Laivojen ympäristöpäästöt

Tuomas Romu · 26.11.2011, 23:30:02

Ongelma ei ole niinkään rikki itsessään, vaan se, missä muodossa se päästetään luontoon. Ei sieltä savupiipusta mitään keltaista jauhetta (alkuainemuotoista rikkiä) tule, vaan esimerkiksi rikkidioksidia (SO₂) ja rikkitrioksidia (SO₃), jotka reagoivat herkästi veden kanssa muodostaen happamia yhdisteitä. Vaikka rikin kerääminen talteen myöhempää käsittelyä varten on sekin mahdollista, saavutetaan huomattavia etuja jo neutraloimalla rikin oksidit (SO_x) esimerkiksi natriumhydroksidilla (NaOH) Wärtsilän rikkipesurin tapaan. Kemia ei ole vahvin alueeni, mutta mikäli lopputuloksena on vaikkapa natriumsulfaattia (Na₂SO₄), ollaan tultu jo melkoinen matka parempaan suuntaan - glaubersuola kun on myrkytöntä ja normaalioloissa kemiallisesti hyvin stabiilia. Luonnollisesti mereen laskemista edeltää muiden epäpuhtauksien suodattaminen ja liuoksen laimentaminen.

Laakso, enpä kiireessä älynnyt tarkistaa laivan nimeä kuvasta, vaikka bongasin aikaisemmin muutaman väärin nimetyn kuvan. No, tekevälle sattuu ja virheistä opitaan. En myöskään ollut sen tarkemmin perehtynyt muiden Konttien omistussuhteisiin, joten kiitos oikaisusta.

Fennicaan ja Nordicaan tulee Wärtsilän sivujen mukaan NOx Reducer (NOR) ja Oxidation Catalyst (OXI) -laitteistot, joista ensiksi mainittu poistaa valmistajan mukaan 85-95 % NO_x-päästöistä ja viimeksi mainittu hapettaa palamattomat hiilivedyt hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Janne Koskinen · 27.11.2011, 14:41:42

Suomessa on tohon vähärikkiseen polttoaineeseen ihan kotoinen ratkaisu eli biodiesel.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/turvediesel+lyo+fossiilisen+sopivissa+oloissa/a48130

Ai niin, mutta eihän se virheille ei kun siis vihreille käykään:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=12230

Miten niin fossiilinen polttoaine, tosin tarvitsee pitkän ajan uudistuakseen ja öljyä syntyy vieläkin hitaammin.
Jos se on vähäpäästöisempää 300 vuoden aikajänteellä, niin se jos mikä on tulevaisuuteen kurkottamista.

Toisaalta on myönnettävä että turpeennoston ympäristöasioissa on parantamisen varaa, mutta teknisesti valumien minimoiminen on mahdollista ja uusien turvesoiden luvat ovat varsin tarkassa kontrollissa.

Suomessa on lisäksi niin hölmöt poliitikot että busineksen alkaessa varmaan myisivät VAPOn puoli-ilmaiseksi Norjaan kuten esim. lannoitetuotannon Yaralle ja kaivostoiminnot ulkomaalaisille.

Hienon aatteen loi Stasi laboratoroissaan keksiessään vihreän liikkeen Länsi-Euroopan tuhoamiseksi.

Tuomas Romu · 27.11.2011, 15:01:48

Onhan meillä Nesteen palmuöljydiesel... eiku...

http://www.greenpeace.org/finland/en/media/lehdistotiedotteet/Protest-against-Neste-Oils-palm-oil-diesel/

Luulisi, että fiksuin ratkaisu olisi tuottaa polttoaineet mahdollisimman läheltä kerätyistä raaka-aineista.

Janne Koskinen · 27.11.2011, 15:11:36

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 27.11.2011, 15:01:48
Onhan meillä Nesteen palmuöljydiesel... eiku...

http://www.greenpeace.org/finland/en/media/lehdistotiedotteet/Protest-against-Neste-Oils-palm-oil-diesel/

Luulisi, että fiksuin ratkaisu olisi tuottaa polttoaineet mahdollisimman läheltä kerätyistä raaka-aineista.

Juu en turhaan investoinut M P Evansiin (eräs Nesteen palmuöljyraaka-aineen tuottajista):

http://mpevans.co.uk/mpevans/en/investors/financialsummary

"Financial summary

2010 US$'000 Revenue 42,091 Gross profit 28,391"

Varsin hyvin meni 2010 eli tuotto yli puolet liikevaihdosta.

