20h risteilyjen väheneminen Helsingissä Viron EU-jäsenyyden jälkeen

Aloittaja jonas, 11.11.2005, 15:06:59

« edellinen - seuraava »

jonas

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 11.11.2005, 00:31:34
Nyt saatan muistaa väärin, mutta eikö Vikingiltä jonkin aikaa myönnetty Cinderellan reitinvaihdon jälkeen että alus olisi kuitenkin sittenkin kannattanut pitää Hel-Tal reitillä?
Lainaus käyttäjältä: Ilpo Kuivanen - 11.11.2005, 12:04:27
Omasta mielestäni Vikingin olisi pitänyt jättää Cinderella ehdottomasti ajelemaan Hgin ja Tallinnan väliä. Romantikan suosio osoittaa minusta hyvin sen, että tuollaiselle olisi ollut tarvetta. Cinderella oli jo vahva brändi, kyllä se olisi tuossa kannattanut paremmin kuin Rosella, joka on ihan vääränlainen laiva vääränlaisessa käytössä tuolla välillä.

Niin, tässähän nyt täytyy taas muistaa, samoin kuin kaikkia näitä "Hurtigruten"-tyyppisiä spekulaatioita koskien se homma, että porukka on tällä hetkellä suht tottunut vanhoihin tuttuihin risteilytuotteisiin, jopa niin, että kaikki uudistukset aikatauluissa yms. voivat enemmänkin viedä asiakkaita, kuin tuoda niitä lisää. Jos tilanne Helsinki-Tallinna yöristeilyillä on se, että ne eivät kannata muuten kuin virolaisella miehistöllä ja uudella laivalla (Tallink), en usko että Viking teki itselleen hallaa viemällä Cinderellan pois.

Kyllähän Siljan Finnjet ja Operakin kyseiselle konseptille olisivat varmasti jääneet, jos tuo olisi niin suunnaton kultakaivos. Ylikapasiteetti tarkoittaa sitä, että tarjontaa on liikaa. Siihen voi vastata kehittämällä uudenlaisia tuotteita erilaisilla laivoilla, jotka nykyisessä vaikeassa tilanteessa onnistuvat harvoin hyvin. Tästä esimerkkeinä Siljan ja Tallinkin kokeilema liikenne Pietariin.

Ilpo Kuivanen

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 11.11.2005, 15:06:59
Niin, tässähän nyt täytyy taas muistaa, samoin kuin kaikkia näitä "Hurtigruten"-tyyppisiä spekulaatioita koskien se homma, että porukka on tällä hetkellä suht tottunut vanhoihin tuttuihin risteilytuotteisiin, jopa niin, että kaikki uudistukset aikatauluissa yms. voivat enemmänkin viedä asiakkaita, kuin tuoda niitä lisää. Jos tilanne Helsinki-Tallinna yöristeilyillä on se, että ne eivät kannata muuten kuin virolaisella miehistöllä ja uudella laivalla (Tallink), en usko että Viking teki itselleen hallaa viemällä Cinderellan pois.

Voi olla, mutta itse risteilytuotehan ei muuttunut miksikään, vaihdettiin vain Vikingin humppalaivasta Tallinkin vastaavaan. Suomalainen merimies on varmaan vielä vähän aikaa kalliimpi kuin virolainen. Cinderella nyt olisi kuitenkin ollut selkeästi enemmän risteilylaiva, sillä siis oli selvä konsepti. Samaa en voi sanoa Rosellasta. Minusta Viking ei ole oikein ymmärtänyt, mitä sen kanssa pitäisi tehdä. Se kun ei minusta ole kunnollisesti reittilaivaksi sopiva kuten ei myöskään risteilijäksi. Vertailun vuoksi esimerkiksi kunnollista tulosta tekevä suomalainen Nordlandia on konkreettisesti reittialus. Se ei oikeastaan edes yritä olla mitään muuta.

Laivoinahan minusta Cinderellalla ja Romantikalla ei ole paljoa eroa. Buffet, alacarte, baari, pubi, yökerho, hytitkin C-luokan puuttumista Romantikalla huomioimatta samankaltaiset. Ikä on ainoa, mikä nuo toisistaan erottaa. Rahtikapasiteetissa saattaa olla eroa, sitä en tiedä. Nythän Viking sanoo Cinderellasta vain, että sillä on sata parkkipaikkaa...

Kalle Id

Muistaakseni Cinderellan alkuperäiseksi autokapasiteetiksi annettiin 480 henkilöautoa tai 60 rekkaa. Romskun luvuiksi annetaan FoF:ssä 300 henkilöautoa ja 1000 lastimetriä, joten vertailua on paha mennä tekemään, mutta toisaalta laivat ovat lähes identtisen kokoisia ja käsittäkseni niissä on yhtä korkeat autokannet joten kapasiteettien pitäisi olla samaa luokkaa.

