Viking Linen talouslukuja

Aloittaja Janne Koskinen, 12.03.2009, 15:38:44

« edellinen - seuraava »

Petri Moilanen

http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2010/09/14/viking-line-kesalla-myotatuulessa/201012700/139

"Varustamokonserni Viking Linen tulos parani hieman tilivuoden kolmannella neljänneksellä eli touko–heinäkuussa.

Tilikauden jäljellä olevana aikana tuloksen ennakoidaan olevan merkittävästi parempi kuin edellisvuonna. Kuluva tilikausi on venytetty 14 kuukauteen, joten se päättyy vasta ensi vuoden alussa.

Tulos ennen veroja ylsi touko–heinäkuussa 22,1 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 21,1 miljoonaa euroa.

Liikevaihto kasvoi 150,5 miljoonaan euroon 142,2 miljoonasta eurosta. Vahvistunut Ruotsin kruunu paransi matkustajakohtaista tuottoa. Toisaalta kilpailu lähivesillä on kovaa, mikä painaa lippujen hintoja edelleen alaspäin.

Liiketulos paisui 22,5 miljoonaan euroon 21,2 miljoonasta eurosta. Koko alkuvuoden liiketulos painui 16,4 miljoonasta 5,6 miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa kohonneista polttoainekustannuksista.

Viking Line arvioi, että tilikauden jäljellä olevalla viiden kuukauden jaksolla polttoainehinnat ovat vain hieman viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammalla.

Viking Linen mukaan koko toimintavuoden tulos ei yllä täysin edellisvuoden tasolle."

Joonas Kortelainen

#16
Sanomalla on taas aika omintakeinen tapa puhua hyvin vähän nettotuloksesta koko tähänastisen tilikauden osalta, josta kyllä kohistaan aina Tallinkin ja monien muiden firmojen kohdalla. Toimituksella taitaa olla oma lehmä ojassa Viikkarin kanssa. :) No, joka tapauksessa se on varmaan ihan totta, että kun marras-joulukuukin lasketaan myös tältä vuodelta, ei tulos varmaankaan tule lopulta olemaan ihan huono, jos polttoaine ei kallistu ja yllätyksiltä vältytään. Ennätyspitkä tilikausi on sinänsä riski, että siinä on kaksi matalasesongin kuukautta enemmän. Lisäksi alkuvuodesta rasittivat yksittäisinä tapahtumina jääongelmat ja Turun laivojen telakointi tuhkahässäkän aikaan. Toisaalta marras-joulukuussa on pikkujoulut ja jouluostostelijat mukana nyt siis kahdelta vuodelta.

Oolannissa asia nähdään vähän toisella tavalla.

http://www.alandstidningen.ax/article.con?id=23829&iPage=1

http://www.nyan.ax/nyheter/?news_id=56340&news_instance=2

Suosittelen tutustumaan myös yhtiön omaan tiedotteeseen
http://www.vikingline.fi/download/Lehdistotiedote%20140910%20osavuosikatsaus.pdf

Mielenkiintoista on se, että mm. ADCC:n suunnittelusta johtuva kertaluontoinen pommi on kirjattu tämän tililkauden taseeseen. Lisäksi odottavat takaisin niitä rahoja, jotka ADCC:hen on muuten omia laitettu, 39 miljoonaa euroa. Jos ikinä niitä enää näkevät, sehän on ihan hyvä kertaluontoinen paukku taseessa. Lisäksi huomionarvoista on se, että pitkäaikaiset velat (Viking XPRS) laskivat ensimmäistä kertaa alle 100 miljoonan euron. Samalla koko laivaston arvoksi on kirjattu alle 250 miljoonaa euroa.

