Laivojen ympäristöpäästöt

Aloittaja laivat, 26.12.2000, 08:49:45

« edellinen - seuraava »

Tuomas Romu

Niinpä, kunpa saataisiin tuo sivistysvaltioiden talouskasvun maksimointi ympäristön kustannuksella Suomeenkin. Muut saastuttavat kuitenkin enemmän. Tehdään Talvivaarasta pohjolan Norilsk!

http://www.chinahush.com/2009/10/21/amazing-pictures-pollution-in-china/

Enivei, kannatan merenkulun päästöjen vähentämistä, vaikka se tapahtuisi lopulta asiakkaiden kustannuksella. En pidä itseäni kovinkaan uskottavana luonnonystävänä, sillä syön lihaa, ajan vanhalla autolla ja toivon offshore-toiminnan lisääntyvän arktisilla alueilla tulevaisuudessa, mutta arvostan puhdasta ympäristöä enemmän kuin loputonta talouskasvua ja voittojen maksimointia. SECA- ja NECA-alueissa ei kuitenkaan ole kyse merenkulun lopettamisesta, vaan varustamoilta edellytetään vain hieman enemmän panostusta ja investointeja ympäristöystävällisyyteen kuin ennen. LNG, katalysaattorit, pesurit, vähärikkinen polttoaine... vaihtoehtoja kyllä on.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Janne Koskinen

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 24.11.2011, 15:14:58
Maataloudesta voisi sanoa sen verran, että 1960-70-lukujen huippuvuosista maatalouden ravinnepäästöt ovat laskeneet huomattavasti (tilastofaktaa tähän löytyy, kun vain jaksaa etsiä), eikä se ole itestään laskenut. Tuolloin esimerkiksi fosforin ja typen liiallinen käyttö oli tutkimusten ja poliittisen tahdon mukaista toimintaa, tavoitteena oli yksinkertaisesti saada tehostettua kotimaista ruoantuotantoa. Nyt jo yksin lannoiteraaka-aineiden huima hinnannousu ja kansainvälinen kilpailu niistä on tehnyt lannoittamisesta tyyristä puuhaa, eikä yhtäkään ravinnetta maahan panna valumaan vesistöihin. Toisekseen lannoitemäärät ovat hyvin tiukasti rajoitettu maalajin, maan ravinnepitoisuuden, viljeltävän kasvin ym. mukaan.

Vielä 1980-luvulla vedettiin kaliumia 3-4 nyky raja-arvoja enemmän ja viljat oli laossa joka vuosi. Itärajan takana ei ole mitään säätelyä lannoituksellekaan:

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1327465/kannaksen-jattikanalan-lanta-allas-murtui---lanta-valui-lahivesistoihin-ja-laatokkaan

"Altaasta karkasi kerralla arviolta 40-50 tonnia fosforia, josta suuri osa päätyi alapuoliseen jokeen.

- Jos sitä vertaa Helsingin kaupungin vuotuiseen fosforikuormitukseen Suomenlahteen, päästö on kaksinkertainen eli ei se ole ihan mitätön, kuvailee Knuuttila. "

Laskeskellaan me vaan ravinnetaseita. Toisaalta jos ruoan hinta nousee, niin saattaa olla jatkossa edullisinta jättää tuet hakematta ja satsata suurempiin satoihin. Ymmärtääkseni jos ei hae tukia, niin ei tarvitse sitoutua niiden ehtoihinkaan ja YMP. lisätoimenpiteisiin:

http://www.mavi.fi/attachments/mavi/viljelijatuet/hakuoppaatjaohjeet/ymparistotuenperusjalisatoimenpiteidenoppaat/5FSJ2pUCH/912996_lannoiteopas_LR_vii.pdf

(Virossa kun ei ole kansallisia tukia, niin tukibyrokratiakin on helpompaa.)
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Tuomas Romu

Merenkulun päästöistä puhuttaessa joku nostaa aina esiin Itä-Euroopan maatalouden päästöt. Niin, eihän uima-altaaseen kusemisessa ole mitään väärää, jos naapurin Kalle vääntää savet ponnahduslaudalta...

Alusperäinen typpikuormitus on 30-50 % typen ilmalaskeumasta Itämeren alueella ja ylittää Suomen talousalueella maapuolen liikenteen päästöt.

