Mitä kieliä osaat puhua?

[Mikko-Oskari Koski]

Kansainvälinen konteksti osoittaa juuri sen, mitä sanoin: oletettu kielitaito onkin näennäistä. Näin siis siitäkin huolimatta, että vertailtaessa moniin muihin maihin kielitaitomme on hyvä. Jopa peruskoulun kuudennnen luokan A-englannin oppimäärän täyttäminen saattaa tuottaa tuskaa monelle eteläeurooppalaiselle, joka on ilmoittanut "osaavansa englantia". Mutta sekään ei muuta sitä tosiseikkaa, että suomalaiselle asetettu oletusarvoinen englannintaito on usein korkeampi kuin todellinen.
Lisäksi pitää muistaa, että kirjallinen ilmaisu ja puhetaito ovat kaksi täysin eri asiaa ja muun kuin äidinkielen kohdalla tämä ero vain korostuu.
Lopulta toki ollaan yksilöllisellä tasolla ja muistetaan, että sanasto ja puhevalmius korreloivat usein myös omien kiinnostuksen kohteiden kanssa.

[Teemu Ahonen]

Ei sitä kieltä opitakaan niillä tunneilla, vaan vasta käytännössä. Itsekin olen ollut elämäni 16 ensimmäistä vuotta melkoisessa "kielipimennossa", eli en suoraan ole kovinkaan monessa tilanteessa käyttänyt englantia. Vasta kun aloin tiedon valtaväylän kautta käydä englanninkielisillä foorumeilla jutellen äidinkielisille ihmisille. Tällä tavalla olen saanut kartutettua sanavarastoani ja parannettua kielioppiani.

Puhetilanteitakin toki on tullut, varsinkin lukion ollessa kansainvälinen. Joka vuosi on vaihtareita ja onhan sitä tullut käytyäkin matkoilla. Puhetilanteissa kielenkäyttö on toki erilaisempaa. Sitten esiin puskee se perussuomalainen mutismi ja mieluummin on hiljaa kun sanoo mitään. Kyllä minä silti olen pyrkinyt puhumaan, mutta melkoista kangertelua se aina käytännön tilanteissa on. Yllättävän hyvin tulee silti puheltua itsekseen tai jonkun tutun kanssa englantia.

---

Itse asiaan. Äidinkielisen suomen jälkeen osaan parhaiten englantia. Tämän jälkeen tulee ymmärrystasolla ruotsi, jota myös jotenkuten osaan puhua ja kirjoittaakin. Sen jälkeen tulee kaikessa suppeudessaan venäjä, jonka aakkoset osaan (ja sitä myöten lukea venäjänkielistä tekstiä) ja perusrakenteilta ymmärränkin kieltä (eli tajuan jotakin kun vilkaisen esimerkiksi uutisotsikoita). Opettelin myös viime kesän Budapestin reissulle pari fraasia unkariksi.

Siinäpä tuo kielitaito oikeastaan on. Vaikka periaatetasolta vastustankin "pakkoruotsia", ei se tarkoita sitä etten haluaisi opetella ruotsin kieltä paremmin. Tämä on tavoitteena, sillä lähisuvusta valtaosa asuu Ruotsissa ja on veljen tyttöystävän sukukin suomenruotsalainen. Kaikki serkut eivät edes osaa suomea. Ehkä tulen viettämään aikaani ruotsinkielisellä Uudellamaalla tai Ruotsissa kesällä. Parin viikon kielikylpy kyllä terästää mielestäni ruotsin taitoa paremmin kuin kolmen vuoden B-tason lukioruotsi.

[Mikko-Oskari Koski]

Aiheeseen liittyen:

Tee edes referaatti suomeksi, kiitos! Siis mitä on tapahtunut, missä, milloin ja onko syitä. Tämä on kaikesta kansainvälisyydestään huolimattakin suomenkielinen foorumi.
Ainakaan minulla ei kielitaito ja energia riitä edellä olevien linkkien tekstien kääntämiseen, vaikka kuvat toki ovatkin informatiivisia.

