Merivoimat somaliaan

[Tuomas Romu]

Miten se on niin vaikea ymmärtää ettei aluksia käytetä muuhun kuin kuljettamiseen. Vanhentunut käsite suomen oloissa tuo alukseen sisään rakentaminen. Alukseen ei ole tarkoitu saada kyytiin koukkukuorma autoa.

Entä jos joku erehtyy hyökkäämään kesken kuljetuksen ilmasta tai mereltä? Pitäähän kuljetusaluksilla jonkinlainen omasuoja-aseistus olla varsinkin kun kyydissä on kalustoa, jonka tuhoamisesta vihollinen on erityisen kiinnostunut. Ohjusveneitähän ei sinun mallissasi ole tuota saattuetta suojaamassa, vai? Toki "sisään rakentamisen" voi kiertää rakentamalla järjestelmät helposti vaihdettaviin, kannelle tai aluksen sisään sijoitettuihin moduuleihin (merikontteihin?), mutta silloinkin ohjuslavetti pitää perillä saada jollain maastokelpoisella pyöräajoneuvolla siirrettyä veneestä asemapaikkaansa saaren siimeksiin jos se halutaan aluksesta poistaa.

Siksi toisekseen eikö kyseinen järjestelmä ole drop and forget tyylinen? eli käyttö tapahtuu etänä.

En tiedä, saako ASRAD-R:n järjestelmäkontin "pudotettua" Unimogin päältä maastoon, mutta kuulostaisi tuo kyllä fiksulta ratkaisulta mm. naamioinnin kannalta. Todennäköisesti noin voi tehdä, kun PV:n sivuilla olevat kuvatkin näyttäisivät tukevan tuota. En kuitenkaan usko, että järjestelmää voi käyttää "etänä" sanan todellisessa merkityksessä - tulenjohto- ja muut järjestelmät on todennäköisesti integroitu samaan pakettiin ohjuslavetin kanssa ja miehistön täytyy olla kontissa tai lähistöllä (tutkaanhakeutuvan ohjuksen varalta). NASAMSin kohdalla tuo "pudottaminen" näyttäisi onnistuvan, mutta tuskin sekään yksikseen toimii. MTO-85 lienee vanhempana järjestelmänä lähempänä käsinveivattavaa mallia.

Kerropa miksi tutka järjestelmä pitäisi raahata aluksella merelle? Saaristossa on toimiva lauttayhteys siellä missä saaristo aiheuttaa peitteitä. J avarmaan ymmärtänet ettei saaristossa pyty tutkaa siirtämään pois vaara alueelta käytönjälkeisen vastatoimien alta millään laitteella. (ellei hankita reilusti nopeampaa +50knot  ja pienikokoista aluskalustoa mahdollisesti kiinteällä tulenjohtotutkalla?????)

Millä sitten ajattelit ne maalit osoittaa ohjuksille? ASRAD-R:n kohdalla tutka on sentään samassa ajoneuvossa Crotalen tapaan, mutta NASAMSin kohdalla näyttäisi siltä, että maalinosoituslaite on erillisessä kärryssä. MTO-85:n ajoneuvoversiosta en tiedä, että saavatko maalinosoituksen esim. FIKA-verkosta, ohjusveneiltä, Horneteilta vai tulenjohtoryhmiltä. "Kylmiltään" mitään näistä ohjuksista tuskin voi laukaista.

Niinpä niin: tulenjohtojärjestelmä hintaa ei mainittu, eihän ne nasams ohjukset olleet kuin viidennes tulevan järjestelmän hinnasta.

Kokonaishinta $458M/420M€ (SIPRIn raportin mukaan/.maanpuolustus-uutisryhmästä) koskee todennäköisesti koko järjestelmää. Toki ohjukset maksavat vain osan tuosta.

