Viking Gracen mahdollinen sisaralus

Aloittaja Timo Tuomivirta, 13.08.2012, 14:02:21

« edellinen - seuraava »

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Junno Pekola - 22.04.2014, 22:54:20
Olenpas tosi skeptinen ja negatiivinen ja kyseenalaistan  :deal:

Siitä vaan. Nyt sitä tarvitaan, kun mopo on karannut hiukan käsistä realismin suhteen.

Lainaus käyttäjältä: Junno Pekola - 22.04.2014, 22:54:20
Riittäisikö kysyntä muka Cindylle, Rosellalle, Gracelle ja Amorellalle Turun ja Tukholman välillä?  Amorellan poisottamista ehdottaneilta voisi kysyä, onko taloudellisesti järkevää ajaa kahdella polttoainetta kuluttavalla ja kaksi miehistöä tarvitsevalla aluksella n. Gracen suuruinen poppoo rahtia ja matkustajia, Cindy vielä ilman matkustajavaihtoa (kun VL:n suurin kate on juuri Taxfree ja ravintolamyynnissä)?
Vastaus: Ei riittäisi. Eikä olisi järkeä. Vaatisi oikeat laivat, kuten vaikka Stenan nykyiset Puolan sisarukset (tjsp) korvaamaan molemmat nykyiset laivat.

Lainaus käyttäjältä: Junno Pekola - 22.04.2014, 22:54:20
Oman käsitykseni mukaan juuri Amorella on erinomainen rahdinkuljettaja ja on toiminut tehokkaasti reitillään. Olenko nyt ymmärtänyt jotakin väärin?

Et ole. Jos sillä jotakin ongelmaa on, se on lähinnä liian pieni rahtikapasiteetti.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 22.04.2014, 23:06:12
Vastaus: Ei riittäisi. Eikä olisi järkeä. Vaatisi oikeat laivat, kuten vaikka Stenan nykyiset Puolan sisarukset (tjsp) korvaamaan molemmat nykyiset laivat.

Et ole. Jos sillä jotakin ongelmaa on, se on lähinnä liian pieni rahtikapasiteetti.

Yksinkertainen ratkaisu: Grace II, joka korvaa Amorellan ja Cinderellan? :D
Tukholmasta risteilijät tietenkin pääsee silloin Turkuun :)

Amorella kelvannee Tallinnan reitille, jos Isabellakin olisi kelvannut.

Sami Tikkanen

http://www.ts.fi/uutiset/talous/568703/Viking+Linen+seuraava+laiva+sittenkin+Helsingin+reitille
jos tj nuo päättää niin en tietenkään tiedä sitten, mitä nykyinen tj Hansen tuumaa vai tuumaako mitään.

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 22.04.2014, 23:42:54
Yksinkertainen ratkaisu: Grace II, joka korvaa Amorellan ja Cinderellan? :D

Tämä olisi varmaan hyvä ratkaisu, jos voitaisiin luottaa siihen, että tukholmalaiset kruisailijat täyttävät aluksen matkustajatilat kokonaan. Näin ei kuitenkaan tapahtune. Kuten jo aiemminkin on todettu, olisi aamukäyntiaikoja myöhennettävä nykyisestä, jos haluttaisiin kyytiin runsaasti todellisia matkustajia tai päiväristeilijöitä. Tukholman risteilytuotteen kannalta Amorellan nykyinen aikataulu on huono kovin myöhäisen STO-käyntinsä takia. Parannus tässä mielessä onnistuisi vain heijaamalla koko pakettia aiempaan ja korvaamalla MHQ:n käynti Pitkällänenällä (ajat siis ne, jotka pari viestiä sitten mainitsin). Joka vuorostaan veisi ne loputkin tarvematkaajat ja heikentäisi päiväristeilytuotettakin liikaa; näinhän Galaxyn kohdalla on jo käynytkin.
Mutta jos tarvematkaajat ja päiväristeilijät oikeasti koettaisiin niin tärkeäksi kohderyhmäksi, että niitä katsottaisiin aiheelliseksi palvella, voisi Rosellan kokoluokkaa olevan päivälautan rakentaminen tämän pariksi TKU-LNS-KPS-MHQ-reitille olla myös ihan mielekäs ajatus.

