maritimeforum.fi

Merenkulku => Muut alukset => Aiheen aloitti: Mikko-Oskari Koski - 15.03.2001, 18:45:54

Otsikko: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 15.03.2001, 18:45:54
Suomenlinnassa vaikuttava tuttu laivatyyppi on tehnyt merkittävää laivahistoriallista työtä modernisoidessaan entisestä hinaaja Poitsilasta asunto-ja huvialusta. Poitsila on nykyisellään aika mukavassa kunnossa.
Heräsi kysymys muista Suomeen sodan jälkeen päätyneistä jenkkien ylijäämävarastosta ostetuista hinureista eli ns.akuankka-hinaajista. Puolustusvoimat hankki niitä raivauslaivastoon toistakymmentä, muttei tarvinnut omassa liikenteessään yhteysaluksina kuin kolme, Purhan, Pyhtään (myöh.Pyhäranta) ja Pirttisaaren. Näistä ensinmainittu on nykyään Hernesaaressa kotiaan pitävä sukellustukialus, toinen turkulainen charteralus Famnen ja kolmas aikanaan Greenpeacenkin käytössä ollut Aura-hinaaja, josta ei ole muutamaan vuoteen kuulunut mitään. Näiden komentosillat ja keulapakat oli rakennettu joskus -50-luvun lopulla uudelleen, mikä muutti alusten ulkonäköä silmiinähden.
Poitsilaa muistuttavista sisaruksista Håkans on raiskannut vanhan Ferron melko totaalisesti ja Haminan kaupunki on siirtänyt Merikarhun eläkkeelle Patun Hyöky-laivan kaveriksi Tervasaareen. Tolvan on kuulemma jossain Saimaan vesistössä ja Alpo Oulussa. Mutta onko muita? Ja jos on, niin missä?
Otsikko: Re: Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 18.03.2001, 15:03:28
Tuoreimmassa Suomen Kuvitetussa Laivaluettelossa on kaikki Suomen hinaajat, joten hanki se kirja tai lainaa se kirjastosta, niin eiköhän asia sieltä selviä.
Otsikko: Re: Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 29.04.2001, 22:27:41
Toi Famnen on aika persoonallisen näköinen pieni matkustaja-alus, joten mun puolesta noista käytöstä poistetuista akuankka-hinaajista voisi tehdä samanlaisia matkustaja-aluksia. Sillä ne on paljon persoonallisemman(akuankkamaisen) näkösiä kuin nää Amiraalit, Omegat, Kingit sun muut tyypilliset vesibussit.
Otsikko: Re: Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 22.05.2001, 20:24:23
Poitsila on muuten muuttanut asemapaikkaansa Suomenlinnassa. Se ei enää makaa Varvinlahdessa telakan varustelulaiturissa vaan Ehrensvärdin kaijan vieressä.

Aura- ja Marina II-nimillä tunnettu Pirttisaari on kuulemma myyty Kotkaan jollekin ikuisuusprojektintekijälle, jonka edellinen korjattava liikenneväline oli ollut mopo... Onneksi aluksen runko on aika hyväkuntoinen, ainakin siinä Vihreiden vaalitoimistoaikana merenkulkupuolen perään katsoneen henkilön mukaan.

Rauma II ja Perämeri ovat lähinnä ne hinaajat, joiden nykyinen olinpaikka (tai onko sellaista edes?) olisi kiinnostava jäljittää.
Otsikko: Re: Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: wirrankoski - 23.05.2001, 16:50:21
Mikko-Oskari: PERÄMERI, ex A-4, ex ST-742, meni v. 1990 Ruotsiin. KS-Trucktrading Vaasasta kauppasi sen Ligustia Leasing Ab:lle Göteborgiin. ALus on Tukholmassa.
RAUMA II:sta (ex. STAR, N:o 4, ST-89) ei tarvitse enää haikailla; siitä tuli v. 1971 Hacklinin MARS II ja v. 1980 Håkansin FAKIR. Se romutettiin v. 1984 Naantalissa. Joten sen pituinen se...