Tässä kuva aluksesta
http://www.tyovene.com/suomenkieliset/images/pienet_esittelykuvat/oil_compat_vessels/sp5.jpg
http://www.kewatec.fi/j/images/stories/Models/1800_01.jpg  Tämä on se 900k€ alus yksittäintilaus hinta venemessuilla 2008

Kyllähän nuo näppäriltä veneiltä näyttävät, ja Unimogin päällä saattaisi ASRAD-R juuri ja juuri kulkea mukana - PV:n sivujen mukaan järjestelmän paino on 4000 kg, mutta tarkoittaako tuo pelkkää konttia vai koko ajoneuvoa? Noita isompia ohjusjärjestelmiä ei tuolla kyllä saisi kulkemaan.

H/C Tuulen tukeutuminen vaatii sileän alustan ja nimen omaan tässä paikallaan olo vaiheessa peruskallio työtyy runkoon. Ei niinkään alus paineistettuna. Uhkakuvan muutumisella ei alus tyypin hylkäämiseen ollut juurikaan vaikutusta, vain soveltumattomuus suomen kivikkoisille rannoille. Siinä olet aivan oikeassa että tuuli on toimiva värkki mutta ei merivoimille.

Toisaalta pitääkö aluksen tukeutua jokaiseen kivikkoon ja karikkoon? Itse oletin, että alus nopeana ja merikelpoisena toimisi lähinnä syvemmällä saaristossa sijaitsevista valmiista tukikohdista käsin tehden iskuja vihollisen aluksia vastaan. Eikö tuo sitten kellu paineistamattomana tai säily paineistettua tovia ilman moottoreiden jatkuvaa käynnissäpitoa?

Mitä uhkakuvan muuttumiseen tulee, niin kyseessähän on vain virallinen selitys alustyypin hylkäämiselle ja korvaamiselle perinteisillä ohjusveneillä. Toisaalta, jos se oikeasti olikin kelvoton olosuhteisiimme, niin sitä suuremmalla syyllä on hyvä, että suunnitelmat muuttuivat.

Historiaan tuijottamista olisi rakentaa jotain esim. puuhamaan tai siitä saatujen kokemusten pohjalta. Laiva kokoluokan hankkiminen on nimen omaan sitä mainitsemaasi "kun muillakin on" katsantoa.

Toki myönnän, että taistelualusten kohdalla näin saattaa olla - useampi 50-metrinen vene on Suomelle parempi ratkaisu kuin yksi 79-metrinen laiva. Toki viimeksimainittukin voidaan rakentaa siten, että siitä saadaan "kaikki irti". Noilla veneillähän ei pääse kulkemaan jäissä, kun taas Pohjanmaa kuuluu ainakin paperilla 1A-jääluokkaan, joten sillä voi operoida talvellakin.

Jos pitää tehdä jotain hyvin niin tehdään alus siihen käyttöön mm. nämä monitoimi murtajat eivät murra jäätä ja ovat tuhottoman kalliita rov- alustoja, mutta mikäs siinä kun veronmaksaja maksaa.

Vaikka ensimmäisistä monitoimimurtajista onkin jonkin verran huonoja kokemuksia, jaksan kyllä uskoa, että konsepti saadaan riittävällä suunnittelulla toimimaan. Toki uusi tekniikkaa (mm. Aquamasterit) saattaa aiheuttaa päänvaivaa, mutta ei se ole peruste jumittaa vuosikymmenien päässä kehityksen kärjestä. Offshoresta voitaisiin kyllä pitää näpit erossa huonojen kokemusten valossa ja keskittyä suunnittelemaan esimerkiksi hieman erityyppisiä monitoimimurtajia, joita voisi käyttää mm. ympärivuotisesti öljyntorjunnassa ja vaikkapa tuulipuistojen rakentamisessa eli liiketoiminnassa, jossa ei välttämättä ole kilpailevaa, tarkoitukseen rakennettua aluskantaa yhtä helposti saatavilla. Typerin ratkaisu mielestäni olisi vain käyttää Sisun piirustukset valokopiokoneessa ja makuuttaa uusia murtajia Katajanokalla enimmän osan vuotta, vaikka jotkut osapuolet kyseiseen ratkaisuun olisivatkin tyytyväisiä.

Ja unohdetaan alimittaiset monitoimettomat alukset. Tanskan monitoimi alukset ovat 134 metrisiä malliksi puuhamaan 78metriä vastaan. Eli varmasti helppoja piilottaa suomen saaristoon?

