Kapellskärin satamasta...

[Mikko-Oskari Koski]

Sinäänsä mielenkiintoinen tämä teoriasi, että polttoaineen kallistuminen lyhentää meriyhteyttä. Silloinhan maayhteyttä joudutaan pidentämään. Tulevaisuudessa myös asiakkaat eli liikennöitsivät saattavat katsoa sitä miten omat polttoainekulut saadaan minimiin.

En kyllä ole tarkemmin Ruotsin politiikkaa seurannut, mutta mitä olen lehdistä lukenut, niin seuraavissa vaaleissa valtaan saattaa pitkästä aikaa päästä porvarihallitus, jonka intresseissä ei välttämättä ole ympäristöpuolueen mielistely...

Polttoainekuluista on vaikea sanoa mitään tyhjentävää suuntaan tai toiseen, mutta laivalöpöjen luulisi olevan (ympäristöverotkin huomioiden) kalliimpaa, kuin autojen polttoaineiden. Vaikka toisinkin voi tietysti tapahtua. Joka tapauksessa laivayhtiön kannalta on yhdentekevää, miten matkustaja satamaan tai sieltä pois hankkiutuu, joten sen kannalta katsottuna Kapellskäriin tai Nynäsiin ajaminen olisi Tukholmaa edullisempaa. Ja ainahan Connex kuljettaa..? ;D

Ruotsin politiikka vähemmistöhallituksineen on meille enemmistöparlamentarismin parissa eläville mysteeri -edellisen kerran Suomea on johtanut vähemmistöhallitus -70-luvulla, kun Kekkonen sellaisen kokoon junttasi. On mahdotonta ymmärtää -ja myös hyväksyä- sitä, että joku puolue tiettyjä etuja itselleen "pekkaroimalla" (ilmaus ei liity Ruotsin vaan erään sen naapurimaan siltarumpupolitiikkaan) antaa jakamattoman tukensa hallitukselle, joka on juridisesti katsottuna sama, kuin vuoden 1994 vaaleissa valitun parlamentin muodostama...
On ehdottomasti totta, että hallituksen vaihdos tekisi maalle hyvää, mutta porvaristokin tarvitsee apupuolueita. Paras hallitusvaihtoehto Ruotsille varmaan olisi folkpartiet-vetoinen koalitio, jossa olisivat mukana centern, miljöpartiet ja M.(moderatliga samlingspartiet, aatteellisesti lähellä meikäläistä kokoomusta). Ei varmaan toteudu, koska vänstret ja miljöpartiet jaksavat mieluummin tukea S:n hallitukselle mikäli se vain suinkin on mahdollsta... ::)

[Miran Hamidulla]

Polttoainekuluista on vaikea sanoa mitään tyhjentävää suuntaan tai toiseen, mutta laivalöpöjen luulisi olevan (ympäristöverotkin huomioiden) kalliimpaa, kuin autojen polttoaineiden. Vaikka toisinkin voi tietysti tapahtua.

Outoa kuitenkin, että EU on ajanut politiikkaa, jossa rekkakuljetuksia on haluttu nimenomaan merille eikä sieltä pois...

Joka tapauksessa laivayhtiön kannalta on yhdentekevää, miten matkustaja satamaan tai sieltä pois hankkiutuu, joten sen kannalta katsottuna Kapellskäriin tai Nynäsiin ajaminen olisi Tukholmaa edullisempaa. Ja ainahan Connex kuljettaa..? ;D

Jos näin olisi niin sittenhän kaikki Suomen ja Ruotsin välinen lauttaliikenne kannattaisi keskittää kokonaan Vaasan ja Uumajan välille ja Suomen ja Viron välinen liikenne vaikkapa Porkkalan kärjen ja Naissaaren(jonne tietenkin kaivetaan ensin tunneli) välisille reiteille. Asiakkaan toiveethan ovat yhdentekeviä. Pääasia, että varustamo saa lyhimmän mahdollisen ylitysajan...

[Mikko-Oskari Koski]

Eipä sentään, vaan paikkoihin, joissa on jo olemassaolevat satamat ja niihin hyvät yhteydet, joista ei millään tavoin aiheudu tarpeetonta kiertoa.
Ålandstrafiken-topicissahan on juttua Lännen tie-hankkeesta, joka jäi toteutumatta pääosin juuri näistä syistä (ja niitä loppuja syitä, joita asiassa ilmeni, kutsutaan järkisyiksi). Tämä hankehan olisi varmaan hyödyntänyt Kapellskäriäkin, mutta ei suoranaisesti liity tähän keskusteluun.

