Kuvia Pohjankurun satamasta

Aloittaja Aleksi Lindström, 13.01.2007, 16:30:39

« edellinen - seuraava »

Aleksi Lindström

Huomasin järkytyksekseni ::) ettei täällä ole esitelty vielä yhtään kuvaa suuresta ja mahtavasta Pohjankurun satamasta (Skuru på Svenska), joten korjataanpa nyt sekin epäkohta:

http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=338335
http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=338333
http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=338332
http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=338326
http://www.shipspotting.com/modules/myalbum/photo.php?lid=338324

Oli muuten kiva kiivetä tonne mäelle ottamaan keulakuvia, tuli samalla kertaa harrastettua sekä vuorikiipeilyä että laivakuvaamista, kerta se on ensimmäinenkin! :)


Mikko-Oskari Koski

#1
Joskus -90-luvun alussa, kun Turun ja Helsingin välin matkustaminen junalla oli vielä taloudellisesti ja muutenkin mielekästä, osuin usein vuoroon, joka kohtasi vastaantulijan Skurussa. Jostain ihme syystä tuo Karin Lehmann oli melkein aina kiinni satamassa... 8)
Pohjankuru on muuten ilmeisesti ainoa Suomen kansainvälisen liikenteen satama, jonne ajetaan vuonoa pitkin -PohjanPITÄJÄNlahti kun on sellaiseksi määritelty. Eli olisikohan Skuru Suomen Geiranger..?  8)

Lainaus käyttäjältä: Aleksi Lindström - 13.01.2007, 17:20:47 Hmm, toi Karin on muuten rakennettu vuonna 2000, eli oisko sitten 90-luvun alussa siellä ollut joku muu Lehmann, näyttävää aika moni niistä ajavan Pohjankuruun, eli "Pokuun" ;D
Varmaankin. Vai olisiko ollut K.Lehmannilla samanniminen edeltäjä?
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Aleksi Lindström

Jeps on aika erikoislaatuinen tuo sijainti, taitaa olla myös yksi Suomen suojaisimmista satamista. Hmm, toi Karin on muuten rakennettu vuonna 2000, eli oisko sitten 90-luvun alussa siellä ollut joku muu Lehmann, näyttävää aika moni niistä ajavan Pohjankuruun, eli "Pokuun" ;D

Pekka Laakso

#3
Onhan se aika miellyttävää kun yhtäkkiä kesken tunneleita lukuun ottamatta tylsän Rantaradan junamatkan tuleekin näkyviin pieni satama, jossa voi mukavalla todennäköisyydellä olla joku laivakin. Yllä olevista viesteistä tosin jo tietääkin, minkä varustamon aluksen junasta voi bongata.  ;) Eipä taida myöskään satamalistan ja/tai AISLiven perusteella oikein muita laivoja siellä käyvänkään kuin noita vaaleanvihreitä Lehmanneja.

Apropoo, olisi kiva tietää mitä ne siellä purkavat&lastaavat? Se on tiedossa, että useimmiten nuo tulevat Skuruun Norjasta, enimmäkseen Mo i Ranan satamasta.
Copyright © 2023 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Wirrankosken Rami

Purkamisesta en tiedä mutta Skurusta laivoilla viedään ainakin terästä. Se lieneekin lähes ainoa tuote mitä sataman kautta kulkee.
Aiemmin siellä makasivat usein Toini Grönqvistin oman pitäjän laivat...

Kimmo Rantanen

Lainaus käyttäjältä: Pekka Laakso - 13.01.2007, 18:00:43
Apropoo, olisi kiva tietää mitä ne siellä purkavat? Se on tiedossa, että useimmiten nuo tulevat Skuruun Norjasta, enimmäkseen Mo i Ranan satamasta.

Pohjanpitäjänlahden pohjukassa sijaitsevaa Fundia Betoniteräkset Oy:n omistamaa Pohjankurun satamaa voivat tarvittaessa käyttää myös toiset yritykset.

http://www.pohja.fi/suomi/Elinkeino/Elinkeinopoliiitinenohjelmatoimikunnanehdotus.html

http://www.fundia.com/

Lehmannit vievät Suomesta ainakin romua Mo i Ranaan:

http://www.fundia.com/reinforcing/finland/fbt_files/eka_files/ymparisto.htm

Aleksi Lindström

#6
Kyllä ne jotain myös purkavat. Lehmannit joutuvat (melkein) aina purkamaan (aluksen koosta riippuen) joko noin 200 tonnia tai 1000 tonnia lastia Koverharissa, josta lasti sitten viedään Skuruun rekoilla ja sitten laiva vie lopun lastin sinne. Skuruun vievä väylä ei ole tarpeeksi syvä jotta ne voisivat ajaa sinne täydessä lastissa. Olisi tosiaan kiva tietää mitä tämä lasti on, varmastikin sitten jotain teräsmatskua.

