Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

Aloittaja Miran Hamidulla, 01.04.2001, 00:56:15

« edellinen - seuraava »

Mika Peltonen

Kaita stoppasi eilen. Saariin kuljetaan jäitse, kevyemmällä kalustolla... maitovuorojen hoidosta ei tietoa

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 21.02.2010, 15:43:00
Yllättävää on, ettei Kaitalle ja Kivimolle ole ilmoitettu mitään poikkeusjärjestelyjä. Ainakin maitoauton roudauksen takia molemmat ovat varmasti liikenteessä, mutta pystyvätkö ne todella normaaleihin kulkuvuoroihinsa?
y/a Kivimo liikennöi tällä hetkellä vain Teersalo-Rauhala reitillä, muut reitit on seis.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kari Nummela

On todella sikamaista lopettaa yhteysalusliikenne ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta ja jättää kymmenet taloudet enemmän kuin pulaan.
Järjetöntä. >:(

Mikko-Oskari Koski

Eiköhän se asiakasryhmä, joka yhteysliikennettä aktiivisesti todella tarvitsee, ole koko sen ajan, mitä meren jäätymisprosessi on kestänyt, ole hyvin tarkkaan tiedostanut, missä mennään. Ulkopuolisillekin on jakelussa ollut informaatiota mm.täällä: http://portal.fma.fi/sivu/www/fma_fi/yhteysalusliikenne/aikataulut
Puhelinkin on jo keksitty.

Ja jokainen, joka on säätilaa seurannut, on voinut olla varma siitä, että ainakin jotain poikkeusjärjestelyjä on.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Ari Leskinen

Merivartiosto pelasti epäonnisen
ilmatyynyaluksen matkustajat Nauvossa

Turun Sanomat

Nauvon merivartijat pelastivat kaksi matkustajaa ja ilmatyynytaksin kuljettajan kylmettymiseltä maanantaina Nauvon eteläpuolella. Turun meripelastuskeskus sai iltapäivällä ilmoituksen hajonneesta aluksesta Fårön ja Bodön välisellä jääalueella. Ilmatyynyalus oli kuljettamassa kahta matkustajaa saaristosta mantereelle kun siitä oli kesken kaiken rikkoutunut moottori.

Paikalle hälytettiin saaristossa partioinut Nauvon merivartioaseman ilmatyynyalus. Se ehti hätiin vasta kahdessa tunnissa, mutta sai matkustajat ja kuskin turvaan ennen paleltumista. Kolmikko evakuoitiin Nauvon Pärnäisiin. Tapahtuma-alueella oli pakkasta noin 14 astetta ja sen purevuutta lisäsi ankarahko lounaistuuli.

Moottorivikainen ilmatyynyalus sai jäädä jäälle odottamaan sopivia varaosia ja korjaajia.
Merellä vietetty aika ei lyhennä elämää !!

Laita samaan paikkan takaisin !!

Kari Nummela

Mikko-Oskarin kommentti on varmaan henkilöltä joka ei koskaan ole asunut talvea saaressa.
Asiantuntematon.
Viime lauantai aamuna soittaessani laivalle sanottiin, että normaalisti ajetaan. Kahden tunnin päästä kun saavuin laiturille sanottiinkin, että liikenne lopetettu. Soitto tuli.
Tutki tässä sitten jäätilannetta ja aikatauluja Mikko-Oskari !

Ville Walden

Itse yli 20-vuotta saaressa asuneena, ja yhteysaluksia ajaneena (ja korjanneena), voin sanoa Karille, että olosuhteet ovat nykyiselle kalustolle ylitsepääsemättömät, ja ihme, että ovat näinkin kauan pystyneet ajamaan. Eräänäkin päivänä olin "pilkillä" Iniön eteläpuolella, kun Jurmo II yritti ajaa reittiänsä. Alus meni 20m eteen, 10m taakse, 20m eteen jne jne. Ja eräältä toiselta saaristolaiselta kuulin, että Jurmo, Rosala ja Falkö vuotaa jo vettä hitsaussaumoista kun jäät ovat runnelleet runkoa  :o
Pitäisikö sen miehistön sitten laivaansa jäätä pitkin työntää vai???
Telakkamies on eri mies ja luotsi on luotsi ja satamapalvelija on äijä ja foorumi on foorumi!