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 22.04.2014, 23:02:43
En oikein ymmärrä miten Rosella voisi tehdä rahaa, kun kerran Finnlink ei pysty nykyisellään täyttämään Grimaldin toivomuksia kannattavuudesta.

Kaipa rekkojen vieminen nollatuloksella TKU-KPS (vv) olisi kuitenkin parempaa bisnestä kuin jatkuvasti tappiollinen seilaaminen Ahvenanmerellä puolityhjänä?
Grimaldi voi parantaa omien alustensa kannattavuutta poistamalla niistä yhden, jolloin -ainakin loogisesti ajatellen- jokaisen käyttökatteen pitäisi nousta.

Vuorokehityksessä voi tapahtua isokin muutos polttoaineiden hintojen noustessa, jolloin vajaisiin kuormiin ei yksinkertaisesti ole varaa. Kenties ympäristömääräyksiäkin tiukennetaan, jolloin vuoron ajamiseksi pitää olla tietty täyttökate. Silloin varausten myyminen kilpailijalle ja oman yksittäisen vuoron peruuttaminen ei ole ollenkaan niin mahdottomalta kuulostava ajatus kuin nykyään, olivatpa kilpailuviranomaiset siitä sitten mitä mieltä tahansa.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Arto Papunen

Toisaalta voidaanko ajatella, että antaa niitten halvalla mukaan tulevien risteilijöiden mennä kilpailijoille, nyt on 2500 hyttipaikkaa Cintulla ja 1946 Amorellalla(=yht 4446 yösijaa) jos tuosta saataisiin kokoajan hyttipaikoistaan täynnä oleva yksi laiva vaikka sillä Gracen määrällä niin olisihan se kustannustehokasta.

Mutta mielestäni Rosella on yksi sivuongelma koko asiassa, alus on vanha ja onko muuta vaihtoehtoa kuin myydä se, ei se ikuinen ole ja MAA-KAP ei kultakaivos ole,
Turkuun liikennöinti on siis vaihtoehto mutta jotenkin vaan kuulostaa oudolta laittaa se nyt yöliikenteeseen kun on saatu kutosen hytit pois.

Mutta mihin uutta suunniteltaisiin nyt on toinen asia, nyt on kuitenkin annettu ymmärtää ensin että sisaralus on ropaxiksi laskettava Amorellan tilalle ja että Turun toinen laiva on pienempi ja toinen suurempi. Sitten oli että tulisi sisaralus ja nyt uutta olisikin tulossa Helsinkiin. Millä reitillä uudisalus tulisi eniten tarpeeseen, ottaen huomioon että tulisi polttoainesäästöjä, mahdollisuus LNG:hen, enempi rahtitilaa ja voiko uusi laiva saada toisen laivan tuottamaan toiselle reitille paremmin.   

Tietysti mielessä välillä olisi että, Eckerön ja Vikingin yhteistyöllä saataisiin kuviota selkeämmäksi Ruotsin suunnalla (=vähemmän laivoja ja vuoroja) ja Tallinnan liikenteeseen tasaisempi kilpailu.

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 23.04.2014, 12:16:09
Tämä olisi varmaan hyvä ratkaisu, jos voitaisiin luottaa siihen, että tukholmalaiset kruisailijat täyttävät aluksen matkustajatilat kokonaan. Näin ei kuitenkaan tapahtune.