BWMC on myös tulossa voimaan Suomessa parin vuoden päästä. Eikös ESL jo panostanut painolastivesien puhdistukseen jossain aluksessa?
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 24.11.2011, 16:34:01
Merenkulun päästöistä puhuttaessa joku nostaa aina esiin Itä-Euroopan maatalouden päästöt. Niin, eihän uima-altaaseen kusemisessa ole mitään väärää, jos naapurin Kalle vääntää savet ponnahduslaudalta...
Niin, tosiaankin. Ainakin Saaristomerta rehevöittävät maatalouden päästöt lienevät ihan "kotikutoisia", niistä ei oikein voi veli venäläistä syyttää. Jossain Suomenlahden pohjukassa tilanne on ehkä toinen.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 24.11.2011, 20:40:38
Niin, tosiaankin. Ainakin Saaristomerta rehevöittävät maatalouden päästöt lienevät ihan "kotikutoisia", niistä ei oikein voi veli venäläistä syyttää. Jossain Suomenlahden pohjukassa tilanne on ehkä toinen.

Itämeren virtauksen ovat sikäli Suomen kannalta ikäviä, että merivesi kulkee vastapäivään pitkin rannikkoa lähtien Saksan rannikolta Puolan ja Baltian kautta Suomenlahden pohjukkaan, sieltä Suomen etelärannikkoa Tukholman tienoille ja siitä taas etelään. Eli varsinkin Puolan päästöt virtaavat kivasti eteenpäin, samoin Pietarin. En ole itse vuosiin uinut Helsingissä merivedessä, juuri näistä virtaussyistä johtuen se on kuin suoraan Pietarin viemärissä uisi. Mutta saaristossa ongelma on kotikutoinen kuten totesin.

Liikenteen typpipäästöt kasvavat jatkuvasti, eikä siltä voi silmiä ummistaa. Kun sisämaassa erämaajärvet kilometrien päässä lähimmistä päästölähteistä rehevöityvät, ei ole epäilystäkään, mistä ravinteet tulevat: ilmasta (siis typpi, fosfori ei liiku ilmassa). Laivojen päästöt ovat osa tätä kakkua, jota on kaikin keinoin pyrittävä rajoittamaan.


Tästä eteenpäin OT, lukee joka haluaa.
Lainaus käyttäjältä: Janne Koskinen - 24.11.2011, 15:31:22
Ymmärtääkseni jos ei hae tukia, niin ei tarvitse sitoutua niiden ehtoihinkaan ja YMP. lisätoimenpiteisiin:
(Virossa kun ei ole kansallisia tukia, niin tukibyrokratiakin on helpompaa.)

Kyllä näin on. Rajoitukset tulevat nimenomaan "tehottomasta" ympäristötuesta. Toisaalta: mikä on tilanne vuoden 2014 jälkeen, on täysin hämärän peitossa. Tuolloin alkaa CAP:n uusi ohjelmakausi, joka voi tuoda muassaan aivan mitä tahansa.

Kalevi Lehto

#35
Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 24.11.2011, 15:14:58
"Onhan yleisesti tiedossa"? Eli missä faktat?

OT: Kalankasvatuksesta en osaa oikein sanoa juuta enkä jaata, mutta maataloudesta voisi sanoa sen verran, että 1960-70-lukujen huippuvuosista maatalouden ravinnepäästöt ovat laskeneet huomattavasti.
Tässä jotakin:

yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/07/rehevoityminen_supistaa_vedenalaista_luontoa_1851278.html?origin=rss

www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maatalous+yhä+Saaristomeren+suurin+saastuttaja/1135264846882
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mikko-Oskari Koski

Eipä Venäjän ja muiden itäisten soromnoo-asenteella (järjestelmän nimestä välittämättä) toimivien maiden Itämereen kohdistuva kuormitus ole kenellekään vähänkään asioita seuraavalle mikään uutinen. Jos ajatellaan virtauksia ja valumia ja verrataan ympäristön tilaa jokseenkin yhteismitallisilla Suomenlahdella ja Selkämerellä, on hyvin suoraan mahdollista nähdä venäläisten aiheuttaman kuormituksen raskaus verrattuna Suomen ja Ruotsin vastaaviin.
Mutta se, mihin EU voisi olikeasti Itämeren tilan kehittymisessä vaikuttaa, olisi juuri laivaliikenteen sääntely: kauttakulun laskuttaminen (vrt.tanskalaisten ikiaikainen veronkanto-oikeus!), vajaiden kuormien sakottaminen ja alusten kunnon kaikinpuolinen tarkkailu. Ei se ole mitään natsismiin verrattavaa kyttäämistä vaan sitä, että kaikin tavoin pidetään huoli herkästä merialueestamme, eikä anneta kaikenmaailman vinkuintiaanien saastuttaa sitä tähänastista pahemmin.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Juhani Reku

#37
Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 24.11.2011, 21:11:14
www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maatalous+yhä+Saaristomeren+suurin+saastuttaja/1135264846882

En välitä enempää halkoa hiuksia, mutta näin todetaan linkkaamassasi artikkelissa:
Suurin paikallinen kuormittaja on maatalous, jonka ravinnepäästöt eivät ole oleellisesti vähentyneet vesiensuojelutoimista huolimatta.

