Pohjois-Karjalan uittoyhdistyksen entiset hinaajat

Aloittaja Juha Pitkänen, 01.10.2010, 22:02:18

« edellinen - seuraava »

Antti Aho

Pamilo tuli Pohjois-Karjalan Uittoyhdistykselle 1956 Enso-Gutzeitilta Pentti-nimisenä ja muutettiin juuri tuolloin Pamiloksi. Oli dieselöity Laitaatsillassa muutama vuosi aiemmin. Pohjois-Savon Wanhojen Laivojen luettelossa ja nettisivuilla on tästä väärää tietoa. Pian Enso-Gutzeit myi Pohjois-Karjalan Uittoyhdistykselle toisenkin Pentin, 1956 Lypsyniemessä rakennetun, joka oli Pentti-nimisenä niin kauan kuin uittoyhdistystä palveli ja nyt löytyy Pihka-nimisenä Leppävirran laivalaiturista.

Hovinsaaren vaiheet ja nykytilannehan ovat täysin selvät, mutta sitä vaan kyselin että koska oli viimeinen katsastus työkäytössä, sillä tällä kohtaa minulla on sivistyksessä aukko. Sen taas tiedän koska se katsastettiin uudelleen eli toukokuussa 1984 Lieksassa Reijo Pasasen ja Heikki Martikaisen omistuksessa. Minulla kun ei ole aluksen kattilasta ammattiliikenteen ajoilta sen tuoreempaa katsastustodistusta kuin keväältä 1932, vaikka vielähän se 1960-luvulla käytössä oli. Taitaa olla muuten maamme nykyisistä toimivista höyrylaivoista ainoa alunperin polttomoottorikäyttöiseksi rakennettu.

Laimin myi Enso-Gutzeit Saimaan Lauttausyhdistykselle 1929 ja kun Pohjois-Karjalan Uittoyhdistys siitä muodostettiin (samassa saumassa kuin Savon Uittoyhdistyskin) 1930, siirtyi Laimi P-KU:lle, muutettiin 1961 proomuksi ja eri vaiheiden jälkeen päätyi 1984 Kosti Homasen omistukseen.

Erkki Tirkkonen

Laimin tietoihin lisää tarkennusta. PKU myi Laimin 29.4.1983 Tapio Kauppiselle. Aluksen kunnostukseen koottiin neljän miehen laivaisännistö. Laimi nostettiin kuiville Joensuun syväsatamaan jossa se isännistön toimesta hiekkapuhallettiin. Suoritetussa runkotarkastuksessa todettiin rungon vedenalainen osa kaipaavan uuden "pellityksen". Näin ollen laivaisännistö päätti laittaa Laimin myyntiin. Laivan osti Imatralle 15.12.1983 Kosti Homanen. Hän aloitti laivan kunnostuksen Niskalammen satamassa ja sai aluksen hienoon kuntoon. Muut tiedot ja kuva  Suur-Saimaan Wanhojen Laiwojen sivulla.

Antti Aho

...ja onkos mainitulla Kauppisella omistuksessaan Don Camillo -niminen huvipursi, joka on Pohjois-Karjalan Uiton entinen höyryvarppaaja Tyrjä? Nettiveneessä oli jokin aika sitten samaisella Kauppisella myynnissä Koitere, joka on niin ikään entistä Pohjois-Karjalan Uiton kalustoa, alun perin Gutzeitin Väliväylän varppaaja Jänkö (rak. 1891 Stenberg, Helsinki). Seisoi lopuksi pitkään Varkaudessa asuntoproomuksi muutettuna. Sitten Pohjois-Karjalan Uitolla oli Telkkä, alun perin Lehtonimessä rakennettu matkustajalaiva, sekin lopuksi proomu ja seisoi maissa Kuopion Kelloniemessä 1990-luvun puolivälistä aina 2000-luvun alkuun kunnes romutettiin.