Raine Taponen

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 14.09.2010, 22:19:46
Sanomalla on taas aika omintakeinen tapa puhua hyvin vähän nettotuloksesta koko tähänastisen tilikauden osalta, josta kyllä kohistaan aina Tallinkin ja monien muiden firmojen kohdalla. Toimituksella taitaa olla oma lehmä ojassa Viikkarin kanssa. :) No, joka tapauksessa se on varmaan ihan totta, että kun marras-joulukuukin lasketaan myös tältä vuodelta, ei tulos varmaankaan tule lopulta olemaan ihan huono, jos polttoaine ei kallistu ja yllätyksiltä vältytään. Ennätyspitkä tilikausi on sinänsä riski, että siinä on kaksi matalasesongin kuukautta enemmän. Lisäksi alkuvuodesta rasittivat yksittäisinä tapahtumina jääongelmat ja Turun laivojen telakointi tuhkahässäkän aikaan. Toisaalta marras-joulukuussa on pikkujoulut ja jouluostostelijat mukana nyt siis kahdelta vuodelta.

Oolannissa asia nähdään vähän toisella tavalla.

http://www.alandstidningen.ax/article.con?id=23829&iPage=1

http://www.nyan.ax/nyheter/?news_id=56340&news_instance=2

Suosittelen tutustumaan myös yhtiön omaan tiedotteeseen
http://www.vikingline.fi/download/Lehdistotiedote%20140910%20osavuosikatsaus.pdf


Luin nuo linkien tekstit ja tunnusluvut hieman väsyneenä. Tämä seuraava ote pisti kuitenkin eniten silmääni ja vaikutti positiiviseltä uutiselta.  Huomioni kiinnittyi Viking Linen rahtivolyymien kasvuun yhäti kovenevassa kilpailussa itämeren rahdeista. Mikä on mainittu lehdistötiedotteessa seuraavasti:

"Rahtivolyymit lisääntyivät 5 024 yksikkökuormalla (+6,6 %) 81 444 yksikkökuormaan. Suurin kasvu
saavutettiin linjalla Helsinki–Tallinna 2 602 yksikkökuormalla (+8,0 %) 35 126 yksikkökuormaan. Viking
Linen rahtimarkkinaosuus oli täten 21,5 prosenttia."

Terveisin R.T
INFO HELSINKI: VR-transpoint / TURKU: MKK-Pori:SPC Finland / RIIHIMÄKI: R.T

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Raine Taponen - 14.09.2010, 23:23:17
Luin nuo linkien tekstit ja tunnusluvut hieman väsyneenä. Tämä seuraava ote pisti kuitenkin eniten silmääni ja vaikutti positiiviseltä uutiselta.  Huomioni kiinnittyi Viking Linen rahtivolyymien kasvuun yhäti kovenevassa kilpailussa itämeren rahdeista. Mikä on mainittu lehdistötiedotteessa seuraavasti:

"Rahtivolyymit lisääntyivät 5 024 yksikkökuormalla (+6,6 %) 81 444 yksikkökuormaan. Suurin kasvu
saavutettiin linjalla Helsinki–Tallinna 2 602 yksikkökuormalla (+8,0 %) 35 126 yksikkökuormaan. Viking
Linen rahtimarkkinaosuus oli täten 21,5 prosenttia."

Terveisin R.T

Kyllä, se on hyvä uutinen ja oikea suunta. Ongelmana taas jälleen kerraan vaan tulee vastaan se, että joutuvat varmasti myymään suosituilla lähdöillä eioota. Eli Tallinnan linja on ainoa, jolla on varaa kasvattaa kun Viking XPRS:llä sitä tilaa jonkin verran enemmän on ja kuitenkin useampi lähtö päivässä. Muu tonnisto sitten onkin auttamattomasti kaistametreiltään liian pientä, että pärjäisivät Tallinkille ja Finnlinesille Ruotsin suunnalla. Kun lähtö on täynnä, se on täynnä eikä lisämetrejä tule mistään. Siihen tarpeeseen ne Turun lautat olisi pitänyt jo tilata. Talouden piristyessä rahti kasvaa koko ajan viennin nousun myötä ja Saksa ja Ruotsi ovat juuri ne suunnat johon kysyntää on.