Viittasin tähän väitteeseesi, en siihen, etteikö maatalous kuormita:
Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 23.11.2011, 17:24:48
Se, ettei näiden päästöjen vähentämiseksi tehdä tällä hetkellä kuitenkaan juuri mitään, tiettyjen etuoikeutettujen kansanryhmien vastustuksen takia, olisi varmasti vakavan keskustelun aihe...

Kannattaa erottaa asenteet ja faktat ihan reilusti toisistaan.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 24.11.2011, 21:23:11
Mutta se, mihin EU voisi olikeasti Itämeren tilan kehittymisessä vaikuttaa, olisi juuri laivaliikenteen sääntely: kauttakulun laskuttaminen (vrt.tanskalaisten ikiaikainen veronkanto-oikeus!), vajaiden kuormien sakottaminen ja alusten kunnon kaikinpuolinen tarkkailu. Ei se ole mitään natsismiin verrattavaa kyttäämistä vaan sitä, että kaikin tavoin pidetään huoli herkästä merialueestamme, eikä anneta kaikenmaailman vinkuintiaanien saastuttaa sitä tähänastista pahemmin.

Oma näkemykseni on, että suurin uhka laivaliikenteen päästöjen vähentymiselle on se, että erilaisia rajoituksia, puhutaan nyt näistä päästövähennyksistä, aletaan lievitellä erilaisilla uusilla siirtymäajoilla. Yleiseksi käytännöksi EU:ssa on muodostunut se, että ensin tehdään pykälä ja siihen siirtymäaika. Ensimmäisten siirtymävuosien aikana vain harva tekee jotain. Kun siirtymäajan loppu lähestyy, ne, jotka ovat vetäneet vuosien ajan lonkkaa, alkavat itkeä säädösten kohtuuttomuutta. Ja sen jälkeen siirtymäajoista tingitään.

Tämä on nähty myös kotoisessa politiikassa (esim. haja-alueiden jätevesiasetus).

Siksi minun mielestäni on erittäin tärkeää, että näissä päästösäädöksissä mennään täsmälleen asetettujen määräaikojen mukaan, ja ala toteuttaa vaaditut uudistukset kalustoonsa sen mukaisesti.

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 25.11.2011, 12:14:39
En välitä enempää halkoa hiuksia, mutta näin todetaan linkkaamassasi artikkelissa:
Suurin paikallinen kuormittaja on maatalous, jonka ravinnepäästöt eivät ole oleellisesti vähentyneet vesiensuojelutoimista huolimatta.
Niin, ovathan pahat kielet kertoneet, että nuo maatalouden "vesiensuojelutoimet" olisivat olleet lähinnä vain ympäristötuen nimellä viljelijöille jaettavaa maataloustukea muun tukipaketin osana, mutta vailla mitään vaikutusta itse asiaan, tietenkään, kun tuen saamiseksi ei juurikaan mitään ole edellytetty.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Teemu Malinen

Merenkulun päästöjä tulee suitsia siinä missä muitakin. Itämeren tilan kannalta laivojen päästöt tietyissä luokissa on vahvasti edustettuna, vaikka eivät suurin tekijä toki olekaan. Maatalouden suitsimiseen saisi panostaa huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Saaristomeren rehevöitymisestä voimme katsoa aika pitkälti peiliin. Kalankasvatuslaitokset pois matalista vesistä, ja tilusten ravinnevalumat tiukempaan seurantaan.

No takas topikkiin. Noissa rikkipesureissa on vielä ongelmana se, että valmiita täysin toimivia laitteita ei vieläkään ole. Jotain pikkuprotoja on käytössä, mutta ei juuri muuta. Siksi laajamittaiseen installointiin ei päästä ihan hetkeen. Ympäristön kannalta suunta on oikea, mutta pieni lisäaika saattaisi olla tärkeä juuri Suomen kannalta, että ehditään nostaa ne housut nilkoista.

Tuomas Romu

#40
Lainaus käyttäjältä: Teemu Malinen - 26.11.2011, 16:15:51
Jotain pikkuprotoja on käytössä, mutta ei juuri muuta.

