Viking Grace

Aloittaja Timo Selkälä, 12.06.2009, 09:40:03

« edellinen - seuraava »

Heli Myllymäki

#570
Lainaus käyttäjältä: Karo Suopuro - 07.02.2011, 23:19:07
Onko Tallinkilla todella mahkuja tilata jälleen uusia aluksia miljardi veloissa. :o Vai onko pelkkää puhetta tai alus siirtoja...

OT. Onhan lentoyhtiöitäkin, jotka ovat vielä velkaisampia kuin Tallink, mutta siitä huolimatta pystyvät tekemään massiivisia konetilauksia.

Timo Selkälä

Nämä yleensä toteutettu niin että vaikka lentoyhtiö on nimellinen tilaaja, itse omistaja on rahoitusyhtiö jolta firma liisaa koneet. Lisäksi näiden lentoyhtiöiden liikevaihto on usein ihan eri luokkaa kuin Tallinkin.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Karo Suopuro

Lainaus käyttäjältä: Timo Selkälä - 08.02.2011, 08:51:38
Onhan sitä jo huhuttu että Europa menisi remonttiin. Sitäpaitsi se vastaisku voi muutenkin olla Baltic Queenin tuonti linjalle juuri tuon rotiskon tilalle.
Niin itsekkin ajattelin että Baltic Queen tuotaisiin rotiskon Europan tilalle, saa nähdä... 

Mikko-Oskari Koski

Ei kai kukaan mitään muuta, kuin aluskierrätystä ole kuvitellutkaan?
Baltic Queen olisi monin tavoin järkevä sijoitus TKU-LNS-STO-reitille. Ensinnäkin aluksen myllyissä on enemmän vääntöä, kuin Europassa, joten se saattaisi jopa saada aikatauluviivästykset kiinni. Lisäksi kun MHQ:ssa käymisestä laituriteknisistä syistä (kaksi reippasti yli 200-metristä lauttaa ei mahdu satamaan samanaikaisesti) olisi luovuttava, saataisiin ajoaikaan kolmisen varttia löysää tai vaihtoehtoisesti satama-aikoja hieman nykyistä pidemmiksi. BQ:n etuna olisi myös Galaxyn sisaruus, varustamolla olisi siis kaikilla vuoroillaan tarjolla keskenään identtiset tuotemäärät, mitä auto- ja hyttikapasiteettiin tulee. BQ on käytännön tasolla Europaa taloudellisempi alus, eikä tämä johdu vain alusten ikäerosta.
Mikäli nykyaikataulun voimin haluttaisiin jatkaa, olisi toiseksi Turunlaivaksi varmaan järkevintä siirtää joko Romsku tai Vickan. Mihin tahansa ratkaisuun päädytäänkään, tulee kuvio jollain tavoin muuttamaan myös Baltian ja Ruotsin välisiä kuvioita.

Aikatauluratkaisuihin tulee varmasti vaikuttamaan sekin, miten Viking jatkossa toimii. Jos heillä on kulussa vain kaksi kruiseria, onkin Tallinkilla yhtäkkiä avoinna myös mahdollisuus kehittää tarvematkustuskuviota. Jos sensijaan Viking kehittää toisen uudisaluksensa matkalaivakonseptin pohjalta (tai jättää sen kokonaan tilaamatta, eli Amorellan ja Cinderellan suunnilleen nykyisiin toimiinsa), on Tallinkin syytä kisata ensisijaiseti risteilyasiakkaista. Vaikka totta on, että matkalaivana Turun ja Tukholman välillä esimerkiksi minä mieluusti näkisin toisen fasterinkin...

Europa on, toisin kuin muut Tallinkin vanhemmat myyntilistalla olevat alukset, mahdollista saada myös kaupaksi. Lounais-Suomen liikenteen isoin ongelma taitaakin TS:n kohdalla olla teknisen käyttöikänsä loppua lähestyvä SeaWind, jonka korvaajaksi Regal Star tuskin kovin kokopäiväinen ratkaisu lienee.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Heli Myllymäki - 08.02.2011, 09:44:56
OT. Onhan lentoyhtiöitäkin, jotka ovat vielä velkaisampia kuin Tallink, mutta siitä huolimatta pystyvät tekemään massiivisia konetilauksia.

