Tallinkin matkustaja- ja rahtimäärien kehitys

[Toni Ohvo]

Viikkarin lisälähtö imi matkustajia pois Tallinkilta? Ja eihän Eckerölläkään tainnut vielä viime kesänä olla kahta lähtöä päivässä vai muistanko väärin?

Eckeröllä oli viime kesänä lähdöt Tallinaan klo 9.15 aamulla ja klo 21.15 illalla. Näinollen oli siis yksi lähtö päiväsaikaan.

[Janne Koskinen]

Aihetta sivuten:

http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2014/08/14/tallinkin-tulos-notkahti-venalaiset-vahenivat-laivoilla/201411271/12

[Jussi Laine]

Voitoa kuitenkin tuli ja velka on pienentynyt edelleen. Omavaraisuusaste on 42,9 % mistä moni suomalainen yhtiö voi olla kateellinen.

[Janne Koskinen]

Voitoa kuitenkin tuli ja velka on pienentynyt edelleen. Omavaraisuusaste on 42,9 % mistä moni suomalainen yhtiö voi olla kateellinen.

Tuli toki, mutta haasteitakin piisaa kuten nousevat polttoainekulut ja rahoittajapankkien haluttomuus uusinvestointeihin ja pitkittyvä talouskriisi.

Samat ongelmat osin kilpailijoillakin, mutta Tallink lienee edelleen rahoittajiensa tarkkailuluokalla ja ilman heidän pitkämielisyyttään tilanne voisi olla täysin toinen.

[Jussi Laine]

Tallink lienee edelleen rahoittajiensa tarkkailuluokalla ja ilman heidän pitkämielisyyttään tilanne voisi olla täysin toinen.

Olen aina ihmetellyt, että miten jotkut asiat menvät ihmisten päähän kuin lekalla lyöden ja mielipidettä ei voi muuttaa vaikka tilanne muuttuu. Tällainen mielipide on esimerkiksi juuri, että Tallink on velkainen kriisiyhtiö eikä huomata, että yhtiöllä on takanaan monta voitollista kvarttaalia joiden ansiosta velkoja on lyhennetty merkittävästi.

Pankkien tarkkailuluokalle joutuu jos ei kykene maksamaan korkoja 90 päivään eli luotto muuttuu järjestämättömäksi. Tallink on aina maksanut sekä korot että lyhennykset eli sehän on ollut pankeille hyvä asiakas. Kuten edellä todettu Tallinkin omavaraisuusaste on 42 % mikä on toimialalle hyvä.  Kannattaa huomata, että Tallink laski liikkeelle viime vuonna 900 milj NOK lainan, joka on vakuudeton senior bond ja noteetataan Oslon pörssissä.

Lankulla joku vänkkäsi, että Tallinkin laivojen kirjanpitoarvot ovat liian korkeat mutta sai vastaukseksi, että laivojen arvioinnin suorittaa kaksi riippumatonta arvioitsijaa.  Tallinkin tapauksessa jollain second hand arvoilla ei ole merkitystä, koska laivat ovat työllistettyjä.

Tallinkin johto pelasi uhkapeliä ja yhtiö on menestystarina jonka hyväksyminen tuntuu olevan vaikea hyväksyä monelle vaikka ilman Tallinkia moni kaljalasti olisi jäänyt tuomatta. Jos Tallink ei olisi aikoinaan investoinut uuteen kalustoon olisi esimerkiksi Hel - Tal liikenne ollut hyvin erilaista. Sopivaa jäävahvistettua second hand kalustoa olisi tuskin löytynyt tarpeeksi.

Tallinkin suurimpana virheenä oli tietysti Supefaastien osto ja linjan torpedointi parissa vuodessa. Toinen minulle käsittämätön asia on miten huonosti Tallink ylläpitää Silja-brändiä vaikka se on edelleenkin Tallinkin taseessa kymmenien miljoonien arvoinen.

[Artsi Leskinen]

Toinen minulle käsittämätön asia on miten huonosti Tallink ylläpitää Silja-brändiä vaikka se on edelleenkin Tallinkin taseessa kymmenien miljoonien arvoinen.

Tätä minäkin aiemmin ihmettelin, mutta en oikeastaan enää. Nyt kun arvioi, miten Tallink on Siljan suhteen menetellyt, on aika selvää, että hankinnalla haluttiin ostaa reittejä ja markkinaosuutta. Laajentaa siis omaa reviiriä. Sillä, onko laivan kyljessä hylje vai ei, ei ole missään vaiheessa ollut Tallinkin näkökulmasta todellista merkitystä, päin vastoin Tallink on ylpeä siitä, että se on Tallink (kuten firman tietysti kuuluukin) eikä yhtiölle varmasti ole ollut haittaa siitäkään, että se on Viron "kansallisylpeys" ja selkeästi virolainen yhtiö. Viro on kuitenkin suhteellisen pieni maa, ja se varmasti kaikin järkevin keinoin tukee sitä, että sillä on kansainvälinen lauttaliikenteen suuryritys jatkossakin.