Pyytämäsi referaatti:

Hollantilainen purjelaiva Astrid haaksirikkoutunut.

Ole hyvä.

Kiitoksia vain. Koska "referaatista" eivät ilmenneet sellaiseen kuuluvat eli uutisrakenteen edellyttämät seikat (mitä, missä, milloin, miksi?), joita olin vielä erikseen pyytänyt, on pääteltävä, ettei alkuperäinen linkittäjäkään ole tainnut ymmärtää viestin sisällöstä otsikkoa enempää. Toivottavasti tämä näkemys on väärä.
Omaa englannintaitoani en ole koskaan kovin hyväksi väittänytkään, eikä se ainakaan aktiivielämälleni vierasta terminologiaa sisältävistä uutislinkeistä parane.

[Timo Selkälä]

Aiheeseen liittyen:
Kiitoksia vain. Koska "referaatista" eivät ilmenneet sellaiseen kuuluvat eli uutisrakenteen edellyttämät seikat (mitä, missä, milloin, miksi?), joita olin vielä erikseen pyytänyt, on pääteltävä, ettei alkuperäinen linkittäjäkään ole tainnut ymmärtää viestin sisällöstä otsikkoa enempää. Toivottavasti tämä näkemys on väärä.
Omaa englannintaitoani en ole koskaan kovin hyväksi väittänytkään, eikä se ainakaan aktiivielämälleni vierasta terminologiaa sisältävistä uutislinkeistä parane.

Ole hyvä. Kiva auttaa.

Lainatakseni omaa tekstiäsi:

Lopulta toki ollaan yksilöllisellä tasolla ja muistetaan, että sanasto ja puhevalmius korreloivat usein myös omien kiinnostuksen kohteiden kanssa.

Koska itseäni sattuu kiinnostamaan merenkulku ja laivaliikenne sekä pari muuta asiaa, en anna oman kielitaidon puutteni häiritä. Yritän oppia espanjaa koska Kanarian ja Välimeren liikenne kiinnostaa, siksi juttuni Ulkomatalaan aiheesta. Joten sanakirjan kanssa lueskelen uutisia ja tiedotteita. Jos on samasta muun kielisiä käännöksiä niin käytän niitäkin. Ja Neiti Googlesta saa usein karkean käännöksen josta saa sitten pikkuhiljaa vertailemalla selvitettyä toden. Näin ollen voin todeta: Jos jokin oikeasti kiinnostaa, niin saa kyllä sen itsekin selvitettyä useimmissa tapauksessa. Ja jos ei saa, niin ei ilmeisesti kiinnosta tarpeeksi jotta se kannattaisi muutenkaan kääntää.

Ok - myönnän - Venäjän ja Japanin kääntämistä en edes yritä vaikka aiheet kiinnostavat.

[Mikko-Oskari Koski]

Ihmisten asioita kohtaan tuntemat intressit ovat aina omiaan lisäämään intoa tehdä käännöksiä, jotka voivat johtaa hyvinkin mielenkiintoisiin lopputulemiin. Olen seurannut teatteriesityksiä kielillä, joista en ymmärrä mitään (esimerkiksi latviaksi ja liettuaksi), mutta silti saanut esityksistä irti vaikka mitä. No, ehkäpä se, että kirjailijaniminä ovat olleet mm.Nikolajs Gogols, Antonas Tshehovas ja Williams Shakespeares, ovat helpottaneet asiaa -kirjalliseen sivistykseenhän kuuluu tuntea mainittujen kirjailijoiden juttuja sen verran, että niiden kärryillä pysyy, vaikka näyttämöllä puhuttaisiinkin vähän eksoottisemmin.

Tähän alkuperäiseen kysymykseen on vielä huomautettava se, että suomikin on varsin vaikea kieli. Ainakin kirjoitettuna. Valitettavan usein puhutun kielen transkriptoiminen on ongelma sellaisillekin, joille suomi on äidinkieli. Lukeudun itsekin tähän joukkoon, mutta yritän parantaa tapojani... ::)