Jäänmurtajat ja talvimerenkulku (oli: Jäänmurron tulevaisuus)

Aloittaja Janne Koskinen, 21.01.2008, 06:25:31

« edellinen - seuraava »

Sami Saarinen

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 06.11.2011, 16:19:01
Botnicalla on muistaakseni 19-20 hlö:n talvimiehitys ja Zeuksella 8-9 hlö:n, joten ainakin miehityskustannuksissa ero ilman tukiakin on varsin suuri ja lisäksi Arctian työehtosopimuskin lienee kalliimpi.

Varmasti näin, mutta emme kai me oikeasti vertaile näitä kahta erilaista alusta jäänmurtamisen näkökulmasta?

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 06.11.2011, 16:19:01
Kumma kyllä tämä ei koske Finnpilot pilotage Oy:tä?

Olisiko asialla mitään tekemistä sen kanssa, ettei Finnpilot toimi kilpaillussa ympäristössä? Toisaalta ei tuo omistajaohjaus paljoa enempää voisi metsään mennä, vaikka virastoa vaihdettaisiinkin.  ;D

Sami Saarinen

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 20.09.2011, 10:55:18
Olisikohan nyt niin, ettei kilpailu (=markkinatalous) sovellu tähän, koska markkinatalouden mallimaissakaan (USA, Kanada etc.) ei ko. tointa ole avattu kilpailulle?

Tämän kommentin innoittamana ja Finnpilotin astuttua mukaan keskusteluun oli pakko googlettaa, mitä markkinatalouden mallimaassa ajatellaan luotsauksesta. Lainaus SFBN:n sivuilta "Competition is Harmful to Compulsory Pilotage" kiteyttänee näkemyksen.

http://www.sfbarpilots.com/AboutSFBP/StatePilotage/tabid/93/Default.aspx




Janne Koskinen

#182
Yleensä en yliopistotutkielmia aiheesta kovin korkealle noteeraa, mutta tässä oli hyvä:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67053/nbnfi-fe201101311163.pdf?sequence=3

"Nykyisiä monitoimimurtajia on markkinoitu öljyteollisuuden offshore -
toimintaan. Kyseinen toiminta on kuitenkin erittäin suhdanneherkkää, mikä
heikentää markkinoiden ennustettavuutta. Niillä markkinoilla on toistaiseksi
ollut melko vähän markkinaetua jäänmurtokyvyllä, mutta toisaalta arktinen
öljynporaustoiminta on lisääntymässä koko ajan. Suurin ongelma on
kuitenkin alan nopea kehittyminen. Tekniikka ja alukset kehittyvät erittäin
nopeasti ja uutta kalustoa rakennetaan koko ajan, mikä on johtanut siihen,
että 20 vuotta vanhaa alusta pidetään markkinoilla jo vanhentuneena. Tämä
vaikuttaa olennaisesti saataviin sopimuksiin ja niiden hintoihin. Kuitenkin
20 vuotta vanha jäänmurtaja on vasta elinkaarensa puolessa välissä,
sillä rakenteellisesti erittäin vahvat alukset kestävät runkoon kohdistuvia
rasituksia poikkeuksellisen hyvin."

Totta.

"Vaikka kehityksessä on menty eteenpäin ja uuden tyyppisiä
jäänmurtajia on rakennettu on kiistatta selvää, että neljällä potkurilla varustettu
dieselsähköinen jäänmurtaja on toimivin ratkaisu Itämeren jääolosuhteissa.
Suomella ja Ruotsilla on edelleen yhteensä 5 kappaletta Urholuokan
murtajia käytössään. Kyseiset murtajat perustuvat edellä mainittuun
konstruktioon ja on varustettu 22 000 hevosvoiman koneteholla. Ne
turvaavat joka talvi Perämeren satamien laivaliikennettä."

Aivan.