Kari Nummela

En suinkaan ole ollutkaan yhteysalusliikenteen pysäyttämistä vastaan kun olosuhteet käyvät liian vaikeiksi nykyiselle kalustolle.
Purnaan vaan sitä, että päätös pysäyttämisestä tehdään yht'äkkiä ilman ennakkovaroitusta.
Kyllä virkamiehen pitää osata ennakoida olosuhteita muutaman päivän varoitusajalla.
Ei saaristolaisia saa kohdella kuin elukoita. :(

Mikko-Oskari Koski

Sitaatti oli tainnut eksyä vähän väärään ympäristöön. Ei se mitään, yhtyealus löytää kuitenkin aina perille... 8)
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 25.02.2010, 09:03:09
"Eivor får hjälp av bogserbåt
Bogserare kompletterar Eivor på Utörutten. Suomen Saaristolaivat erbjuder Kökar.

Bogserbåten Kalkke från Vasa inleder trafik på Utörutten i dag.
   Fartyget har plats för tolv passagerare och är i första hand tänkt för de fast bosatta längs rutten. Fredagar och söndagar sköts trafiken av Eivor.
   –  Vi kör upp rännan med Kalkke och bryter is vid vändplatserna. På det här sättet försäkrar vi oss om att trafiken fungerar, säger skeppare Stefan Jensén.
   Han tror att Kalkke kan hålla tidtabellen. Men isläget varierar från dag till dag. I bland måste förbindelsebåten vänta på mötande fartyg i rännan och resan kan dra ut på tiden.
   – Man får agera enligt situationen. Det är ett ständigt pusslande.
   
   Samtidigt frågar sig den förra trafikidkaren Suomen Saaristolaivat varför inte NTM-centralen anlitar Kökar.
   Enligt Eero Laaksonen vid SSL är fartyget av isklass A1 och skulle klara sig bra i rådande isförhållanden.
   – Vi är tankade och i full beredskap att börja köra. Jag förstår inte var skon klämmer,säger Laaksonen.
   Upphandlingschef Kari Höglund vid NTM-centralen säger att de inte kan bryta kontraktet med den nuvarande trafikanten på Utörutten.
   –  Det är en fråga mellan rederierna om man vill ta in en ersättande farkost.
   SSL och rederi Rosita som äger Eivor förde förhandlingar i december men kunde inte komma överens om trafikarrangemangen."

(ÅU)

Eivorin jäissäkulkuominaisuudet ovat nyt ensi kertaa joutuneet koetukselle. Näyttää siltä, että Laaksosen parin vuoden takaiset epäilykset pitivät paikkansa -helpoista talvistahan ei tuolloisessa debatissa ollutkaan kyse. Pikku-Kökar olisi linjalle oikein hyvä talvilaiva, mutta eri asia on, suostuuko Laaksonen operoimaan Jensenin (siis valtion alihankkijan) alihankkijana. Ainakin silloin, kun aiheesta juttelimme, sanoi ettei kiinnostusta moiseen ole.

Kari Nummelalle: kiitos kritiikistä. Olet sikäli oikeassa, etten ole talvea asunut saaressa, vaikkakin olen kaikkina vuodenaikoina hyödyntänyt yhteysalusten palveluita useilla eri reittialueilla. Huonoja kokemuksia niistä ei ole, vaikka monesti aikataulut ovat olleet vähintäänkin viitteellisiä. Yhteyden olemassaolon tärkeys on kuitenkin siinä, että saarissa ylipäätään voi asua tai käydä. Minkä reitin käyttäjä olet?
Virkamiehen on helpoo istua konttorissaan ja päättää, miten alus milloinkin kulkee. Onneksi aikatauluja suunnittelevat henkilöt ovat ainakin tähän asti ymmärtääkseni kuunnelleet laivahenkilöstöjen ja saaristolaisten näkemyksiä melko hyvin. Sen kaikki osapuolet hyvin tietävät, että talviolosuhteet ovat usein poikkeukselliset.