Kimmo Rantanen

#7
Lainaus käyttäjältä: Aleksi Lindström - 13.01.2007, 18:47:10
Kyllä ne jotain myös purkavat. Lehmannit joutuvat (melkein) aina purkamaan (aluksen koosta riippuen) joko noin 200 tonnia tai 1000 tonnia lastia Koverharissa, josta lasti sitten viedään Skuruun rekoilla ja sitten laiva vie lopun lastin sinne. Skuruun vievä väylä ei ole tarpeeksi syvä jotta ne voisivat ajaa sinne täydessä lastissa. Olisi tosiaan kiva tietää mitä tämä lasti on, varmastikin sitten jotain terästuotteita.

Fundia on Pohjoismaiden johtava pitkien terästuotteiden valmistaja ja osa Rautaruukki-konsernia. Tärkeimmät tuotteet ovat konepaja- ja ajoneuvoteollisuudelle valmistetut langat ja tangot sekä rakentamiseen käytetyt raudoitteet.
Nykyinen Fundia-osakeyhtiö on muodostettu v. 1992, mutta sen tuotantolaitosten historia ulottuu jopa kauas 1600-luvulle.

Fundialla on tuotantolaitoksia kaikissa Pohjoismaissa. Norjan Mo i Ranan tuotantolaitos on keskittynyt raudoitteiden valmistukseen ja Ruotsin Smedjebacken ja Boxholm tankoihin.

Valssilangat ja teelmät ovat keskeinen osa Suomen Fundian, Fundia Wire Oy Ab:n yksiköiden – Koverharin ja Taalintehtaan – vahvaa teräsosaamista. Parantaaksemme asemaamme vaativien terästuotteiden markkinoilla olemme viime vuosina vahvistaneet voimakkaasti näiden tuotteiden kilpailukykyä.

Koverharin laitos käsittää masuunin ja terästehtaan. Alueella on oma satama raaka-aineiden tuontia varten sekä vientiin menevien teelmien laivauksiin.

http://www.hanko.fi/yky/main_frame.php?page=yritys&yid=8&PHPSESSID=53ab0ec5c5a3af5f864b66e5ec5e3e90

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Materiaalikuljetukset

Valtaosa valmiista raudoitusmateriaaleista toimitetaan pohjoismaiden markkinoille. Suomen osalta käytetään laivakuljetusta Mo i Ranasta suoraan Fundia Åminneforssin omaan satamaan Pohjanpitäjän lahden poukamassa. Kuljetustahti on keskimäärin laiva viikossa. Matkan pituus on noin 1400 merimailia ja kevyttä polttoöljyä menee keskimäärin noin 14 kg kuljetettua terästonnia kohti (n. 160 kWh/t). Paluukuormana on tavallisesti teräsromu Itämeren alueelta.

Materiaali toimitetaan käyttökohteisiinsa maitse, useimmiten jatkojalostuksen tai välivarastoinnin kautta. Jatkojalostus raudoitteiksi ja raudoitusverkoiksi tapahtuu hajautetusti ympäri Suomea siten, että painopiste on etelässä lähellä käyttökohteita. Teräsrekka kuluttaa tavallisesti 40...45 litraa dieselöljyä 100 km kohti. Jos arvioidaan keskimääräiseksi kuljetusetäisyydeksi 200 km ja keskimääräiseksi kuormaksi 10 t (meno - paluu), saadaan ominaiskulutukseksi runsaat 8 litraa dieselöljyä terästonnia kohti (80 kWh/t).


http://www.fundia.com/reinforcing/finland/fbt_files/eka_files/ymparisto.htm

Eli myöskin Koverhariin tuodaan raaka-aineita Fundian tuotantolaitokselle ja kaikesta päätellen voisi kuvitella Fundian olevan Lyypekkiläisen Lehmann-varustamon suurimpia ellei jopa suurin asiakas kaikkine raaka-aine- ja valmiiden tuotteiden laivauksineen...

Aleksi Lindström

Aah loistavaa tietoa Kimmo, kiitos paljon tutkimuksesta!!  :D