"Runkorakenteidensa lisäksi monitoimimurtajat poikkeavat perinteisistä
murtajista potkurijärjestelmiensä osalta. Avovesiolosuhteissa työskenteleviltä
erikoisaluksilta vaaditaan nykyään erittäin tarkkaa ohjailujärjestelmää,
jolla alus saadaan pidettyä paikallaan työkohteessa. Tämä ns. DP -
järjestelmä (Dynamic Positioning) on toteutettu tarkkojen paikanmääritysjärjestelmien
ja sensorien sekä monipuolisten potkurilaitteiden avulla ohjaamalla
alusta tietokoneavusteisesti. Tähän tarkoitukseen soveltuvat
kääntyvät ruoripotkurilaitteet sekä kääntyväsiipiset potkurit ovat huomattavasti
helpommin rikkoutuvia ja enemmän huoltoa vaativia, kuin perinteisissä
murtajissa käytetyt ratkaisut. Toki kääntyvillä ruoripotkurilaitteilla on
myös omat hyvät puolensa jäänmurrossakin, kuten erittäin hyvät ohjailuominaisuudet
ja mahdollisuus suunnata potkurivirtoja niin, että se
edesauttaa avustettavien alusten etenemistä."

Kerrankin rehellistä tekstiä ruoripotkureista.

"Kun ajatellaan lähtötilannetta, jossa Merenkulkuhallitus, ja myöhemmin
Merenkulkulaitos, haki kilpailluilta markkinoilta kompensaatiota jäänmurron
kustannuksille, ei tavoite näytä kovin realistiselta. Ennen jäänmurtajien
siirtämistä liikelaitoksen hallintaan operoinnista aiheutunut, valtion budjetista
rahoitettu, kustannusrasite oli huomattavasti pienempi, vaikka se suhteutettaisiin
nykyiseen kustannustasoon. Vaikka offshore -toiminta ei ole
missään vaiheessa kovin kannattavaa ollutkaan, niin aikaisemmin jäänmurtajien
kustannuksia katsottiin yhtenä kokonaisuutena maksajan, eli
valtion kannalta. Tulevaisuudessa kilpailuun osallistuvat markkinatoimijat
käsittelevät jäänmurtoa yhtenä erillisenä liiketoiminta-alueena, jonka täytyy
olla myös kannattavaa ilman muun liiketoiminnan kompensaatiota."

No ainakin toistaiseksi jäänmurrolla on subventoitu offshorea.

"Eri asia on, onko todellista avointa kilpailua tarkoitus edes järjestää, vai
oliko valtion varustamotoiminnot vain tarkoitus siirtää osakeyhtiöön, jotta
kustannussäästöjen hakemiseen voitaisiin käyttää yrityselämästä tuttuja
sopeuttamiskeinoja. Heti ensimmäisellä tarjouskilpailukierroksella tarjouskilpailun
ehdot oli määritelty niin tiukoiksi, että yksikään markkinatoimija ei
katsonut järkeväksi osallistua kilpailuun. Edes nykyinen palveluntarjoaja ei
pystynyt hinnaltaan tarjouskilpailun ehtojen mukaiseen tarjoukseen. Sopimus
syntyikin lopulta suorahankintasopimuksena, jonka ehtoihin Arctia oli
pakotettu suostumaan. Tilaajaosapuolena toimi Liikenne- ja viestintäministeriö,
joka samalla vastaa Arctian omistajaohjauksesta. Kyseisen ministeriön
toimet merenkulun tukipalveluiden yksityistämiseen liittyen ovat muutenkin
olleet hämmennystä herättäviä. Kun esimerkiksi luotsauksen osalta
saatiinkin markkinoille todellinen kilpailija, lähti ministeriö ajamaan lakiuudistusta,
jolla kielletään kilpaileva toiminta."

Näennäiskilpailua, kuten Finnpilotin esimerkistä nähdään.

"Silloin Arctia, jolla on olemassa loistava perinteisistä
murtajista koostuva laivasto, olisi käytännössä ainoa tarjoaja Perämeren
jäänmurtosopimuksen osalta haastavista olosuhteista johtuen. Tällöin Arctia
voisi hinnoitella Perämeren tarjouksen niin, että se voisi tukea sillä
muiden markkina-alueiden huomattavasti tiukempaa kilpailua omalta osaltaan.
Tämä tosin onnistuisi vain silloin, jos kilpailu toteutettaisiin markkinaehtoisesti,
mikä mielestäni näyttää todella epätodennäköiseltä."

Mahdollista toki.