Tanskan Knud Rasmussen -luokan partiovene on 61-metrinen ja sisältää jonkin verran monitoiminnallisuutta ja modulaarisuutta. Norjallakin on varsin asiallinen, 104-metrinen Svalbard. Toki kumpikaan ei kylmiltään sovellu meikäläisten "seuraavan sukupolven taistelualukseksi", mutta uskon, että jonkinlainen monitoimialus voidaan toteuttaa Pohjanmaan kokoluokassakin.

[Tuomas Honkala]

Hyvät lukijat tarkoitukseni ei ole provosoida tai loukata ketään tai mitään ammatti ryhmää kirjoituksillani. Vaan tarkoitus on herättää ajatuksia vaihtoehtoisesta sekä itsenäisestä rannikon puolustamisesta. Suunnitelmat uusista aluksista tuntuvat minusta olevan kaukana suomen edusta tai etupiiristä. Esittämäni luvut ovat perustuneet sekä kylmään faktaan että kuulopuheisiin ja omiin laskelmiin/arviointeihin mm. suomensotilas lehdessä ilmoitettuista kauppahinnoista.

Mutta itse asiaan:
Uskoisin järjestelmän pystyvän suojaamaan itseään levittämisen aikana esim. mantereella olevilla osilla. Eihän JURMOnkaan omasuoja ole kuin 12,7. Eritoten jos järjestelmän levitys tehdään harmaan vaiheen aikana. Ilmamaaleille varmasti mannertutkat riittävät. ja nasdam kantama jotain 70km. Muutenkin asiat ovat jo heikoissa kantimissa jos alus joutuu käyttämään omasuoja aseita saaristossa.
Jenkit jehuili drop and forget ohjus yksiköstä. Ikävä kyllä en löytänyt mainintaa järjestelmästä, mutta teholtaan asrad-r ja järjestelmään pystyi lisäämään myös muita ohjuksia, tosin maalin osoitus ja laukaisu itsenäinen tai voitiin hoitaa vaikka raptorilla. Nyky trendihän on verkottaa kaikki, joten eikö asrad:n maalin osoitusta voi tehdä muualta? Naasdam hinnat suomen sotilaslehdessä 3/2009 sivu 21 pelkät ohjukset 100M€, 82 sisu kuormaautoa a' 300k€/kpl etc. päädytään aika liki esittämääsi summaan.

Unimog 404 lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Unimog
Eli pienin unimog? ei mikään kauhea kuormajuhta. 
   * empty weight: 2,900 kilograms (6,400 lb)
    * gross weight: 4,400 kilograms (9,700 lb)
Yllä olevan perusteella pelkän asejärjestelmän paino on 4000kg, ilmeisesti aluksen kapasiteetti riittää molempien liikuttamiseen, mutta voi noita laitteita saarissa liikuttaa vähän kevyemmillä laitteilla vaikka ihan vartavasten tehdyillä? metallia saa kaupasta niinkuin mootoreita etc. 4000 kilon liikuttamiseen veneestä rannalle ei paljoa tarvitse.

Kyllähän se tuuli kelluu, mutta alukset tukeutuvat normaalisti kallioon. Tuuli on pussihousuinensa aika vaikea laittaa fendareita vasten. Elikäs alus pitäisi saada ajettua rannalle huoltoa bunkrausta etc. varten ei alus voi juurikaan liikkeellä olla ja rantapaikkojen vähyys aiheuttaa paljastumis riskin. Luvulla minulle opetettiin saaristosodankäynnistä "se joka ensimmäisenä liikkuu, häviää sodan" kyse oli laiva koko luokasta. Ison aluksen/alustan tuho on aina vaikeampi paikata kuin pienen. (yllätys:)) Jo tässäkin mielessä minä haluan välttää isoja alustoja. Kaikista pahin on miehitys pienen aluksen voi antaa "kenelle vaan" vaikkapa kauppalaivaston perämiehelle. Isompaan tarvitsee upseereita ja saariston nopea ajo kokemusta eli aletaan puhumaan korkeintaan muutaman kymmenen henkilön reservistä. Tosin jos laiva tuhoutuu eipä tarvita reserviääkään. 

