Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

Aloittaja Jarkko Korhonen, 28.07.2007, 18:53:32

« edellinen - seuraava »

Kalle Id

Riian-linjan tulevaisuuden kannalta ei lupaa hyvää, että kaikki luvut näyttävät syyskuunkin osalta miinusta, vaikka viime vuonnakin syyskuussa ajettiin vain yhdellä laivalla. Toki pudotus ei ole suuren suuri, mutta trendi on huolestuttava.

Outoa muuten, että liikenteeseen vaikuttaneiden seikkojen listassa ei mainita ollenkaan Sea Windin poistumista Suomen ja Ruotsin välisestä liikenteestä. Se kun selittää pitkälti tuon messevän pudotuksen kyseisen välin rahtimäärissä.

Joni Huopana

Noilla luvuilla kyllä Riian-linjan on vaikea kuvitella olevan kannattava. Olisikohan yksi mahdollisuus, että (ellei Isabellelle löydy parempaa käyttöä) se toimisi vain kesäisin? Sellaistahan yritettiin Superfastien loppuvaiheissa näillä vesillä.

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 06.10.2015, 21:12:27
Outoa muuten, että liikenteeseen vaikuttaneiden seikkojen listassa ei mainita ollenkaan Sea Windin poistumista Suomen ja Ruotsin välisestä liikenteestä. Se kun selittää pitkälti tuon messevän pudotuksen kyseisen välin rahtimäärissä.
Tosiaankin, yleensä näissä on ollut aina erilaisia selityksiä, varsinkin laskeneiden lukujen yhteydessä.
Mitä sitten tulee tuohon Riian linjaan, niin ehkä pitävät sitä yllä edelleenkin osaltaan siksi, etteivät kenties kaipaa siihen ketään kilpailijaakaan "huseeraamaan", voisihan kukaties vaikka Stena, DFDS, tai joku muu olla halukas yrittämään, vaikkei siinä ainakaan ensi vaiheessa liene mitään kultakaivosta odotettavissa, mutta toimivalla konseptilla ehkä tulevaisuudessa?
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Ilpo Kuivanen

Lainaus käyttäjältä: Joni Huopana - 06.10.2015, 22:48:07
Noilla luvuilla kyllä Riian-linjan on vaikea kuvitella olevan kannattava. Olisikohan yksi mahdollisuus, että (ellei Isabellelle löydy parempaa käyttöä) se toimisi vain kesäisin? Sellaistahan yritettiin Superfastien loppuvaiheissa näillä vesillä.

Jos tuota väliä halutaan tosissaan kehittää, pitäisi tuohon saada ehdottomasti toinen laiva pariksi. Tuollaisella joka toinen päivä -ajelulla ei homma vaan toimi. Siitä ei ole mitään käsitystä, kuinka aktiivisesti tuota on ylipäätänsä edes markkinoitu...

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 08.10.2015, 08:11:04
Mitä sitten tulee tuohon Riian linjaan, niin ehkä pitävät sitä yllä edelleenkin osaltaan siksi, etteivät kenties kaipaa siihen ketään kilpailijaakaan "huseeraamaan", voisihan kukaties vaikka Stena, DFDS, tai joku muu olla halukas yrittämään, vaikkei siinä ainakaan ensi vaiheessa liene mitään kultakaivosta odotettavissa, mutta toimivalla konseptilla ehkä tulevaisuudessa?
Stena ja DFDS ovat toisaalta molemmat viimeaikoina panostaneet rahtipainotteisempaan liikenteeseen, eivätkä sinällään olisi varsinainen kilpailija Tallinkille kuitenkaan. Stenaa en usko Tukholma-Riika -linjan kiinnostavan muutenkaan, kun firman linjat Nynäshamnista Klaipedaan ja Liepajaan hoitavat Ruotsin ja Latvian välisen liikenteen varsin mallikkaasti.


Kalevi Lehto

Aika suotuisasti ovat matkustajamäärät näköjään edelleen kehittyneet. Rahdin osuus ei niinkään, Hel-Tal-linjalla on toki kasvua, muttei ehkä kuitenkaan siinä suhteessa, kuin Suomi-Ruotsi välillä on vähennystä. Kannattaisikohan Tallinkin siirtää Seawind takaisin Turku-Tukholma-liikenteeseen, nyt kun raakaöljyn halpenemisesta johtuen vähärikkisenkin polttoaineen hinta lienee selvästi laskenut?
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964


Kalle Id

Riian-linjan lasku näyttää pikkuhiljaa kääntyneen kasvuksi. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää matkustajamäärien lisäksi linjan taloudellinen tulos, mutta kaikkea ei voi saada.