Äskettäinen tapaus, kun Norrskatassa jäihin upposi kaivinkone kuskeineen, oli varsin ikävä ja liittyi juurikin tähän yhteysalusten liikennöinnin välttämättömyyden kannalta olennaiseen kysymykseen jäiden kantavuudesta. Jos jään yli voi ajaa esim.moottorikelkalla tai autolla, ei yhteysalusta tarvitse, kuin raskas liikenne. Tiedossani ei kylläkään ole, oliko tuo kaivuri ollut matkalla johonkin sellaiseen saareen, johon se avovesiaikana olisi roudattu Satavalla -tai siis olisi nytkin, jos olisi mennyt kiertotietä Pärnäsin kautta.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Janne Koskinen

ÅU:n vieraskirjoitus 27.02.2010:

"Hela konkurrensutsättningen av trafiken måste ses över

ÅU skrev 25.2.2010 om Utöruttens problem.

Eero Laaksonen på Suomen Saaristolaivat berättar inte rakt ut var skon
klämmer, men jag tänkte göra det.

Närings-, trafik- och miljöcentralen har anlitat ett fartyg (Eivor) som inte
kan sköta trafiken på Utörutten under en normal vinter. Suomen
Saaristolaivat skötte om trafiken tidigare i 10 år med Aspö under isfria och
Kökar under isbelagda tiden.

För 4 år sedan konkurrensutsatte Sjöfartsverket Utörutten på nytt och då
vann Stefan Jensens Eivor tävlingen, fastän den inte är duglig för normal
vintertrafik. Nu säger Närings-, trafik- och miljöcentralen som tagit över
Sjöfartsverkets ansvar för förbindelsetrafiken, att man inte kan bryta
kontraktet med nuvarande trafikanten.

Varför skulle man inte kunna bryta kontraktet? Bogserbåten Kalkke som tagits
på rutten uppfyller inte kapacitetskraven som man har för rutten. Den tar
endast 12 passagerare och kravet är mycket större. Inte kan man acceptera i
någon annan bransch heller att man gör en halvmesyr. Varför godkänner man
det inom förbindelsetrafiken?

På torsdagen 25.2. blev det ett 30-tal personer på landbacken som skulle
till Jurmo hyrstugor, samt Utö Havshotell. De må kanske vara turister och
inte skärgårdsbor i Närings-, trafik- och miljöcentralens ögon, men det är
en näringsverksamhet för Klas Matsson på Jurmo samt Utö Havshotell.

Enligt Närings-, trafik- och miljöcentralens hemsidor så hör bland annat
följande uppgifter till dem: Utveckling av näringslivet, regional närings-
och arbetskraftspolitik, främjande av kultur och kreativ ekonomi. Man frågar
sig ifall detta stämmer ihop med att förbindelserna till yttre skärgården
har skurits ner till en oacceptabel nivå av samma central, fastän alternativ
skulle finnas?

Sjösäkerheten får inte äventyras

Bogserbåten Kalkke var på torsdagen fullsatt och avsedd endast för
skärgårsdbor i första hand, men Utö Havshotells köksmästare fick komma med
på Kalkke för han "mönstrades" på Kalkke som diskare, då räknades han inte
med i 12 personers passagerarkvot. Det är kanske inte riktigt så som
säkerhetsmyndigheterna hade tänkt sig att en 12 personers passagerarkvot
fungerar. Det är nämligen så att alla som är mönstrade ombord ett fartyg
skall ha säkerhetsskolning (Basic Training) och personen innehar en uppgift
vid en eventuell nödsituation ombord på ett fartyg. Nu är man ute på svag is
och äventyrar säkerheten.

