Aihe: STX neuvottelee risteilijätilauksesta saksalaisvarustamolle

[Jussi Lampinen]

Hieno juttu, johan Turun telakalla onkin vuoden verran kituuteltu, nyt taas näyttää hyvältä.

[Tiina Smit]

Hienoa että tilaus saatiin. Totuus on kuitenkin se, että tilaus saatiin vain sen takia, koska muut käyvät telakat ovat varattuja. Hintaa jouduttiin painamaan alas tilauksen varmistamiseksi, ja valtio tukee tilausta takauksilla ja suoralla innovaatiotuella. Eli telakka ei ole edelleenkään kilpailukykyinen ilman tukia (tosin muutkin telakat saanee tukea, mutta kuitenkin). Olen lähes varma, että tilaus olisi menny Saksaan, jos sellainen olisi ollut mahdollista. Palkkaneuvotteluissa henkilöstön palkkaa nostettaneen jälleen, mikä ei ainakaan kilpailukykyä paranna.

Ficantierin mukaan Turun telakan hinta oli laitettu niin alas, että he eivät sitä voi enää alittaa. Katteen luulisi olevan melko alhainen, jos sitä edes on yhtään?

Suoraan tukea esitetään 16 miljoonaa euroa. Joten tässä suhteessa optio tilaus ei ole läheskään varma, jos vain muualta löytyy vapaa telakka, sillä innovaatiotukea ei tietääkseni voida myöntää enää toiselle laivalla, kuten ei Vikinginkään tapauksessa.

[Kalle Id]

Suoraan tukea esitetään 16 miljoonaa euroa. Joten tässä suhteessa optio tilaus ei ole läheskään varma, jos vain muualta löytyy vapaa telakka, sillä innovaatiotukea ei tietääkseni voida myöntää enää toiselle laivalla, kuten ei Vikinginkään tapauksessa.

Toisaalta sisaralus on aina halvempi rakentaa ja jos ja kun STX:llä on ollut näppinsä pelissä lopullisten suunnitelmien tekemisessä ei STX:llä ole mitään valvoitetta luovuttaa aluksen suunnitelmia minkään kilpailevan telakan käyttöön. Näinollen jos TUI tilaa toisen aluksen jostain muualta, se ei saa sitä yhtä halvalla kuin sisaralusta Turusta. Toisaalta pitää muistaa option olevan aina option eikä se suinkaan tarkoita, että sisaralusta koskaan rakennettaisiin.

[Teijo Niemelä]

Toisaalta sisaralus on aina halvempi rakentaa ja jos ja kun STX:llä on ollut näppinsä pelissä lopullisten suunnitelmien tekemisessä ei STX:llä ole mitään valvoitetta luovuttaa aluksen suunnitelmia minkään kilpailevan telakan käyttöön. Näinollen jos TUI tilaa toisen aluksen jostain muualta, se ei saa sitä yhtä halvalla kuin sisaralusta Turusta. Toisaalta pitää muistaa option olevan aina option eikä se suinkaan tarkoita, että sisaralusta koskaan rakennettaisiin.

Optio on muistaakseni voimassa 12 kuukautta, joten aika pian tiedamme, mika on sen kohtalo? Saksan markkinat ovat kuitenkin sen verran hyvassa vedossa, etta uskon myos option varmistamiseen. Hinnan lisaksi tilauksen saamisen Turkuun varmisti myos nopein toimitusaika, joka on toukokuussa 2014.

[Juhani Mehto]

Tämänpäiväisen Oasis 3 -uutisoinnin yhteydessä on ollutkin jo puhetta samassa Turun Sanomien artikkelissa mainitusta TUI:n optiosta. Lehden paperiversiossa mainitaan järjestelyn olevan sellainen, että alkuperäisen tilaussopimuksen mukaan optio muuttuu kuukauden sisällä varmaksi tilaukseksi, jos sitä ei erikseen peruta.

Siis selvennyksenä: nyt aikaa olisi se kuukausi, alun perin kai aikaa oli vuosi.

[Janne Koskinen]

Optio realisoitunut:

http://www.ts.fi/uutiset/talous/410906/TUI+tilaa+myos+toisen+aluksen+Turun+telakalta

[Juhani Mehto]

Tähän aiheeseen voidaan lisätä vielä sen verran, että maanantaina oli ensimmäisen uudisrakennuksen tuotannonaloitus ja varustamon mukaan siitä tulee nimeltään Mein Schiff 3 ja optiosta luonnollisesti Mein Schiff 4.

[Kalevi Lehto]

varustamon mukaan siitä tulee nimeltään Mein Schiff 3 ja optiosta luonnollisesti Mein Schiff 4.

Uskomattoman kekseliästä ja omaperäistä! 
-Mutta laivatilaus ainakin näin turkulaisesta näkökulmasta, hieno homma! 