"Arctia Shipping Oy ei yhtiömuodostaan huolimatta ole alttiina samanlaisille
riskeille, kuin muut mahdolliset kilpailuun osallistuvat markkinatoimijat.
Arctian taseen perustana on valtion budjettivaroilla rakennuttamat jäänmurtajat,
jotka on sittemmin siirretty varustamoyhtiön omistukseen. Tämän
omaisuuden turvin varustamo voi tehdä suunnitelmia ja ratkaisuja, joilla on
suurikin taloudellinen merkitys ja sillä hankkeiden epäonnistuessa yritys ei
voi käytännössä mennä konkurssiin, kuten "normaalit" markkinatoimijat.
Jos yhtiön taloudellinen tila pakottaisi jotakin velkojaa hakemaan yhtiötä
konkurssiin ja edessä olisi jäänmurtajalaivaston pakkohuutokauppa, on
valtio omistajana pakotettu tulemaan varoineen apuun."

Näinhän se käytännössä menisi.

"Esimerkiksi öljyteollisuuden offshore -töihin suunnitellut alukset
vanhenevat melko nopeasti teknisen kehityksen nopeudesta ja uudisrakentamisen
korkeasta tasosta johtuen. 20 vuotta vanha alus on jo iäkäs
niille markkinoille, tarkoittaen sitä, että se ei enää kelpaa kaikille markkinasektoreille
töihin ja toisaalta rahtihinnat alkavat alenemaan vanhemmilla
aluksilla. Lisäksi vanhentuviin aluksiin tarvitaan kalliita laiteuudistuksia ja
modernisointeja, jotka rasittavat vain kyseistä liiketoiminta-aluetta.
Jotta jäänmurron palveluhinnat saataisiin vastaamaan todellista kustannustasoa
ja toiminnasta tulisi kannattavaa, pitäisi poistot kohdistaa juuri
oikealle liiketoiminnalle."

Vaikea rakennuttaa murtaja, joka kestää 40-50 vuotta tälläisille markkinoille.

"Kunnossapitokustannukset monitoimimurtajalla ovat huomattavasti korkeammat
kuin perinteisellä murtajalla, mikä pitäisi jollain tavalla suhteuttaa
tarjoushintoihin. Iso osa kunnossapidon kustannuksista syntyy muusta kun
jäänmurtoon tarvittavan laitteiston kunnossapidosta ja nämä kustannukset
pitäisi pitää myös jäänmurron kannattavuuslaskelmien ulkopuolella. Monimutkainen
tekniikka vaatii jatkuvaa seurantaa ja huoltovälit ovat lyhyitä."

"Ruosteinen ja hoitamattoman näköinen
alus putoaa helposti pois hyviltä markkinoilta, jossa rahtitasot ovat korkeammat
ja työmäärät suuremmat."

Miltäs ne nyt näyttävät?

"Viranomaisyhteistyö lisäliikevaihdon tuojana tarjoaa tiettyjä etuja verrattuna
aluksen rakentamiseen esimerkiksi offshore -markkinoille. Viranomaisyhteistyön
vaatimat aluksen ominaisuudet eivät vaadi niin paljon kalliita
investointeja kuin offshore -työt. Alukseen ei mm. tarvitsisi rakentaa niin
korkean luokan omaavaa DP -järjestelmää, eikä kalliita nostureita ja vinssijärjestelmiä.
Valmiustehtävissä aluksen miehitys voisi olla myös huomattavasti
alhaisempi kuin esimerkiksi jäänmurrossa. Alus myös kuormittuu
hyvin vähän, mikä vähentää kunnossapidon kustannuksia."

Tätä mahdollisuutta olisi pitänyt tutkia huomattavasti nykyistä enemmän.

"Palvelusopimuksessa
varustaja olisi vastannut huomattavasti kokonaisvaltaisemmin jäänmurron
toteutuksesta ja jopa polttoainekustannukset olisivat sisältyneet kilpailutettavaan
hintaan. Tästä mallista on kuitenkin luovuttu, koska se ei sovi tämän
tyyppiseen toimintaan ja toisaalta se ei olisi millään tavalla lisännyt
kilpailutuksella haettavaa kustannusrakenteen läpinäkyvyyttä, päinvastoin."

Näinhän luojan kiitos on toimittukin.