Tallinkilla kasvua oli rahdeissa koko vuonna vain 3%, mutta kun otetaan saksansei... saksansekoilijat pois laskuista niin tulos lienee lamavuoden jälkeen ihan tyydyttävä. Yksikkötasolla tämä oli siis 258 773 rahtiyksikköä: http://www.tallink.com/mainMenu/pressRoom/pressReleases/pr_finnish/pr_fi_20100909_record_FY2010.htm

Mikko-Oskari Koski

Vikingillä on kuitenkin edelleen puolellaan se vahvuus, mikä on kantanut sitä vaikeiden aikojen yli, eli kyky hyödyntää tonnistoaan mahdollisimman tehokkaasti. Jos lähtö on täynnä, se on tietysti rannalle jäävän kannalta ikävä asia, mutta varustamon käyttökatteen kannalta vahvuus.

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 15.09.2010, 01:29:55
Siihen tarpeeseen ne Turun lautat olisi pitänyt jo tilata. Talouden piristyessä rahti kasvaa koko ajan viennin nousun myötä ja Saksa ja Ruotsi ovat juuri ne suunnat johon kysyntää on.
Epäilemättä asiaa olisi voinut jo tässä tilanteessa helpottaa rahtaamalla erillinen rollari, jos Turun ja Kapellskärin väliä ei pystytä secondhandarilla (tai Rosellalla) polkaisemaan käyntiin. Uusien alusten odottamiseen ei ole aikaa, jos kasaantuvaa sumaa halutaan purkaa. Pidemmällä tähtäimellä uudisrakennukset tietysti ovat tarpeen.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Joonas Kortelainen

#20
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 15.09.2010, 14:14:02
Vikingillä on kuitenkin edelleen puolellaan se vahvuus, mikä on kantanut sitä vaikeiden aikojen yli, eli kyky hyödyntää tonnistoaan mahdollisimman tehokkaasti. Jos lähtö on täynnä, se on tietysti rannalle jäävän kannalta ikävä asia, mutta varustamon käyttökatteen kannalta vahvuus.

Epäilemättä asiaa olisi voinut jo tässä tilanteessa helpottaa rahtaamalla erillinen rollari, jos Turun ja Kapellskärin väliä ei pystytä secondhandarilla (tai Rosellalla) polkaisemaan käyntiin. Uusien alusten odottamiseen ei ole aikaa, jos kasaantuvaa sumaa halutaan purkaa. Pidemmällä tähtäimellä uudisrakennukset tietysti ovat tarpeen.

Kasvustrategiaan tarvitaan vaan nykyään muutakin kun ne samat vanhat laivat. Paristakin syystä:

- Jos haluaa tuotteen automatkustajille, se on nykytonnistolla aina pois rahdilta, koska yhtäkään metriä ylimääräistä nykyisistä aluksista ei saa.

- Vanhojen laivojen käyttökulut tulevat aivan varmasti nousemaan mitä vanhemmaksi alukset varsinkin Turun linjalla ajetaan. Samoin niistä ei varmaankaan juuri mitään jälleenmyytynä saa kun markkinoilla on aika vähän kysyntää tämäntyyppisestä jo ikääntyneestä tonnistosta.

- Jos haluaa hittituotteen vaativimmille risteilymatkustajille, pitäisi päästä pois ilmaisristeilyimagosta. Milläs sen teet kun vaikka rempat ovat olleet onnistuneita hyttipuolella, sama vanha hyttien koko ja 4 hengen hytit rasittavat sellaisen tuotteen myyntiä. Nykymatkustajat usein varaavat neljän hengen sijasta koko hytin 1-2 hengelle käyttöön. Ja sen pitäisi olla hotellitasoa, jotta joku siitä oikeasti jotain maksaisikin. TallinkSiljan kompurointi on antanut Vikingille etumatkaa, mutta se ei valitettavasti taida olla ikuista tuolla kalustolla.