[Kalle Id]

HS kunnostautui tänään printtiversiossaan väittämällä uudisrakennusten nimiksi Mein Schiff 1 ja 2.

[Juhani Mehto]

Jos germaanien kieli taipuu, voi Mein Schiff 3:sta lukea enemmän TUI:n sivuilta. Kölinlaskun pitäisi olla siis toukokuussa ja vesillelaskun marraskuussa. Luovutus on toukokuussa 2014. On siis aika pitkän aikaa varustelulaituri tyhjänä Gracen jälkeen.

[Timo Heikkinen]

Palkkaneuvotteluissa henkilöstön palkkaa nostettaneen jälleen, mikä ei ainakaan kilpailukykyä paranna.

 

Osui ja upposi On se vaan kummalista et aina hoetaan sitä samaa et Suomen telakka teollisuus kaatuu hitsareiden ja levyseppien palkkaan. Itse olen työkseni hitsaillut yli kymmenen vuotta ja kyllä se fakta on et metallin palkat ovat ihan kaikkea muuta kuin hyvät. Ainahan sitä ollaan, milloin minkäkin näköisenä palkka ankkurina ja siitä muut ammattilittot suihkii ohitse oikealta ja vasemmalta. Ja se eniten "kyrsii" että sellaiset henkilöt joilla ei ole mitään käsitystä oikeista metallin palkoista täällä suutaan soittavat. Niin juu hienoahan se on vaikkapa Gdanskin telakkaan verrata kun siellä ammattihitsarille maksetaan 3,00e per tunti, ei se ihme ole et Suomeen tullaan ilomielin verotta hitsailemaan 10e per tunti... Ja ja nämä ovat ihan tosielämästä kuultuja palkkoja kun omallakin työmaalla muutama Puolalainen hitsaaja on välitysfirman kautta.

Mutta hienoa et toisillekkin "Rautakourillekkin" työtä on taas luvassa.

[Timo Selkälä]

 

Osui ja upposi On se vaan kummalista et aina hoetaan sitä samaa et Suomen telakka teollisuus kaatuu hitsareiden ja levyseppien palkkaan. Itse olen työkseni hitsaillut yli kymmenen vuotta ja kyllä se fakta on et metallin palkat ovat ihan kaikkea muuta kuin hyvät. Ainahan sitä ollaan, milloin minkäkin näköisenä palkka ankkurina ja siitä muut ammattilittot suihkii ohitse oikealta ja vasemmalta. Ja se eniten "kyrsii" että sellaiset henkilöt joilla ei ole mitään käsitystä oikeista metallin palkoista täällä suutaan soittavat. Niin juu hienoahan se on vaikkapa Gdanskin telakkaan verrata kun siellä ammattihitsarille maksetaan 3,00e per tunti, ei se ihme ole et Suomeen tullaan ilomielin verotta hitsailemaan 10e per tunti... Ja ja nämä ovat ihan tosielämästä kuultuja palkkoja kun omallakin työmaalla muutama Puolalainen hitsaaja on välitysfirman kautta.

Mutta hienoa et toisillekkin "Rautakourillekkin" työtä on taas luvassa.

Sitä vain ihmettelen että missä tuossa mainitaan juuri hitsarit ja levysepät?

Sitten kun muistutetaan että ei se Puolankaan laivateollisuus ihan loistavasti voi... Tämänpäiväisessä markkinatilanteessa on fakta että Suomen kilpailukyky on parhaimmillaankin heikko. Suomen ongelmat johtuvat rakennemuutoksesta, ei mistään pienestä valuuttakriisistä, joka on vain rakennemuutoksen oire. Ne tuotteet mitä ostamme tulevat yhä enenemässä määriin ulkomailta ja vielä Aasiasta, eikä Euroopasta. Vai kuinka monella meistä on oikeasti auto tai TV joka on valmistettu Suomessa? Kuinka moni on varma siitä että näiden kaikki komponentit ja niiden materiaalit ovat oikeasti edes Euroopasta? Tuskin monikaan.

Palkkojakin suurempi ongelma Suomen tapauksessa on Suomen maine. Lakkoja on aivan liikaa, ja toimitukset kangertelee muistakin syistä. Lakkopäiviä oli noin 128 000 vuonna 2011, työtaisteluita oli 163. Jos vertailemme Ruotsiin niin siellä yleensä on lakkopäivien määrä noin 2-10 % siitä mitä Suomessa on ollut. Tämä ei ole hyvä juttu maamme kilpailukyvyn kannalta.

[Ari-Jukka Perkiomaki]

Jos vertailemme Ruotsiin niin siellä yleensä on lakkopäivien määrä noin 2-10 % siitä mitä Suomessa on ollut. Tämä ei ole hyvä juttu maamme kilpailukyvyn kannalta.