"Niin jäänmurron kokonaiskustannusten kuin todellisen kilpailun aikaansaamiseksikin
kannalta tulisi työehtosopimusten pysyä maltillisina ja lähempänä
kansainvälistä merenkulun kustannustasoa. Suomalainen päällystö
on hinnaltaan kilpailukykyistä ja suorastaan halpaa kansainvälisesti
vertailtuna, mutta miehistön hinta on huomattavasti kalliimpi. Tämä puoltaisi
myös jonkun muun EU-lipun käyttöön ottoa uusissa jäänmurtajissa.
Tosin kaikki kilpailusta kiinnostuneet varustamot mielellään säilyttäisivät
Suomen lipun, jos se vain on liiketaloudellisesti kannattavaa."

Tähän minulla ei ole lisättävää.

"Vaihtoehtoisen liiketoiminnan osalta tärkeäksi katsottiin joustavuus. Siksi
suuntautuminen olisikin sellaisille liiketoiminta-alueille, jossa toimitaan ns.
spot -markkinoilla ja rahtaussopimukset ovat verrattain lyhyitä, jotta tarpeen
vaatiessa pystytään siirtymään jäänmurtotehtäviin. Arctian nykyistä
monitoimimurtajakalustoa pidettiin tällaiseen toimintaan sopimattomana.
Vaikka alukset olivatkin valmistuessaan moderneja ja huippuominaisuuksin
varusteltuja, ne soveltuivat lähinnä offshore -kenttien rakennustöihin.
Näissä tehtävissä rahtaussopimukset ovat pitkiä, jopa vuosien mittaisia, ja
rahtitaso korkea, mutta rahtaajat haluttomia tekemään sopimuksia aluksista,
jotka mahdollisesti joutuvat poistumaan työmaalta talveksi jäänmurtoon.
Ruotsalaisten monitoimimurtajien konsepti on huomattavasti toimivampi.
Vaikka alukset ovat huomattavasti yksinkertaisemmiksi rakennettu
ja soveltuvat vain alhaisemman rahtitason tehtäviin, niin markkinoiden
luonne on sellainen, että poistuminen jäänmurtoon talvella muutamaksi
kuukaudeksi ei vaikeuta markkinointia ja liiketoimintaa ja näin kassavirta
on tasaisempi."

"Arctian
omistajaohjauksesta ja jäänmurron tuottamisesta vastaava Liikenne- ja
viestintäministeriö taiteilee kilpailutusta ohjaavan lainsäädännön ja omien
taloudellisten eturistiriitojen välillä. Osa haastatelluista jopa on sitä mieltä,
että kilpailutusta ei todellisuudessa synny, ennen kuin valtion omistamien
yritysten omistajanohjaus siirtyy kokonaan pois palveluiden tuotannosta
vastaavien ministeriöiden vastuulta, mitä tuskin tällä vaalikaudella tapahtuu."

Tapahtuipa sittenkin.

"Jos kuitenkin samalla
halutaan varmistaa valtion omistaman kaluston ja infrastruktuurin
hyödyntäminen, jää ainoaksi mahdollisuudeksi joko suojella valtionyhtiöiden
toimintaa lainsäädännöllisin keinoin, kuten luotsauksen osalta on tapahtunut,
tai sitten harjoittaa omistajaohjauksessa kestämätöntä politiikkaa
ja myydä palveluja alle todellisten markkinahintojen."

Juuri näinhän Arctian suhteen on tapahtunut.

"Kilpailuviranomaisten tulisi kuitenkin
kiinnittää huomiota siihen, ettei asianomaisia lakeja rikota hankintojen
yhteydessä."

Aika montaa lakiahan VTV:n mukaan mtm:ä tilatessa rikottiin.

"Tällöin yritykset saisivat toimia
markkinaehtoisesti. Samalle se karsisi pois kannattamattomat ja valtiolle
menoja aiheuttavat yritykset ja toisaalta taas kannattavasti toimintaansa
pyörittävistä yrityksistä saataisiin tuottoa."

Ennakoiko siirto VN:n kansliaan Arctian karsimista?

"Varustamoliikelaitoksen
suunnitelman mukaiset poistoajat jäänmurtajille olivat 30 - 40
vuotta, mutta monitoimialukselle realistinen käyttöaika on korkeintaan 30
vuotta johtuen ympärivuotisesta käytöstä."