- Extralaivan, joka sekin on Rosellan tapauksessa vanha ja pois tuottoisalta Oolannin paikallisjuna-reitiltä, seilauttaminen maksaa. Senhän takia Seaco. oli tilailemassa niitä ropaxeja Siljalle 2005 keväällä. Sitten loppui rahat ja niin loppui Tallinkiltakin, jolloin Sky Wind sai mennä ja vasta tänä kesänä kysynnän piristyttyä nähtiin ekaan kertaan kolmeen vuoteen toinen lisälaiva reitillä. Kyllä se nyt niin vaan valitettavasti on, että jonkun vuoden päästä on isojen valintojen paikka myös muilla kuin telakkateollisuudella, jos nykytahti jatkuu.

Eli nykyisellä linjalla ei kyllä Turun reitillä ihan hirveän pitkään enää pötkitä. Tulos antaisi sellaista signaalia että hinnat on jo nyt lipputulojen toteumassa liian alhaalla. Eli vaikka laivat ovat koko ajan aivan täynnä, niitä ei saa täytettyä sellaisella hinnalla ja porukalla, joka mahdollistaisi uusiin aluksiin investoimisen nykytuloilla. Siksi myös laivojen tilaaminen on jumitusvaiheessa.

Mikko-Oskari Koski

Nämä kaikki ovat ihan huomionarvoisia asioita. Vikingin nykytonniston jälleenmyyntiarvokin on aika heikko.
Eri asia sitten taas on, onko Vikingillä ylisummaan haluja luoda kasvua -jos olisi, se olisi jo tehnyt jonkin investoinnin tai säätänyt nykytonniston kulkemisia siten, että kaikki olisi aina optimaalisessa käytössä. ADHD:n peruuntuminenkin on, jos ajatellaan sanaa "kasvustategia", sinällään hyvä asia, varustamon ei nyt tarvitse ottaa vastaan liian pientä alusta toimeen, joka kenties ei sellaisenaan välttämättä kuulukaan tulevaisuuden kuvioon.

Silti varustamon asema tuottavana ja sillä tavoin velattomana, ettei kenellekään tulisi mieleenkään hakea sitä konkurssiin, on aika paljon onnellisempi, kuin ylimääräisiä laivojaan jatkuvasti makuuttamaan joutuvan Tallinkin tai italialaisohjauksessa toisella tavoin itseään hakevan Finnlinesin. Tosin huomionarvoista on, että kaikille kolmelle kyllä löytyy näiltä vesiltä tilaa ihan hyvin...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Jan Holm

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 15.09.2010, 22:57:18
vanha hyttien koko ja 4 hengen hytit rasittavat sellaisen tuotteen myyntiä. Nykymatkustajat usein varaavat neljän hengen sijasta koko hytin 1-2 hengelle käyttöön.

Näin teimme mekin ja lähdemme työkavereiden kanssa risteilylle.
Ja tietenkin SUOMALAISELLA Viking line Isabellalla.

Joonas Kortelainen

#23
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 16.09.2010, 12:19:08
Nämä kaikki ovat ihan huomionarvoisia asioita. Vikingin nykytonniston jälleenmyyntiarvokin on aika heikko.
Eri asia sitten taas on, onko Vikingillä ylisummaan haluja luoda kasvua -jos olisi, se olisi jo tehnyt jonkin investoinnin tai säätänyt nykytonniston kulkemisia siten, että kaikki olisi aina optimaalisessa käytössä. ADHD:n peruuntuminenkin on, jos ajatellaan sanaa "kasvustategia", sinällään hyvä asia, varustamon ei nyt tarvitse ottaa vastaan liian pientä alusta toimeen, joka kenties ei sellaisenaan välttämättä kuulukaan tulevaisuuden kuvioon.