Absoluuttinen velkamäärä ei ole oikeastaan ollenkaan ratkaiseva tekijä. Velan määrä suhteessa "helposti" rahaksi muutettavaan eli likvidiin varallisuuteen on velkaisuutta tarkasteltaessa aivan oleellinen seikka. Sitä kuvaava "velkavipu" eli gearing-prosentti oli Tallinkilla viime tilikaudella yli 150, kun sen pitäisi ehdottomasti olla alle sata - ja tällöinkin sitä on syytä pyrkiä pienentämään. Toisin sanoen velasta jäisi vielä puolet hoitamatta, vaikka firma realisoisi kaiken kohtuullisen vaivattomasti myytävissä olevan omaisuutensa.

Toisin kuin esimerkiksi teollisuusyritykset, varustamoilla vaihtoehdoksi jää tietenkin varsinaisen kaluston eli laivojen myyminen. Siinä ongelmana lienee tällä hetkellä sama kuin Vikingillä Rosellan suhteen: aluksista saatava hinta ei tyydytä varustamoa. Vikingillä alusten arvosta korjausinvestointienkin jälkeen tehdyt poistot ovat kuitenkin syöneet alusten arvot taseessa niin pieneksi, että liian halvalla myymisestä ei tarvitsisi todennäköisesti kirjata tilikaudelle tappioita. Tallinkilla näin hyvin todennäköisesti tulisi käymään, ja mitä yritys tällä hetkellä vähemmän kaipaa kuin uusia tappioita.

Mutta se on selvää, että BQ:n siirto Europan tilalle olisi ehkä järkevää. Sen ongelma on kuitenkin todellisen uutuusarvon puuttuminen.

Toisaalta mielenkiintoiseksi tilanteen tekee sekin, että VL on pystynyt kilpailemaan tähän päivään saakka suhteellisen tasavertaisena Tallinkia vastaan vanhoista laivoista huolimatta. Mitä tapahtuu sitten siinä vaiheessa, kun VL uusii omat laivansa? Hintakisa on toinen todennäköinen vaihtoehto, mutta voiko sitä oikeastaan todellisena vaihtoehtona pitää, kun sitä todellisuudessakin käydään koko ajan, ja yrityksen tase ei tappioita kestä.

Juha Peräsaari

tuoshan nyt ei olisi mitään järkiä että tallinksilja toisi europaa pienempää laivaa tilalle,kyllä siihen pitäis olla vähä komeampi ja tasokkaampi laiva ku jokin baltic gueen,jos meinaa tosissaan kilpailla.ja enpä usko että siihen europaa parempaa olisikaan.onhan siinä sitä jotain kuitenki,isot ikkuna pinta-alat,selkeät pohjaratkaisut.europalle vaan kunnon remppa niin taas mennään seuraavat 18vuotta..

Joonas Kortelainen

Jos ja kun Viking uusii molemmat Turun laivat, ei hintasota voi jatkua nykyisenlaisena, sillä uudet laivat pitää tienata jollain takaisin.

Juhani Reku

Lainaus käyttäjältä: Joonas Kortelainen - 08.02.2011, 18:02:36
Jos ja kun Viking uusii molemmat Turun laivat, ei hintasota voi jatkua nykyisenlaisena, sillä uudet laivat pitää tienata jollain takaisin.

hmm... totta. Tai sitten ei. Tallink on jatkanut matkojen alennusmyyntiä uudisrakennuksista huolimatta. Mutta en usko, että ahvenanmaalaiset lähtevät sille linjalle kovin mielellään, ainakaan enää. Vikingin vahvuus on, kuten olen todennut aikaisemminkin, vahva tase ja maksukykyiset omistajat, jotka kykenevät tarvittaessa rahoittamaan yrityksen toimintaa ja sitä kautta heikentämään kilpailijaa. Tosin loputtomasti sekään ei onnistu. Tallinkin tulevaisuuden ratkaisevat pankit, ja mikäli niillä riittää kärsivällisyyttä ja uskoa omien rahojensa saamiseen yrityksestä ulos, kisa voi jatkua pitkäänkin epäterveenä.