Toinen syy Siljan ostolle oli varmasti se, että Siljan avulla Tallink halusi nostaa omaa profiiliaan. Siljan ollessa tunnettu ja arvostettu brändi, ei varmastikaan ollenkaan haitannut se, että nimen kylkeen liimattiin Tallinkin nimi. Nykyään kai hyvin pitkälti Suomen ulkopuolella puhutaan Tallink Siljasta tai pelkästään Tallinkista myös Sto-Hel/Tku -liikenteen osalta. Suomi taitaa olla ainoa maa, jossa Silja Line on niin vahva brändi, että se on edes muodollisesti kannattanut pitää erillään Tallinkista.

Silja Linea ei näillä näkymin takaisin saa, vaikka sitä edelleen moni toivookin. Niinpä itse toivoisin, että Tallinkin taloudellinen tilanne kehittyisi siten, että nykyinen "ankeilu" ja joka paikassa pihistäminen edes hieman helpottaisi. Kyllähän se näkyy, että nykyisellään kaikessa toiminnassa vedetään niin minimeillä kuin ikinä mahdollista. Realistisesti ajatellen tosin tilanne ei ole yhtään parempi kilpailijalla, joten mitään dramaattista uutta tuskin tullaan ihan lähivuosina näkemään.

[Tiina Smit]

Tallinkin johto pelasi uhkapeliä ja yhtiö on menestystarina jonka hyväksyminen tuntuu olevan vaikea hyväksyä monelle vaikka ilman Tallinkia moni kaljalasti olisi jäänyt tuomatta.

Tallink on kyllä yrityksen omasta näkökulmasta kaikkea muuta kuin menestys. Omistajat ovat pumpanneet yhtiöön rahaa miljoonatolkulla, ja viime vuosi oli ensimmäinen vuosi "suuren" Tallinkin aikana, jolloin osinkoa voitiin maksaa ja silloinkin vain täpärästi. Pari viime vuotta tulos on kyllä ollut kohtuullinen alaan ja kilpailijoihin verrattuna, mutta rikkidirektiivi varmasti vaikuttaa siihen jatkossa. Viime aikojen liikkeet kyllä kertovat että kaikessa ei ole onnistuttu, jos laivojen ja reittien määrää vähennettään (=liikevaihto laskee) jolloin mahdollisuus tuloksenkin tekemiseen pienenee samassa suhteessa. Yli 700 miljoonan euron velka ei kuitenkaan katoa mihinkään vielä pitkään aikaan ja vaikka tuloskin olisi hyvä niin totuus on että uutta velkaa uudisaluksiin on vaikea saada jos vanhojakin on vielä noin reippaasti jäljellä.

Yrityksen vuosikertomuksesta selvinnee tuon alusten kirjanpidollisen arvon laskeminen. Esimerkiksi Viking alentaa alusten arvoa joka vuosi tietyn verran ilman että kukaan niitä sen kummemmin arvioi. Uskon kyllä Tallinkin tekevän samoin. Esim Isabellan myynnin aikana sen kirjanpidollinen arvo oli vain jotain 5-7 miljoonaa, mutta todellinen arvohan oli sitten sen 30 miljoonaa jolloin yritys keräsi kirjanpidollisesti aika ison myyntivoiton aluksesta. Tallinkin 1,5 miljardin kiinteä omaisuus kyllä kuulostaa aika suurelta verrattuna Viking Linen 370 miljoonaan (josta Grace n. 200 milj.), että siitä voi jokainen vetää omat johtopäätöksensä. Toki Tallinkilla on enemmän aluksia ja hotelleja yms. mutta kuulostaa kyllä aika suurelta.

Eli jos pidät yrityksen menestymisen mittarina sitä, että se on voinut investoida miljardeja aluksiin ja yritysostoihin, niin sitten kyllä, mutta omistajien kannalta se on tällä hetkellä kaukana menestyksestä.

[Mika Blomberg]

No Tallinkilla on myös tilintarkastustoimistona kansainvälinen toimisto KPMG, joka toimii myös Suomessa.  kai ne tilintarkastajat tutkivat onko kalusto yliarvostettu taseeseen. Tuon punavalkoisen yhtiön kirjanpidosta ei voi sanoa juuta eikä jaata, sillä tahtoo olla sellainen yhtiö, että julkisuudessa vedetään hyvää kuvaa, mutta sitten aina selän takana asiat hoidetaan, tai jätetään hoitamatta ( esitetään että on kaikki ok ). ;D.

Vikingillä nyt ei kaluston arvo voi olla kovin iso, sillä kaikki muuhan on romurautaa paitsi crace sekä xprs, muusta saa saman kilohinnan kun esim. Finnjetistä sai, mikäs se romuraudan hinta on?

