Moi!
Syksylle on varattuna pikainen risteily kyseisen BP:n Executive suitessa. Laivan telakoinnin aikaisista remonteista, niin tekniikan kuin sisustuksenkin osalta, on näkynyt kiitettävästi tietoa julkisten tilojen osalta. Mutta mistään ei ole löytynyt tietoa siitä, mitä näille sviiteille on vuosien mittaan tehty.
Eli jos jollain on asiasta tietoa, niin muutama kysymys mielessä pyörii:
- Minkä verran näitä sviittejä on vuosien mittaan remontoitu, ja missä kunnossa ne tällä hetkellä ovat? Eli kalusteet, matot, ym. sisustus, jossa käytön jäljet helposti näkyvät. Jossain vaiheessahan parvekkeita on lasitettu, mutta tehtiinkö siinä yhteydessä remonttia myös sisätiloihin?
- Olen lukenut, että ainakin jossain vaiheessa sviittimatkustajat on päästetty Turun terminaalista laivaan hiukan ennen muita, vieläkö kyseinen käytäntö on olemassa?
- Executive suite -sviittien yläpuolellahan on matkustajille avoin ulkokansi, kuuluuko kannelta tai yläpuolisesta ravintolasta minkä verran ääniä näihin sviitteihin?
Vaikka matka on jo varattu, olisi kiva saada näihin vastauksia, koska edelleen on mahdollista vaihtaa sviitti keulan parvekkeettomaan malliin... Valinta on vaikea, kun ei kummastakaan ole vielä kokemuksia.
Ainakin viimeksi matkustaessani peräsviitissä hytti oli ihan siisti ja hyväkuntoinen. Yökerhosta kuuluu hiukan möykkää ja potkurit täristävät, tässä suhteessa keulasviitti on mielestäni parempi, tai ainakin hiljaisempi. Perän parveke on toki kiva näin kesäaikaan.
Mitään aikaisempaa sisäänpääsyä ei ainakaan mulle ole koskaan tarjottu.
Nyt sitten kokeilleena vastaan itselleni, ja samalla infoksi muille joita aihe kiinnostaa.
- BP:n Executive suite numero 9713 on sviiteistä reunimmainen, laivan oikean puoleisessa takakulmassa. Vastaava suite vasemmalla on 9813. Itse pyysin etukäteen jompaa kumpaa, ne kun ovat keskimmäisiä hieman suurempia, ja niistä on huimasti paremmat näkymät ulos, koska niiden parvekkeiden ulommat sivuseinät on lasia.
- Suiten kunto oli hyvä, käytön jälkiä ja tahroja toki siellä täällä. Kalusteet olivat ehjät ja mukavat. Parvekkeen lasitetun osan pehmustetuista muovirottinkikalusteista iso plussa, niille oli runsaasti käyttöä kun keli oli matkalla suotuisa.
- Joistain ennakkotiedoista poiketen, jääkaapissa ei todellakaan ollut samppanjaa, vaan pullo laiva kuohuviiniä, aikamoista kuraa...
- Niin ikään ennakkotiedoista poiketen, sviittimatkustajat ohjattiin erilliselle alueelle ennen lipuntarkastusportteja, josta laivaannousu viitisen minuuttia ennen muita matkustajia. Mukava lisä, kun pääsi kerrankin hissillä hytikerrokseen ilman tolkutonta ruuhkaa.
- En tiedä oliko kyseessä sattuma, vai tarkoituksellinen sviittimatkustajien etu, mutta paluumatkalla siivooja ei tunkenut hyttiin ennen poistumistamme, kuten lähes kaikilla muilla matkoillamme.