Kewatec:n, ukintyövene sekä jurmon valmistajan työalukset toimivat jääoloissa 10-25 cm normaalia jäätä. Jäissä liikkumis kykyä tarvitsee nähdäkseni vain aluksen turvaan saattamiseen itse taistelutehtävistä ei tule mitään jääränni paljastaa aluksen.

Ruotuväki 06/05 Näin tanskassa

Thetiksiä korvaamaan on valmistumassa Absalon-monitoimialus. Se on ensimmäinen kahdesta 137 metrisestä laivasta, joiden kuuluisi sopia terrorismin vastaiseen taisteluun, kuljetusalukseksi, mii-nalaivaksi ja komentoalukseksi.

VS. MSV Botnica lähde:http://www.arctia.fi

Tekniset tiedot
     Telakka    Aker Finnyards    Rakennusvuosi 1998
     Alustyyppi    Jäänmurtaja & monitoimimurtaja
     Pituus    97,3 m (Vesilinjan pituus 79,1 m) (Nordica 116/96,7 metriä)
     Leveys    24,3 m
     Korkeus    11,7 m

Eikö nuo tanskan ajattelemat tehtävät ole täysin samat suomen kanssa? Mitä niillä tanskan "partioveneillä" on tarkoitus tehdä.

Aquamaster ja azipod sovellukset ovat peruskauraa esim. kampela luokka -70 luvulta on varustettu masterilla.

Tuulipuiston huolto ja rakennustyöt tehdään ruoppaajilla ja vaikkapa MV:n putsaari:lla ja uusilla kaapelialuksilla tehokkaimmin. Tässä muutama windfarm alus malliksi http://commercial.apolloduck.com/listings.phtml?cid=642

Lopputulemana kuten sivuston toisessa keskustelussa mainittiin tähän tyyliin. Uudet alukset ovat mallia nato maksoi mitä maksoi.

[Tuomas Romu]

Korjaanpa itseäni sen verran, että NASAMS näemmä kykenee myös itsenäiseen toimintaan. Rohkenen kuitenkin epäillä, että tuollainen lavetti toimisi kovinkaan kauaa, jos se jätettäisiin yksin autiolle luodolle.

Uskoisin järjestelmän pystyvän suojaamaan itseään levittämisen aikana esim. mantereella olevilla osilla. Eihän JURMOnkaan omasuoja ole kuin 12,7. Eritoten jos järjestelmän levitys tehdään harmaan vaiheen aikana. Ilmamaaleille varmasti mannertutkat riittävät. ja nasdam kantama jotain 70km. Muutenkin asiat ovat jo heikoissa kantimissa jos alus joutuu käyttämään omasuoja aseita saaristossa.

NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän AIM-120 AMRAAM -ohjuksen kantama on noin 25 kilometriä ja tutkan noin 40 km. Kyllähän tuolla kattaa suurimman osan saaristosta mantereelta käsin, mutta toisaalta viholliskoneet olisi hyvä pystyä torjumaan jo ennen kuin ne ovat uloimpien luotojen yläpuolella, ohjuksen kantaman äärirajoilla. Kyllä sinne kuljetusalusten sekaan pitäisi saada jonkinlainen omalla valvontatutkalla varustettu alus, joka tarvittaessa pystyy ampumaan merimaali- ja ilmatorjuntaohjuksia.

Mitä Jurmon omasuojaan tulee, niin 12 hengen kevyesti aseistettua rannikkojääkärijoukkoetta ja kehittynyttä keskimatkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmää kuljettavien alusten välillä on vihollisen silmissä melkoinen prioriteettiero. Rannikkojalkaväki voidaan hoidella myöhemmin vaikkapa pommittamalla, mutta tehokkaat ilmatorjuntajärjestelmät pyritään tuhoamaan konfliktin ensi metreillä, koska hyökkääjä tavoittelee luonnollisesti ilmaherruutta. Mitä saaristoon ja omasuoja-asejärjestelmien käyttämiseen siellä tulee, niin rynnäkkökoneen tai -kopterin lentoaika aluevesirajalta sisäsaaristoon ei ole kovinkaan kummoinen, joten aseita saatetaan joutua käyttämään jo kotisatamassa.