Varför Laaksonen inte hyr Kökar åt Stefan Jensen som äger Eivor är
uppenbart. Varför skulle Laaksonen hyra ut sitt fartyg åt konkurrenten? Inte
kan förbindelsetrafiken fungera på lösa boliner så att seriösa aktörer som
har det rätta tonnaget för vintertrafiken kommer endast in då det är
besvärligt, och sommartid får de ligga vid kajen.

Det är Närings-, trafik- och miljöcentralen som bär ansvaret för att
trafiken löper denna vinter och påföljande vintrar. Det kan man inte göra
med en bogserbåt.

Man skall komma ihåg att vi har en normal vinter, tjänstemännen har glömt
att vi haft onormalt milda vintrar de senaste 7 åren. Närings-, trafik- och
miljöcentralen vill inte erkänna sitt misstag med Eivor och därför får
skärgårdsborna och deras turismnäring lida.

Kökar är ledig och kan starta omedelbart enligt Laaksonen. Därför måste
Närings-, trafik- och miljöcentralen ta skeden i vacker hand och förhandla
med Laaksonen. Hittills lär man inte ens ha frågat Laaksonen vad Kökar
kostar att hyra.

Detta är inte Stefan Jensens fel, han gör sitt bästa i en för honom pinsam
situation. Hela konkurrensutsättningen av förbindelsetrafiken är usel och
måste ses om. Företagare måste få längre kontrakt än 5 år för att kunna
erbjuda rätt tonnage året runt. Med tillräckligt långa kontrakt (15 år) kan
Jensen och Laaksonen och andra företagare, samt statens
förbindelsefartygsbolag OY Arctia Shipping AB utveckla och bygga
förbindelsetrafiken till den standard skärgården behöver. Nu har vi fallit
tillbaka till tiden före Utö båten på 1970 talet.

Joakim Håkans

Sjökapten"
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Kalle Kiirala

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 27.02.2010, 15:50:38
ÅU:n vieraskirjoitus 27.02.2010:

Sjösäkerheten får inte äventyras

Bogserbåten Kalkke var på torsdagen fullsatt och avsedd endast för
skärgårsdbor i första hand, men Utö Havshotells köksmästare fick komma med
på Kalkke för han "mönstrades" på Kalkke som diskare, då räknades han inte
med i 12 personers passagerarkvot. Det är kanske inte riktigt så som
säkerhetsmyndigheterna hade tänkt sig att en 12 personers passagerarkvot
fungerar. Det är nämligen så att alla som är mönstrade ombord ett fartyg
skall ha säkerhetsskolning (Basic Training) och personen innehar en uppgift
vid en eventuell nödsituation ombord på ett fartyg. Nu är man ute på svag is
och äventyrar säkerheten.

Joakim Håkans

Sjökapten"

Mielenkiintoinen tapa kiertää määräyksiä. Palkataan tiskaajaksi ja otetaan ulosmaksu perillä. Mitenkähän aluskohtaiset tutustumis- ja turvallisuuskoulutukset noiden yllämainittujen lisäksi???

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 27.02.2010, 15:50:38
Varför Laaksonen inte hyr Kökar åt Stefan Jensen som äger Eivor är
uppenbart. Varför skulle Laaksonen hyra ut sitt fartyg åt konkurrenten? Inte
kan förbindelsetrafiken fungera på lösa boliner så att seriösa aktörer som
har det rätta tonnaget för vintertrafiken kommer endast in då det är
besvärligt, och sommartid får de ligga vid kajen.

Kökar är ledig och kan starta omedelbart enligt Laaksonen. Därför måste
Närings-, trafik- och miljöcentralen ta skeden i vacker hand och förhandla
med Laaksonen. Hittills lär man inte ens ha frågat Laaksonen vad Kökar
kostar att hyra.

Detta är inte Stefan Jensens fel, han gör sitt bästa i en för honom pinsam
situation. Hela konkurrensutsättningen av förbindelsetrafiken är usel och
måste ses om. Företagare måste få längre kontrakt än 5 år för att kunna
erbjuda rätt tonnage året runt. Med tillräckligt långa kontrakt (15 år) kan
Jensen och Laaksonen och andra företagare, samt statens
förbindelsefartygsbolag OY Arctia Shipping AB utveckla och bygga
förbindelsetrafiken till den standard skärgården behöver. Nu har vi fallit
tillbaka till tiden före Utö båten på 1970 talet.