Joonas Kortelainen

Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 08.02.2011, 19:18:04
hmm... totta. Tai sitten ei. Tallink on jatkanut matkojen alennusmyyntiä uudisrakennuksista huolimatta. Mutta en usko, että ahvenanmaalaiset lähtevät sille linjalle kovin mielellään, ainakaan enää. Vikingin vahvuus on, kuten olen todennut aikaisemminkin, vahva tase ja maksukykyiset omistajat, jotka kykenevät tarvittaessa rahoittamaan yrityksen toimintaa ja sitä kautta heikentämään kilpailijaa. Tosin loputtomasti sekään ei onnistu. Tallinkin tulevaisuuden ratkaisevat pankit, ja mikäli niillä riittää kärsivällisyyttä ja uskoa omien rahojensa saamiseen yrityksestä ulos, kisa voi jatkua pitkäänkin epäterveenä.

Oikeastaan toivoisin että Vikingin voisi nostaa uusilla laivoilla myös lippujen hintoja ja herättää kiinnostusta uudestaan koko tuotteeseen, lyhyisiin laivaristeilyihin. Eli kaikki riippuu varmaan myös palvelutuotteesta. Jos luvassa on edelleen sitä same old same old huttua, voi olla että alun ärhäkkään myynnin jälkeen ollaan takaisin hintojen polkemisessa. Vakavaraiset omistajatkaan tuskin toivovat negatiivista tulosta täysin uudella kalustolla. Luotan melko paljon Backmaniin että konseptipuolella nähdään jotain todella uutta, muutakin kuin tarrat ja seinät.

Eero Halme

Mulle kyllä sopii ettei hintoja nosteta ja sekin sopii että hintoja lasketaan, mutta kaikelle muulle hutunkeitolle vois antaa vähän uutta piristystä :)

Jussi Littunen

#580
Lainaus käyttäjältä: Juhani Reku - 08.02.2011, 19:18:04
hmm... totta. Tai sitten ei. Tallink on jatkanut matkojen alennusmyyntiä uudisrakennuksista huolimatta. Mutta en usko, että ahvenanmaalaiset lähtevät sille linjalle kovin mielellään, ainakaan enää. Vikingin vahvuus on, kuten olen todennut aikaisemminkin, vahva tase ja maksukykyiset omistajat, jotka kykenevät tarvittaessa rahoittamaan yrityksen toimintaa ja sitä kautta heikentämään kilpailijaa. Tosin loputtomasti sekään ei onnistu. Tallinkin tulevaisuuden ratkaisevat pankit, ja mikäli niillä riittää kärsivällisyyttä ja uskoa omien rahojensa saamiseen yrityksestä ulos, kisa voi jatkua pitkäänkin epäterveenä.

Mehtonenhan on joskus haastattelussa sanonut, ettei esim. Turun-linjalla osata pyytää oikeaa hintaa: "lippujen hintojen pitäisi oikeastaan olla kaksinkertaiset, jotta varustamo pystyisi selviäämään tulojen vähenemisestä matalasesongin aikana". Vaikka Mehtosen jutuista ei aina tiedäkään, niin varmasti on totta, että hintoja olisi varaa korottaa, ja matkustajilla varaa maksaa hieman enemmän. Vikingin uuden aluksen valmistuttua heillä olisi siihen hyvä syy, ja samoin Tallinkilla, mutta kumpi tekee ensin? Kyse olisi ikään kuin käänteisestä hintasodasta: Yhden nostaessa hintoja tulee toisesta hinnallisesti houkuttelevampi. Aikanaanhan Siljan ja Vikinglinjan johtajat sopivat yhteisistä hinnankorotuksista, tosin silloin tilanne oli riistäytynyt käsistä.

En tiedä, olisiko yhteinen sopimus nykyisen lainsäädännön puitteessa mahdollinen, mutta Tallink on hieman myöhässä hinnankorotustensa kanssa, koska uudet alukset ovat olleet liikenteessä jo joitain vuosia. Ja siksi Viking ei pysty hintojaan nostamaan, ja jos se niin tekee, syntyy paradoksi: Yhtiö, jolla olisi korkeammat hinnat, ilmoittaa nettisivuillaan liikeideansa olevan edullisten ja turvallisten matkustus- ja rahtipalveluiden tarjoaminen... Joten Viking voi korkeintaan muuttaa hintansa Siljan tasolle.

