Miksi suomalaisten loistoristeilybisnes ei kannata

[Miran Hamidulla]

Suomalaisten yritykset kansainvälisillä loistoristeilymarkkinoilla ovat lähes kaikki päättyneet epäonnistumisiin, vaikka maamme telakat ovatkin osoittaneet tietävänsä sen vaatimukset, koska ovat jo vuosikymmenien ajan rakentaneet toinen toistaan isompia ja loistokkaampia risteilyaluksia amerikkalaisille, englantilaisille ja norjalaisille varustamoille. Kuitenkaan tätä tietotaitoa ei ole hyödynnetty oman risteilybisneksen käynnistämiseen. Muun muassa Silja ja Radisson Diamond kuuluvat näihin epäonnistujiin. Siljallehan tuo risteilybisnes tuotti harmia vielä siitä luopumisen jälkeenkin, kun sen alusten uusi ostaja ajautui hiljattain velkasaneeraukseen eikä pystynyt maksamaan ostamiaan aluksia. Ainoa kansainvälisillä risteilymarkkinoilla onnistunut suomalaisvarustamo on Kristina Cruises. Silläkään ei kuitenkaan aina ole ollut helppoa, koska yhtiö oli yrityssaneerauksessa 90-luvun puolivälissä. Nykyinenkin menestys perustuu lähinnä siihen, että yhtiö on löytänyt sellaisia risteilykohteita, joita muut eivät ole oivaltaneet(kuten Vienanmeri ja Savonlinnan oopperajuhlat), joten Kristinankaan bisnekset eivät mitään suuria ole, kun niitä vertaa esimerkiksi jonkun Carnivalin, Royal Caribeanin tai Star Cruisesin toimintaan. Mitä mieltä te arvoisat foorumilaiset olette siitä mikseivät suomalaiset ole onnistuneet tällä maailman nopeimmin kasvavalla alalla? Oma mielipiteeni on se, että suomalaisyhtiöt ovat lähteneet "leikkiin mukaan" liian pienillä panoksilla. Sillä esimerkiksi Siljan 90-luvun alussa Karibialle hankkimat alukset olivat huomattavasti pienempiä ja palveluiltaan vähäsempiä kuin ne alukset, joita se tilasi Suomi-Ruotsi reitille samoihin aikoihin. Samanaikaisesti kuitenkin jo esimerkiksi Carnival Cruises hankki Fantasy luokan aluksia, joten mielestäni Siljan olisi Karibialla menestyäkseen pitänyt hankkia aluksia, jotka olisivat olleet vähintään samankokoisia kuin sen Silja Serenade ja Silja Symphony alukset Itämerellä.

[Mikko-Oskari Koski]

Suomalaisilta puuttuu kaksi asiaa: Ensinnäkin ISO pääoma, jota ilman ei Carnivalin tai StarCruisen kaltaisten megafirmojen kanssa kilpaileminen onnistu ja toisekseen yhteistyökyky. Tässä maassa ollaan toisen onnistumisesta niin kateellisia, että olisi vaikea kuvitella jonkun mahdollisen onnistujan saavan laajoja tukijoukkoja taakseen. ::)
Mutta pienemmällä pääomalla ja persoonallisemmalla tuotteella voi onnistuakin, kuten Kristina Cruises on osoittanut. Reginan kv.risteilyjen asiakkaista suurimman osan välittää kuitenkin keskieurooppalainen matkatoimistoagentuuri, joten puhtaasti suomalaisesta bisneksestä ei tässäkään tapauksessa oikein voi puhua. Mutta suomalaista risteilytoimintaa se on niin pitkään, kuin Reginan perässä hulmuaa Suomen lippu...
Suomalaisten omat yritykset aurinkovesillä ovat oikeastaan aika lukuisia: Finnpartner, Bore Star ja Finnstar keikkailivat vuosina -73-80 Finnlinesin lukuun ja Ilmatar Siljan piikkin -77-80.
Sallyn yritys Karibialla oli tuhoon tuomittu, koska laivat olivat vanhoja romuja ja mainontaan ei riittänyt pääomaa. Delfinit olisivat voineet onnistua vähän paremmalla tuurilla. Birka Queenin ajoitus osui laman syvimpään kohtaan, eikä investointi maksanut itseään takaisin odotusten mukaan, joten alus kannatti myydä, kun joku sen suostui kohtuuhintaan ostamaan.
Radisson Diamondista tai Eurosunista puhuminen suomalaisena hankkeena on vähän kyseenalaista, koska molemmissa oli kiinni runsaasti ulkomaista pääomaa.
Itse kaipaisin "yleispohjoismaista" risteilijää, jollaiseksi esim.jompikumpi taannoisista Delfineistä voisi olla sopiva. Risteilyalueina voisivat olla keväisin ja syksyisin Välimeri, talvisin keski-Atlantti ja ehkä Karibiakin ja kesällä ajeltaisiin Itämerellä ja Norjan rannikolla.