t. WIrrankosken Rami
Otsikko: Re: Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 03.07.2001, 22:44:52
Aura-hinaaja, jonka uusi nimi on Normandia, on nähty Suokissa. Se oli parkkeerattu vaatimattomasti Merisotakoulun harjoitusalusten laituriin ja pyykit pantu kuivumaan pitkin ahteritäkkiä. Vähän ränsistyneen oloinen, mutta tunnistettavissa.
Omistaja ei ollut juttutuulella, mutta kertoi kuitenkin pitävänsä laivaa normaalisti Kotkassa. Kotipaikaksi on maalattu Lahti, ilmeisesti hänen vakituisen asuntonsa mukaan.
Otsikko: Akuankkahinaajista
Kirjoitti: Seppo Tapola - 26.01.2004, 19:19:25
Onko kellään mitään kansikarttoja Suomeen päätyneistä US Army hinaajista (Merikarhu, Poitsila tms.)?

Onko niin, että Suomeen on päätynyt vain näitä ST-luokan (Small Tug) hinaajia, eikä lainkaan LT-tyyppisiä (Large Tug)? Puhumattakaan US Navyn hinaajista, kuten YT-luokan hinaajat (Yard Tug).

Millainen koneisto näissä ST-hinaajissa muuten on?
Otsikko: Re:Akuankkahinaajista
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 26.01.2004, 19:22:45
http://www.slhy-laiva.net/laiva_32001.html
Otsikko: Re:Akuankkahinaajista
Kirjoitti: Seppo Tapola - 26.01.2004, 19:31:59
OK; kiitos osviitasta tietolähteelle. Vieläköhän tuota 2001 numeroa on saatavissa?
Otsikko: Re:Akuankkahinaajista
Kirjoitti: Miran Hamidulla - 26.01.2004, 21:22:17
Lainaus käyttäjältä: Seppo Tapola - 26.01.2004, 19:31:59
OK; kiitos osviitasta tietolähteelle. Vieläköhän tuota 2001 numeroa on saatavissa?
Sitä on jäljellä laatikoittain... ;)
Otsikko: Re:Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Pekka Laakso - 22.03.2004, 18:33:34
Tämän aamun Kymen Sanomat kertoo mielenkiintoisen suunnitelman. Sekä lahtelaisen Sami Alitalon (ilmeisesti nyt kuntoon saama) Normandia eli ex Pirttisaari ym., joka on lojunut Kotkan Länsisatamassa Valmetin alueella ja oululaisten Alpo aikovat tehdä yhteisen juhlapurjehduksen Ranskan Le Havreen sekä muualle Normandien maihinnousualueelle kesäkuussa tapahtuvan maihinnousun 60-vuotisjuhlan johdosta. Vaaralliselta, mutta kiehtovalta kuulostavan matkan pitäisi ensin suuntautua Visbyhyn, jossa oululaiset kohtaisivat Alitalon Normandian. Sieltä vanhat akuankat jatkaisivat Kielin kanavan kautta kohti Ranskanmaata.
Alitalo odottelee kuitenkin vielä sponsoreita tapahtumalle ja asiasta kiinnostuneet voivat lehden mukaan kysellä sitä häneltä myös suoraan alitalo@yahoo.com > muistaakseni (Anteeksi, jos meili on väärä. )

Toivottavasti hanke saa tuulta alleen ja historialliselta kalskahtava tapahtuma syntyy, ja ilman haavereita tietysti.  :)

Eikös tuo Alitalo ole myös SLHY:n jäseniä, niin ainakin muistelen Laiva-lehtien perusteella...  ::)
Otsikko: Re:Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Pekka Lappalainen - 22.03.2004, 23:30:01
Juttua Alpon suunnitelmista voi lukea täältä: http://www.fma.fi/media/merivayla/2004-1.pdf (http://www.fma.fi/media/merivayla/2004-1.pdf)
Sivut 16-19. Kuulostaa hienolta hankkeelta. Ei muuta kuin suotuisia tuulia, vaikka koneella menevätkin  ;) ;D
Otsikko: Re:Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Jukka Kaijanmäki - 24.10.2004, 00:34:47
Purha ( ST-476 ) irroittaa tänään 24.10. klo 1100 n. 20 seisontavuoden jälkeen Hernesaaresta ja siirtyy omin konein uuteen kotisatamaansa Porvooseen.
Vastoin eräiden tahojen tietojen vauhdin antaa alkuperäinen ja todella "jenkkityylisen" käyntiäänen omaava  pääkone Atlas Imperial.
Otsikko: Re:Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Ilari Hatakka - 25.10.2004, 18:22:52
Tiedän, että nyt et tarkoita ehkä juuri näitä, mutta Saimaalla on käsitykseni mukaan vielä ainakin kaksi hinaajaa, jotka on ostettu Normandia maihinnousun jälkimainingeissa. Tarina tosin taisi kertoa, ettei kaikki näistä ehtineet jostain syystä itse maihinnousuun mukaan.