- Kaiken kaikkiaan matka upealla parvekkeella varustetussa, siistissä ja isossa sviitissä olisi ollut pelkästään positiivinen elämys ilman yhtä suurta ongelmaa. Nettisivuillaan Tallinksilja ilmoittaa kyseisen sviitin tiedoissa seuraavaa: "Hytti sijaitsee peräosassa, joten satamaan saavuttaessa saattaa kantautua tärinästä aiheutuvaa ääntä." Luultavasti teen laivayhtiölle valituksen aiheesta, tuo nimittäin on törkeää vähättelyä. Olen matkustanut kymmeniä matkoja erilaisissa hyteissä ja sviiteissä, kokematta koskaan ennen näin infernaalista ja jatkuvaa meteliä. Tärinä ja sen aiheuttama erilaisten materiaalien räminä on tottakai pahimmillaan satamaan saavuttaessa, mutta muutamaa reitin suoraa pätkää lukuun ottamatta meteli on jatkuvaa. Ilmeisesti sen tärinän ja jyrinän taajuus on sellainen, että se saa koko hytin jollain lailla resonoimaan, ja lopputuloksena on matalataajuinen jyminä/humina kaiken aikaa, maustettuna erilaisilla räminöillä, kolinoilla, kitinöillä ja natinoilla. Osaan ääniä korvatulpat tepsii, osaan ei. Sinänsä iso harmi, puitteet olisivat komeat, mutta itse en toista kertaa noihin sviitteihin majoitu, kun haluan nukkua yöni.
Eikös tuo BP ollut keväällä vaihteistoremontissa varsin pitkäänkin. Jolla piti noita värinöitä saada poistettua?
Lainaus käyttäjältä: Hannu Sarell - 06.09.2018, 00:56:37
Eikös tuo BP ollut keväällä vaihteistoremontissa varsin pitkäänkin. Jolla piti noita värinöitä saada poistettua?
Jos se remontti on vähääkään niitä värinöitä pienentänyt, en osaa edes kuvitella mitä ne on olleet ennen remonttia ???
Lainaus käyttäjältä: Jouni Pääskynen - 05.09.2018, 19:00:47
Olen matkustanut kymmeniä matkoja erilaisissa hyteissä ja sviiteissä, kokematta koskaan ennen näin infernaalista ja jatkuvaa meteliä. Tärinä ja sen aiheuttama erilaisten materiaalien räminä on tottakai pahimmillaan satamaan saavuttaessa, mutta muutamaa reitin suoraa pätkää lukuun ottamatta meteli on jatkuvaa. Ilmeisesti sen tärinän ja jyrinän taajuus on sellainen, että se saa koko hytin jollain lailla resonoimaan, ja lopputuloksena on matalataajuinen jyminä/humina kaiken aikaa, maustettuna erilaisilla räminöillä, kolinoilla, kitinöillä ja natinoilla. Osaan ääniä korvatulpat tepsii, osaan ei. Sinänsä iso harmi, puitteet olisivat komeat, mutta itse en toista kertaa noihin sviitteihin majoitu, kun haluan nukkua yöni.
Peittivätpähän ainakin alleen yläkerran diskon melusaasteen (ehkä...).
Olen itsekseni miettinyt miksi laivan mukamas paras hyttiluokka on sijoitettu näillä laivoilla laivan huonoimpaan paikkaan peräosaan ja nimenomaan diskon meluhelvetin alle. Luulisi nyt parempiakin paikkoja löytyneen jos suunnittelijat olisivat hieman miettineet asioita.
Lainaus käyttäjältä: Hannu Sarell - 06.09.2018, 00:56:37
Eikös tuo BP ollut keväällä vaihteistoremontissa varsin pitkäänkin. Jolla piti noita värinöitä saada poistettua?
Tämä on kyllä eka kerta kun kuulin että siihen piti vaikuttaa, vaikka olin kuitenkin mukana matkalla telakalle että ekalla risteilyllä sieltä tulon jälkeen.
Kuinka paljon vaihdelaatikosta edes aiheutuu melua ja värähtelyä verrattuna vaikkapa itse potkuriin?
Koko laivasarja on suunniteltu Hel-Tal väliä ajatellen. Tunnen erään Rauman telakalta eläköityneen insinöörin. Hän sanoi, että Telakka olisi halunnut jo Romskusta erilaisen. Ravintolat ylemmäs ja isompia ikkunoita. Varustamo taas halusi bilelaivoja maksimimäärällä ulkohyttejä. Mahdollisimman paljon ravintoloiden istumapaikkoja ja kauppaneliöitä. Näillä spekseillä laivat suunniteltiin. Tallinnan satamassa ei potkurin värinät häiritse.