Joka tapauksessa Tallinkin tase on viime aikoina huimasti parantunut, joten heillä ei ole mitään syytä nostaa hintojaan paremman kannattavuuden saamiseksi, jos suunta jatkuu nykyisenä. Sen sijaan Viking liittyy kohta lainanmaksajien joukkoon, koska kuten aiemmin on ollut puhetta, kaluston uusimiselle on ympäristömääräysten vuoksi tarvetta. Joten Tallinkilla on todennäköisesti mahdollisuus pitää hintansa ainakin toistaiseksi nykyisellä tasolla, enkä väitä, etteikö olisi Vikingilläkään, mutta olkoon omistajat kuinka rahakkaita tahansa, he eivät ala rahoittamaan toimintaa omasta pussistaan, kuten viestissäsi totesitkin. Liikennekustannusten muutokset koskevat molempia, joten niitä ei tässä yhteydessä tarvitse huomioida.

Tiina Smit

Jotkut kannatavat M/S Baltic Queenin siirtoa Turun linjalle. Mikäs laiva sitten otettaisiin käyttöön Tukholman ja Tallinan välillä, jonka matkustajamäärät olivat hurjassa kasvussa viimeisimpien tietojen mukaan. Lisäksi kaivoin tuon Baltic Queenin valmistushinnan netistä, joka oli 180 miljoonaa. Vikingin uusi alus maksaa 240 miljoonaa eli se on 25% kalliimpi. Joten Vikingin uuden laivan pitäisi tuon perusteella vielä parempi palveluvarustukseltaan, koska matkustajakapasiteetti on kuitenkin sama. Tuskin uudet ympäristöratkaisut noin paljon hintaa korottavat. Joten vanhan (vaikkakin vain muutaman vuoden ikäisen) laivan tuominen täysin uuden rinnalle, joka omaa vielä paremman varustelun, ei kyllä ole kannattavaa.

Tallink on velkojensa takia investointikiellossa ainakin toistaiseksi, todennäköisesti seuraavat 10 vuotta, koska lainojaankin se rupeaa maksamaan vasta kunnolla tänä vuonna (varmistettu tieto). Joten uusia laivoja on turha odottaa, ainakaan ellei vanhoja myydä. Ja myyntilistalla voisi oikeastaan olla vain Superfastit.

Janne Koskinen

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 09.02.2011, 16:21:28
Tallink on velkojensa takia investointikiellossa ainakin toistaiseksi, todennäköisesti seuraavat 10 vuotta, koska lainojaankin se rupeaa maksamaan vasta kunnolla tänä vuonna (varmistettu tieto). Joten uusia laivoja on turha odottaa, ainakaan ellei vanhoja myydä. Ja myyntilistalla voisi oikeastaan olla vain Superfastit.


OT, mutta:

Tallink lyhensi lainojaan ihan normaalisti 01.12.2009 asti

"Tallink on sopinut velkajärjestelystä 15 kansainvälisen pankin kanssa. Tilivuonna 2009–2010 ja 2010–2011 varustamo maksaa lyhennyksiä vain ensimmäisen ja neljännen kvartaalin aikana eli silloin kun sillä on rahaa. Hiljaisten sesonkien aikana Tallink ei lyhennä lainojaan."

2009-2010 tilivuosi oli 01.09.2009-31.08.2010 eli 01.12.2009-31.05.2010 oli lyhennysvapaa. Miten sitten nyt, kun tilivuosi 2010-2011 on 16 kk eli 01.09.2010-31.12.2011?

Maksetaanko silloinkin vain kaksi kvartaalia ja kolme lyhennysvapaalla?

Sorry OT.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Joonas Kortelainen

#583
Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 09.02.2011, 16:21:28
Jotkut kannatavat M/S Baltic Queenin siirtoa Turun linjalle. Mikäs laiva sitten otettaisiin käyttöön Tukholman ja Tallinan välillä, jonka matkustajamäärät olivat hurjassa kasvussa viimeisimpien tietojen mukaan. Lisäksi kaivoin tuon Baltic Queenin valmistushinnan netistä, joka oli 180 miljoonaa. Vikingin uusi alus maksaa 240 miljoonaa eli se on 25% kalliimpi. Joten Vikingin uuden laivan pitäisi tuon perusteella vielä parempi palveluvarustukseltaan, koska matkustajakapasiteetti on kuitenkin sama. Tuskin uudet ympäristöratkaisut noin paljon hintaa korottavat. Joten vanhan (vaikkakin vain muutaman vuoden ikäisen) laivan tuominen täysin uuden rinnalle, joka omaa vielä paremman varustelun, ei kyllä ole kannattavaa.

