Kirjoittaja Aihe: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen  (Luettu 16158 kertaa)

Martti Kujansuu

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 32
Muutama esimerkki Kansallisarkistossa säilytettävistä panssarilaivojen yleispiirustuksista vuodelta 1932. "A/B Crichton-Vulcan O/Y. Laivanrakennus-osasto. Turku-Suomi." Alkuperäiset piirustukset mittakaavassa 1:75.

Pää-mitat:

Suurin pituus = 93,00 M
Lajittelupituus = 90,00 M
K.V.V Suurin leveys kaarella = 16,40 M
Yläkannen suurin leveys kaarella = 16,84 M
Sivukorkeus yläkanteen = 7,53 M
Sivukorkeus pääkanteen = 5,50 M
Konstruktio syvyys = 4,50 M
Konstructio uppouma = 3983 M³
Täyteläisyys asteet α = 0,750; β = 0,935; δ = 0,60

http://www.pienoismallit.net/galleria/referenssi_3770/







Martti

Rolf Jacksen

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 95
    • Kotisivut
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #1 : 03.07.2008, 10:43:49 »
Kuriositeetteina mielenkiintoisia, sotalaivoina turhia. :-\

Martti Kujansuu

  • Messikalle
  • *
  • Viestejä: 32
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #2 : 03.07.2008, 11:30:56 »
Kuriositeetteina mielenkiintoisia, sotalaivoina turhia. :-\

Lyhyesti sanottuna; päättäjillä ei ollut aikakonetta 1920-luvulla tietääkseen mitä tapahtuu 1940-luvulla.

Ville Alho

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 249
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #3 : 03.07.2008, 19:09:59 »
Lyhyesti sanottuna; päättäjillä ei ollut aikakonetta 1920-luvulla tietääkseen mitä tapahtuu 1940-luvulla.

Mutta päättäjillä oli tieto sen hetkisestä tilanteesta ja aiemmasta kehityksesta. Vaikka lentokonetta yms. ei olisi kuuna päivänä keksitty niin panssarilaivat olisivat silti olleet varsin kyseenalaisia. Niitä tilattaessa arvovaltatekijat ja muu sellainen painoi liikaa verrattuna puhtaan sotilaalliseen laskelmointiin. Edes puolikas laivue hävittäjäaluksia olisi jo ollut järkevämpi sijoitus. Myös sen hetkisen tiedon valossa.

Toni Redsven

  • Matruusi
  • **
  • Viestejä: 168
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #4 : 03.07.2008, 20:42:21 »
Mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus. Näin jälkikäteenhän voidaan todeta monia asioita. Jos ruuti olisi keksimättä, ei olisi räjähteitä ja mailma olisi turvallinen. Jos ei oltaisi aikanaan raiskattu nykyisiä kehitys maita, niillä olisi rahaa hoitaa omat ongelmansa. Jotka olisivat pieniä nykyiseen verrattuna jos sinne ei oltaisi menty sörkkimään. Myös mailmanrauha olisi mahdollista jos koskaan ei olisi opittu tappamaan toisia....

Ilari Uotila

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 94
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #5 : 04.07.2008, 01:12:08 »
Vanhan kyökkiviisauden mukaan asevoimat varustautuvat siihen edelliseen sotaan...

Ville Alho

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 249
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #6 : 05.07.2008, 10:21:47 »
Niinhän ne tekevät, mutta panssarilaivojen tapauksessa jo sotaan valmistautuminen oli kyllä sangen kyseenalaista puhumattakaan siitä, että mihin sotaan niillä muka valmistauduttiin. Merelle alukset olivat aivan liian pieniä ja hitaita, saaristoon taas oli jo panssarilaivoja tilattaessa ollut parempia vaihtoehtoja olemassa vuosikausia. Mutta pitihän Suomenkin saada "munanjatkeita" kun Ruotsillakin on. Ruotsalaisten munanjatkeet vaan olivat kaksi kertaa isompia eivätkä joutuneet merihätään myrskyissä...

Rolf Jacksen

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 95
    • Kotisivut
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #7 : 05.07.2008, 17:19:58 »
Niinhän ne tekevät, mutta panssarilaivojen tapauksessa jo sotaan valmistautuminen oli kyllä sangen kyseenalaista puhumattakaan siitä, että mihin sotaan niillä muka valmistauduttiin. Merelle alukset olivat aivan liian pieniä ja hitaita, saaristoon taas oli jo panssarilaivoja tilattaessa ollut parempia vaihtoehtoja olemassa vuosikausia. Mutta pitihän Suomenkin saada "munanjatkeita" kun Ruotsillakin on. Ruotsalaisten munanjatkeet vaan olivat kaksi kertaa isompia eivätkä joutuneet merihätään myrskyissä...