Toki järjestelmät pyritään toimittamaan asemapaikkoihin "harmaan vaiheen" aikana, mutta ohjuslavetteja, tutkia jne. pitää varmasti myös siirrellä konfliktin edetessä ja, mikäli hyökkääjä painaa päälle, vetää vähitellen sisämaata kohti.

Unimog 404 lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Unimog
Eli pienin unimog? ei mikään kauhea kuormajuhta. 
   * empty weight: 2,900 kilograms (6,400 lb)
    * gross weight: 4,400 kilograms (9,700 lb)
Yllä olevan perusteella pelkän asejärjestelmän paino on 4000kg, ilmeisesti aluksen kapasiteetti riittää molempien liikuttamiseen, mutta voi noita laitteita saarissa liikuttaa vähän kevyemmillä laitteilla vaikka ihan vartavasten tehdyillä? metallia saa kaupasta niinkuin mootoreita etc. 4000 kilon liikuttamiseen veneestä rannalle ei paljoa tarvitse.

Tuon linkittämäsi artikkelin mukaan Unimog 404:n valmistaminen päättyi vuonna 1980. ASRAD-R kulkee PV:n mukaan Unimog 5000 -mallin lavalla, ja kyseisen auton omapaino on Wikipedian artikkelin mukaan 4300 kg. Mitä "vartavasten tehtyihin" ajoneuvoihin tulee, niin etkö juuri pari viestiä takaperin peräänkuuluttanut PV:tä käyttämään siviilipuolen valmiita tekniikoita ja ratkaisuja? Jos ohjuslavetti tutkineen päivineen painaa tuon 4000 kiloa, niin en usko, että Unimogia merkittävästi kevyempää kuljetuslaitetta löytyy. Pitäähän ajoneuvon olla kestävä ja kulkea maastossakin.

Ruotuväki 06/05 Näin tanskassa

Thetiksiä korvaamaan on valmistumassa Absalon-monitoimialus. Se on ensimmäinen kahdesta 137 metrisestä laivasta, joiden kuuluisi sopia terrorismin vastaiseen taisteluun, kuljetusalukseksi, mii-nalaivaksi ja komentoalukseksi.

Eikö nuo tanskan ajattelemat tehtävät ole täysin samat suomen kanssa? Mitä niillä tanskan "partioveneillä" on tarkoitus tehdä.

Kyseessä on siis tämä alus, jossa on viisi StanFlex-moduulia. Tuossa aikaisemmin linkittämässäni pienemmässä Knud Rasmussen -luokan aluksessa niitä on kaksi. Ko. aluksen tehtävinä ovat Wikipedian mukaan mm. kalastusvalvonta, ympäristönsuojelu, pelastustoiminta, alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, jäänmurtaminen, hinaaminen sekä yleinen Tanskan ja Grönlannin hallitusten avustustoiminta, mukaanlukien poliisitoiminta.

Aquamaster ja azipod sovellukset ovat peruskauraa esim. kampela luokka -70 luvulta on varustettu masterilla.

Toki. Ilmeisesti tuo norjalaisten Svalbard on kuitenkin ensimmäinen tyyppinsä alus, jossa on Azipod-ruoripotkurit - potkurin ja peräsimen yhdistäminen samaan laitteeseen kun saattaa olla riskaabelia taistelutehtäviin osallistuvalla aluksella. En toisaalta näkisi täysin hatusta vedettynä esimerkiksi CRP-Azipodia tuossa Suomen merivoimien uudessa ihmelaivassa, jos halutaan riittävä nopeus ja ohjailukyky hyvällä hyötysuhteella.