Korjailkaa jotkut jos asiasta enemmän tiedätte, mutta mielestäni nuo Normandiasta myöhästyneet ovat Perkauksen töissä oleva Tarmo ja Savonlinnan seudulla tukkilauttoja vetävä Roteva.

Muistelen että myös Pohjois-Saimaalla lauttoja vetävä Arska olisi Normandiaa varten tehty.
Otsikko: Re:Kuinka monta akuankka-hinaajaa Suomessa on?
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 25.10.2004, 19:02:08
Arska (1943), Matti (1944), Roteva (1946), Tarmo (1943) sekä alkuperäisimmässä kunnossa, edelleen höyryllä liikkuva sisarensa Tommi (1943) ja nykyään pelkässä huvikäytössä oleva Liisa (1943) (Saimaalla siis yhteensä KUUSI luokan alusta) kuuluivat ns. TID-luokkaan. Osa aluksista työskenteli Normandiassa, osa Englannin satamissa.

Suomeen TID-hinaajia ostettiin vuonna 1947 yhteensä 14 kappaletta.

Edellä mainittujen lisäksi olemassa ovat vielä Kake (1943) nyt Eestissä, Rellu 2 (1943), tosin Perämeren pohjassa, Honka (1943) Oulussa, Bruno (1946), ravintelina Turku-Åbossa ja Minos (1943) Raumalla.

Ja sitten tärkein: nämä alukset EIVÄT ole AKU-ANKKAHINAAJIA! Ne taasen olivat jenkkilän ST-tyyppiä, siellä rakennettuja perinteiseen malliin. TID-hinurit tehtiin kaikki Englannissa.
Otsikko: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 29.10.2005, 16:44:43
Lainaus käyttäjältä: Juha_Kamarainen - 22.11.2004, 10:48:46
Toppilan Pukseeri ry:n liepeillä Oulussa kasaa pieni, mutta pippurinen työryhmä kirjaa ns. ylijäämähinaajista eli Suomeen USA:n armeijan selvittelyelimen (Office of the Foreign Liquidation Commissioner) kautta 1946 hankituista ST-luokan aluksista.

Parhaillaan on meneillään kotimainen arkistotyö ja historiallisen osuuden ensimmäisten jaksojen kirjoittaminen.

Olemme valinneet kirjoitusotteeksi tapaustutkimuksen, jonka kohteena on M/S Alpo (ex ST-335, DR-18, N:o 18)  mutta poimuttelemme mukaan laajemmaltikin tähän laivatyyppiin liittyvää aineistoa.
Teos tulee olemaan kaksiosainen: toisessa osassa esitellään historiaa ja toinen tarkastelee M/S Alpon kunnostusta ja matkaa Oulu - Caen - Oulu kesällä 2004.

Olemme kiitollisia kaikesta avusta ja tulemme sitä myös kainostelematta pyytämään.

Tällä hetkellä erityinen kysymys: Tietääkö joku, kuka alustyypin suunnitteli, milloin ja kenelle? Virallisesti tyyppi kaiketi tunnetaan paitsi USAT ST:nä myös tunnuksella Design 257 A.  Versioitahan Suomeen tuli 74-jalkaisia sekä 86-jalkaisia.  Ne olivat olleet Yhdysvaltain armeijan kuljetusjoukkojen rullissa.

Tarkoituksemme on saada aikaan teos, jota voi lukea maallikkokin, mutta joka tarjoaa kiinnostavia hetkiä myös merenkulkuun ja näihin aluksiin perehtyneille.