Olettaisi, että täyttävät ainakin paremmin yhden laivan (miinus reittimatkustajat) kuin nykyiset kaksi laivaa ::)

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 23.04.2014, 12:16:09
Kuten jo aiemminkin on todettu, olisi aamukäyntiaikoja myöhennettävä nykyisestä, jos haluttaisiin kyytiin runsaasti todellisia matkustajia tai päiväristeilijöitä. Tukholman risteilytuotteen kannalta Amorellan nykyinen aikataulu on huono kovin myöhäisen STO-käyntinsä takia. Parannus tässä mielessä onnistuisi vain heijaamalla koko pakettia aiempaan ja korvaamalla MHQ:n käynti Pitkällänenällä (ajat siis ne, jotka pari viestiä sitten mainitsin). Joka vuorostaan veisi ne loputkin tarvematkaajat ja heikentäisi päiväristeilytuotettakin liikaa; näinhän Galaxyn kohdalla on jo käynytkin.

Nopeampi laiva (25..27 kn 'pikalaiva' 20 kn Amorellan tilalla) antaisi tietysti vähän säätövaraa lähtö- ja tuloaikoihin; päivävuoro ajettaisiin 'täysillä' ja yövuoro vastaavasti hitaammin, mikä olisi muutenkin varmaan kaikkien matkustajien kannalta hyvä muutos. (Näinhän Kapellskärin vuoroilla muistaakseni ajettiin, mutta lyhyemmällä reitillä se oli mahdollista hitaallakin laivalla.) Päivävuoron mahdollinen myöhästyminen vaikeiden sää- tai jääolojen vuoksi voitaisiin kuoroa kiinni yöllä, joten koko pakka ei ainakaan nykyistä helpommin sekoaisi. Paljonko tuo sitten antaisi säätövaraa suurelta osin saaristossa kulkevalla TKU-STO reitillä, on vaikeampi arvioida.

Kalle Id

Turun-linjalla pitää toki muistaa se, että valtaosa matkasta ajetaan saaristossa nopeusrajoitusten alaisena. Eli nopeampi alus ei merkittävästi vaikuttaisi aikatauluihin - ellei sitten tehdä valtavasti nopeampaa, jolla saataisiin iso aikasäästö niillä pienillä pätkillä jossa voidaan ajaa urku auki. Tämä ei nykyisillä polttoainehinnoilla liene realistista...

Marko Manninen

Turku-Ahvenanmaa-Ruotsi välin liikenteeseen kustannustehokkain vaihtoehto olisi Grace II tilaaminen ja asettaa se Amorellan aikataululle kulkemaan. Amorella myyntiin ja Cinderella Helsingin risteilyliikenteeseen. Säästö kohteita on useita: polttoaine, miehistö, yhden laiturin käyttö Tukholmassa. Siitä olisi varmasti hyötyö, kun/jos siirto uuteen Värtaniin on tulevaisuudessa.

Rosellan liikenne on Vikingin riippakivi, mutta sitä ei ole haluttu lopettaa. Varmasti pääkonttorin sijainti vaikuttaa kummasti asiaan. Rosellalle varmasti löytyy uusi omistaja esim. välimereltä.

Ilta lähtöjen aikaistaminen ja aamu lähtöjen myöhäistäminen olisi todella kaivattu juttu reitille. Päivällinen käynti pitkänenässä olisi ratkaisu siihen. Satamaan mahtuisi peruttamaan pari Gracea ja piknic risteilijöiden vaihto laivasta toiseen. Missäköhän hintahaitarissa mentäisiin pitkännenän remontissa, jos edellä oleva olisi mahdollista? Ja miten päivällinen käynti siellä vaikuttaa aikataulejen keskittämiseen juuri sinne.

Cinderellan asettaminen tallinnan välille risteilee toisi tälle markkinalle uutta eloa. Autokantta voitaisiin käyttää ainoastaan linja-autojen ja henkilöautojen yli viemiseen.