"Perämeren olosuhteet vaativat todellisia jäänmurtajia monitoimialusten
sijaan ja kuten jo aikaisemmin työssä on käynyt ilmi, niiden hyödyntäminen
jäänmurtokauden ulkopuolella on vaikeampaa. Lisäksi mahdollisten
kaivoshankkeiden toteutuessa aluskoko tulee perämerellä kasvamaan
ja tarvitaan entistä suurempia murtajia, jotka vaativat suurempia
investointeja. Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan uusinvestointeihin
varautumista ei haluta kuitenkaan sisällyttää jäänmurtosopimuksiin.
Kuinka asia lopulta hoidetaan? Jäänmurtoliiketoiminnan heikon
kannattavuuden takia kukaan ei ole halukas investoimaan uusiin perinteisiin
murtajiin liiketaloudellisin perustein. Ratkaisun siirtäminen tuleville sukupolvillekaan
ei ole kestävää kehitystä. Vai mennäänkö kenties lopulta
takaisin vanhaan järjestelmään, jossa valtio hankkii murtajansa täysin budjettivaroin
ja maksaa myös niiden operoinnin."

Vaihtoehto sekin.

"28.10.2010 tehneensä taas uuden jäänmurtosopimuksen perinteisille murtajilleen
Liikenneviraston kanssa. Uusi sopimus on pituudeltaan viisi vuotta
sisältäen option kahdesta viiden vuoden jatkokaudesta. Kilpailu ei siis
avautunut vieläkään. Sopimus noudattelee ajattelutapaa, että vanhoja verovaroilla
rakennettuja murtajia pyritään hyödyntämään mahdollisimman
pitkään. Tätä kuvastaa myös se, että sopimuksen vuotuista arvoa korotettiin
entisestä, jotta voitaisiin viedä läpi investointiohjelma, jolla mahdollistetaan
perinteisten murtajien kunnossapito. Kansantaloudellisesti katsottuna
järkevä ratkaisu.
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että sopimus on EU:n hankintalainsäädännön
vastainen. Liikenne- ja viestintäministeriön alainen Liikennevirasto
ostaa julkisia palveluita saman ministeriön omistajaohjauksen alaiselta
osakeyhtiöltä ilman minkäänlaista kilpailutusta. Jäänmurrosta kiinnostuneet
varustamot ovat luonnollisesti pettyneitä tilanteeseen, mutta
yrittäjillä on tuskin resursseja ja mielenkiintoa lähteä pitkään taisteluun ministeriötä
vastaan. Kilpailuviranomaisten tulisi kuitenkin niin tehdä, sillä
jonkun on turvattava suomalaisten yrittäjien oikeudet."

Eipä sitä oikeusturvaa esim. case Baltic pilotissa ollut olemassakaan.

BTW: Ihan mielenkiintoista, että PKL:n tj. (jonka ainakin joskus tulkittiin olevan lähellä Finnpilotia) pystyy luotsauksen suhteen mielestäni aika objektiivisiin tulkintoihin.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 07.11.2011, 04:36:31
"Tähän tarkoitukseen soveltuvat kääntyvät ruoripotkurilaitteet sekä kääntyväsiipiset potkurit ovat huomattavasti helpommin rikkoutuvia ja enemmän huoltoa vaativia, kuin perinteisissä murtajissa käytetyt ratkaisut. Toki kääntyvillä ruoripotkurilaitteilla on
myös omat hyvät puolensa jäänmurrossakin, kuten erittäin hyvät ohjailuominaisuudet ja mahdollisuus suunnata potkurivirtoja niin, että se edesauttaa avustettavien alusten etenemistä."

On toki selvää, että ruoripotkurit vaativat enemmän huoltoa ja niiden monimutkainen rakenne ei ole yhtä kestävä kuin perinteinen potkuriakseleihin perustuva ratkaisu, mutta "huomattavasti helpommin rikkoutuvia" on melko rankka väite ilman perusteluja ja tilastoja. Ovatko väitteen perustana pelkästään kokemukset suomalaisista monitoimimurtajista, joista uusin rakennettiin 13 vuotta sitten ja jotka kärsivät erityisesti propulsiojärjestelmänsä osalta erinäisistä lastentaudeista, vai onko työn tekijä huomioinut myös esimerkiksi venäläisten kokemukset uudemman sukupolven podeista koillisväylällä, jossa jääolosuhteet lienevät huomattavasti ankarammat?