Itse kirjoittajana tunnen nöyryyttä aihepiirin edessä samoin kuin kunnoitusta aluksen eri vaiheiden miehistöjä kohtaan. Hauskojakaan piirteitä aluksen historiasta ei puutu, sen takaan!

Terveisin

Juha Kämäräinen
Toppilan Pukseeri ry:n koordinaattori
Oulu


http://kotisivu.suomi.net/juha_kamarainen/

Kämäräisen kirja on hyvinkin lukemisen arvoinen tietopaketti tämäntyyppisistä aluksista kiinnostuneille. Vaikka se hyvin runsaassa määrin keskittyykin Alpon sinänsä ainutlaatuisen Ranskanmatkan kuvauksiin -ja on mukaansatempaavasti sekä kirjoitettu että kuvattu- on se myös käyttökelpoinen hakuteos, joka vastaa tässä topicissa aiemmin esitettyihin kysymyksiin varsin tyhjentävästi. Järjestelmällisesti se esittelee alusten yhteisen merisodankäyntihistorian niin Normandiassa kuin sitten Suomen vesillä "ilman vihollista" eli miinanraivauksessa.   
Kirjan nimi on tietysti sikäli vähän harhaanjohtava, etä se antaa ymmärtää hinaajateemaa käsiteltävän laajemmaltikin, kuin vain akuankka-hinaajien osalta. Mutta ehkäpä on haluttu välttää tekijänoikeuskonfliktia suuren ja mahtavan, yli-imperialistisen Disney-konsernin kanssa... ;D
Alusesittelyn saavat osakseen kaikki jäljelläolevat suomalaiset alkuankka-hinaajat (suluissa raivaajakauden numero); Alpon (18) lisäksi Famnen (2), Merikarhu (13), Normandia (7), Poitsila (17), Purha (11) ja Tolvan (12) sekä Tukholmassa käytössä oleva isomman eli A-tyypin ainoa Itämeren alueella säilynyt yksilö Leo (A1). Itselleni oli lievä, mutta silti ikävä yllätys, että Ferro(14) oli Håkansilta eläköidyttyään pilkottu rautanauloiksi; siitä kun olisi vielä voinut saada ihan hyvän huvialuksenkin...
Otsikko: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Wirrankosken Rami - 29.10.2005, 18:24:46
Kirjasta on lyhyt "arvostelu" Laiva-lehden 3/05 -numerossa... ::)
Otsikko: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Juha Kamarainen - 16.11.2005, 21:35:32
Kirjan "Pienet hinaajat Suomessa: M/S Alpo Normandiasta Ouluun ja takaisin" nimen valinta oli aika vaikea pala. Lähdimme ajatuksesta, että "ST-hinaajat" rajaisi kirjan aiheen liian pienen joukon tietopiiriin. Se ei kävisi otsikkoon kuuluvasta tutusta käsitteestä eli teemasta. Toisekseen se olisi vähän hassu sikäli, että "ST" sisältää jo sanan hinaaja.

Näin ollen päädyimme "suomentamaan" ilmauksen ST ja takakansitekstissä selvensimme, että kyse ei ole mistä tahansa pienistä hinaajista vaan nimenomaan täsmällisesti ST-tyyppisistä jenkkidieseleistä eli akuankoista. Itselleni tuo nimitys muuten tuli tutuksi vasta tällä palstalla - nyt en muista käyttikö Bengt Sjöström sitä erinomaisessa artikkelissaan "Ylijäämähinaajat: uusi hinaajatyyppi sodanjälkeisissä satamissamme". Harkitsimme otsikkoon myös sanaa "ylijäämähinaaja", mutta hylkäsimme senkin liian spesifinä. Se olisi ehkä voinut myös sekoittaa Tid-hinaajat mukaan.

Toisekseen jouduimme miettimään pitkin matkaa sitäkin, kumpi tulee ensin - Alpo kotiseutuhenkisesti vai yleisempi ilmiö. Valinta oli, että ensin esitellään historia sekä luokan, Suomessa säilyneiden alusten että Alpon osalta ja toinen osa käsittelee Alpon matkaa Normandiaan touko-kesäkuussa 2004.

