Meriturvallisuuden taso Suomessa

[Sami Saarinen]

Ainakin allekirjoittaneen epäilykset meriturvallisuuden heikentyneestä tasosta saivat vahvistuksen tässä päivänä eräänä kun kuulin seuraavanlaisesta tapauksesta.

Suomalainen päällikkö oli ajamassa linjaluotsin tutkintoaan uudella aluksellaan eräällä Suomenlahden kauniilla väylällä. Sääolosuhteet olivat normaalit eli talvisen pimeät ja komentosillalla olivat aluksen molemmat päälliköt, merenkuluntarkastaja sekä luotsi. Komentosillan varusteisiin taas kuuluivat kaikki "herkut" eli uudet tutkat, ECDIS, hyvä autopilot yms.

Aluksen tehdessä pitkää käännöstä väylien risteyskohdassa (paikassa jossa on runsaasti tilaa) luotsi huomautti tutkintoaan ajavalle päällikölle havainnostaan, että käännös on menemässä pitkäksi. Alusta ohjastava päällikkö ei reagoinut tähän ilmoitukseen millään tavoin, joten komentosillalla oleva toinen päällikkö kytki autopilotin pois toiminnasta ja kiihdytti käännösnopeutta estääkseen alusta menemästä väyläaluetta rajaavien poijujen väärälle puolelle. Kaiken rehellisyyden nimissä mainittakoon vielä, että kyseisessä paikassa alus olisi mitä todennäköisimmin uinut poijujen takana olevan matalan ylitse. Tutkintoajon päätyttyä merenkuluntarkastaja ilmoitti ajon hyväksytyksi ja kommentoi sattunutta tapausta tyyliin: "No, oppipahan ensi kertaa varten."

Mikäli joku päättävä taho MKL:stä lukee tätä palstaa (ja tietenkin kaikille aiheesta kiinnostuneille) esittäisin heille seuraavanlaiset kysymykset.

1) Kuinka on mahdollista hyväksyä tutkintoajo, jos kyseisen ajon suorittaja osoittaa selvästi ettei hän ole ajon aikana täysin tietoinen aluksensa sijainnista luotsattavalla alueella? (Tämä ei ollut ensimmäinen, eikä edes hurjin tapaus tälläkään merialueella)

2) Kuinka on mahdollista, että suomalaiset merenkulkuviranomaiset tekivät täysin päinvastaiset johtopäätökset ruotsalaisiin nähden koskien linjaluotsaustutkintoja Isabellan karilleajon jälkeen? Ruotsalaiset tiukensivat kriteerejään kun taas vastaavasti suomalaiset sallivat esimerkiksi elektronisten karttojen (joiden ei muuten edes tarvitse kuulua alukselle) käytön tutkintoajon aikana.

3) Tietääkseni suomalainen luotsausvapautus ei myöskään mainitse mitään aluksen navigointilaitteiden kunnosta kun taas vastaavasti ruotsalaisten PEC evää voimassaolonsa välittömästi jos jokin laitteista ei toimi. Kuinka on mahdollista ettei tällaistä klausuulia ole saatu aikaan?

4) Lisäksi ihmettelisin vielä tuota suomalaisen PEC:n viiden vuoden voimassaoloaikaa. Viisi vuotta on kohtuullisen pitkä aika olla ajamatta kyseisiä väyliä säilyttäen silti "paikallistuntemuksensa".