Ja sitten on tämä: http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=9296.0

Ja myös Fredrika http://www.saaristolinja.com/alukset.php eli Lypsyniemessä rakennettu höyryvarppaaja Höytiäinen.

Erkki Tirkkonen

#18
Sama mies on kyseessä ja kaikki Antin mainitsemat asiat on oikein "päivitetty". Don Camillo on  Savonrannalla huvialukseksi muutettuna, tarkempi paikka jääköön tässä mainitsematta.  

Jari Laukkanen

Aimo ja Axel on kumpikin valmistettu vuonna 1959 Enso- Gutzeit Osakeyhtiön Lypsyniemen konepajalla Savonlinnassa.
Aimo No: 12228/1
Axel  No: 12228/2

Antti Aho

Ok! Kiitokset! Vielä kysyisin, mitkä olivat alkuperäiset koneet ja mitkä ovat koneet nyt?

Jouni Hämäläinen

#21
Veikaisin, B&W alpha 343 tarkistan
J. Juhani Hämäläinen
http://puumalanveneseura.fi/

Jouni Hämäläinen

Alkuperäiset koneet vm. 1959
Aimo, B&W Alpha 343 FKO N:o 8375
Axel, B&W Alpha 343 FKO N:o 8376
J. Juhani Hämäläinen
http://puumalanveneseura.fi/

Jouni Hämäläinen

Lainaus käyttäjältä: Erkki Tirkkonen - 03.10.2010, 09:51:54
No vot. Siinähän se Eero nyt on, "ruatsin lipun alla". Olenkin monesti miettinyt että missähän se on, kun ei ole vastaan tullut Saimaalla. Tieto Eerosta kiinnostaa muutaman yhteen nivoutuvan asian takia. Savon Uittoyhdistyksen hinaajat Aulis ja Eero olivat tuttu näky Leppävirrassa 1960 luvun alkuvuosina. Nerkoon katsastus papereissa lukee "Hinaaja Eeron apu-alus". Muistaakseni vuoden 1987 katsastuspöytäkirjassa näin mainitaan. Nerkoo on kuitenkin valmistunut vasta 1963 ja alkuvuodet "kuluivat" Iisalmen seutukunnalla. Kummallisen hytin värityksen on naapurimaan miehet valinneet. Mutta missä on Aulis, siinähän oli koneena "tuttu jumputtaja Burmaisteri". Ei ollut epäselvää mikä hinaaja nippua kiskoo Leppävirrassa Unnukalle kun Aulis kesäyönä ohitti kirkonkylän. Koneen ääni kuului hyvin kuultavana noin 5 kilometriä joka suuntaan.
PS. Hinaaja Eerosta löytyy hyvät kuvat Kantapuun kuvastosta hakusanalla "Hinaaja Eero".
Molemissa oli tai on? B&W alpha vm. 1958 Aulis m. N:o8377 ja Eero 8418 343 FKO
J. Juhani Hämäläinen
http://puumalanveneseura.fi/

Antti Aho

Tämä nyt poikkeaa aiheesta, mutta nuo B&W Alphat kiinnostavat. Eeron ja Auliksen sisaraluksessa Ahlströmin Otossa oli myös, mutta Tehdaspuun aikaan vaihdettiin Scaniaan (ei ole enää Eerossa ja Auliksessakaan noita koneita ja tuskin Axelissa ja Aimossakaan). Enso-Gutzeitin hinaajista ei B&W Alphaa tainnut olla kuin Sölvessä ja myöhemmin Kaipaassa.

J.F. Hackmanissa oli Burmaister ja Tehdaspuun Voikkaassa ja myöhemmin taisi olla Rotevassa myös. Ja Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksellä siis Aarossa, Aimossa, Arvossa, Axelissa ja Kulhossa. Siinäpä ne taitavat Saimaan hinaajien osalta ollakin. Perämeren dieselöidyissä höyryhinaajissa (Oulu, Kemi, Veitsiluoto) noita oli enemmänkin, mutta se on taas toinen juttu.

