. Miesten takaa pilkistävät vanhan kaljatehtaan rakennukset.

Kuvassa hinaajan kannella ovat keulalla Anton Kilkkinen, Paavo Talka, satamamestari Brander, koneentarkastaja Luostarinen ja kipparina Antti Talka.

Hinaajan "Veto" päällikkönä oli kuolemaansa 14.3.1926 saakka Antti Talka. Hänen perikunta myi puolet hinaajan osuudesta Anton Kilkkiselle.

Hinaajan myöhempi historia on Vanan nykyisten omistajien tiedossa. Huvialus "Vana" pitää kotisatamaan Luukkaansalmen telakkaa.

Laiva hinasi etupäässä Anton Kilkkisen ja Antti Talkan sekä Paavo ( Paavali ) Talkan omistamia lotjia.

Anton Kilkkinen oli kuuluisa parrunostaja, joka myi parruja myös ulkomaille ja niitä vietiin lotjissa Uuraaseen.

Antti Talka osti myös parruja, jotka myi Antonille. Lotjissa vietiin Uuraaseen myös halkoja ja propsia. Minulla on hallussa paljon kuormakirjoja, joista näkyy lotjien nimet, päälliköt ja kuljetettavat kuutiomäärät, jotka olivat noin 360-400 kuutiota/lotja. Siis hirmuinen kuutiomäärä, kun kanavaan mahtui 30 m pitkä ja 7 metriä leveä lotja.

Hinaaja "Veto" ei mennyt Saimaan kanavalle, koska hinauksen hoiti siellä ollut oma hinausyhtiö, joka laskutti lotjien hinauksesta.

Teen parhaillaan historiikkia Antti Talkan liiketoimista vuosilta 1913-1926.

Tähän liittyen tarvitsisin valokuvia aluksista s/s Partakoski ja s/s Salmi, jotka olivat 1914-1916 Höyryvene Osakeyhtiö Kosken omistuksessa. Tuolloin laivayhtiön omistivat asianajaja Onni Voipio, kauppias Esa Pärnänen ja Antti Talka, kunnes Antti Talka ja hänen setänsä Paavo Talka ostivat koko yhtiön osakekannan heinäkuussa 1916. He myivät elokuussa 1916 s/s Salmen Räisälän Unnankoskelle ja s/s Partakosken Pietariin maaliskuussa 1917.

Pertti Nuottimäki

Panenpa heti ennakkotilauksen sisään kirjasta!
S/s Mary, Å/f Runn

Ismo Talka

Kiitos Pertti!

Palaan asiaan, kun saan historiikin valmiiksi!

Työ on hidasta, kun aihe sisältää sekä höyrylaivayhtiön "Höyryvene Osakeyhtiö Kosken", hinaajan "Veto" ja lukuisten lotjien sekä puutavaraliikkeen toimintojen tutkimisen.

Laivoja ja lotjia on ostettu ja myyty tiheään, joten on vaikea selvittää, että mikä asia on totta ja mikä ei. Mm Koski-laivojen historia ei ole niin selvää kuin on luultu. Laivoja on jatkettu ja korotettu, mutta laivoja myös myyty ja ostettu uusia tilalle, mutta laivojen nimet Koski ja Koski II ovat pysyneet samoina.

Lotjia myytiin mm vuonna 1919 kerralla 4 kappaletta Oy Kaukas Ab:lle.

Vuodesta 1912 alkaen ilmestyneet sanomalehdet eivät ole netissä julkisesti luettavissa, joten niitä voi lukea Suomessa vain muutamassa paikassa.

Mielenkiintoisimpia ovat lukuisat kirjeet, jotka liittyvät laivakauppoihin tai pyyntöihin päästä laivoihin tai lotjiin töihin.

Isoisäni veljen Evertin kirje Räisälän Unnunkoskelta on vertaansa vailla, kun hän hakee s/s Salmi-laivaan konemiestä kirjoittaen veljelleen siitä, että minkälaisen miehen tulisi olla. Hän meni laivan päälliköksi, kun S/S Salmi myytiin Räisälään. Aikaisemmin hän oli ollut s/s Partakosken kippari, mutta tämä alus myytiin Pietariin.

Evert oli s/s Partakosken ruotelissa, kun s/s Salmettar ja s/s Partkakoski 25.9.1914 törmäsivät rajusti yhteen Lappeenrannan Mikonsaarenselällä. Yhteentörmäyksestä on juttu muistaakseni Korsteenin numerossa 19 vuodelta 2004.


Lauri Pakkanen

En ko. laivoja tunne, pitää kaivaa arkistoja.

Jos samalla sattuu tulemaan vastaan tietoja Ilmari-laivasta, jonka omistivat taipalsaarelaiset A. Kilpiä ja myöhemmin J.W. Wåhrström, niin mieluusti kuulisin lisää. Linkki asioiden välillä on se, että Kilkkinenhän osti muistaakseni joskus 20-luvulla taas Mikko Kilpiän liiketoiminnnot, joka taasen oli kuuluisa laivanvarustaja.
Puulämmitys on kansalaistaito, joka kannattaa siirtää tuleville sukupolville. Pinon ei tarvitse olla komea tai erikoisen näköinen. Pääasia, että puuta poltetaan uuneissa.