Tulevaisuudessa jos/kun Mari ja Gabbi on vaihto vuorossa. Pitäisin kokeilemisen asvoisena juttuna Fjord Linen kaltaista kesällistä lisäkapasiteetti juttua. Aurinkokannet muutettaisiin lasitettuihin tiloihin ja lämpimänä aikana ne voidaan avata. Laivan ylimpään kerrokseen saisi reitti matkustajille kesäksi isot tilat. Normaaleihin sisätiloihin ei silloin tarvisi tehdä niin radikaalisia päivälaiva tyylisiä ratkaisuja. Vikingillä olsi tässä neljä lähtöä päivään Tallinnaan XPRS, NB I/II, Cinderella, XPRS. Mutta tämä idea menisi helposti vuoteen 2020. Siihen mennessä pitää mennä vanhoilla.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Mikko-Oskari Koski

Rosellan ja Cinderellan kohdalla on kuitenkin muistettava, että Vikingin on ajettava ne itse loppuun. Mistään maailmankolkasta ei löydy varustamoa, joka niistä suostuisi maksamaan sellaisia summia, joita Viking katsoo olevansa niistä vailla. Sikäli niiden toiminnan tehostaminen olisi hyvin perusteltua. Uudisalus kun olisi rahoitettava ainakin osittain vanhan tonniston myynnillä; tämän viisauden laiminlyöntihän vaikutti aikanaan osaltaan Myrsteninkin kohtaloon.
Toisaalta Turun linjaa voisi kehittää myös niin, että seuraava uudisalus olisikin ropax, eli Kreisin kaltainen kruiseri, jonka autokansitila oli ratkaisevasti isompi. Tämä sijoitettaisiin Turun iltalähtöön, jota ei ajettaisi Tukholmaan asti, tällöin tiukka kääntöaika ei rajoittaisi autokannen kokoa, koska Kapellskärin linjalla voidaan molemmissa päätteissä olla kiinni pari-kolmekin tuntia. Tukholman kruiseriksi (ja Turun aamuyön käynnille) vapautuisi -yllätys yllätys: Viking Grace! Puheet kolmannen aluksen tarpeellisuudesta rahtiperusteella voitaisiin ainakin unohtaa, eikä Kapellskärin vuoro olisi tarvematkustuksenkaan kannalta huono, koska päivälähtö Ruotsista olisi aikataulultaan inhimillinen. Uudisalus palvelisi myös Suomen ja Ahvenanmaan välistä rahtitarvetta, jolloin Fjärdvägenistä päästäisiin eroon (sekään ei ole enää ihan uusi).

Itse en usko neljäntoista viikottaisen TKU-STO-vedon välttämättömyyteen kahden varustamon kohdalla, varsinkaan kun rahtia imee vielä naapurissa Finnlines. Mutta kumpi kaksikosta Viking ja Tallink uskaltaa ensimmäisenä ottaa järjen käteen ja lisätä ainakin hiljaisen kauden kuukausiohjelmaansa säännöllisesti toistuvia huoltopäiviä..?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Asiaa pähkäiltyäni alan itse olla vähän sitä mieltä, että Vikingin Turun-linjan (tai oikeastaan koko Turku-Ahvenanmaa-Ruotsi -paketin) tulevaisuutta on turha pohtia ennenkuin tiedämme miten käy Helsinki-Tukholma -linjalle päästörajoitusten tultua voimaan 2015 alusta. Helsingin-linja on jo vuosia ollut Vikingillä taka-alalla ja polttoainekustannusten noustessa ei ole mitenkään varmaa, että varustamo haluaa edelleen liikennöidä linjaa. Jos Helsingin-linja suljetaan tarkoittaa se sitä, että ainakin osa nykyisestä Helsinki-Tukholma tarvematkustuksesta ja rahdista siirtyy Turun-laivoille. Siinä tilanteessa Turussa ongelmana ei välttämättä enää olekaan ylikapasiteetti (edes talvella), vaan kapasiteetin puute.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 30.04.2014, 14:20:11
Kumpi kaksikosta Viking ja Tallink uskaltaa ensimmäisenä ottaa järjen käteen ja lisätä ainakin hiljaisen kauden kuukausiohjelmaansa säännöllisesti toistuvia huoltopäiviä..?
Tallinkille tämä olisi tietysti paljon yksinkertaisempaa, koska käytännössä identtiset laivat mahdollistaisivat esim. perinteisen maanantain seisontapäivän ilman ongelmia. Grace-Amorella -kaksikko ei tähän käytännölliseen järjestelyyn ihan taivu.