Tallink on velkojensa takia investointikiellossa ainakin toistaiseksi, todennäköisesti seuraavat 10 vuotta, koska lainojaankin se rupeaa maksamaan vasta kunnolla tänä vuonna (varmistettu tieto). Joten uusia laivoja on turha odottaa, ainakaan ellei vanhoja myydä. Ja myyntilistalla voisi oikeastaan olla vain Superfastit.

Baltic Princess voisi soveltua sisarensa korvaajaksi Tukholma-Tallinna reitillä, jos Silja Europa edelleen siirtyisi Helsingin ja Tallinnan välille, esimerkki josta nyt on keskusteltu lähinnä tällä foorumilla ja Landgångenilla ja joka ei edes ole kovin todennäköinen. Europa ei tuolle Tallinnan ja Tukholman välille suuren kapasiteettinsa ja heikkojen myllyjensä vuoksi sopisi. Tallinnan ja Tukholman väli on kannattava, mutta vastaavasti Riikan reitti ei vielä ole huimasta volyymien kasvusta huolimatta. Jos tuosta liikenteestä luovuttaisiin toisen laivan osalta tai sinne esimerkiksi siirrettäisiin nykyisin kannattamattomat Superfast-alukset, voisi Romantikan siirtää tuolta reitiltä Tukholman ja Tallinnan välille sisarensa Victorian pariksi ja silloin myytäviksi voisivat vastaavasti joutua Silja Europa ja Silja Festival. Paljon on kiinni kuten sanottu muualla siitä, kuinka Baltian linjojen tuloskehitys painottuu Tukholman ja Tallinnan välille (Tax Free) suhteessa Riikan linjaan ja kuinka paljon Helsinki-Tallinna välin sekä Silja Turun liikenteen kehittämiseen on luvassa rahoitusta. Tällä hetkellä jos pitäisi tehdä päätöksiä, kyllä Turun ja Tukholman väli olisi varmaan se priorisoitava, sillä Helsingin ja Tallinnan välin tulos on moninkertaisesti parempi paljon pienemmällä liikevaihdolla, lue: Siljan liikenne tuottaa huonommin koska se on paljon kalliimpaa operoida.

Baltic Queen ei olisi kannattamaton Turun ja Tukholman välillä muutamasta syystä:
- Laiva on peräkkäisinä syksyinä ollut tuuraamassa linjalla, koska se on rakennettu tätä linjaa silmällä pitäen ja oli suunnitelmia vielä syksyllä 2008 korvata Silja Europa suoraan sillä.
- Silja Europaa pienemmät miehistökulut lippumaasta riippumatta
- Pienemmät käyttökulut
- Parempi täyttöaste pienemmän kapasiteetin takia-> parempi mahdollisuus myydä tupa täyteen ilman polkuhinnoittelua niinkuin nyt Silja Europalla.
- 16 vuotta modernimmat ja monipuolisemmat ravintolat, kokoustilat ja ennenkaikkea hytit, jos vertaa Europaan.
- Käyttövarmuus. Queen tosiaan tahkosi Turun ja Tukholman välin koko ajan reippaasti etuajassa, kun Europa on useasti auttamattomasti tunnin myöhässä jo lähdössä.
- Identtisyys Galaxyn, linjan toisen laivan kanssa. Miehistön liikuteltavuus laivalta toiselle. Samoin helpotusta myyntiin ja markkinointiin kun tuote molemmista päistä samanlainen.

Pahasti OT:ta siis sinällään. Olisiko sopivampi otsikko tälle kaikelle TallinkSiljan vastaisku Turun linjalla 2013?

Vielä selkeytystä omasta ajatuksestani:

Vaihtoehto 1, heikkoa tuloskehitystä ja pakkomyyntejä
HEL-MHQ-STO: Serenade ja Symphony (remonttiin 2013-14)
TUR-ÅLA-STO: Baltic Queen, Galaxy ja Regal Star
HEL-TAL: Baltic Princess, Star ja Superstar
TAL-MHQ-STO: Romantika ja Victoria
STO-RIX: Superfast VII ja Superfast VIII
Myydyt: Silja Europa, Silja Festival, Sea Wind, Vana Tallinn, Regina Baltica, Kapella, Superfast IX