Silti varustamon asema tuottavana ja sillä tavoin velattomana, ettei kenellekään tulisi mieleenkään hakea sitä konkurssiin, on aika paljon onnellisempi, kuin ylimääräisiä laivojaan jatkuvasti makuuttamaan joutuvan Tallinkin tai italialaisohjauksessa toisella tavoin itseään hakevan Finnlinesin. Tosin huomionarvoista on, että kaikille kolmelle kyllä löytyy näiltä vesiltä tilaa ihan hyvin...

Juu, varmasti. Tallinkin ja Finnlinesin tie on omalla tavallaan kivinen, mutta heillä vastaavasti jo nykytonnisto tarjoaa ihan toisenlaisia mahdollisuuksia hakea sitä kasvua. Eli raudassa ei ole mitään vikaa, kunhan saavat molemmat hyödynnettyä sitä nykyistä paremmin.

Eri asia on kuitenkin se, että osakkeenomistajat eivät missään yrityksessä tee hommia varmaankaan sillä perusteella että non-profit mielessä täällä vaan istuskellaan ja venaillaan kun tulos käy joka vuosi huonommaksi, ollen koko ajan huolestuttavan lähellä sitä nollaa, missä se ei tähän asti edes hyvin vaikeina aikoina 90-luvun puolessa välissä ollut. Sliten kaato ja Estonia, tiedätte kyllä.

Mutta nyt ollaankin sellaisessa tilanteessa, jossa jo vuosia on seilattu aivan tupa täynnä. Ja siinä on se ikävä puoli, että on kovin todennäköistä ettei sellainenkaan tilanne kannata loputtomiin. Laivat kuluvat, osa matkustajista kyllästyy ja osalle joutuu aina myymään ei oota. Se ei sinällään kuulosta miltään voittostrategialta pitkän päälle. Joskus pitää myös uskaltaa investoida ulos vaikeista ajoista ja minä uskon että niin Vikingin firmana kuin matkustajien kannalta olisi parempi jos siinä investoinnissa ei menisi enää hirveän kauaa. Juurikin se ADCC:n rakentaminen on siitä karmiva esimerkki, eikä XPRS:kään mielestäni mikään uskomaton riemuvoitto ole.

Alkaa ennemmin tai myöhemmin loppua taitavaltakin ne temput saada porukka maksamaan tuotteesta, joka on nähty kovin monesti. Ainakaan sellaisia määriä, että se riittäisi kattamaan kasvavia kuluja. Tästä hyvä esimerkki on varmasti esimerkiksi ns. parempien hyttiluokkien menestys. Ne ovat lähes aina loppuunmyytyjä molemmilla varustamoilla. Kulujen karsimista ehdottomasti parempi vaihtoehto olisi siis sellaisen kaluston hankkiminen, jossa yhdistyy matalat liikennöintikustannukset ja nykytarpeisiin räätälöity hotelli-, ravintola-, viihde- ja rahtipuoli. Varsinkin kun ulosliputuskaan ei taida olla enää mikään suunnaton säästötoimi tai edes mahdollinen sellainen. Tähän kun liittyy myös se kysymys, että ilmeisesti åålantilainen työvoima ei ole mitään ilmaista. Kolme laivaa seitsemästä Ruotsin lipun alla on mielestäni aika hyvä osoitus siitä, mutta enempään ei taida tällä hetkellä olla uskallusta eikä se imagon kannalta olisi ehkä edes järkevää.