Tauno Hermola

Olikohan Vikingiltä virhe aikanaan lopettaa Naantali-Kapellskär, kun nyt kilpailija hyppii sieltä silmille.

Helsinki-Tukholma linjan Viking ehkä voi lopettaa, mutta jos ote rupeaa lipsumaan Turku-Tukholma linjalla, se alkaisi jo olla lopun alkua Vikingille; en usko, että antavat tärkeimmän tuotteensa pahemmin rapautua. En yllättyisi, jos seurava uudisrakennus kuitenkin lopulta tulisi Turku-Tukholma reitille.

Arto Papunen

Odottaisin nyt kesän Tallinnan kokeilun tulosta, kuinka matkustajamäärät elävät esim kuinka paljon on Tukholma-Tallinna matkaajia. 

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Tauno Hermola - 01.05.2014, 21:40:32
Olikohan Vikingiltä virhe aikanaan lopettaa Naantali-Kapellskär, kun nyt kilpailija hyppii sieltä silmille.
Oli, mutta Myrstenin konkurssin jälkeen ei muutakaan vaihtoehtoa ollut, kun ei ollut riittävää määrää laivoja. Tai virhe oli siis isojen liikennevolyymien poisto Kapellskäristä.

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 30.04.2014, 15:25:10
...miten käy Helsinki-Tukholma -linjalle päästörajoitusten tultua voimaan 2015 alusta. Helsingin-linja on jo vuosia ollut Vikingillä taka-alalla ja polttoainekustannusten noustessa ei ole mitenkään varmaa, että varustamo haluaa edelleen liikennöidä linjaa. Jos Helsingin-linja suljetaan tarkoittaa se sitä, että ainakin osa nykyisestä Helsinki-Tukholma tarvematkustuksesta ja rahdista siirtyy Turun-laivoille. Siinä tilanteessa Turussa ongelmana ei välttämättä enää olekaan ylikapasiteetti (edes talvella), vaan kapasiteetin puute.
Jos HEL-STO tosiaan lakkautettaisiin, se lisäisi liikennetarvetta Turun linjoilla. On kuitenkin melko epätodennäköistä, että kumpikaan varustamoista heittäisi tällä reitillä pyyhettä kehiin, koska oletusarvoisesti toinen kuitenkin jatkaisi, ja voisi määritellä hintatason monopolioperaattorina. Jatkuva päivittäinen liikenne reitiltä varmaan jossain määrin katoaakin, mikä taas lisää rahdin kapasiteettitarvetta Turussa. Tallinkin tilanne on tässä kohdassa sikäli helpompi, että sillä todennäköisesti olisi kuitenkin päivittäinen lähtö joko Helsingin tai Tallinnan ja Tukholman välillä, mikä taas Vikingillä saattaisi olla ongelmallisempi säädettävä. Mutta saamme nähdä...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 02.05.2014, 01:01:02
Jos HEL-STO tosiaan lakkautettaisiin, se lisäisi liikennetarvetta Turun linjoilla. On kuitenkin melko epätodennäköistä, että kumpikaan varustamoista heittäisi tällä reitillä pyyhettä kehiin, koska oletusarvoisesti toinen kuitenkin jatkaisi, ja voisi määritellä hintatason monopolioperaattorina.