Tuulipuiston huolto ja rakennustyöt tehdään ruoppaajilla ja vaikkapa MV:n putsaari:lla ja uusilla kaapelialuksilla tehokkaimmin. Tässä muutama windfarm alus malliksi http://commercial.apolloduck.com/listings.phtml?cid=642

Millä noista veneistä nostetaan ne tajuttoman korkeat terästornit pystyyn? En näe yhdessäkään mitään isompaa nosturia. Jatkossa tuulipuistoja aletaan todennäköisesti rakentaa kauemmas merelle. Mitenköhän tuollaiset pienet alukset pärjäävät hieman kovemmassa kelissä? Toisaalta useammallakin telakalla on käsittääkseni rakenteilla isoja tuulimyllynpystytysaluksia, mutta kaipa sinne jokin monitoimimurtajan kokoinen apualuskin mahtuisi. Fiksumpi tehkööt liiketoimintasuunnitelman...

Lopputulemana kuten sivuston toisessa keskustelussa mainittiin tähän tyyliin. Uudet alukset ovat mallia nato maksoi mitä maksoi.

Näinhän tuo taitaa olla. Paljonko NATO-yhteensopivuus kasvattaa aluksen hintaa?

[Tuomas Honkala]

Olipahan turhanjoukon 01 helsingissä eilen. Huomasin värityksen haalistuneen huolestuttavasti. Vertailukohtana putsaari? ja kampela santahaminan rannassa.
Ihmeelisintä olikin kun poijat lähti liikkeelle etelä satamasta aluksen AIS sammutettiin VTS väylällä? Viranomaisväylillä tämän jotenkin ymmärtää.
Kyllähän laki antaa tämän mahdollisuuden [(PV:n aluksilla on vain laitepakko ei käyttöpakkoa)lähde: Puhelinkeskustelut Helsinki VTS ja allekirjoittanut 9/2008 ja vts laki], mutta mitä hyötyä siitä on kun aluksen saa kumminkin seurantaan vts ilmoitusten ja aiemmin päällä olleen ais tiedon perusteella.
Saatikaan jos on pääsy vts-tutkaverkkoon jossa alukset liikkuvat omilla tiedoillaan esim. luotsi asemien päätelaitteiden kautta, mikä taasen ei olisi ihmeellinen tehtävä asiansa osaavalle kaislajääkärille.
Vaarlahti hinauksen kanssa ja kala 6 liikkeellä alueella samaan aikaan, eivätkä lähettäneet ais tietoa missään vaiheessa. Kuitenkin ilmoitus tuli vhf:llä kytö:n kohdalla? ja muutenkin radioliikennettä käytettiin aluksen paikantamisen mahdollistavalla tavalla.
Että tälläistä.
Merilaki / vesiliikenteen säädökset kuitenkin määrää käyttämään kaikkia merenkulunlaitteita turvallisen paikanmäärityksen ja kulun turvaamiseksi. Ja tästä ei merivoimillakaan ole vapautusta. "Pv:stä käsketään toisin" on poistunut kaikista lakiteksteistä ihan vaan tiedoksi valas luokan päällikölle.

[Timo Lehtinen]

Olipahan turhanjoukon 01 helsingissä eilen. Huomasin värityksen haalistuneen huolestuttavasti. Vertailukohtana putsaari? ja kampela santahaminan rannassa.
Ihmeelisintä olikin kun poijat lähti liikkeelle etelä satamasta aluksen AIS sammutettiin VTS väylällä? Viranomaisväylillä tämän jotenkin ymmärtää.
Kyllähän laki antaa tämän mahdollisuuden [(PV:n aluksilla on vain laitepakko ei käyttöpakkoa)lähde: Puhelinkeskustelut Helsinki VTS ja allekirjoittanut 9/2008 ja vts laki], mutta mitä hyötyä siitä on kun aluksen saa kumminkin seurantaan vts ilmoitusten ja aiemmin päällä olleen ais tiedon perusteella.
Saatikaan jos on pääsy vts-tutkaverkkoon jossa alukset liikkuvat omilla tiedoillaan esim. luotsi asemien päätelaitteiden kautta, mikä taasen ei olisi ihmeellinen tehtävä asiansa osaavalle kaislajääkärille.
Vaarlahti hinauksen kanssa ja kala 6 liikkeellä alueella samaan aikaan, eivätkä lähettäneet ais tietoa missään vaiheessa. Kuitenkin ilmoitus tuli vhf:llä kytö:n kohdalla? ja muutenkin radioliikennettä käytettiin aluksen paikantamisen mahdollistavalla tavalla.
Että tälläistä.
Merilaki / vesiliikenteen säädökset kuitenkin määrää käyttämään kaikkia merenkulunlaitteita turvallisen paikanmäärityksen ja kulun turvaamiseksi. Ja tästä ei merivoimillakaan ole vapautusta. "Pv:stä käsketään toisin" on poistunut kaikista lakiteksteistä ihan vaan tiedoksi valas luokan päällikölle.

