Tallinkilla on isot kasvuhalut – yhtiö tutkii uusia reittejä

Aloittaja Mikko Salmela, 09.11.2018, 15:07:55

« edellinen - seuraava »

Timo Kaskinen

En löytänyt mitään juttua asiasta, ja tulee varmaan ihan väärään paikkaan, mutta so what. Turun Sanomat 11.11.2018 artikkelissa koskien Rauman telakkaa, kerrottiin telakan odottavan tilausta Wasa Linen uudisrakenteelle. Laivan kustannuksiin osallistuvan Suomen valtio, Vaasan kaupunki, ja Uumajan kaupunki. Kokonaiskustannus 115 miljoonaa euroa, Wasa Linen tavoite allekirjoittaa sopimus ennen vuoden vaihdetta. Tarjous pyydetty 4 telakalta. Laivan toimitus huhtikuussa 2021.

Juhani Mehto

Lainaus käyttäjältä: Timo Kaskinen - 14.11.2018, 00:26:48
En löytänyt mitään juttua asiasta, ja tulee varmaan ihan väärään paikkaan, mutta so what. Turun Sanomat 11.11.2018 artikkelissa koskien Rauman telakkaa, kerrottiin telakan odottavan tilausta Wasa Linen uudisrakenteelle. Laivan kustannuksiin osallistuvan Suomen valtio, Vaasan kaupunki, ja Uumajan kaupunki. Kokonaiskustannus 115 miljoonaa euroa, Wasa Linen tavoite allekirjoittaa sopimus ennen vuoden vaihdetta. Tarjous pyydetty 4 telakalta. Laivan toimitus huhtikuussa 2021.
Merenkurkun liikenteestä on 16 sivun keskustelu täällä. Ylläpito voi poistaa tämän viestin samalla kun tuo aiempi siirretään.
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Jussi Laine

#17
Lainaus käyttäjältä: S Liljeström - 09.11.2018, 15:39:14
Minulle kerrottiin Kauppakorkeakoulussa jo 45 vuotta sitten, että yrityksen kannattaa pitäytyä omassa perusbisneksessään, eikä haalia ympärilleen erilaisia rönsyjä.
Rönsyjä on jo nyt ja se on poissa pääbisneksestä.
Onko asia muttunut?

Korjatkaa, jos olen väärässä.

SL
Keskittyminen perusbisnekseen on edelleen tämän päivän oppi mutta enemmän voisi keskustella mikä on Tallinkin perusbisnestä. Varmaankin 45 vuotta sitten Tallinkin perusbisnestä olisi ollut ajaa laivoja Hel - Tal välillä mutta tänäpäivänä asia ymmärretään laajemmin ja Tallinkin focus on myydä kokonaisvaltasia matkoja Baltiaan.

Tällöin majoitus, kylpylät ym. ovat osa asiakkaalle tarjottavaa arvoketjua, jonka avulla asiakas saadaan tehokkaammin putsattua. Ei ole mitään tilastoa montako % suomalaisista tai ruotsalaisista laivamatkustajista yöpyy nimenomaan Tallinkin hotelleissa Baltiassa mutta kasvu potentiaali lienee melkoinen. Tallinkin nettimyyntisivut ovat erinomaiset ja parilla klikkauksella sekä yhdellä laskulla saa kaikki laiva ja maapalvelut.

Uutisessa mainittiin ikuisuusprojekti Rail Baltica, joka valmistuessaan voi tarjota Tallinkille merkittäviä kasvumahdollisuuksia rahtipuolella ryhtymällä junaoperaattoriksi. Eli kaivetaan Railship konsepti esiin vaihdettava telisine junavaunuineen ja suora linja Vuosaaresta Muugaan.

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Jussi Laine - 15.11.2018, 17:44:54
Tällöin majoitus, kylpylät ym. ovat osa asiakkaalle tarjottavaa arvoketjua, jonka avulla asiakas saadaan tehokkaammin putsattua. Ei ole mitään tilastoa montako % suomalaisista tai ruotsalaisista laivamatkustajista yöpyy nimenomaan Tallinkin hotelleissa Baltiassa mutta kasvu potentiaali lienee melkoinen. Tallinkin nettimyyntisivut ovat erinomaiset ja parilla klikkauksella sekä yhdellä laskulla saa kaikki laiva ja maapalvelut.
Toki saa, muttei välttämättä kovin edullisesti. Esimerkiksi liput Estonia-teatterin esitykseen ostin juuri suoraan teatterin nettikaupasta 14eur/kpl, kun Tallinkin kautta ostettuna olisivat maksaneet 31eur. Matka+hotellipaketti Tallinkin hotelliin muuten oli toki ihan kohtuullinen hinnaltaan.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Jussi Laine - 15.11.2018, 17:44:54
Uutisessa mainittiin ikuisuusprojekti Rail Baltica, joka valmistuessaan voi tarjota Tallinkille merkittäviä kasvumahdollisuuksia rahtipuolella ryhtymällä junaoperaattoriksi. Eli kaivetaan Railship konsepti esiin vaihdettava telisine junavaunuineen ja suora linja Vuosaaresta Muugaan.
Rail Baltica on juuri nyt relevantti, koska rakennustöiden viimeisellä osuudella pitäisi alkaa 2020 ja valmista olla 2024. Mutta en tiedä miten paljon se oikeasti vaikuttaa junalauttaliikenteen mahdollisuuksiin; pääosa Keski-Eurooppaan menossa olevasta rahdista kannattanee jatkossakin viedä Suomesta Saksaan tai Puolaan asti laivalla. Jos Suomen ja Baltian välille olisi tarvetta junalautalle, se oli kannattavaa tehdä jo nyt, koska nykyisellään mitään telinvaihtoja ei tarvita, kun raideleveyksien ero on vain 4 mm.