Mikko-Oskari Koski

1170 matkustajaa/lähtö on tosiaan kohtalainen tulos tuolla reitillä, mutta edelleenkään sen hoitamiseksi ei tarvittaisi Isabellen kokoista alusta, Regina Balticakin riittäisi edelleen. Selittäisiköhän linjan hienoista kasvua jokin Baltian ja Ruotsin välinen kontakti, joka meiltä täällä pohjoisempana on jäänyt huomaamatta? Vai vaikuttaisivatko Polferrieksen supistukset siihen, että Ruotsista löytyykin aiempaa enemmän Riian risteilyistä kiinnostuneita?
Tallinnan ja Tukholman väliset 1217 matkustajaa/lähtö eivät nekään ihan vastaa sitä, mihin Romskun ja Vickanin kapasiteetti riittäisi. Mutta Tallinkille tuon linjan hengissä pitäminen suhteellisen uudella ja risteilijämäisellä tonnistolla lienee kunniakysymys, eikä omassa flotassa toisaalta parempiakaan vaihtoehtoja ole.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 05.04.2016, 12:36:38
Riian-linjan lasku näyttää pikkuhiljaa kääntyneen kasvuksi. Olisi kyllä kiinnostavaa tietää matkustajamäärien lisäksi linjan taloudellinen tulos, mutta kaikkea ei voi saada.

Sen saat heti kun kokovuosikatsaus 2015 on valmis. 2014 mentiin ennen rahoituseriä voitolle. Voitot sekä Rigan että Siljan osalta sen verran pieniä että niissä taidettiin mennä rahoituserien jälkeen tappiolle. Rigan osalta ei niin pahasti kuin Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 05.04.2016, 13:12:14
1170 matkustajaa/lähtö on tosiaan kohtalainen tulos tuolla reitillä, mutta edelleenkään sen hoitamiseksi ei tarvittaisi Isabellen kokoista alusta, Regina Balticakin riittäisi edelleen. Selittäisiköhän linjan hienoista kasvua jokin Baltian ja Ruotsin välinen kontakti, joka meiltä täällä pohjoisempana on jäänyt huomaamatta? Vai vaikuttaisivatko Polferrieksen supistukset siihen, että Ruotsista löytyykin aiempaa enemmän Riian risteilyistä kiinnostuneita?
Tallinnan ja Tukholman väliset 1217 matkustajaa/lähtö eivät nekään ihan vastaa sitä, mihin Romskun ja Vickanin kapasiteetti riittäisi. Mutta Tallinkille tuon linjan hengissä pitäminen suhteellisen uudella ja risteilijämäisellä tonnistolla lienee kunniakysymys, eikä omassa flotassa toisaalta parempiakaan vaihtoehtoja ole.


Regina Baltica tuolla reitillä kulkisi ihan täpö täynnä, sillä kun on vain 1200 hyttipaikkaa. Ja jos haluat käyttää numeroita tässä vertailuna, niin otetaan sitten. Siinä tapauksessa olisi järkevämpää siirtää Turun laivat ja korvata ne Isabellella ja vaikkapa myydyllä Regina Balticalla, sillä Turun laivojen keskimääräinen helmikuun matkustajamäärä oli vain 852 lähtöä kohden. Rekkoja ja henkilöautojakin kulki keskimäärin vain noin 40 vuoroa kohden, mitkä nekin melkein sopisi niille, vai mitä?

Fakta on se että 1200 matkustajaa keskimäärin vuoroa kohden on hyvä tulos.

Jotakin on kuitenkin outoa, kun Tallinnan ja Tukholman välisen linjan kaksi laivaa teki selvästi pienemmällä investoinnilla paremman tuloksen kuin koko Siljan laivasto. Siljaa pitää hengissä lähinnä kävelykadut.

I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 05.04.2016, 16:39:48
Turun laivojen keskimääräinen helmikuun matkustajamäärä oli vain 852 lähtöä kohden. Rekkoja ja henkilöautojakin kulki keskimäärin vain noin 40 vuoroa kohden.
Mistä muuten löytyy Tallinkin liikennetilasto, jossa on Turun/Helsingin linjan luvut eriteltynä?
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 05.04.2016, 18:27:37
Mistä muuten löytyy Tallinkin liikennetilasto, jossa on Turun/Helsingin linjan luvut eriteltynä?

Sen voi tilata vaikka tuolta.

http://www.shippax.se/page/page.asp?id=7
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.


Kalevi Lehto

#989
Tässä Tallinkin tilastot elokuulta:
www.tallink.com/documents/10192/21746847/2016-08-Traffic-Volumes_EN.pdf/4f393a03-2c2c-4909-814d-8b43baba5610
Hiukan näyttäisi olevan plussaa useimmissa luvuissa, matkustajamäärissä eniten Hel-Tal-liikenteessä. Olisiko noin suurin piirtein Europan osuuden verran? Kiinnostavaa sinänsä aikanaan nähdä syyskuun tilastoluvut, eli tuleeko pudotusta verrattuna viime vuoteen, kun Europa ei ole mukana.
Sattuuko muuten kellään olemaan tarkempaa tietoa SE:n tulevasta käytöstä?
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964