Kalevi Lehto

#24
Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 16.09.2010, 17:34:34 Varsinkin kun ulosliputuskaan ei taida olla enää mikään suunnaton säästötoimi tai edes mahdollinen sellainen. Tähän kun liittyy myös se kysymys, että ilmeisesti åålantilainen työvoima ei ole mitään ilmaista. Kolme laivaa seitsemästä Ruotsin lipun alla on mielestäni aika hyvä osoitus siitä, mutta enempään ei taida tällä hetkellä olla uskallusta eikä se imagon kannalta olisi ehkä edes järkevää.
Ja mitenkä se lienee tuo Ruotsiin liputtaminenkaan enää kustannustenkaan kannalta kovin kannattavaa? Ovathan mm. valuuttakurssit nyt hiukan eri tolalla, kuin silloin, kun tätä vaihtoehtoa tosissaan Vikingillä mietittiin. Eikä varmastikaan ulosliputus toisi Vikingille lisää ainakaan suomalaismatkustajia. Mitä sitten tulee tuohon imagopuoleen noin yleensä, niin jahkailu uusien laivatilauksien tuskin on sitä ainakaan kohentanut. Se, jos nyt pikaisesti tulisi Vikingiltä uusien turunlaivojen tilaus, joka antaisi töitä myös Pernon telakan "rautakourille", olisi epäilemättä tässä tilanteessa yhtiöltä parasta mahdollista PR:ää ainakin Suomen suuntaan.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Mikko Lantta

Viking XPRS:llä matkusti eilen aluksen historian 4 000 000. matkustaja:

http://www.vikingline.fi/download/101019_viking_xprs_ennatys.pdf

Kalevi Lehto

Lainaus käyttäjältä: Mikko Lantta - 19.10.2010, 18:20:40
Viking XPRS:llä matkusti eilen aluksen historian 4 000 000. matkustaja:

http://www.vikingline.fi/download/101019_viking_xprs_ennatys.pdf
Tästähän voisi sitten joku viitseliäs vaikka laskea, paljonko keskimäärin on ollut XPRS: llä matkustajia per vuoro. Ainakin oman käsitykseni mukaan täyttöaste olisi ollut melko hyvä.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964

Lassi Liikanen

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 19.10.2010, 20:09:29
Tästähän voisi sitten joku viitseliäs vaikka laskea, paljonko keskimäärin on ollut XPRS: llä matkustajia per vuoro. Ainakin oman käsitykseni mukaan täyttöaste olisi ollut melko hyvä.
Nopeastihan tuollaisen laskee. Heinäkuussa n. 200 000 matkustajaa, ja 31 päivää = ~6451 matkustajaa per päivä. Neljä vuoroa suuntaansa päivittäin eli keskimäärin ~1613 matkustajaa per vuoro.

Kolme kesäkuukautta (kesä-heinä-elo?) -> päivässä ~6163 matkustajaa päivässä. Ja taas neljä vuoroa per päivä, tekee ~1540 matkustajaa per vuoro.
Kaikki tällä palstalla esittämäni mielipiteet ovat henkilökohtaisia, eivätkä edusta muita tahoja tai ole kytkösissä tämän palstan ulkopuolisiin tahoihin.

Verkkolehti Ulkomatala

Jani Nousiainen

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Lehto - 19.10.2010, 20:09:29
Tästähän voisi sitten joku viitseliäs vaikka laskea, paljonko keskimäärin on ollut XPRS: llä matkustajia per vuoro. Ainakin oman käsitykseni mukaan täyttöaste olisi ollut melko hyvä.

Pikaisesti päässä laskettuna jotain 1000 - 1200 per vuoro. Toivottavasti ei pahasti pielessä.
Matkustajalaivat.com

Tulevaa: Viking XPRS 15-16.8 St. Ola 16.8 Ionis 16.8 Viking XPRS 18.8 Baltic Princess 19-20.8 VikingGrace 20-21.8

Kari Liimatainen

Risteilty: M/s Vision of the Seas 22.-26.7.09 (Grand Suite), M/s Norwegian Jade 24.-29.10.15. (MiniSuite).M/s Norwegian Epic 23.-30.10.16 (Large Balcony), M/s Norwegian Epic 22.-29.10.17 (Family Balcony), M/s Carnival Horizon 5.-13.6.18 (Balcony), 28.10-5.11.19 M/s Celebrity Reflection (Concierge Class).