Mikko-Oskari Koski · 27.11.2011, 16:04:15

Maailma olisi toki paljon onnellisempi paikka, jos Amerikkaa ei olisi löydetty (eli päästetty kaikkia uskonnollisia sekopäitä ja muita pikkurikollisia sinne omaa uutta valtiotaan rakentamaan ja kärräämään afrikkalaisia orjikseen). Vielä onnellisempi paikka se olisi, jos öljyn hyötykäyttöä ei olisi keksitty. Mutta tapahtunutta ei saa tapahtumattomaksi ja uusin ideoin voidaan aina parantaa edellisten sukupolvien tietämättömyyttään tekemiä virheitä.
Biopolttoaineen kuskaaminen satojenkin kilometrien päästä purkaa sen hyödyn, mikä sen fossiilittomuudesta voisi ympäristölle olla. Toisaalta energiatehokkuudessakin kehitytään koko ajan.

Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 27.11.2011, 14:41:42
Hienon aatteen loi Stasi laboratoroissaan keksiessään vihreän liikkeen Länsi-Euroopan tuhoamiseksi.

Hiukka asiantuntemusta saattaisi parantaa sarkastisiksi tarkoitettujen kommenttien laatua. Loka-Laitisen hyperbolaakin olisi osattava lukea...
Se, että vihreä liike nosti ensimmäisenä DDR-vainaassa, oli kyllä tuon katastrofaalisen valtion aikaansaannosta, mutta johtui ihan vain siitä, että kun missään ei päässyt ruskohiilen katkua ja pölyä pakoon, oli pakko ryhtyä parantamaan tilannetta. Läntiset liikkeetkin olivat monessa mielessä itäisten seurannaisia ja syntyivät suuresti sen tosiasian takia, että ympäristövahingot eivät tunne valtioiden ja järjestelmien rajoja. Kuten Itämerelläkin hyvin valitettavalla tavalla näemme.

Janne Koskinen · 27.11.2011, 18:27:16

Helpoin ja nopein tapa Suomelle ja miksei Virollekin olisi julistaa sota Venäjälle ja antautua seuraavana päivänä.

Pääsisimme vakavaraisen ja luonnonvaroiltaan maailman rikkaimman emämaan huomaan, saisimme 13%:n tasaveron ja kaiken näköiset hölmöt rajoitukset CO2 päästöjen ja fosforitasaiden yms. suhteen loppuisivat, koska Venäjä ei sellaisiin sitoudu.

Ympäristöasioista eri mieltä olevat kustannettaisiin muutamaksi vuosikymmeneksi GULAG-leirille (muutama vuosikymmen reipasta leirielämää tekee ihmeitä).

EDIT: Ei Suomi kelpaakaan:

http://www.hs.fi/ulkomaat/%C5%BDirinovski+ei+halua+Suomea+Miksi+ottaisimme+el%C3%A4ttej%C3%A4/a1305550286808?ref=tf_iHSboksi

;D ;D ;D

Kalle Id · 27.11.2011, 23:00:05

Mitäpä jos keskityttäisiin provokaatioiden ja poliittisten mielipiteiden tyrkyttämisen sijaan itse asiaan? Itseään toistaville poliittisille avautumisille on muitakin paikkoja kuin laivojen ympäristöpäästöjä koskeva keskusteluketju.

Janne Koskinen · 28.11.2011, 01:11:30

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 27.11.2011, 23:00:05
Mitäpä jos keskityttäisiin provokaatioiden ja poliittisten mielipiteiden tyrkyttämisen sijaan itse asiaan? Itseään toistaville poliittisille avautumisille on muitakin paikkoja kuin laivojen ympäristöpäästöjä koskeva keskusteluketju.

OK koitetaan neutraalia lähestymistä: Durbanissa on alkamassa uusi ilmastokongressi ja Kiina on ilmoittanut etukäteen ettei se tule sitoutumaan mihinkään päästörajoitukseen; suuresti rohkenen epäillä Yhdysvaltojen, Venäjän,Kiinan tai Intian sitoutuvan yhtikäs mihinkään. Ville Niinistö oli toiveikas Brasilian ja isäntämaa Etelä-Afrikan sitoutumisesta. Voisin lyödä vetoa ettei Brasilia tai mikään muukaan Amerikan maa sitoudu loppupeleissä yhtikäs mihinkään. Ja jos Etelä-Afrikka ainoana johonkin sitoutuukin, niin taantuva Eurooppa ja kuihtuva Etelä-Afrikka vastaavat korkeintaan muutamasta prosentista päästöistä. Tietysti, jos tavoitteena on lopunkin teollisuuden siirto EU:sta pois, niin sitoudutaan sitten. Sitä saa mitä tilaa.

Ja Pohjois-Amerikan (Yhdysvallat) SECA-alue tökkää viimeistään republikaani-presidenttiin. En usko että Obaman tod.näk. yksikautisella presidenttijaksolla asiaa ehditään viemään loppuun.