Marko Manninen

Eikös Rail Baltica ole tarkoitus rakentaa Helsingistä keski Eurooppaan kapealla raidevälillä?
Kahtena isona osana rahtia näen suomalaisen paperin viennin esim. Saksaan ja irtoperäliikenteen Suomen ja Saksan välille.
Autolla menneet 1/2018->: Finnstar, Finnmaid, Finnlady, Stena Britannica, Finnswan, Finnclipper, Finnfellow, Finnpartner, Stena Superfast X, Tom Sawyer
Autolla tulevat 2018: Finnstar?, Finnmaid?, Finnlady?, Finnswan?
Risteily menneet 1/2017->: Galaxy, Baltic Prinses, Mariella, Stena Nautica, Stena Jutlantica
Risteily tulevat 2019: Viking Grace

Kalle Id

Rail Baltican on koko ajan ollut tarkoitus päättyä Tallinnaan. Jatko Helsinkiin on sitten Suomen ja Viron oma kehitelmä, josta on vaikea saada kannattavaa.

Normaaliraideleveydelle se kyllä tulee (virallisesti siis Keski-Euroopan 1435 mm on normaali, sitä pienemmät ovat kapeita ja sitä isommat leveitä), mutta se ei minun nähdäkseni vaikuta ihan hirveästi Suomen ja Keski-Euroopan välisiin kuljetuksiin – ei varsinkaan isoihin massakuljetuksiin kuten paperiin – koska vaikka laiva on hitaampi on se myös edelleen paljon kustannustehokkaampi kuin juna. Lähinnä Rail Baltica vaikuttaa rahtiin, joka on pakko saada liikkumaan nopeasti, sekä mahdollisesti Suomen ja Baltian väliseen rahtiin. Mutta tosiaan Baltiassa on jo kaikki maat yhdistävä rataverkko 1520 mm raideleydellä, joka on yhteensopiva Suomen 1524 mm:n kanssa, joten rautatiekuljetukset Suomen ja Baltian välillä olisivat jo nyt mahdollisia junalautalla ja ilman telinvaihtoa. Siksi minun on vähän vaikea uskoa, että tulevaisuudessa junalauttayhteys telinvaihdon kanssa toteutuisi. Voin toki olla väärässäkin.

Mikko-Oskari Koski

Tallink voisi oikeasti olla kiinnostunutkin RailBalticalla operoinnista. Luultavastihan tuohon tulee useamman operaattorin vuoroja, ja joku ylikansallinen toimijahan siihen joka tapauksessa tulee, koska aika epätodennäköistä lienee, että sen paremmin Elron, PV, Litrail kuin PKP:kään kovin intensiivisesti tähän lähtisi.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 17.11.2018, 12:52:02
Mutta tosiaan Baltiassa on jo kaikki maat yhdistävä rataverkko 1520 mm raideleydellä, joka on yhteensopiva Suomen 1524 mm:n kanssa, joten rautatiekuljetukset Suomen ja Baltian välillä olisivat jo nyt mahdollisia junalautalla ja ilman telinvaihtoa. Siksi minun on vähän vaikea uskoa, että tulevaisuudessa junalauttayhteys telinvaihdon kanssa toteutuisi. Voin toki olla väärässäkin.
Joo, kyllä tuo vaunujen telinvaihtoon perustuva liikennöinti on mielestäni menneitten vuosikymmenten hommaa, josta aika on ajanut ohitse jo kauan sitten. Vaikeaa olisi tänä päivänä saada sellaisesta liikenteestä taloudellisesti kannattavaa. Onhan se jo nähty niin Railshipin, kuin Seawindinkin kohdalla.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

S Liljeström

Aivan, mutta yleisesti ottaen raideliikenteessä on muitakin ongelmia. Kuormaus- ja purkauspaikalla
kun aina pitäisi olla pistoraide. Sen puuttuminen jommasta kummasta päästä alentaa tehokkuutta ja
aiheutti ainakin ennen kuormien käsittelyvahinkoja. Nykyisin rahtiyksiköt tosin ovat suurempia, yhtä
ja kahta puulaatikkoa ei juuri enää näy.