Tämä oli aikalaisten asiantuntijoidenkin mielipide. Ainakin kenraali Valveen.
Seppo Heikinheimon mielestä (mies oli kylläkin musiikkikriitikko, mutta innokas maanpuolustus/suomenkielen puolustaja) laivaston suhteessa liika määräraha noihin aikoihin oli suomenruotsalaisten ja AHVENANMAALAISTEN venekerhon aikaansaannosta.. ;D

Mikko-Oskari Koski

  • Kippari
  • ******
  • Viestejä: 3812
  • Liputuskysymys...
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #8 : 05.07.2008, 17:36:54 »
No eipä Heikinheimo kyllä senpuoleen juuri mitään musiikistakaan ymmärtänyt... ;D

Ellen ihan väärin muista, olivat Väiski ja Ilmarinen osa sitä 1920-luvun puolenvälin jälkeen hyvin nopeassa aikataulussa läpi nuijittua laivastolakia, jonka syntymisen saneli S2:n tuhosta seurannut paniikki. Kun rahaa saatiin, haluttiin sitten rakentaa jotain näyttävääkin. Sillä pakkohan se meidänkin on aina myöntää: maallikon silmissä vain isolla sotalaivalla voi olla strategistakin merkitystä.
”Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka”
Carl-Erik Creutz, 1950

Rolf Jacksen

  • Puolimatruusi
  • *
  • Viestejä: 95
    • Kotisivut
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #9 : 06.07.2008, 09:31:34 »
Kohtalon ivaa, että S2:n korvaajat olivat merikelpoisuudeltaa samaa luokkaa, kuin vuosisadan alun torpedovene. Ilmarinenhan kävi merenkäynnissä kyljellään, eikä siitä oiennut ennen suuria muutostöitä.
Uppoaminen seitsemässä minuutissa miinaosumasta ei myöskään kerro laadusta.

Ville Alho

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 249
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #10 : 06.07.2008, 13:34:36 »
Kohtalon ivaa, että S2:n korvaajat olivat merikelpoisuudeltaa samaa luokkaa, kuin vuosisadan alun torpedovene. Ilmarinenhan kävi merenkäynnissä kyljellään, eikä siitä oiennut ennen suuria muutostöitä.
Uppoaminen seitsemässä minuutissa miinaosumasta ei myöskään kerro laadusta.

Panssarilaivojen lähinnä surkuhupaisaa merikelpoisuutta kuvaa hyvin Väinämöisen seikkailut matkalla Britannian vastakruunatun kuninkaan Yrjö VI:n kruunajaisten kunniaksi järjestettyyn laivastokatselmukseen Spitheadiin. Gotlannin eteläpuolellahan Väinämöinen joutui merenkäynnissä niin pahoihin vaikeuksiin, että myös Spitheadiin matkalla ollut ruotsalainen panssarilaiva Drottning Victoria joutui ottamaan Väinämöisen hinaukseen. Mahtoi Väinämöisen komentosillalla olla noloa porukkaa kun avunpyyntö piti lähettää...

Mikko Pätäri

  • Luotsi
  • *****
  • Viestejä: 280
  • Powered by P&W 1977-2008...:/
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #11 : 06.07.2008, 15:16:55 »
Ilmarinenhan kävi merenkäynnissä kyljellään, eikä siitä oiennut ennen suuria muutostöitä.

Kerrotkos tästä tapauksesta vähän enemmän, en muistakaan kuulleeni? Pallekölithän Ilmariseen tosin muistaakseni kyllä asennettiin jälkeenpäin.

Uppoaminen seitsemässä minuutissa miinaosumasta ei myöskään kerro laadusta.

Tjoo, ehkä tosiaan sikäli, ettei panssarointia ollut alusten kaksoispohjassa. Miten hyvin se olisi sitten miinanräjähdyksen vaurioita rajoittanut - en lähde kuitenkaan arvailemaan. Mutta noin yleisesti ottaenhan räjähdys taisi sattua aluksen kannalta jokseenkin pahimmassa mahdollisessa paikassa, ja vesi pääsi saman tien muistaakseni kolmeen WT-osastoon yhtaikaisesti. Ja siinä on melkeinpä laivalla kuin laivalla tekemistä, jos moisesta tällistä meinaa selvitä..