Mutta pulassahan myös Tallink on, jos ei kohta ala uushankintaa olla varaa tehdä, sillä rikkidirektiivit syövät varmasti ison osan tulevasta liikevaihdosta, sitten kansainvälinen tilanne, Venäläisten matkustus, väheneekö se, ym.
Mutta ei toisella yhtiölläkään näytä olevan mahdollisuutta, tai halua investoida, sen takiahan se Backman sieltä saneerattiin ulos. ;D

Serenade ja Symphony, vaikka hyviä laivoja ovatkin, parhaita mitä tähän saakka on reittiliikenteessä itämerellä nähty, niin nekin ovat jo vanhoja, ja 10 vuoden sisällä pitäisi korvata, ja jos taas sorrutaan Galaxy luokan laivoihin, niin sitten sahataan omaa oksaa, kilpailijan ei tarvitse kuin laittaa joku 3 kannen korkuinen ikkuna, niin se on jo erikoista ( Crace, pieni atrium pönttöineen ) ;D. Ei muisteta Ruotsinlaivojen kulta aikaa 89-93, jolloin tulivat ne isoimmat ja erikoisemmat laivat.

[Jani Pousi]

Ei muisteta Ruotsinlaivojen kulta aikaa 89-93, jolloin tulivat ne isoimmat ja erikoisemmat laivat.

Mutta kun nyt eletään 2010-lukua. Nykyään mennään mahdollisimman taloudellisilla keinoilla, kustannukset ovat aivan erilaisia verraten tuohon 90-luvulle.

[Jussi Laine]

Tallink on kyllä yrityksen omasta näkökulmasta kaikkea muuta kuin menestys.

Kun yhtiö on aloittanut v. 1990 käytetyillä Viking laivoilla, kuten Corbiere ja mitä niitä olikaan, ja verrataan tämän päivän tilanteeseen niin, kyllä yhtiö on mielestäni menestystarina.  Samanlainen menestystarina oli Vikingin kantayhtiö SF Line Ab vuosina 1959 – 89 mutta sen jälkeen kehitys on ollut tasaisempaa.  On aivan selvä, että myös Tallinkin tuleva kehitys tulee olemaan  vaatimattomampaa verrattuna menneeseen.  Tämän vuoksi aina valpas pörssi hinnoittelee Tallinkin osakkeen halvaksi eli kurssi on n. 0,70 kun pelkkä yhtiön substanssi on jo 1,15 euroa

Yhtiön näkymät ovat rikkidirektiivin myötä epäselvät mutta kurssin alhaisuuteen vaikuttanee myös Tallinan pörssin pienuus ja osakkeen epälikvidiys, joka johtuu Infortar A/s:n suuresta omistusosuudesta.  Pääomistajana Infortar on myös heikko, sillä se on velkainen yhtiö. Tallink konserni koostuu lukuisista yhtiöistä ja en ihmettelisi vaikka osta tuloksesta valuisi Infortarin lähipiirille täysin laillisesti konsultointi ja laivayhtiöiden management maksuina.

Tietenkään Tallink ei ole noussut nykyiseen asemaan ilman suuria panostuksia ja sen vuoksi yhtiö on ottanut usein mainittua velkaa. Mutta on aivan sama onko velkaa 700 milj. tai  1000 milj. vaan ratkaisevaa on miten velkaraha on investoitu. Sehän on normaalia yritystoimintaa. Vertaaminen Vikingin tilanteeseen on täysin epäjohdonmukaista.  Yhtä epäjohdonmukaista on kritisoida, että Tallink ei ole maksanut osinkoja ja siunailla velkamäärää. Tallink on johdonmukaisesti lyhentänyt velkaa osingon maksun sijaan. Nettovoitto viimeiseltä viideltä vuodelta on ollut n. 150 milj. euroa.

[Janne Koskinen]

https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=623237&messageId=773148

Vähemmän miinusta kuin oletin ottaen huomioon laivan vaihdon ja poistumisen.

[Timo Toivonen]

Rumia ruskalukuja, mutta suurilta osin toki selitettävissä alusvaihdoksilla ja Symphonyn telakoinnilla: https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=626622&messageId=777603

[Janne Koskinen]

Itse asiassia vähennystä yllättävänkin vähän huomioiden muutokset.

Ja rahdissa oli nousuakin!

[Juhani Reku]

Itse asiassia vähennystä yllättävänkin vähän huomioiden muutokset.

Verrattaessa vuosien 2006-2012 matkustajamääriin (190 000-220 000 syyskuussa) pudotus on hirmuinen. Tarkoittaa sitä, että elpymistä viime vuoden jälkeen ei ole tapahtunut käytännössä lainkaan.

[Janne Koskinen]

Verrattaessa vuosien 2006-2012 matkustajamääriin (190 000-220 000 syyskuussa) pudotus on hirmuinen. Tarkoittaa sitä, että elpymistä viime vuoden jälkeen ei ole tapahtunut käytännössä lainkaan.

Jos tarkoitat Suomi-Ruotsi linjaa, niin vajaa kymmenen vuotta sitten oltiin tyypillisesti 230000 pax syyskuu luvuissa.