Parhaillaan muuten, kun luonnostelen esitelmää kirjamme syntyprosessista, palailevat kirjaprojektin aikaiset tunnelmat ja kokemukset (lokakuu 2004 - 6.kesäkuuta 2005) mieleen. Suosittelen lämpimästi laivakirjojen tekoa. Saa Ramikin arvioitavaa... Monella teistä on siihen paljon parempi tietopohja kuin minulla oli kun aloitimme.

Seppo Tapola mainitsi LT:t (Large Tug -tyypin hinaajat). Sivustolla http://www.nafts.net/armytugs.htm väitetään entistä A 1:tä eli nykyistä Leoa (Tukholmassa) LT-tyypin edustajaksi. Kyseessä on kuitenkin 86-jalkainen eli isompi ST. LT-hinaajia ei tullut Suomeen ainakaan vuoden 1946 erässä enkä ole myöhemmistäkään kuullut. Jopa ST:t tuntuivat olevan kansanhuoltoministeriön jossain vaiheessa tekemän arvion mukaan Suomeen liian isoja...mikä on jenkin "pieni hinaaja" oli sodanjälkeisessä Suomessa aikamoinen alus.
Otsikko: Re: Amerikkalaishinaajien Suomeen tulosta 60 vuotta – juhlakokoontuminen tulossa
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 02.08.2006, 16:27:30
Hinaajista ainakin Normandia (http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/?action=view&current=Stadi021.jpg&refPage=&imgAnch=imgAnch13) on nyt siirtynyt Suomenlinnaan Poitsilan (http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/?action=view&current=Stadi034.jpg&refPage=&imgAnch=imgAnch1) seuraksi. Onkohan Poitsilaa siirretty nykyiseltä paikaltaan vuosikausiin? Ainakin pohja näyttää tehokkaasti ruostuneelta - koskahan vajoaa?
(http://i51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/Stadi022.jpg)
(http://i51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/Stadi035.jpg)

Otsikko: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 02.08.2006, 16:58:11
Lainaus käyttäjältä: Kimmo Rantanen - 02.08.2006, 16:27:30
Hinaajista ainakin Normandia (http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/?action=view&current=Stadi021.jpg&refPage=&imgAnch=imgAnch13) on nyt siirtynyt Suomenlinnaan Poitsilan (http://s51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/?action=view&current=Stadi034.jpg&refPage=&imgAnch=imgAnch1) seuraksi. Onkohan Poitsilaa siirretty nykyiseltä paikaltaan vuosikausiin? Ainakin pohja näyttää tehokkaasti ruostuneelta - koskahan vajoaa?
(http://i51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/Stadi022.jpg)
(http://i51.photobucket.com/albums/f361/KimmoRantanen/Helsinki/Stadi035.jpg)

Lehtosen Mika veti kyllä Poitsilan runkoon kunnon maalikerrokset muistaakseni vuonna -99 tai 2000. Onko alus sen jälkeen käynyt kuivilla, ei ole tiedossani.
Otsikko: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Kullervo Sonninen - 02.08.2006, 22:01:04
Kotkassa oleva hinaaja on myynnissä ja siitä on olemassa myynti-ilmoitus jollain nettipalstalla. Hinta taisi olla jotaim 80000 euron paikkeilla.
Otsikko: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Jukka Kaijanmäki - 03.08.2006, 21:09:22
Normandia on vain käymässä Suomenlinnassa. Huomenna olisi tarkoitus lähteä jatkamaan matkaa nähtävästi Tallinnan suuntaan.
Alun perin oli tarkoitus järjestää ST-hinaajien Suomeen tulon 60-vuotisjuhlapurjehdus ja kokoontua Hankoon tulevana viikonloppuna.
Kävi kuitenkin niin, että Alpolle tuli muuta tekemistä ja Purha ei aivan tullut purjehduskuntoon. Merikarhu ei aikeistaan ilmoittanut ja kun Poitsila makaa lähinnä varastona Suomenlinnassa.
Näin ollen hieno ajatus kaikkine oheisohjelmineen kuihtui vain Normandian lipunnäyttöön Suomenlahden alueella.
Mitä aluksen myyntiin tulee, niin kaikkihan on tietysti mahdollista, mutta omistajaperheellä on kyllä tarkoitus seilata sillä Saimaalla ensi kesänä.
Otsikko: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Timo Renberg - 07.10.2006, 14:30:46
Yksi Akuankka-hinaaja (MS Famnen) tulee myyntiin Turusta. Taitaa vaan olla kova pyynti kun ei ole mennyt kaupaksi vaikka ostajakanditaatteja on käynyt katsastamassa aikaisemminkin. Harmi jos menee Suomen rajojen ulkopuolelle.
Vesibussi Merikotkakin tulee jälleen myyntiin.
(vai onko hintojen tarkastusta?)