Ruotsalaiset eivät koskaan pidä mitään "korpilakkoja",eikä ruotsin työehtosopimukset salli saman mittakaavan lakkoja kuin Suomessa. Esim. Uumajan alueella isot Yt-neuvottelut koko ajan menossa. Eivät uskalla tehtaan työntekijät tehdä niinkuin Suomessa tehdään. Ilmoitus mittavista irtisanomisista ja yleensä koko tehtaan porukka suorittaa ulos marssin! Tälläistä solidaarisuutta eikä suoraselkäisyyttä ole koskaan ruotsissa nähty eikä tulla näkemään!
Sitten ehkä hieman asiaakin ettei mee liikaa offtopicin puolelle? Eiköhän Suomessa rakennettujen ja rakennettavien alusten laadulla kuitenkin korvata se , että ne maksavat(vai maksavatko?) enemmän kuin Kiinassa tai muualla rakennetut? Vai olenko ihan pihalla? 
Jatketaan vielä offtopicilla, mutta... Wärtsilä on lomauttamassa 790 työntekijää Vaasan tehtailla kun tilauskanta on vähentynyt. Eli maailmalla ei sitten kaiketi mene juuri nyt tarpeeksi kaupaksi laivan moottoreita eikä diesel voimaloitakaan?
Koska kysymys on "vain" lomautuksista, ei Vaasassa kuitenkaan olla nähty vielä ulosmarssia...

[Kalle Id]

Pysytään vahvasti OT:ssä... Jos jätetään huomiotta kaukoidän ja muiden matalapalkkamaiden laivatuotanto, milläs eväillä sitten muut Euroopan telakat pysyvät pystyssä? On kuitenkin tunnettu tosiasia, että Suomen telakoiden suurimmat kilpailijat ovat tällä hetkellä Meyer Werft, STX France ja Fincantieri. Ja näistä vielä Meyerillä, joka kuitenkin sijaitsee korkean elintason Saksassa, vaikuttaisi menevän parhaiten tällä hetkellä. Olisiko kilpailikyvyn puutteessa ongelma jossain muualla kuin tekijöiden palkkatasossa?

[Lassi Liikanen]

Pysytään vahvasti OT:ssä... Jos jätetään huomiotta kaukoidän ja muiden matalapalkkamaiden laivatuotanto, milläs eväillä sitten muut Euroopan telakat pysyvät pystyssä? On kuitenkin tunnettu tosiasia, että Suomen telakoiden suurimmat kilpailijat ovat tällä hetkellä Meyer Werft, STX France ja Fincantieri. Ja näistä vielä Meyerillä, joka kuitenkin sijaitsee korkean elintason Saksassa, vaikuttaisi menevän parhaiten tällä hetkellä. Olisiko kilpailikyvyn puutteessa ongelma jossain muualla kuin tekijöiden palkkatasossa?

Kyllä minä uskaltaisin sanoa että eurooppalaisten telakoiden vahvuus on luja tietotaito-osaaminen, ja erityisesti risteilijöiden rakentamisessa. Tietääkseni edellä mainituilta eurooppalaisilta telakoilta valmistuu pääosa maailman risteilijöistä - korjatkaa minua, jos olen väärässä. Mielestäni risteilyalusten rakentaminen (lentokoneiden rakentamisen ohella: maailman suurimmat lentokonevalmistajat ovat joko Yhdysvalloista tai Euroopasta) on sellainen teollisuudenala, jota ei vielä täysimittaisesti ole Aasiaan ja muualle halpatuotannon maihin saatu siirrettyä. Kyllähän meillä täällä toki on paljon muutakin osaamista laivanrakennuksen saralta, mutta erityinen Euroopan vahvuus on risteilijöiden rakentaminen ja siinä sivussa olemme ihan hyviä myös muissakin alustyypeissä.

Suomen heikko kilpailukyky ei ole yksinomaan palkkatason syytä, mutta kyllä se on jokaisen tunnustettava, että merkittävä osa kilpailukyvystä tulee palkkatasosta. Tietysti esimerkiksi erityinen osaaminen laivanrakennuksessa, valtion takaamat tuet ja takaukset telakoille, telakan uskottavuus ja luotettavuus, ylipäätään telakkateollisuuden paikallinen toimintaympäristö sekä raaka-aineiden hinta vaikuttavat kilpailukykyyn, mutta ENSISIJAISESTI kilpailukyvyn päämittari on maan palkkataso ja osittain toimintaympäristöön liittyvät tekijät, kuten yritysverotus maassa. Siinä suhteessa on myönnettävä, että häviämme aikalailla Ranskalle ja Italialle. Saksan kanssa olemme lähestulkoon samalla viivalla - joten tietysti on syytä tarkastella, mikä meidän telakkateollisuudessamme on vikana, kun se ei pärjää kilpailussa saksalaisia vastaan yhtä hyvällä menestyksellä.