Erkki Tirkkonen

No olikos hinaaja Juha minkä firman "laeva". Lumiahon Ristohan sillä Kuopiossa ajeli. Koneena siinä oli Burmaister vielä silloinkin kun hän sen Tammisaareen myi. Oliskohan ollut heinäkuuta 2000

Antti Aho

Juha 2 oli entinen Kymi 55, Kymin Oy:lle tehty, hyvin samanlainen kuin Otto, Eero, Aulis ja lisäksi Keiteleen puolella kulkenut Myllykoski I (missähän lienee nyt?) ja Pellonraivaus Oy:n Pera 2. Kaikki Ahlströmin Varkaudessa tekemiä.

Jouni Hämäläinen

Lainaus käyttäjältä: Antti Aho - 20.10.2010, 21:23:51
Tämä nyt poikkeaa aiheesta, mutta nuo B&W Alphat kiinnostavat. Eeron ja Auliksen sisaraluksessa Ahlströmin Otossa oli myös, mutta Tehdaspuun aikaan vaihdettiin Scaniaan (ei ole enää Eerossa ja Auliksessakaan noita koneita ja tuskin Axelissa ja Aimossakaan). Enso-Gutzeitin hinaajista ei B&W Alphaa tainnut olla kuin Sölvessä ja myöhemmin Kaipaassa.

J.F. Hackmanissa oli Burmaister ja Tehdaspuun Voikkaassa ja myöhemmin taisi olla Rotevassa myös. Ja Pohjois-Karjalan Uittoyhdistyksellä siis Aarossa, Aimossa, Arvossa, Axelissa ja Kulhossa. Siinäpä ne taitavat Saimaan hinaajien osalta ollakin. Perämeren dieselöidyissä höyryhinaajissa (Oulu, Kemi, Veitsiluoto) noita oli enemmänkin, mutta se on taas toinen juttu.
Saimaalla olleita lisää, joku saattaa vielä puuttua?
Kaukas-Hagman, Yrjö 342 F N:o 5185- Poistettu. Kymi oy, Mikkeli Kymi 55 343-Vo N:o 8419. EG, Rutola 403-FLO N:o 5215.Veljekset Issakainen Anna (josta aijemmin käyty keskustelua) 343-F N:o 8513. Oy Kaukas Ab, Vili 342-F N:o 4816 Ja tietysti Arvo. Arvossa Ilmeisesti vanhin B&W Alpha käytössä olevista? Vm- 1952.
Ja jos jollain on tietoa että jossain lojuu tarpeettomana 300 sarjan B&W koneita, niin allekirjoittaneelle voi laittaa s- postia.
J. Juhani Hämäläinen
http://puumalanveneseura.fi/

Pekka Hömppi

Lainaus käyttäjältä: Antti Aho - 20.10.2010, 21:23:51
Tämä nyt poikkeaa aiheesta, mutta nuo B&W Alphat kiinnostavat. Eeron ja Auliksen sisaraluksessa Ahlströmin Otossa oli myös, mutta Tehdaspuun aikaan vaihdettiin Scaniaan (ei ole enää Eerossa ja Auliksessakaan noita koneita ja tuskin Axelissa ja Aimossakaan). Enso-Gutzeitin hinaajista ei B&W Alphaa tainnut olla kuin Sölvessä ja myöhemmin Kaipaassa.

P-KU:n hinaajista ohi mennään, mutta.
Gutzeitin entisistä hinaajista Rutolassa,(Kaipaan sisaralus), on nykyään B&W Alpha. Asennettu -80 luvun alussa, mikä sitten siinä oli alkujaan?

Jouni Hämäläinen

#29
Rutolassa nykyisin? Norskan kone 403- F Kotkasta. Alkuperäinen ilmeisesti B&W eli samanlainen.
J. Juhani Hämäläinen
http://puumalanveneseura.fi/