Joakim Håkans

Sjökapten"
Tuohon kysymykseen on helppo vastata, että Laaksonen on niin huono häviäjä, ettei halua tulla avuksi edes akuutissa hätätilanteessa. Pikku-Kökar on jo monen vuoden ajan ollut SSL:lle ylimääräinen laiva ja Jensen on jopa varsin tunnetusti osoittanut kiinnostusta sen ostamistakin kohtaan juuri tällaisia tilanteita (vaikka epäilemättä myös jotain nyt olemassaolematonta kesäliikennettä) ajatellen.
Toisaalta jos laiva on varustajan mukaan lähtövalmiudessa ja asiakkaita olisi tulossa, voisi Laaksonen aivan hyvin lähteä Kökarilla matkaan ominkin päin. Valtiontukiaisia sellaiseen liikenteeseen ei tulisi, mutta pyörisihän siinä oma bisnes ja epäilemättä välisaartenkin asukkaat vieraineen mieluummin kulkisivat meren yli matkustajalaivalla kuin hinaajalla... ::)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Lassi Liikanen

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 29.01.2010, 17:23:55
Kappas! Onkohan Jensenillä kiikarissa liikenteeseen paremmin sopiva ja samalla kilpailutuksen ehdot täyttävä uusi alus..?
Sopimuskauttahan Utön linjalla on kuluvan vuoden loppuun asti, joten jos vastaus tähän kysymykseen on ei, ei Eivoria ainakaan ennen vuodenvaihdetta uuden omistajan liikenteeseen saa millään.
Toisaalta kaiken sen pilssiveden, mitä Rosita oy:n niskaan on Eivor-projektin tiimoilta viime vuosina pumpattu, jälkeen olisi täysin ymmärrettävää, että varustamolla olisi halukkuutta ainakin vaihtaa operoivaa alusta ellei peräti luopua koko linjasta.
Kestääkö Utön linjan sopimus neljä vai viisi vuotta kerrallaan? Eikös Eivor nimittäin otettu liikenteeseen 2006 alkupuoliskolla, muttei ihan 05-06 vuodenvaihteessa? Vai oliko Rositan sopimus voimassa jo vuoden alusta, mutta SSL vuokrasi Aspöä linjalle tai jotain..?

Saapa nähdä, miten Eivorin kanssa käy. Voihan hyvin olla, että Rositan kiinnostus Utön-linjaan väsähti, nyt myydään Eivor pois ja Utön-seikkailu oli historiaa. Jos näin käy, on kiva tietää, miten tästä eteenpäin. Jos Eivor myydään pois (lue: muille kuin SSL:lle tai muille suomalaisille meriliikenteen tahoille, joilla on mahdollisuus liikennöidä kyseisellä aluksella Utöseen), mikäs alus sitten otetaan linjalle? Eikös Aspö ollut "vanhentunut" linjavaatimusten suhteen jo viime kilpailutuksessa? Vai jos parempaa ei ole tarjolla, otetaan se mitä tarjottavissa on (Aspö, ei taida Arctialta löytyä sopivaa kalustoa tuolle linjalle).

Loppujen lopuksi, onko Eivor niin kovin paha laiva? Siinä on rahtitilaa, joka voidaan hyödyntää tarvittaessa rahtitilana. Aluksihan autokannelle vinguttiin hyttejä, mutta eikö ole parempi, että majoitustoiminta keskittyy saaristoon (enemmän rahavirtaa saariston majoitusliikkeille)? Kahvila aluksesta löytyy, se on erittäin merikelpoinen, uudehko ja hyväkuntoinen. Ainoa, joka aluksessa on huonoa, on aneemiset matkustajatilat. Mutta nekin on varmasti muokattavissa, jos omistajalla on intressejä uudistaa alusta. Yhteysalushan sen on tarkoituskin olla, eikä mikään miniversio Tallinnan-lautasta..
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Markus Takala

Lainaus käyttäjältä: Lassi Liikanen - 10.03.2010, 16:53:55
Kestääkö Utön linjan sopimus neljä vai viisi vuotta kerrallaan? Eikös Eivor nimittäin otettu liikenteeseen 2006 alkupuoliskolla, muttei ihan 05-06 vuodenvaihteessa? Vai oliko Rositan sopimus voimassa jo vuoden alusta, mutta SSL vuokrasi Aspöä linjalle tai jotain..?