Mitä itse entiseltä Rauman telakkalaiselta ymmärsin oli merkittävänä osatekijänä sekä Romantika-Galaxy -sarjan että varsinkin Starin suunnittelussa myös hinta, joka piti painaa mahdollisimman alas ja tämän vuoksi erikoisempia ratkaisuja ei voitu toteuttaa.
Helsinki-Tallinna -liikenteessä on lisäksi myös se, että siinä tarvitsee peruutella verrattain vähän, eikö koskaan yöaikaan tuolla 22-tunnin risteilyaikataululla. Tärinä on pahinta nimenomaan peruutettaessa ja tämä tuntuu varsinkin Turussa, missä peruutellaan satamissa myös yöllä ja aikaisin aamulla.
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 07.09.2018, 14:00:01
Helsinki-Tallinna -liikenteessä on lisäksi myös se, että siinä tarvitsee peruutella verrattain vähän, eikö koskaan yöaikaan tuolla 22-tunnin risteilyaikataululla. Tärinä on pahinta nimenomaan peruutettaessa ja tämä tuntuu varsinkin Turussa, missä peruutellaan satamissa myös yöllä ja aikaisin aamulla.
Tuon allekirjoitan tuoreen kokemuksen asiosta, peruutettaessa se tärinä on todella infernaalista, ja ravistaa sviitissä kaikkea mahdollista. Taitaa seinien sisäverhouslevytkin täristä, kun tuntuu aivan kuin koko kabiini "soisi", fiilis oli kuin istuisi rummun sisällä samalla kun joku sitä soittaa... Ja joka kertahan satamassa peruutetaan, joko laituriin tai sitten sieltä pois. Yöllä ensin Långholmeniin, ja aamulla kukonlaulun aikaan Tukholmaan. Eihän siitä toki mitään haittaa olisi, jos jaksaisi bilettää aamuneljään ja sitten sammua hyttiin, mutta ei oikein vanhalta taivu enää...
Mutta jos siitä sen sviitin metelistä jotain positiivista haluaa löytää, niin ei sen metelin takaa kyllä erottanut pihaustakaan mistään diskosta.
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 07.09.2018, 14:00:01
Mitä itse entiseltä Rauman telakkalaiselta ymmärsin oli merkittävänä osatekijänä sekä Romantika-Galaxy -sarjan että varsinkin Starin suunnittelussa myös hinta, joka piti painaa mahdollisimman alas ja tämän vuoksi erikoisempia ratkaisuja ei voitu toteuttaa.
Helsinki-Tallinna -liikenteessä on lisäksi myös se, että siinä tarvitsee peruutella verrattain vähän, eikö koskaan yöaikaan tuolla 22-tunnin risteilyaikataululla. Tärinä on pahinta nimenomaan peruutettaessa ja tämä tuntuu varsinkin Turussa, missä peruutellaan satamissa myös yöllä ja aikaisin aamulla.
Mikä laiva peruuttelee yöllä Turussa? Iltalaiva tulee 1915 ja lähtee 20.15 Onko sitten aikainen aamu, kun aamun laiva tulee klo7.00? Vai tarkoititko noita Långnäsin öisiä käyntejä? Ne osuvat ikävään aikaan, tosin ennen baarien sulkemista...
BP peruuttaa laituriin Tukholmassa, ja silloin se tärinä siellä sviitissä on helvetillistä. Itse olen ainakin siihen herännyt. Olihan se toki metkaa, jos tykkää herätä siihen että paikat melkein lähtee hampaista.