http://www.djurgardsvarvet.se/ Myyntiin tulevat alukset
Otsikko: Vs: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Raine Taponen - 12.08.2007, 21:44:58
Tässä selasin valokuviani ja pisti silmään yksi, josta ajatus. Mahtaakohan olla suomen pieninhinaaja?  http://www.aijaa.com/v.php?i=825806.jpg R.T
Otsikko: Vs: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 12.08.2007, 23:20:40
Lainaus käyttäjältä: Raine Taponen - 12.08.2007, 21:44:58
Tässä selasin valokuviani ja pisti silmään yksi, josta ajatus. Mahtaakohan olla suomen pieninhinaaja?  http://www.aijaa.com/v.php?i=825806.jpg R.T

Pietarissa vuonna 1907 rakennetulla ja nykyään Loviisan merenkulkumuseon kokoelmiin kuuluvalla hinaaja Onnilla ei itseasiassa ole mitään yhteyksiä topicin aiheena oleviin ST-hinaajiin, joita siis hankittiin Normandian maihinnousun jälkeen Suomeen jenkkien ylijäämävarastosta...
Otsikko: Vs: Re: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Raine Taponen - 12.08.2007, 23:39:37
Lainaus käyttäjältä: Timo Renberg - 07.10.2006, 14:30:46
Yksi Akuankka-hinaaja (MS Famnen) tulee myyntiin Turusta. Taitaa vaan olla kova pyynti kun ei ole mennyt kaupaksi vaikka ostajakanditaatteja on käynyt katsastamassa aikaisemminkin. Harmi jos menee Suomen rajojen ulkopuolelle.
Vesibussi Merikotkakin tulee jälleen myyntiin.
(vai onko hintojen tarkastusta?)

http://www.djurgardsvarvet.se/ Myyntiin tulevat alukset

Kimmo Rantasen aiemmin mainitsemaan  "Normandian maihinnousuun liittyen" Miten nämä sitten ko. maihinnousuun liittyy Suomen Akuankka hinaajina? Tietääkseni  Merisotakoulun luennoilla näitä. Eikä sen koommin tuota postaamaani Nordströmmin Looviisalaista hinaaja Onnia mainita. Sen sijaan hinaaja Alpo osallistui muistaakseni ko. maihinnousuun josta aiemmmin palstalla. Mikäli suomesta osallistui useampia hinaajia mitkä ne olivat? Onko foorumilla merisotahistorioitsijoita jotka tietäis kertoa asiasta enemmän. R.T
Otsikko: Vs: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 13.08.2007, 14:39:27
Ensimmäinenkään suomalainen alus ei osallistunut Normandian maihinnousuun, vaan Suomeen ostettiin sodan jälkeen jenkkien ylijäämävarastosta tokka hinaajia, joita kutsuttiin yleisesti Akuankka-hinaajiksi. Näitä oli kahta eri tyyppiä.
Hinaajien alkuperäinen tehtävä oli paikata runsaita aukkoja laivastossa raskaan raivauskauden ajan ja kun mainittu työ oli tehty ne myytiin, kolmea poikkeusta (Purha, Pyhtää, nyk.Famnen ja Pirttisaari, nyk.Normandia) lukuunottamatta, jotka jätettiin armeijan huolto- ja kuljetusaluksiksi.