Suomella toki oli kohtuullisen rajoitetut mahdollisuudet vaikuttaa Itämeren SECA-alueen syntyyn EU:n puitteissa ja esim. Venäjän tyyppinen poisjäänti olisi ollut mahdotonta, mutta poliittinen lobbaus oli onnetonta ja myöhäsyntyistä.

Janne Koskinen · 28.11.2011, 15:58:54

http://www.trafi.fi/uutiset/uutinen/931

"Talous ja rahoitus hoidettava

Uuden teknologian käyttöönotto maksaa, joten seminaarissa saatiin tietoa myös rahoitusvaihtoehdoista, kuten TEN-T:stä, Marco Polo'sta ja EU:n rakennerahastosta"

Tyhmä kysymys: Onko rakennerahaston varoja saatavissa suomalaisaluksille?

EDIT: "EU:n rakennerahasto-ohjelmien 2007 - 2013 tavoitteina on vähentää alueiden välisiä kehityseroja, tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista koko EU:n alueella entistä houkuttelevampia, edistää yhteistä innovointia, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja tietoon perustuvaa- sekä aluetaloutta. "

"EU:n rakennerahasto-ohjelmat
Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta"

Viro saa hieman useammasta.

"Sopimus on riippuvainen Suomen valtion lupaamasta ympäristötuesta" mainittiin VL:n uudisrakennuksen yhteudessä eli jos esim. tähän projektiin ei saatu EU-rahoitusta, niin mihin sitten?

Janne Koskinen · 28.11.2011, 16:28:09

USA ja Kanadan esityksestä IMOlle:

http://www.simsl.com/Downloads/Articles/BRMarpolECAAdvisory.pdf

Sinällään USA ja Kanda ovat tyypillisesti paljon merenkulun palveluja ostavia, ei tuottavia maita, joilla on suuret sisämarkkinat ja vaikutus ko. maiden kansantalouteen paljon Suomea pienempi, niin hankkeen läpivienti lienee realistista.

"Canada, however, has yet to ratify Annex VI."

Jokos muuten Kanda on ratifioinut ko. kohdan?

Jukka Koskimies · 11.01.2012, 00:19:20

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 26.11.2011, 23:30:02
Fennicaan ja Nordicaan tulee Wärtsilän sivujen mukaan NOx Reducer (NOR) ja Oxidation Catalyst (OXI) -laitteistot, joista ensiksi mainittu poistaa valmistajan mukaan 85-95 % NO_x-päästöistä ja viimeksi mainittu hapettaa palamattomat hiilivedyt hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Tämmöiseltä se nyt sitten Fennicalla näyttää:

Mikko-Oskari Koski · 28.05.2012, 01:20:04

Tässä on taas mielenkiintoinen dilemma. Onko EU:n rikkipäästörajoitusdirektiivi sellainen, että se voidaan ulottaa koskemaan myös kauttakulkuliikennettä eli Primorskin ja jonkun kolmannen maan välistä liikennettä? Jos ei, on kyse nolla-arvoisesta uudistuksesta. Jos on, on kerrankin saatu aikaan jotain hyvää, josta itäisen maankin upporikkaat toimijat kenen tahansa aivotoiminnalla varustetun mielestä täysin oikeutetusti joutuvat maksamaan.
http://yle.fi/uutiset/puhtaampi_ilma_tuo_kalliimmat_laivakuljetukset/6136836
Se, että uudistus aiheuttaa paljon kustannuksia EU:n sisäliikenteen Itämeren operaattoreille, eli ainakin Vikingille, Tallinkille, Eckerölle, Finnlinesille, Scandlinesille, DFDS:lle, Polferriesille, Unitylle, TT:lle ja Stenalle, on pelkästään positiivinen asia. Tyhjän kuorman ajaminen Itämeren herkässä ympäristössä on ympäristörikos, jota sietääkin sakottaa. Ja taloutensa vakaalle pohjalle tehneet yhtiöt, jotka eivät yritä poimia vain satunnaisia irtojuttuja, epäilemättä tässä rehellisessä pelissä pärjäävätkin. Muiden sietääkin mennä nurin.

Timo Tuomivirta · 28.05.2012, 15:17:13

Häkämies: Rikkidirektiivissä hyvää 28.5.2012

Seuraavaksi tulee typpi- ja hiilidioksidi rajoitukset.

http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2012/05/28/hakamies-rikkidirektiivissa-myos-hyvaa/201230274/12?rss=4

Juhani Reku · 28.05.2012, 17:02:15

Lainaus käyttäjältä: Timo Tuomivirta - 28.05.2012, 15:17:13
Häkämies: Rikkidirektiivissä hyvää 28.5.2012

Seuraavaksi tulee typpi- ja hiilidioksidi rajoitukset.

http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2012/05/28/hakamies-rikkidirektiivissa-myos-hyvaa/201230274/12?rss=4

Toivottavasti tulevat. Liikenteen typpioksidipäästöt jatkanevat edelleen kasvuaan. Ainakaan en ole kuullut, että taitetta olisi ollut.