Panssarilaivojen lähinnä surkuhupaisaa merikelpoisuutta kuvaa hyvin

Panssarilaivojen meriominaisuuksia yleisesti näinkin kärkevästi kritisoitaessa kannattaisi kuitenkin pitää mielessä se, millaiseen käyttöön alukset aikoinaan suunniteltiin. Kysehän oli ennenkaikkea Ahvenanmaan puolustamiseen (saaristosta käsin) tehdyistä uivista rannikkolinnakkeista, eikä mistään varsinaisista avomeritaistelulaivoista.

Vaikka mitään huikeita meritaisteluita alukset eivät koskaan kohdanneetkaan, toimivat ne silti varsin tehokkaana strategisena pelotteena - mistä kertoo jo NL:n ilmavoimien lukuisat upottamisyritykset. Nioben Kotkaan upottaneen pommituslaiveen komentajahan sai muistaakseni Neuvostoliiton sankarin arvon, tunnustuksena Väinämöisen tuhoamisesta...  ;D
« Viimeksi muokattu: 06.07.2008, 15:36:51 kirjoittanut Mikko Pätäri »

Ville Alho

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 249
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #12 : 06.07.2008, 17:56:03 »
Panssarilaivojen meriominaisuuksia yleisesti näinkin kärkevästi kritisoitaessa kannattaisi kuitenkin pitää mielessä se, millaiseen käyttöön alukset aikoinaan suunniteltiin. Kysehän oli ennenkaikkea Ahvenanmaan puolustamiseen (saaristosta käsin) tehdyistä uivista rannikkolinnakkeista, eikä mistään varsinaisista avomeritaistelulaivoista.

Tuohan nimenomaan on se asia jota loppujen lopuksi pitäisi kritisoida. Noin teoriassa panssarilaivat olivat varmasti suhteellisen päteviä uivia rannikkolinnakkeita, mutta kun huomioidaan paljonko ne maksoivat ja mitä kaikkea muuta sillä rahalla olisi voitu saada niin... Eli saaristoa yleensä ja Ahvenanmaata erityisesti olisi voitu puolustaa paremmillakin ratkaisuilla, ja ne ratkaisut kyllä olivat aikalaistenkin tiedossa. Panssarilaivojen ongelma on nimenomaan se, että niistä olisi saanut mukiinmenevia uivia rannikkolinnakkeita, mutta ei sitten oikeastaan juuri mitään muuta, eli ne tarjosivat aivan liian vähän "bang per buck" kuin mitä sillä rahalla olisi pitänyt ja myös voinut saada.

Mikko Pätäri

  • Luotsi
  • *****
  • Viestejä: 280
  • Powered by P&W 1977-2008...:/
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #13 : 06.07.2008, 18:00:59 »
Eli saaristoa yleensä ja Ahvenanmaata erityisesti olisi voitu puolustaa paremmillakin ratkaisuilla, ja ne ratkaisut kyllä olivat aikalaistenkin tiedossa.

Mitä nämä 1920-luvun tekniikalla toteutettavissa olleet ratkaisut olisivat mielestäsi voineet olla?

Ville Alho

  • Pursimies
  • **
  • Viestejä: 249
Vs: Rannikko-Panssarilaivat Väinämöinen Ja Ilmarinen
« Vastaus #14 : 06.07.2008, 18:15:03 »
Mitä nämä 1920-luvun tekniikalla toteutettavissa olleet ratkaisut olisivat mielestäsi voineet olla?

Miinat, sukellusveneet ja torpedoveneet. Ainutkaan 1920-luvun laivasto ei olisi rohjennut tunkeutua kunnolla miinoitettuun torpedoveneitä ja sukellusveneitä vilisevään sokkeloiseen saaristoon jossa kaiken tuon lisäksi on kiinteitä rannikkopattereita kuten Suomella oli. Ensimmäinen maailmansotahan oli juuri osoittanut, että jopa maailman mahtavimmat taistelulaivastot eivät rohjenneet lähestyä miinakentin, sukellusvenein ja kevyin pinta-aluksin puolustettuja rannikoita. Ei siis mitään maailmaa mullistavaa ja Suomellahan oli noita kaikkia, mutta olisi niitä enemmänkin saanut/voinut olla jos rahoja ei olisi syydetty panssarilaivoihin. Tuon päälle olisi sitten voinut jokusen modernin saattoaluksen hankkia Ruotsiin kulkevien saattueiden suojaksi.