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että arktisissa olosuhteissa kestävä nykyaikainen ruoripotkuri kestää myös täkäläisissä olosuhteissa. Korkeammat hankinta- ja huoltokustannukset ovat toki ongelma, mutta toisaalta vaakakupissa painavat muun muassa paremmista ohjailuominaisuuksista mahdollisesti syntyvät säästöt.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Timo Selkälä

Karua luettavaa. Ajatus arktisilla merillä toimivasta jäänmurtaja/offshore yhdistelmästä on kiintoisa mutta kuullostaa kalliilta, todella kalliilta, ja luultavasti venäläiset itse tulevat hankkimaan ne alukset, mikä olisi heidän kannaltaan ehdottomasti järkevämpää kuin vuokrata niitä ulkopuolisilta toimijoilta. Siten sellaisen varaan rakentaminen on kallis riski. Kai se on lopulta sitten niin että se monikäyttöisyys jota jäänmurtajalta voi odottaa on lähinnä öljynkeräysvarustus.

Täysin offtopic: Seuraava monitoimisuusidea jonka saavat onkin seuraava: Jäänmurtajaa tarvitaan talvella. Varsinaisia Ruotsinlauttoja taas tarvitaan lähinnä kesällä. Yhdistetään ne!  ;D No, ei nyt sentään.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 07.11.2011, 11:07:06 Täysin offtopic: Seuraava monitoimisuusidea jonka saavat onkin seuraava: Jäänmurtajaa tarvitaan talvella. Varsinaisia Ruotsinlauttoja taas tarvitaan lähinnä kesällä. Yhdistetään ne!  ;D No, ei nyt sentään.

Entä valtion jäänmurtajaristeilyvarustamo, joka tekisi retkiä etelämantereelle kesäkaudella ja murtaisi talvisin jäätä Itämerellä? Erikoishintaan jännittävä siirtoajo lusikkakeulalla myrskyisellä Atlantilla! ;)
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Teemu Malinen

Noiden TransAtlanticin murtajien propulsioista: Diesel-mekaaninen voimansiirto tunneleilla on paras ratkaisu AHTSään, ja kun voittoa tavoittelevasta yritÿksestä on kyse, niin pieni kompromissi jäänmurron suhteen ei haittaa. AHTS on teknisesti siksi hyvä konsepti, että isolla teholla voidaan paikata jäänmurtokykyä. Luulisi 24MW riittävän noinkin kapeaan alukseen kepeästi. Kuinka kätevä tuollainen on manöveerata Itämeren avustuksessa niin on varmasti eri juttu. Mikael Westillä voisi olla tähän kommentoitavaa?

Moitittaessa Suomen jäänmurto/offshore businessta, niin eiköhän suurin ongelma ole se, että kokonaan valtion omistamalla yrityksellä ei ole edellytyksiä pärjätä aidosti kansainvälisessä kilpailussa. Vaikka perinteisessä murtajamallissa on hyvät puolensa ja ainkin osaan tarpeeseen varmasti ainut oikea ratkaisu, niin ei se silti pärjää taloudellisesti oikeasti toimivalle multipurpose-konseptille. Arctia ei kelpaa perusteluksi muulle, kuin sille miksi valtion ei tulisi yrittää leikkiä yksityisellä sektorilla.

Olisiko toimiva malli joku nykyisen kaltainen hybridi. Pohjoisen palveluvelvoite olisi Valtiolla perinteisin murtajin ja etelän ei-aina jäätyvät helpommat liikennealueet hoidettaisiin yksityisin tarjouskilpailuin - riittävän pitkälla sopimuksella. Menestyksekäs Zeushan on itseasiassa TransAtlanticin konseptin edeltäjä: AHT ja murtaja! Voila, ja niin on yksityinen pärjännyt mainiosti jo vuosikaudet ilman subventointia.

Tuomas Romu

Kuinkahan paljon Zeuksen kannattavuuteen on vaikuttanut se, että alus maksettiin Sally Albatrossin pelastustöistä saadusta palkkiosta, joten mm. lainojen koroista ei ole tarvinnut huolehtia? Toki investoinnilla on aina takaisinmaksuaikansa, mutta luulisi "optimaalisella rahoitusmallilla" olevan jonkin verran vaikutusta. Lisäksi yksityisistä jäänmurtajista puhuttaessa kannattaa pitää mielessä, että vaikka Zeuksen kokoinen pienempi jäänmurtaja on varmasti passeli avustamaan pienempiä kauppalaivoja pienempiin satamiin, loppupeleissä sillä on leveyttä vain reilu puolet "valtionmurtajista". Pelkällä miniatyyrikalustolla ei pärjätä edes etelässä ja yksityisten rahkeet eivät välttämättä riitä täysikokoisiin jäänmurtajiin.