***

Vikingin 50-vuotishistoriikki selventää hieman sitä mysteeriä, miksi Viking ei harjoittanut Kapellskärissä yhtenäistä terminaalipolitiikkaa ennenkuin Sally-varustamo oli vetäytynyt satamasta. Mutta aika monta juttua se tästä aihepiiristä jättää myös selvittämättä. Joten yhteenvetona:
Vikinglinjen rakensi oman satamansa Kapellskärin eteläosaan 1960 ja Ålandsfärjan pohjoisemmas neljä vuotta myöhemmin. Talvikaudella -64-65 Ålandspilen eli Myrstenin Apollo alkoi ajaa ensinmainitusta talvilinjaa Paraisille. Viimeistään vuonna 1970 Ålandsfärjanin satamaan oli rakennettu toinen laituripaikka suunnilleen siihen, missä Rosellan nykyäänkin käyttämä kaija (jossa oheisessa kuvassa on silloinen Baltic Kristina) on ja tätä laajennettiin -73 Aurellaa varten.
http://www.stockholmshamnar.se/Vara-hamnar/Kapellskar1/

Mutta ne epäselvät asiat:
1.Missä vaiheessa Eklund myi satamansa Roslagshamnar ab:lle ja ketkä sen alkuperäiset osakkaat olivat?
2.Missä vaiheessa Myrstenit siirtyivät käyttämään Elundin kanssa samoja laitureita?
3.Missä vaiheessa satamaan rakennettiin pohjoiset laituripaikat (eli ne, joista sittemmin kehitettiin nykyään rahtiliikenteen käyttämät kaijat, näihinhän on ainakin alunperin ollut matkustajaputketkin)?
4.Oliko Sallyn satamapaikka loppuun (=31.8.1982) asti varustamon oma eli oliko niin, ettei Sally koskaan edes ollut Roslagshamnarin asiakkaana (vaikka se käytännössä joutui kesällä -82 sitäkin olemaan Viking Sallyn vieraillessa Kapellskärissä iltaisin)?

Roslagshamnar myi Kapellskärin Stockholms Hamnar ab:lle ajankohtana, jolloin Isabella oli jo asetettu Naantalin ja Tukholman välille ja sille mietittiin muuta käyttöä. Todellisiin kunnostustöihin Kapellskärissä päästiin vasta -90-luvun puolenvälin jälkeen, kun silloinen FinnLink muutti sinne. Ilmeisen menestyksekkäästi, kuten on monessa yhteydessä itse kukin varmasti havainnut.
Sitä on tässä kohden turha pähkäillä, olisiko Viking saanut Kapellskärin linjansa vetämään paremmin rahtipainotteisemmilla aluksilla. Niin kävi, kuten kävi ja siihen on tyytyminen. Mutta sataman kohdalla ei taatusti ole -matkustajaliikenteenkään osalta- vielä viimeistä sanaa sanottu.  8)

[Mikko-Oskari Koski]

Kun eilen poikkesin Kapellskärissäkin, törmäsin terminaalissa tällaiseen, ilmeisesti vielä hankesuunnitelman tasolla olevaan kuvioon, joka näytti pdf-muotoisena löytyvän netistäkin:
http://www.stockholmshamnar.se/Global/MKB%20Kapellskär.pdf

Suunnitelmasta ei sinällään kenelläkään ollut mitään sanomista, joten jäi epäselväksi, onko kyse hankkeesta, joka toteutuu vain vain suunnitelmasta. Joka tapauksessa siihen on jo poltettu rahaa -mutta mihinkäs nyt ei olisi..?
Kuulostaisi kuitenkin aika omituiselta, että tällaista remonttia edes suunniteltaisiin satamaan, jonka nykyiset asiakkaat eivät edes kykene hyödyntämään sen koko kapasiteettiä. Sikäli kääntäisin katseet hyvinkin Ahvenanmaan suuntaan -ehkäpä Turun linjan kaipaama kolmas vuoro sittenkin vielä jonain päivänä saadaan, esimerkiksi päivälauttayhteytenä Långnäsin kautta Kapellskäriin..?
Kapellskärin suurin ongelma, mikä ei tee siitä rahdin ykkössatamaa, vaikka kuinka haluttaisiin, on kuitenkin yhä tuo rautatien puuttuminen. Kaikki muu saattaisi tavalla tai toisella ellei molemmilla ollakin ratkaistavissa.