Menee vähän ohi keskustelun taas, mutta mistä tälläinen tärinä edes johtuu? Kun en ole sellaista havainnut koskaan millään vanhemmilla laivoilla. Miksi tämä on nykyaikainen ongelma? Ensimmäisen kerran taisin tälläistä havaita joitakin vuosia sitten Megastarin peräbaarissa, mutta kuten suuri osa foorumilaisista, olen matkustanut elämäni aikana kymmeniä, ellen satoja kertoja 70-90 luvuilla rakennetuilla laivoilla, joissa samaa ongelmaa ei ole.
Jostain muistan lukeneeni, että nykyaikaiset kierretyt potkurinlavat saattaisivat värähdellä enemmän negatiivisilla lapakulmilla (= peruutuksessa), koska osa lavasta työntäisi vettä vastakkaiseen suuntaan. En valitettavasti kuitenkaan löytänyt mitään tätä muistoa tukevaa tekstiä ainakaan puhelimella googlettamalla. Täriseekö Grace, jossa on kiinteälapaiset potkurit, peruutuksessa? Viikkarin uusi laiva ei ainakaan tästä kärsi, koska potkuri pyörii aika samaan suuntaan vakiolapakulmalla...
Vanhoissa laivoissa ei myöskään ollut peräohjailupotkureita, jotka ovat varsin meluisia.
Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 08.09.2018, 10:37:14
Jostain muistan lukeneeni, että nykyaikaiset kierretyt potkurinlavat saattaisivat värähdellä enemmän negatiivisilla lapakulmilla (= peruutuksessa), koska osa lavasta työntäisi vettä vastakkaiseen suuntaan. En valitettavasti kuitenkaan löytänyt mitään tätä muistoa tukevaa tekstiä ainakaan puhelimella googlettamalla. Täriseekö Grace, jossa on kiinteälapaiset potkurit, peruutuksessa? Viikkarin uusi laiva ei ainakaan tästä kärsi, koska potkuri pyörii aika samaan suuntaan vakiolapakulmalla...
Vanhoissa laivoissa ei myöskään ollut peräohjailupotkureita, jotka ovat varsin meluisia.
Kaikki mietinnät varsin pätevän ja uskottavan kuuloisia vaihtoehtoja. Itse kun en ole tekniikkaan perehtynyt, niin en näitä osaa miettiä.
Lainaus käyttäjältä: Joonas Vähämäki - 08.09.2018, 08:57:48
Menee vähän ohi keskustelun taas, mutta mistä tälläinen tärinä edes johtuu? Kun en ole sellaista havainnut koskaan millään vanhemmilla laivoilla. Miksi tämä on nykyaikainen ongelma? Ensimmäisen kerran taisin tälläistä havaita joitakin vuosia sitten Megastarin peräbaarissa, mutta kuten suuri osa foorumilaisista, olen matkustanut elämäni aikana kymmeniä, ellen satoja kertoja 70-90 luvuilla rakennetuilla laivoilla, joissa samaa ongelmaa ei ole.
No kyllä ainakin Europan peräpään Windjammer-baarissa tärisee varsinkin käännöksissä ajoittain niin, että meinaa hampaanpaikat irrota, eli ei mielestäni ole mikään uusi juttu, mutta mistä johtuu -en tiedä, mutta olisiko sitten jonkinlaista potkurien pyörimisliikkeen aiheuttamaa resonanssia... ???
Turun linjalla ajetaan aika kovaa matalissa vesissä. Kavitaatio on yksi tekijä ja kun potkurien aikaansaamat aallot heijastuvat lähellä olevasta merenpohjasta aiheutuu melkoista rytinää laivan pohjaa vasten. Isommat laivat joutuvat ajamaan kovemmalla vauhdilla ja uppouma on suurempi. Kaikki tekijät vaikuttavat.
Isommat laivat joutuvat tiettyjen reittivalintojen takia ajamaan kovempaa. Vertaa Amorella-Galaxy-Grace.
Laivatekniikka ei varsinaisesti ole lajina aivan leipäheittoani, mutta siitä huolimatta uskallan heittää ilmaan sivistymättömän arvaukseni...