Vaihtoehto 2, tasaisesti paranevaa tuloskehitystä ja kohtuulliseen hintaan myyty vanhempi kalusto, Tallinnan reitti sekä Tukholman ja Baltian väliset kasvavat ja Turun reitti menettää kilpailun takia.
HEL-MHQ-STO: Serenade ja Symphony (remonttiin 2013-14)
TUR-ÅLA-STO: Baltic Queen, Galaxy ja Regal Star
HEL-TAL: Silja Europa (remonttiin 2013), Star ja Superstar
TAL-MHQ-STO: Baltic Princess ja Victoria
STO-RIX: Romantika ja Silja Festival
Myydyt: Superfast VII, VIII ja IX, Sea Wind, Vana Tallinn, Regina Baltica, Kapella

Vaihtoehto 3, merkittävästi paranevaa tuloskehitystä kaikilla reiteillä, hyvään hintaan myyty vanhempi kalusto ja merkittävästi parantunut asema kilpailussa kehitettyjen tuotteiden ja kuluttajien uskollisuuden kasvamisen myötä.
HEL-MHQ-STO: Serenade ja Symphony (remonttiin 2013-14)
TUR-ÅLA-STO: Silja Europa (remonttiin 2013), Galaxy ja Regal Star
HEL-TAL: Baltic Princess, Star ja Superstar
TAL-MHQ-STO: Baltic Queen ja Victoria
STO-RIX: Romantika ja Superfast IX
HEL-ROS: Superfast VII ja Superfast VIII
Myydyt: Silja Festival, Sea Wind, Vana Tallinn, Regina Baltica, Kapella

Jussi Littunen

Lainaus käyttäjältä: Tiina Smit - 09.02.2011, 16:21:28
Lisäksi kaivoin tuon Baltic Queenin valmistushinnan netistä, joka oli 180 miljoonaa. Vikingin uusi alus maksaa 240 miljoonaa eli se on 25% kalliimpi. Joten Vikingin uuden laivan pitäisi tuon perusteella vielä parempi palveluvarustukseltaan, koska matkustajakapasiteetti on kuitenkin sama. Tuskin uudet ympäristöratkaisut noin paljon hintaa korottavat.

Baltic Queenin matkustajakapasiteetti on pienempi (2800 vs. 3000). Laivojen hintoja ei voi verrata vain euroissa, vaan tulee ottaa huomioon myös kokoero. Jos verrataan laivojen hintaa suhteutettuna kokoon, huomataan seuraavaa (otin kolmantena mukaan risteilyalus Birka Paradisen):

240 000 000 € / 57 000 brt = 4210,5 €/brt
180 000 000 € / 48 915 brt = 3679,9 €/brt
155 000 000 € / 34 728 brt = 4463,3 €/brt

BQ:n ja Vikingin hintaero on: (4210,5€/brt - 3679,9€/brt) / 3679,9 €/brt = 0,1441887... Vikingin hyväksi
Vikingin ja Paradisen hintaero on (4463,3€/brt - 4210,5€/brt) / 4210,5 €/brt = 0,0600404... Paradisen hyväksi

Vikingin uusi laiva on siten koko huomioon ottaen 14,4% kalliimpi, kuin Baltic Queen ja Birka Paradise 6% kalliimpi kuin uusi Viking.  Lisäksi pitäisi huomioida materiaali- ja työvoimakustannusten kasvaminen sekä ympäristöystävällisemmän tekniikan korkeammat kustannukset sekä se, että Baltic Queen oli sarjan kolmas alus, johon ei liittynyt suunnittelukuluja ja joka tilattiin optio-oikeudella. Joten laivojen hinnoista on hyvin vaikea päätellä mitään ainakaan tarkkaan, vaikka Vikingin uuden laivan rakentaminen näyttääkin olevan suhteellisesti kalliimpaa. Tosin varmasti Vikingillä tulee varmaankin esim. kylpylän ym. suhteen olemaan suurempia (=kalliimpia) ratkaisuja kuin Baltic Queenilla (sekä suuremmat ja kalliimmat ikkunat yleisissä tiloissa!), joten olet varmaankin oikeassa siinä, että kansivarustelu tulee olemaan tod. näk kauttaaltaan hieman kalliimpaa.

Joka tapauksessa 2013 todennäköisesti näemme, mikä Vikingin ja BQ:n todellinen "laatuero" on vai onko sitä, sitä ennen on hyvin vaikea jatkaa spekulointia tämän asian suhteen.

Ps. Älkää ottako noita ylläolevia laskelmiani turhan vakavasti, ne on laskettu raa'asti koon ja hinnan perusteella...