Silläkin uhalla että tästä ajaudutaan taas täällä velloneeseen Suomi vastaan Viro -keskusteluun, on pakko sanoa että suomen rekisterissä oleva Cinderella olisi todennäköisesti vetänyt kyytiinsä matkustajia jotka eivät Romantikalle tämän virolaisen miehistön vuoksi mene. Palvelun tasossa ei välttämättä olisi mitään todellista eroa, mutta nurkkapatrioottiset suomalaiset tuntuvat pitävän virolaisia töykeämpinä kuin suomalaisia.

Silja Operan ja Finnjetin risteilytoiminnasta samalla reitillä on todettava se, että Siljan laivat vetävät jokseenkin erilaista yleisöä kuin vikingin tai Tallinkin. Silja on maineeltaan kallis ja yläluokkainen, eikä vedä humpparisteilijöitä samalla tavalla kuin Tallink tai Viking. Kuten edellä on tässäkin asiassa kyse nimenomaan mielikuvista: Silja Operan risteilyt Tallinnaan ovat todellisuudessa halvempia kuin Romantikan (ja Operaa voisi pitää myös parempana laivana, se on tosin makukysymys. Joka tapauksessa laivojen tasossa ei ainakaan ole suurta eroa), mutta silti ollaan tilanteessa jossa Silja tulee vetämään Operan pois liikenteestä kannattamattomana kun taas Tallink rakennuttaa reitille uutta alusta vaikka edellisellä on ikää vasta viisi vuotta.

Miran Hamidulla

Suurin virhe, joka Cinderellan tai minkä tahansa muun aluksen kannattavuuden kohdalla tehdään on se, että pelkän runsaan matkustajamäärän perusteella uskotaan toiminnan olevan kannattavaa. Cinderellan tuote kuitenkin perustui siihen, että alukselle oli halvat hinnat ja ilmaislippujen hankkiminenkin sujui helposti. Matkustajat kuitenkin tuhlasivat rahojaan taxfree-viinaan niin paljon, että toiminnasta jäi voittoa käteen. Vaikka Viron alkoholi on halvempaa kuin Suomen eikä viinan verotus ole samalla tasolla kuin täällä tuntuvat ne Viron verotkin jo katteissa.

Tallink on pystynyt pitämään Romantikan hintoja korkealla siksi, että laiva on suhteellisen uusi. Siksi heidän oli myös järkevämpää investoida uuteen Helsingin laivaan, ja siirtää Romantika Tukholman laivaksi sensijaan, että Tukholman linjalle olisi tilattu kolmas laiva. Näin Helsingissä voidaan pitää korkeampia hintoja risteilyissä pidemmän aikaa uutuustekijään vedoten. Pitkällä tähtäyksellä Galaxykin kuitenkin vanhenee ja törmää samaan ongelmaan. Tämä voikin olla syynä siihen, miksi Tallink on niin hanakasti etsinyt Pietarin linjan ja Riian linjan kaltaisia uusia pitkiä linjoja, jotka ovat tulevaisuudessa paremmin suurelle risteilylautalle sopivempia, mikäli niiden toiminta saadaan pyörimään.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

Risteilybisnes on hirvittävän suhdanneherkkää. Parhaina iltoina olisi Tallinnan vesille taatusti montakin laivallista menijöitä edelleen, mutta kun vastapainoksi tulevat ne alkuviikon arkipäivät, jolloin matkaan saadaan houkuteltua puoli-ilmaisilla lipuilla jokunen eläkeläinen... Viking tajusi, ettei se kykene myymään tuotettaan Suomessa yhtä halvalla kuin Tallink ja vetäytyi siksi markkinoilta. Rosellasta ei risteilijäominaisuudessa kannata edes puhua.
Toisaalta kannattaa tietysti muistaa sekin, ettei risteilyn enää tarvitse kestää kahtakymmentä tuntia, jotta viinantuonti on luvallista. Edestakainen piknikki riittää ja sellaisen keikan voi tehdä vaatimattomammallakin aluksella.

Mutta suomalaiset ovat kuitenkin oppineet risteilemään pidemmänkin kaavan mukaan, joten ihan kaikessa muodossa ei laivamatkailua tälläkään sektorilla kannata näännyttää, sanoipa tuo yksi kauppakorkean proffa sitten mitä hyvänsä. Laiva on edelleen käypä konferenssipaikka ja vertaansa vailla oleva ympäristö esim.ryhmäseksiorgioille tuntemattomien kanssa.. 8)
Todellisen matkustus- ja rahdinkuljetustarpeen tyydyttämiseen ei toki tarvita kruisereita, mutta eipä noista palveluista varsinaista haittaakaan ole. Missä määrin Itämeren lyhytristilyihin sopivat, mutta rahdinkuljetuskyvyltään heikot alukset muille maailmanmarkkinoille kelpaavat, jää nähtäväksi. Veikkaisin, että muutama menee kaupaksi, mutta muutama ei millään.

Viinan voimalla kulkemisesta puhuttaessa kannattaa myös muistaa, että uusia Tallinkeja lukuunottamatta kaikki edelleen ajossa olevat alukset on rakennettu aikana, jolloin ostorajoitus oli: litra väkeviä, toinen viiniä tai kaksi litraa viiniä ja sikspäkki bisseä... ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950