Yleisesti ottaen FP (kiinteälapaiset) potkurit eivät suuremmin täristä alusta, koska pienellä tehontarpeella potkurin kierrosluku on riittävän alhainen. Käytetty kierrosluku on vastaavasti verrannollinen potkurin kavitointiin eli tilanteeseen, jossa veden paine alenee potkurin reunoilla niin alhaiseksi, että vesi "kiehuu" siitä irti aiheuttaen voimakkaita ilmakuplia. Ts. kiinteälapaisenkin aluksen saa kavitoimaan, mikäli antaa hevoselle runsaasti heiniä pienillä nopeuksilla liikuttaessa.
Monissa CPP (säätölapa) potkuri aluksissa kavitointia pyritään ehkäisemään ns. kombinaattori-moodilla, jossa säädellään yhtä aikaa potkurin kierroksia ja lapakulmaa. Kombinaattorin huonona puolena on kuitenkin viive tehonsaannissa, minkä takia lähes kaikissa aluksissa kytketään constant revolution päälle laituroitaessa. Yksi tärinän kannalta merkitsevä seikka kaksipotkurisissa aluksissa on myös potkurien kiertosuunta eli ovatko ne ulospäin vai sisäänpäin kiertäviä. Sisäänpäin kiertävien potkurien virtaus osuu peruutettaessa aluksen ulkosivuun kun taas ulospäin kiertävien virtaus suuntautuu aluksen alle.
Kiitos tarkentavasta vastauksesta. Hyvä että asiaa ymmärtävät osaavat valistaa selkeästi. Ja viitsivät.
Itse viime viikolla tein kolme peräkkäistä risteilyä Baltic Princessillä ja kahdella ekalla matkalla oli sama B-kämppä mikä oli toiseksi perimmäinen hytti kannen 5 perässä eikä potkurit/koneenääni tahi tärinä mitenkään häirinny. Käännöksissä hiljasilla nopeuksilla kyl täri selvemmin mutta laivalla se kuuluu asiaan ja kyl se koneremppa teki tehtävänsä kun enää ne koneen äänet ei ollu mitenkään jyystäviä. Kolmannella matkalla torstaina 6.9 hytti oli kannella 9 hieman ennen peräportaikkoa keulaanpäin olisko ollu yks hytti välissä ja ei tärinä siellä ainakaan mitenkään kummaa ollut. Tässä vois pisteitä vielä kerätä ja loppu tai alkuvuodesta tehdä matkan Executive suitessa.
70-luvun laivat eivät olleet laatikoita. Esim Siljan Ranskan sisaruksissa ei ollut hyttejä aivan peräpäässä. Snorkkeliosaston äänistä ei ole mitään käsitystä.
Joonas Vähämäki
LainaaMenee vähän ohi keskustelun taas, mutta mistä tälläinen tärinä edes johtuu? Kun en ole sellaista havainnut koskaan millään vanhemmilla laivoilla. Miksi tämä on nykyaikainen ongelma? Ensimmäisen kerran taisin tälläistä havaita joitakin vuosia sitten Megastarin peräbaarissa, mutta kuten suuri osa foorumilaisista, olen matkustanut elämäni aikana kymmeniä, ellen satoja kertoja 70-90 luvuilla rakennetuilla laivoilla, joissa samaa ongelmaa ei ole.
Lainaus käyttäjältä: Kai Heino - 10.09.2018, 17:53:39
70-luvun laivat eivät olleet laatikoita. Esim Siljan Ranskan sisaruksissa ei ollut hyttejä aivan peräpäässä. Snorkkeliosaston äänistä ei ole mitään käsitystä.
Tässä ketjussa onkin jo monta asiantuntevaa vastausta, kiitos kaikille niistä. Kyllä kuitenkin jo Papenburgareissa oli hyttikansi miltei ahteriin saakka. Samoin Diana II, Turella ja Rosella. Kaikilla olen mennyt, enkä niissä ole havainnut vastaavaa. Kuulostaa nimenomaan tekniikkaeroilta. Tai sitten värähtely tuntuu vain kauempana, huomattavasti matalampiahan nuo olivat.