Normandian maihinnousuhistoriaan liittyneitä aluksia Suomen aluskannassa on toki ollut muitakin. Tunnetuimpina varmaan tss.Vking, joka Dinard-nimisenä toimi sairaalalaivana ja ms.Klara, jonka tehtävänä Plymouth Trade-nimisenä oli poimia merestä alasammuttuja lentäjiä.
Otsikko: Vs: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Raine Taponen - 13.08.2007, 14:58:33
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 13.08.2007, 14:39:27
Ensimmäinenkään suomalainen alus ei osallistunut Normandian maihinnousuun, vaan Suomeen ostettiin sodan jälkeen jenkkien ylijäämävarastosta tokka hinaajia, joita kutsuttiin yleisesti Akuankka-hinaajiksi. Näitä oli kahta eri tyyppiä.
Hinaajien alkuperäinen tehtävä oli paikata runsaita aukkoja laivastossa raskaan raivauskauden ajan ja kun mainittu työ oli tehty ne myytiin, kolmea poikkeusta (Purha, Pyhtää, nyk.Famnen ja Pirttisaari, nyk.Normandia) lukuunottamatta, jotka jätettiin armeijan huolto- ja kuljetusaluksiksi.

Normandian maihinnousuhistoriaan liittyneitä aluksia Suomen aluskannassa on toki ollut muitakin. Tunnetuimpina varmaan tss.Vking, joka Dinard-nimisenä toimi sairaalalaivana ja ms.Klara, jonka tehtävänä Plymouth Trade-nimisenä oli poimia merestä alasammuttuja lentäjiä.

Kiitän vastauksestasi ja aiemman kirjoitukseni oikaisusta. Tekstisi toi palstalle selvennystä asiasta jota jäin miettimään. Tässä aiheesta poiketen kysynkin. Onko tuo mainitsemasi ms.Klara sama alus joka on tai oli Aurajoen Martinsillan kupeessa joskus aikoinaan kummasteltavana? R.T
Otsikko: Vs: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Kimmo Rantanen - 13.08.2007, 15:03:36
Lainaus käyttäjältä: Raine Taponen - 13.08.2007, 14:58:33
Onko tuo mainitsemasi ms.Klara sama alus joka on tai oli Aurajoen Martinsillan kupeessa joskus aikoinaan kummasteltavana? R.T

Kyllä. Klarasta enemmän seuraavassa topicissa: http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=508.0 (http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=508.0)
Otsikko: Vs: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Jouni Hämäläinen - 10.01.2010, 20:51:51
Tämä näkyy olevan myyntilistoilla. http://www.maritimesales.com/PO10.htm
Otsikko: Vs: Suomen Akuankka-hinaajista
Kirjoitti: Mikko-Oskari Koski - 21.06.2018, 17:53:54
Lainaus käyttäjältä: S Liljeström - 15.06.2018, 21:45:27
Jäin miettimään, onko otsikoituja tai niiden läheisiä USA:ssa rakennettuja
sisaria enää missään aktiivipalveluksessa.
Poitsilaa näkee joskus Suomenlinnassa ja Helsingin edustalla olevassa
saaressa töijattuna, mutta lienee vapaa-aikakäytössä.
Onhan tässä langassa aiheesta jotain juttua vanhastaankin.
Alkuperäinen motiivi alusten hankkimiseen oli käsittääkseni se, että Suomenlahti ja muutkin merialueet oli pikaisesti raivattava miinoista, ja merivoimain silloinen aluskanta oli kovin heppoinen. Suomen Joutsen ja Ruotsinsalmi kelpasivat tukialuksiksi, vanhat tykkiveneet apualuksiksi, mutta lisätonnistoa tarvittiin. Hinaajia sai halvalla edellämainituista syistä, ja samoihin aikoihinhan samalta suunnalta ostettiin myös raivaustoiminnassa arvokkaiksi osoittautuneet puupää-raivaajat (Purunpää-luokka). Raivauskauden jälkeen armeija ei tarvinnut omiksi huoltoaluksikseen noista hinaajista kuin kolme, ja muut myytiin edelleen.
Nuo hinaajat olivat ilmeisesti ihan pystyviä jäissäkulkijoitakin, eivät tietenkään mitään jäänmurtajia, mutta eivät myöskään riitteeseen hyytyjiä. Tämän voisi päätellä esimerkiksi siitä, että suhteellisen monet Perämeren satamat saivat nauttia sarjan alusten palveluksista.