Nähtävästi tällä suunnitelmalla on etenemismahdollisuuksia. Tukholman satamayhtiö siis kaiketi on katsonut Kapellskärin remontin olevan logistisesti järkevämpää kuin Tukholman esikaupunkikatuverkon tukkiminen rekkaliikenteellä:
http://www.sjofart.ax/sv/nyheter/kapellskar_narmar_sig_tillstandsprovning/558

Seuraamme mielenkiinnolla, mihin tämä johtaa!

[Petri Lahti]

Sataman laajentamistöille on nyt saatu lupa tuomioistuimelta. Ahvenanmaalainen Nyan sekä Norrtelje Tidning kirjoittavat aiheesta:

http://www.nyan.ax/nyheter/index.pbs?news_id=69556
http://norrteljetidning.se/nyheter/1.1580361-650-miljoner-kronor-satsas-i-kapellskar

Satamaan on tarkoitus rakentaa pari uutta laituripaikkaa ja pari vanhaa muutetaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Näin Kapellskäriin tulee jatkossa viisi laituripaikkaa.

Satamayhtiö toivoo voivansa aloittaa ruoppaukset lahdella tämän vuoden lopussa. Rakennustöiden lasketaan kestävän 2,5 vuotta, joten satama olisi valmis aikaisintaan vuonna 2016.

Sataman muutostöillä pyritään palvelemaan paremmin satamaan nyt liikennöiviä  varustamoja. Nykyään kaikille varustamoille ei voida tarjota niitä saapumis- ja lähtöaikoja, joita varustamot haluaisivat. Lisäksi joidenkin laivojen pitää lastin purkamisen ja uuden lastaamisen väliseksi ajaksi siirtyä ankkuriin lahdelle. Yön ajaksi (22-07) satamalle asetettiin erittäin alhainen meluraja, mikä käytännössä tarkoittaa sataman sulkemista yöksi.

[Petri Lahti]

Kapellskärin rakentamisessa päästään eteenpäin.

Klart för Kapellskärsbygge

Publicerad: idag 19:45

LOKALT Planeringen av nybygget i Kapellskärs hamn går vidare efter att mark- och miljödomstolen meddelat att man inte tar upp ett överklagande.

Utbyggnaden som beräknas kosta Stockholms hamnar 760 miljoner kronor görs delvis för att avlasta Stockholm som godshamn. Stockholms stad garanterar lånen.
– Kapellskär är med sina femtio år i stort behov av att moderniseras och effektiviseras för att möta framtidens behov av befintliga och framtida volymer och fartygsstorlekar säger Rikard Sahl, hamnchef i Kapellskär, i ett pressmeddelande.
Hamnbolaget ska bygga en ny pir med två kajlägen och modernisera två lastnings- och lossningsplatser. Så utökas Kapellskärs hamnkapacitet från fyra till fem platser. Bygget beräknas ta 2,5 år.

Asiasta kertoo Nyan osoitteessa http://www.nyan.ax/nyheter/?news_id=75098&news_instance=2
Uutisen yhteydessä on myös kuva uusista järjestelyistä.

[Mikko-Oskari Koski]

Kulkiessani eilen pitkästä aikaa Kapellskärin kautta havaitsin rakennustöiden siirtyneen seuraavaan vaiheeseen puolntoista vuoden takaisesta itäisen päädyn autokentän laajennuksesta. Vanhojen Vikingin laiturien väliin on nyt siis rakenteilla uusi laituri, johon tulee ainakin tämän havainnekuvan perusteella kaksi laivapaikkaa.
http://www.stockholmshamnar.se/kapellskar/vi-bygger-om/

Eilisiltana Rosellan poka mahtui hyvin kahteen isoon bussiin. Tukholmasta tulijoita oli 89, MHQ:sta 120. Olen vakuuttunut, että jos sama yhteys toimisi Suomeen asti, olisivat tämänkin palvelun käyttäjämäärät jonkin verran korkeammat. Vikingin tai Finnlinesin, miksei molempienkin, pitäisi kokeilla tässä jotain nykyistä rohkeampaa ratkaisua.