Nesteen Suulan apukoneen (4L20) NaOH-pesuri voitaneen laskea "pikkuprotoksi", mutta mitenkäs Konttiseiska, jonka pääkoneeseen (7L64) oli määrä asentaa rikkipesuri elokuussa? Jos Jukka Koskimiehen kuvaa reilun kolmen viikon takaa vertaa syyskuiseen otokseen, niin korsteenin kylkeen on kyllä ilmestynyt jotain. Ilmeisesti projekti on ollut hieman myöhässä. Jos tuo osoittautuu toimivaksi, niin uskon, että vastaava asennus nähdään ennen uusia päästörajoja myös muissa varustamon aluksissa.

Muutenkin Wärtsilä on sitä mieltä, että "the scrubber solution is ready". Ehkä noita nähdään enemmän ensi vuonna?
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Jara Röksä

Se on jotenkin hauska juttu noi rikki pesurit. Rikki kasataan nippuun ja sit se dumpataan johonkin, ja sieltä se vuotaa taivaalle. Eli tulos = 0

Pekka Laakso

#42
Seiska sai laatikkomaisen rikkipesurin telakoinnin yhteydessä Naantalissa elo-syyskuun vaihteessa. Tuonhan voi todeta myös tuosta linkitetystä syyskuisesta Rotterdamin kuvasta, siinä kun erheellisesti on väitetty olevan Seiska, vaikka kuvassa onkin ennallaan kulkeva saksalainen Kahdeksikko. :)

Tosin Tuomas Romun epäilykseen yllä suhtaudun melko skeptisesti, sillä Containershipsin muu kalusto on aikarahdattua mm. saksalaisilta ja Langhilta. Eri asia aikooko Langh lähteä leikkiin mukaan jatkossa.

Mielenkiintoista nähdä myös millainen laitteisto tullaan nyt talvella asentamaan Fennicaan ja Nordicaan...
Copyright © 2023 Hölynpöly. Kaikki oikeudet pidätetään.

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Jara Röksä - 26.11.2011, 17:40:35
Se on jotenkin hauska juttu noi rikki pesurit. Rikki kasataan nippuun ja sit se dumpataan johonkin, ja sieltä se vuotaa taivaalle. Eli tulos = 0
Normaalissa lämpötilassa rikki on kiinteää, eli se ei sinällään enää taivaalle karkaa jos se vain saadaan pakokaasusta "kiinni". Ongelma vaikuttaisi olevan enemmänkin siinä, että rikkiä on julmetun vaikea erotella öljyn ja myös pakokaasun joukosta (minkä vuoksi vähärikkistä polttoainetta on niin vaikea tuottaa, käytännössä sitä on mahdollista tehdä vain raakaöljystä, jossa on jo valmiiksi vain vähän rikkiä).

Käytännössä vesipohjaiset rikkipesurit toimivat niin, että pakokaasut johdetaan meri- tai makean veden läpi, joka kerää itseensä pakokaasuissa olevan rikin (sekä muita epäpuhtauksia). Tämän jälkeen pesuvedestä tulisi vielä suodattaa erilaisia epäpuhtauksia kuten hiilivedyt ja sen pH neutraloida, jonka jälkeen vesi voitaisiin laskea mereen. Ilmeisesti kuitenkin yleisenä ajatuksena on, että pesuvesi voidaan dumpata suoraan mereen - tämä kyllä puhdistaa ilmaa (ei vain rikistä vaan myös muista epäpuhtauksista), mutta meriveden puhtauden kustannuksella.

(Lähteenä Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys Laivapolttoaineiden rikkipitoisuus vuonna 2015, s. 18).

Jara Röksä



Käytännössä vesipohjaiset rikkipesurit toimivat niin, että pakokaasut johdetaan meri- tai makean veden läpi, joka kerää itseensä pakokaasuissa olevan rikin (sekä muita epäpuhtauksia). Tämän jälkeen pesuvedestä tulisi vielä suodattaa erilaisia epäpuhtauksia kuten hiilivedyt ja sen pH neutraloida, jonka jälkeen vesi voitaisiin laskea mereen. Ilmeisesti kuitenkin yleisenä ajatuksena on, että pesuvesi voidaan dumpata suoraan mereen - tämä kyllä puhdistaa ilmaa (ei vain rikistä vaan myös muista epäpuhtauksista), mutta meriveden puhtauden kustannuksella.


Elikkä siirretään ongelma toiseen muotoon. ja kuitataan se pois.