[Kervisen Lauri]

Tuo on kyllä mielenkiintoista. Varsinkin nuo Kristiinan oivallukset ovat varsin hyviä, juuri nuo Ooppera ja Vienanmeriristeilyt. Omasta mielestäni suomalaisten kannattaa panostaa juuri tuontyyppisiin risteilyihin, eli pienelle joukolle tarkoitettuihin yksilöllisiin risteilyihin.
Olisi kiva nähdä esim.  Saimaalla Göta kanalia vastaava risteilysysteemi, kuten ss Leppävirta ammoin.

[Vesa Vepsäläinen]

Kannattaa myös huomioida, että suomalaisten ostovoima ei riitä pitämään pystyssä mitään ökyristeilybisnestä, joten asiakkaita pitäisi imuroida paljon muualta Euroopasta ja Venäjältä.

Eli markkinointi ja myyntipuolelle pitäisi panostaa. Ja tietysti se alkupääoma joka jo mainittiinkin. Jos joutuu heti aloittamaan suurella velalla, niin kestää pitkään ennen kuin yritys seisoo vakaasti omilla jaloillaan.

Tarkastelin nyt asiaa siltä pohjalta, että yritys toimisi Suomessa. Jos lähdetään ulkomaille, niin silloin korostuvat erilaiset yhteistyökuviot ja (henk.koht.) bisnessuhteet, joilla asioita junaillaan. Siis yhtiöllä pitää olla palkkalistoilla rautaisia ammattilaisia, joilla on paikallisia suhteita ja kokemusta.

[Jaakko Ahti]

Luin yhden kaverini gradun aiheesta "Suurten ikäluokkien ostokäyttäytyminen matkailussa". Hän oli kvantitatiivisella tutkimuksella tehnyt kyselyn noin 1000:lle ihmiselle 45-> v. Pääsääntönä oli, että ennen v. 1945 syntyneet (tämän hetken eläkeläiset) eivät halua kuluttaa pääomaansa matkailuun, vaan tyytyvät halpaan ruotsinristeilyyn. Tämä juontaa juurensa talvisodasta: he oppivat lapsena, että pitää säästää ja tämä taas on muokannut heidän kulutuskäyttäytymistään läpi elämän. Vuoden 1945 jälkeen syntyneet ovat taas aivan erityyppisiä: heidän muistikuvansa ovat Helsingin olympialaisten jälkeisestä ajasta, jolloi Suomen taloudellinen kasvu oli kääntynyt reippaaseen nousuun ja niinpä he ovat valmiita kuluttaman. Lisäksi heillä on työurakehitys ollut usein hyvää ja sitä myöten heillä on pääomaa, he ovat kielitaitoisia jne... Tämä taas johtaa siihen, että suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle he eivät tyydy enää ruotsinristeilyyn vaan haluavat kuluttaa rahaa ja käyttää sen johonkin, josta kokevat saavansa reilusti lisäarvoa. Niinpä ainakin näillä leveysasteilla toimivat varustamot tulevat olemaan kysymyksien edessä parin vuoden kuluttua. Ehkäpä silloin olisi suomalaisille luksusristeilyille kysyntää? (Ja tämä kulutuskäyttäytyminen päti vain Suomeen; muissa Pohjoismaissa elintaso on ollut varsin korkea hyvin pitkään)
terv. tuleva tradenomi/BBA  :)