Suomen jäänmurron tulevaisuuteen liittyen, taannoinen "Voima 2" tuntuu varsin typerältä projektinimeltä uudelle jäänmurtajalle, sillä nykyinen Voimahan on jo järjestyksessään toinen...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Mikko-Oskari Koski

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 07.11.2011, 11:07:06
Täysin offtopic: Seuraava monitoimisuusidea jonka saavat onkin seuraava: Jäänmurtajaa tarvitaan talvella. Varsinaisia Ruotsinlauttoja taas tarvitaan lähinnä kesällä. Yhdistetään ne!  ;D No, ei nyt sentään.
Nyt kun olet tuon idean kehiin heittänyt, olet täydellisesti vastuusta vapaa, kun se lanseerataan mietittäessä seuraavaa moulinex-konseptia... ::)

Sinälläänhän on totta, että jäänmurtajan muuttaminen kesäiseksi matkustaja-autolautaksi jollekin lyhyelle reitille saattaisi teknisesti jopa onnistua, mutta hankkeen järkevyydestä ei sitten kyllä muita takeita olisikaan. Lähtökohtaisesti idea pitäisi kehitellä ajatuksena lautasta, jonka jäänmurtovalmiudet olisivat niin hyvät, että sitä voisi talviaikana käyttää ylimääräisenä jäänmurtajana, mutta tuskin siitä kovin hääviä tulisi millään sektorilla.
Mainitunlainen alus voisi tosin auttaa jotain varustamoa siinä ongelmassa, että sesonkihuippujen aikaan vakituinen kapasiteetti ei tunnu riittävän. Mutta tämän vajeen paikkaaminen "matkustaja-autolautta-jäänmurtajalla" saattaisi silti olla innovatiivisestikin haasteellista.

Tosin ei pidä koskaan sanoa "ei koskaan". Nykyisissäkin vatkaimissa on melkoisesti tilaa ja yhden tällaisen aluksen säätäminen vaikka kokeiluluonteisesti matkustajalaivaksi ei välttämättä ole täysin mahdoton ajatus esim.Merenkurkkuun, jos mistään maailmankolkasta ei mitään muuta alusta yksinkertaisesti löydy. Mutta tuskin Arctia sentään niin pahasti karille ajaa, että tällaista hanketta lähtisi kehittelemään...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Janne Koskinen

Eräässä offshore-aluksessa oli ahteritäkillä karuselli (=poikittainen rulla, ei siis samanlainen reel kuin Fennicassa rigid pipea laskettaessa), johon olisi voinut ripustella keinuja ja poistamalla täkiltä muut umbilical lay tsydeemit olisi tilaa löytynyt muille tivolilaitteille eli siis ehdotan kiertävää tivolia, johon tosin tarvitaan nykyisiä vispilöitä suurempaa ahteritäkkiä.
(Eikös Häihäsen Sanna toiminut joskus humppalaivana jossakin kesä TV-ohjelmassa?)

Samoin jos halutaan ehdottomasti tehdä DP-alus, niin maailman vanhimman ammatin harjoittajien majoittamiseen aluevesirajan tuntumassa varsinkin, kun ko. palvelujen osto ollaan kriminalisoimassa. (Luonnollisesti liikkuisi eri merikaupunkien edustalla.)
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Tuomas Romu

Älkäähän nyt. Eräs kaveri itse asiassa pyöritteli huvikseen koululla autolautta-jäänmurtajakonseptia. No, vetäväthän nuo Tallinkin paatit tehoissa vertoja venäläisille ydinjäänmurtajille. Lisäksi varsinkin kanadalaiset käyttäjät ovat kunnostautuneet Wikipediassa luokittelemalla autolauttansa jäänmurtajiksi, joten siitä on vain pieni askel...

Lainaus käyttäjältä: A. M. Weissenberg - 07.11.2011, 22:17:43 Tota noooin. Eipä niissä nyt ole niin kauheesti sitä hyttitilaa jota matkustajien kuljettamiseen tarvittaisiin. Tilaa niissä toki on mutta aivan turhia sellaisia, kirjasto, salonki, helihangaari!