Kyllä, pitää paikkansa, Eivor aloitti liikenteensä huhti-toukokuun vaihteessa 2006. Muistaakseni sopimus alkoi samasta päivästä kun Eivor aloitti liikenteen, eli tuota jälkimmäistä en ainakaan kyllä muista. En toki nyt tästä tiedosta mene päätäni pantiksi laittamaan, mutta en ainakaan koskaan ko. firman palkkalistoilla olleena muista moisesta kuulleeni.


Mikko-Oskari Koski

Sopimuskausi on viisi vuotta ja huhti-toukokuun vaihde tosiaan sen vaihtumisajankohta. Eli vaikka Eivor myytäisiin tänään, sen -tai vastaavan Rosita oy:n aluksen, jollaista ei kyllä tietääkseni ole- olisi kyettävä liikenne hoitamaan 30.4.2011 asti.
Kannattaa muistaa myös, että kun edellinen kilpailutus vuonna 2006 käytiin, liikenteen kapasiteettiehdot olivat muuttuneet aiemmasta nimenomaan rahdin kohdalla. Aspö ei siis enää olisi ollut reitille rahdinkuljetuskykynsä puolesta riittävä alus, Kökar ei sellainen olisi ollut muutenkaan (siis sen jälkeen, kun uusi matkustamotila rakennettiin ex-autokannen etuosaan), mutta se kelpasi aikanaan varalaivaksi hyvien jäissäkulkuominaisuuksiensa ansiosta ja kelpaisi sellaiseksi edelleen. Syy, miksi reitin vaatimukset muuttuivat, oli armeijan säännöllisen yhteyden loppuminen.
Eivor on kuitenkin osoittautunut reitille sikäli huonoksi laivaksi, että sillä on vaikeuksia pitää aikataulua, päästä matalan veden aikana Jurmoon ja nyt tänä talvena myös ongelmia jäissä etenemisen kanssa. Näitä voitaisiin pitää sopimusrikkomuksina, joiden perusteella sopimus voitaisiin purkaa, mutta sitä LVM tuskin tekee, koska jäät ja vedenkorkeudet voidaan tulkita forcemajeureiksi. Ja jos purkupykälää ruvettaisiin todella soveltamaan, olisi edessä uusi kilpailutus ja uudet ongelmat, koska rahdinkuljetuskapasiteetiltään riittävää alusta muilla operaattoreilla tuskin olisi tarjolla (Arctialla tosin saattaisi ehkä olla joku pidennetyistä Rosaloista, mutta olisiko sekään välttämättä parannus nyt vallitsevaan tilanteeseen?).

Eivorissa on oikeastaan rahtitilaa ihan liikaakin reittialueen tarpeisiin nähden, mutta se on kaikilta kapasiteettiosiltaan tähän liikenteeseen riittävä alus. Jenseneillä olisi jopa varaa nipistää autokannesta 3-kannen keulapuoli rakentamalla sivumatkustamot yhteen ja sulkemalla keulavisiiri -tällainen suunnitelmahan aluksen matkustamotilojen mukavoittamiseksi on tehty, mutta ilmeisesti joko siksi, ettei se kuitenkaan olisi taloudellisesti kauhean järkevä investointi tai siksi, ettei varustamolla ole reitille satunnaiskeikkoja vakituisempaa väliaikaislaivaa (Lilyn rahtikapasiteetti on olematon, eli se voi ajaa vain muutaman päivän telakointituurauksia), ei remonttia ole päästy tekemään.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950