Sami Saarinen · 07.09.2012, 20:24:46

Pääkirjoitus Kalevassa 07.09.2012

http://m.kaleva.fi/mielipide/paakirjoitukset/paatossotku-on-selvitettava/604887/

"Päätössotku on selvitettävä

Kadonneita asiakirjoja, epäselvä valtuutus, kehno valmistelu ja vastuun pallottelua virkamiesten ja poliitikkojen välillä. Rikkidirektiivin synty on perattava kunnolla.

Merenkulun kustannuksia huomattavasti lisäävän rikkidirektiivin synty näyttää yhä kummallisemmalta. Päätöksenteon aikaan ministerinä toiminut keskustan Anu Vehviläinen sanoi Kalevan haastattelussa torstaina, että liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet sitoivat Suomen maailman tiukimpaan meriliikenteen päästörajoitukseen ilman ministerin lupaa. Suomi siis sitoutui jopa miljardin euron suuruisiin lisäkustannuksiin ilman poliittista päätöksentekoa.

Vehviläinen sanoi, ettei hänelle kerrottu keväällä 2008 pidetyn Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kokouksen sisällöstä ja neuvottelutavoitteista. Rangaistuksia ei virkamiehille jaettu, koska "tilanteessa ei ollut tahallisuutta".

Kaiken lisäksi Vehviläiselle selvisi päätöksen sisällön hintalappu vasta, kun Elinkeinoelämän keskusliitto otti yhteyttä. Virkamiesten kautta tietoa ei tullut. Selvityksiä tehtiin vasta sitoumusten teon jälkeen.

Rikkidirektiivistä päättäminen on Suomessa ollut niin sekava prosessi, että se pitää valaista läpikotaisin. Valmisteluasiakirjoja on hukassa, direktiivin vaikutusarvioita ei tehty, informaatio ei kulkenut ministeriön sisällä lainkaan, poliittista ohjausta ei ollut eikä täyttä selvyyttä ole siitäkään, millä valtuuksilla Suomen delegaatio IMO:n kokoukseen meni ja missä valtuuskunta asetettiin.

Ei Suomen nimissä maailmalla nyt sentään kuka tahansa voi puhua saatikka sitoa meitä päätöksiin, jotka ovat kansallisten etujemme vastaisia.

Ja kuten asiaan kuuluu, vastuu polttaa kuin kuuma peruna hyppysissä. Virkamiehet kiistävät toimineensa väärin, korkeintaan myöntävät toimineensa kehnosti. Ministeri vakuuttaa tulleensa informoiduksi liian myöhään. Lopputulokseksi jää, että tämä hölmöily maksaa Suomessa työpaikkoja. Rahtilaivat joutuvat käyttämään vähärikkisempää polttoaineitta tai pesureita. Kustannukset kasvavat arviolta vähintään 400 miljoonaa tai enintään 1,2 miljardia euroa.

Tavoite nykyistä vähemmistä rikkipäästöistä olisi kaunis ja hyväksyttävä, jos se koskisi tasapuolisesti kaikkia. Kustannukset kuitenkin kohdistuvat epätasaisesti eri merialueille. Itämeri kuuluu tiukempien päästövaatimusten alueisiin, minkä vuoksi suomalainen vientiteollisuus saa kosolti uusia kustannuksia niskaansa.

Rikkidirektiivistä irtautuminen lienee käytännössä mahdotonta. Pelkkä käsien levittely ei kuitenkaan riitä. Maan hallituksen on tarvittaessa asetettava työryhmä selvittämään tarkasti se, miten direktiivi Suomessa valmisteltiin ja miten Suomen valtuuskunta IMO:n kokoukseen asetettiin.

Mikäli suoranaisia rikkomuksia ilmenee, niistä on langetettava asianmukaiset rangaistukset.

Selvitys tarvitaan myös siksi, että voidaan varmistua, ettei rikkidirektiivin kaltaisia päätösprosesseja ole menossa muualla valtionhallinnossa.

Toiseksi hallituksen on viipymättä ryhdyttävä toimiin syntyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi vientiteollisuudelle."

Eniten kummastuttaa, miten näin pienestä kansasta voi löytyä noin monta lahjakasta ihmistä ja kuinka ne kaikki saadaan rekrytoitua valtion palvelukseen?