Niin, eihän niille "matkustajille" mitään ajanvietemahdollisuuksia tarvita, joten kirjastot ja salongit voi surutta jyrätä ja muuttaa hytti- ja varastotiloiksi. Jos kaipaavat tekemistä, menkööt takakannelle pelaamaan jalkapalloa. Hekohangaaristakin voisi tehdä biljardisalin - eipä sinne pöydän lisäksi juuri muuta mahtuisikaan. Kerosiinitankista voisi sitten tehdä olutsäiliön...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 07.11.2011, 23:38:52
Älkäähän nyt. Eräs kaveri itse asiassa pyöritteli huvikseen koululla autolautta-jäänmurtajakonseptia.

Hitto. En siis ole ainoa hullu. Joten asian voi ajatella niinkin että rakennetaan vaikka sarja Stareja jotka kesäisin leikkivät lauttaa ja talvisin käyvät sohimassa rännejä - niin että kaikki alle 25 solmuun normaalisti kykenevät jää jälkeen. Ja talvisin voi myydä ne muutamat hytit jenkkituristeille. Jos vielä talveksi päästäisi kasan jääkarhuja sinne Perämeren jäille niin voisi tarjota niille turisteille muutakin nähtävää: "Osallistu jääkarhujahtiin - omalla vastuulla." Pieneen pränttiin sitten se että ne on ne nallet jotka jahtaavat ruokaa, ei päinvastoin. Kesäisin voivat sitten täytellä tarvetta eri linjoilla.

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 07.11.2011, 23:38:52
Jos kaipaavat tekemistä, menkööt takakannelle pelaamaan jalkapalloa. Hekohangaaristakin voisi tehdä biljardisalin - eipä sinne pöydän lisäksi juuri muuta mahtuisikaan. Kerosiinitankista voisi sitten tehdä olutsäiliön...
Eli kauden ekalla matkalla kuultua: "Tarjoilija! Oluessani on outo sivumaku."

I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Janne Koskinen

Ruotsissa on taas kaivettu vanha luuranko kaapista:

"Svenska isbrytarflottan kan sanera olja i Arktis
GÖTEBORG. Den 8–9 november samlas delegater från Arktiska rådet för konferens i Luleå där man ska diskutera aktuella frågor. Sverige som under en tvåårsperiod är ordförandeland, flaggar redan nu för att man vill spela en viktig roll vid internationella räddningsinsatser i Arktis, till exempel vid ett stort oljespill. Sveriges Arktisambassadör Gustaf Lind säger till TT att den svenska isbrytarflottan borde utrustas med oljesaneringsutrustning och kunna delta vid saneringsoperationer. Under sommartid ligger den svenska isbrytarflottan vid kaj i Luleå, då det förekommer aktivitet från bland annat oljebolag i Arktis.
   I Arktiska rådet ingår Danmark, Island, Finland, Sverige, Norge, Kanada, Ryssland och USA. Dessutom är sex organisationer för ursprungsfolk i Arktis representerade.
Publicerad: 2011-11-08 14.18" SST

Kiva se on "kananmunarungolla" puskea kohden Jan Mayenia.

Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa? Jäänmurtaja on edullisimmillaan Katajanokalla tai Luulajassa maatessaan ja kuka varustelun muihin hommiin maksaa? Suolaisissa vesissä uittaminen ei murtajan elinkaarta pidennä.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Janne Koskinen

Hmmm:

http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/darfor-hyr-vi-ut-isbrytaren-frej_6625572.svd#after-ad

"Inför kommande issäsong har Sjöfartsverket haft en dialog med Kustbevakningen om att utnyttja deras tre stora kombinationsfartyg för isbrytning i Östersjön och i Västerhavet om vintern blir sträng. Förra vintern provades fartygen, och det visade sig att de är lämpliga för uppgiften om behovet finns. "

Noinkohan?
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Tuomas Romu

En minäkään välttämättä lähtisi operoimaan perinteisillä jäänmurtajilla Itämeren ulkopuolelle varsinkaan avovesikaudella, mutta kannatan kyllä Skattalla majailevien murtajien varustamista Suomenlahdella tapahtuvaan öljyntorjuntaan. Kalustoa on tällä hetkellä liian vähän, eikä valtiolla ole varaa hankkia lisää Louhen kaltaisia suuria öljyntorjunta-aluksia.
All information and details given in good faith but not guaranteed!