Olen tästä täysin eri mieltä. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että Vikingin pitäisi ajaa HEL-STO alas mahdollisimman nopeasti ja satsata Tallinnaan ja Turun/Ahvenanmaan/Ruotsin-liikenteeseen. Tuo monopoliaseman antaminen kilpailijalle on sikäli harha, että kilpailu reitiltä ei katoa mihinkään. Ilman autoa matkustavalle on tarjolla valtava määrä lentoyhteyksiä useilla yhtiöillä, osa hyvinkin edulliseen hintaan, ja perilläoloajan voi päättää täysin joustavasti oman mielensä mukaan. Automatkustaja taas voi aivan yhtä mainiosti ajaa Turkuun ja sieltä laivaan. Pelkästään risteilyä halajavia on niin niukasti nykyään, että hinnankorotusmahdollisuudet ovat äärimmäisen rajalliset. Ainakaan omien havaintojeni mukaan Serenaden uusiminen ei näy hinnoittelussakaan millään tavoin, eli risteilyjen hintoja ei saatu hilattua ylöspäin.

Kaiken huipuksi Tukholma on nykyisellään jo hyvin epämielenkiintoinen kaupunki. Sellaisia kaupunkeja on nykyään erittäin helposti Helsingistä saavutettavissa, joihin matkustaa edullisemmin kuin Tukholmaan ja varsinkin elää paikanpäällä huomattavasti edullisemmin kuin Tukholmassa.

Mikko-Oskari Koski

#179
Laivamatkalle tuotteena lentokone ei ole mikään vaihtoehto. Sitä käyttävät vain sellaiset matkustajat, jotka muutenkin lentäisivät -on nimittäin paljon sellaisia asiakkaita, joille ajatus yön yli kestävästä laivamatkasta on niin vastenmielinen, että he mieluummin kiduttavat itseään sen tunnin paineilmatuubissa. Meitä on sikäli joka lähtöön.
Toisaalta laivafirmatkin voisivat käyttää markkinointia hyväkseen ja houkutella ilmojen teille karanneita asiakkaita takaisin merelle. Esimerkiksi Finnlinesin kyyti varmasti kelpaisi monelle ränttätänttäkruiseri-allergikolle, mutta tuotetta ei joko tunneta tai sitä ei voida käyttää, kun ei ole autoa -tai sekä että. Kuten monesti on todettu, tällainen tuote olisi Vikingillekin markkinavaltti, jos sellainen osattaisiin Turun liikenteen kolmanneksi laivaksi tunkea.

Se on totta, ettei HEL-STO ole nykyisellään kovinkaan kehityskelpoinen linja. Mutta silti Vikingiltä olisi idioottimaisuuden huippu antaa Suomenlahden ja Ruotsin välinen liikenne Tallinkille sen sijaan, että itse poimii tästä kakusta edes ne mansikat, jotka siitä voi irrottaa. Tallinkillakin on tässä kohdassa miettimisen paikka, sillä Sere ja Symppa ovat kalliita aluksia ylläpidettäviksi jatkuvasti päivät pitkät satamissa tyhjänpantteina seisten -sellaiseen liikenteeseen Vikingillä ei missään tapauksessa ole varaaa, eikä varmaan pian enää Tallinkillakaan.
Linjan kehittäminen vaatii ehdottomasti liikennettä Tukholmasta sekä Helsinkiin että Tallinnaan. Laivanvaihto Helsingissä ei ratkaisuna toimi, sitä on nyt tarpeeksi monta vuotta kokeiltu. On tietysti totta, että päivämatkustukseen Mariella ja Gabriella eivät ole kovin hyviä ratkaisuja, mutta vielä huonompi on antaa asiakkaat kilpailijalle. Tämän kesän koepallo antaa varmasti suuntaa siitä, mihin mennään jatkossa.
Viron ja Ruotsin väliset rahtimäärät ovat kohtalaisia, eikä ole yhdentekevää, kuka ne kuljettaa -Vikingin osuus niistä voisi hyvin olla jopa 10-20 prosenttia, minkä myötä liikenne saattaisi olla jo olla kannattavaa. Koska käyttökatteen on oltava mahdollisimman korkea, voi Suomenlahden ja Tukholman välisen liikenteen tulevaisuutta pitää todennäköisenä jos kuvion kaikki osaset toimivat, mutta uudisrakennuksen tekemistä tähän liikenteeseen sitä vastoin ei.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950