Merivoimat eivät käytä AIS-laitteistoja Suomessa toimiessaan, ainoastaan kansainvälisessä yhteisharjoituksissa käytetään, kun on "NATON tapa". Suurimmassa osassa aluksista ei laitteistoa edes ole...

[Tuomas Honkala]

Kummasti vaan se 01 ais oli päällä e-satamassa. ja esim. vaarlahden tutkassa ais ominaisuus käsittääkseni on.
Ja kuten sanottu AIS on pakollinen varuste myös merivoimien aluksille, vain käytöstä on vapautus(puhelinkeskustelu Helsinki vts - allekirjoittanut 9/2008 Aihe:Merivoimien ais ja vts käytäntö). Pykälässä lukee: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen alukset voivat ilmoittautua «VTS»-viranomaiselle tämän kanssa erikseen sovittavalla tavalla. VTS voi vapauttaa aluksen ilmoittautumisvelvollisuudesta edellyttäen, että alusturvallisuutta ei vaaranneta ja että aluksella on toimiva ja käytössä oleva automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS).(finlex:Alusliikennepalvelulaki 5.8.2005/623 21§

[Jan Holm]

Tuntuu kyllä että muutkin harrastaa samaa!!!
VAI onko AIS systeemissä vikaa????
Esim. Alkset jotka tulevat tai menevät Gotlannin itä-puolelta niin ei löydy??
Sama pätee atlantilla.

[Tuomas Romu]

Tuntuu kyllä että muutkin harrastaa samaa!!!
VAI onko AIS systeemissä vikaa????
Esim. Alkset jotka tulevat tai menevät Gotlannin itä-puolelta niin ei löydy??
Sama pätee atlantilla.

Eiköhän katve tai rannikkoasemien kantaman ulkopuolella oleminen ole hieman eri juttu kuin AIS-lähettimen tarkoituksellinen poiskytkeminen.

Itse en näe mitään väärää siinä, että PV:n alukset saavat kytkeä tuollaiset lähettimet pois halutessaan. Eivät ne kuitenkaan tutkassa tahi aistein havaittavasti näkymättömiksi muutu ja erilaiset viranomaiset (MEVAKE, VTS) varmasti näkevät "omansa" jatkuvasti. Vain nojatuolimerivalvoja häviää.

[Tuomas Honkala]

Tuntuu kyllä että muutkin harrastaa samaa!!!
VAI onko AIS systeemissä vikaa????
Esim. Alkset jotka tulevat tai menevät Gotlannin itä-puolelta niin ei löydy??
Sama pätee atlantilla.

Alla tiedot furuno fa-150 AIS laitteesta.
Laite toimii vhf taajuuksilla, joten käytännön lähetys etäisyys on n. 50km. Gotlannin itäpuoli on ainoa paikka itämerellä missä aluksen radiolaitteeksi ei riitä vhf, eli niin sanottu A2 radioalue. Toinen asia on lähetystehon valinta 2/12,5w joka yllättäen vaikuttaa näkyvyyteen/peittoon. En tiedä miten muissa aluksissa on mutta tankkialuksissa AIS-laite vaihtaa lähetystehon ja navigointitilan automaattisesti nopeuden noustessa yli 3 knot, tai vähintään herjaa siitä.