[Mikko-Oskari Koski]

Finnlines, Tallink ja DFDS ovat ruvenneet operoimaan Kapellskärin uuteen läntiseen parilaituriin, joka sijaitsee Vikinglinjen/Sallyn (eli nykyään luotsien) ja Rosellan edelleen käyttämän laiturin välissä. Ajoneuvojen sisään- ja ulosajot ovat terminaalin eteläpuolella, mutta odotustilaa on todella niukasti, eikä satama-alueen koilliskulmalle raivattu autokenttäkään näytä vielä likikään valmiilta. Luultavasti tämä hillitsee tällä hetkellä kaikkien operaattorien intoa lisätä liikennemääriään Kapellskäriin; tosin matalasuhdanteellakin on varmasti asiassa merkittävä osuus.
Aiemmin Finnlinesin käyttämää laituria näytettiin kunnostettavan, matkustajaputket mukaan lukien. Viittaisi mielestäni siihen, että Rosella muuttaa ainakin tilapäisesti sinne lähitulevaisuudessa, ja lähinnä terminaalia oleva laituripaikkakin kunnostetaan myös isommalle tonnistolle sopivaksi.

Edellä esittämäni kysymykset kaipaisivat yhä vastauksia...

Vikingin 50-vuotishistoriikki selventää hieman sitä mysteeriä, miksi Viking ei harjoittanut Kapellskärissä yhtenäistä terminaalipolitiikkaa ennenkuin Sally-varustamo oli vetäytynyt satamasta. Mutta aika monta juttua se tästä aihepiiristä jättää myös selvittämättä. Joten yhteenvetona:
Vikinglinjen rakensi oman satamansa Kapellskärin eteläosaan 1960 ja Ålandsfärjan pohjoisemmas neljä vuotta myöhemmin. Talvikaudella -64-65 Ålandspilen eli Myrstenin Apollo alkoi ajaa ensinmainitusta talvilinjaa Paraisille. Viimeistään vuonna 1970 Ålandsfärjanin satamaan oli rakennettu toinen laituripaikka suunnilleen siihen, missä Rosellan nykyäänkin käyttämä kaija (jossa oheisessa kuvassa on silloinen Baltic Kristina) on ja tätä laajennettiin -73 Aurellaa varten.
http://www.stockholmshamnar.se/Vara-hamnar/Kapellskar1/

Mutta ne epäselvät asiat:
1.Missä vaiheessa Eklund myi satamansa Roslagshamnar ab:lle ja ketkä sen alkuperäiset osakkaat olivat?
2.Missä vaiheessa Myrstenit siirtyivät käyttämään Elundin kanssa samoja laitureita?
3.Missä vaiheessa satamaan rakennettiin pohjoiset laituripaikat (eli ne, joista sittemmin kehitettiin nykyään rahtiliikenteen käyttämät kaijat, näihinhän on ainakin alunperin ollut matkustajaputketkin)?
4.Oliko Sallyn satamapaikka loppuun (=31.8.1982) asti varustamon oma eli oliko niin, ettei Sally koskaan edes ollut Roslagshamnarin asiakkaana (vaikka se käytännössä joutui kesällä -82 sitäkin olemaan Viking Sallyn vieraillessa Kapellskärissä iltaisin)?

Roslagshamnar myi Kapellskärin Stockholms Hamnar ab:lle ajankohtana, jolloin Isabella oli jo asetettu Naantalin ja Tukholman välille ja sille mietittiin muuta käyttöä. Todellisiin kunnostustöihin Kapellskärissä päästiin vasta -90-luvun puolenvälin jälkeen, kun silloinen FinnLink muutti sinne. Ilmeisen menestyksekkäästi, kuten on monessa yhteydessä itse kukin varmasti havainnut.
Sitä on tässä kohden turha pähkäillä, olisiko Viking saanut Kapellskärin linjansa vetämään paremmin rahtipainotteisemmilla aluksilla. Niin kävi, kuten kävi ja siihen on tyytyminen. Mutta sataman kohdalla ei taatusti ole -matkustajaliikenteenkään osalta- vielä viimeistä sanaa sanottu.  8)