http://www.furuno.fi/fin/tuotteet/ais/fa-150/SPECIFICATIONS
GENERAL
Standards
IMO A.694(17), IMO MSC.74(69) Annex 3,
IEC 61993-2, ITU-R M.1371-1, ITU-R M.825-3(DSC)
Ship reporting capacity
2000 reports per minute, 4500 reports per minute on two channels
TRANSPONDER UNIT
TX/RX Frequency 156.025 MHz to 162.025 MHz
RX1: Default CH87B (161.975 MHz)
RX2: Default CH88B (162.025 MHz)
Output Power 2 W/ 12.5 W selectable
DSC Receiver CH70 fixed, 156.525 MHz, G2B, 1200 bps
Bandwidth 25 kHz/ 12.5 kHz

Olen useampaan kertaan ollut kuulolla, kun vts on kysellyt ais-tilaa vaikka aluksen ais on ilmoittanut toimivansa normaalisti. ( hämärä muistikuva että erityisesti baltic jet alukset olisivat kunnostautuneet tässä)

Millä noista veneistä nostetaan ne tajuttoman korkeat terästornit pystyyn? En näe yhdessäkään mitään isompaa nosturia. Jatkossa tuulipuistoja aletaan todennäköisesti rakentaa kauemmas merelle. Mitenköhän tuollaiset pienet alukset pärjäävät hieman kovemmassa kelissä? Toisaalta useammallakin telakalla on käsittääkseni rakenteilla isoja tuulimyllynpystytysaluksia, mutta kaipa sinne jokin monitoimimurtajan kokoinen apualuskin mahtuisi. Fiksumpi tehkööt liiketoimintasuunnitelman

Otetaan tämmöinen lautta http://www.alfonshakans.fi/scanbarge.htm
Ja tämmöinen nosturi http://media.pekkaniska.com/pdf/crane/pekkaniska_crawler_cranes_liebherr_lr11350.pdf

Näillä eväillä on suomen tähänastiset vispilät pytytetty esim. (Kuvan kanssa http://www.pekkaniska.com/fi/fi/tuotteet-ja-palvelut/referenssit.html)
    *  Asiakas: Pvo-Innopower Oy
    * Paikka: Kemi, Ajos
    * Kalusto: Liebherr LR1750, Liebherr LTM1250-6.1, Liebherr LTM1200-5.1, Liebherr LTM1095-5.1, Ponttooni

Murtajalla voisi tehnä esim. kaapelilinjan aurauksen meren pohjaan, mutta yleensä tämänkin tekee ruoppaaja. Suomessa todennäköisesti tämä www.terramare.fi/?download=TM_Nordic_Giant.pdf

[Timo Lehtinen]

Kummasti vaan se 01 ais oli päällä e-satamassa. ja esim. vaarlahden tutkassa ais ominaisuus käsittääkseni on.
Ja kuten sanottu AIS on pakollinen varuste myös merivoimien aluksille, vain käytöstä on vapautus(puhelinkeskustelu Helsinki vts - allekirjoittanut 9/2008 Aihe:Merivoimien ais ja vts käytäntö). Pykälässä lukee: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen alukset voivat ilmoittautua «VTS»-viranomaiselle tämän kanssa erikseen sovittavalla tavalla. VTS voi vapauttaa aluksen ilmoittautumisvelvollisuudesta edellyttäen, että alusturvallisuutta ei vaaranneta ja että aluksella on toimiva ja käytössä oleva automaattinen tunnistusjärjestelmä (AIS).(finlex:Alusliikennepalvelulaki 5.8.2005/623 21§

Ymmärtääkseni 01 palasi tuolloin koulutuspurjeshdukselta jonka takia AISsi oli päällä. Kotitukikohtaan siirryttäessä ei luonnollisesti AISsia käytetä.

[Mikko Vartiainen]

Kaikkien ei tarvitse tietää missä Merivoimien alukset liikkuvat ja milloin. Ihan hyvä, että kaikkien viranomaisten toiminta ei ole kaikkien nähtävillä. Se on vaan hyväksyttävä ja pystyttävä elää sen kanssa.
Ei se poliisikaan ilmoita aina omista operaatioistaan saatika ratsioistaan etukäteen.

Annetaan kaikille tasapuolinen työrauha!