Lankulta löytyneen norjalaistiedon mukaan Hurtigruten suunnittelee kahden klassikon korvaamista uudisrakennuksilla.
http://e24.no/boers-og-finans/article3649244.ece
Ei helv...ssä! No onhan se totta että noi on jo maailmaa nähnyt. Lofoten on varmaan sitten toinen Nordstjernenin lisäksi lähdössä.
Jaahas. Kiinnostavaa vaan tietää, mistä Hurtigruten ASA aikoo repäistä rahaa kyseiseen projektiin? Laman kourissa Hurtigruten vuokrasi ja makuutti runsaasti aluksiaan - mm. Finnmarken ja Nordnorge lähtivät majoituslaivoiksi ja muutamia aluksia taidettiin makuuttaa. Konsernin tuloskyky oli romahtamassa, ja koko Hurtigruten oli lähellä kaatua (http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=13727.0).
Nyt, kun pahin vaihe on ohi, spekuloidaan jo heti tilauksilla. Saa kyllä Hurtigruten Groupin taustalla olla erittäin luottavaisia sijoittajia, kun uskaltavat heti satsata uusiin laivoihin. Toisaalta ehkä konserni on päässyt jaloilleen tehostamistoimenpiteillään (ts. makuuttamalla ja vuokraamalla laivoja poispäin). Jossainhan myös kerrottiin laivojen vuokraussopimuksien olleen tuottoisia. Siitä huolimatta, kun nyt on laitettu aluksia pois liikenteestä, miksi hankitaan vielä lisää ylimääräisiä, ennenkuin vanhat on saatu takaisin? Vai onko H-grutenin aikeissa myydä lisää aluksiaan, vaikkapa Vesterålen ja muita pienempiä ja vanhempia, peräti Richard With ja muita 1990-luvulla valmistuneita aluksia?
Ja vielä kiinnostaisi se tieto, kuinka monelle alukselle Hurtigrutenilla todellisuudessa on tarvetta? Onko esim. Norjan liikenneviranomaiset asettanut tietyn vuorokiintiön, joka on pakko ajaa tiettyinä aikoina? Kuinkakohan kova käyttökate Hurtigrutenilla on kesäisin? Hurtigruten on siinä mielessä onnekas linja että se liikennöi ympäri vuoden ja kuljetettavaa riittää. Onko Norjan valtio taustalla tukemassa Hurtigrutenia ja linjan liikennöintiä myös?
Lainaus käyttäjältä: Lassi Liikanen - 17.05.2010, 20:29:29
Jaahas. Kiinnostavaa vaan tietää, mistä Hurtigruten ASA aikoo repäistä rahaa kyseiseen projektiin? Laman kourissa Hurtigruten vuokrasi ja makuutti runsaasti aluksiaan - mm. Finnmarken ja Nordnorge lähtivät majoituslaivoiksi ja muutamia aluksia taidettiin makuuttaa. Konsernin tuloskyky oli romahtamassa, ja koko Hurtigruten oli lähellä kaatua (http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=13727.0).
Tosiaan ihmetyttää mistä moinen kurssinkäännös näin äkkiä...
Kymmenen vuoden takaiset uudisrakennussuunnitelmat toteutuivat lopulta vuosikymmenen lopulla -risteilyaluksina, jotka saivat tunnetuimpien norjalaisten naparetkeilijöiden nimet Roald Amundsen ja Fridjof Nansen. Alusten rungot rakennettiin Gdanskissa ja varustelutyöt tehtiin Ulsteinvikissa Norjassa.
Hurtigruten taisi selviytyä siitä, ettei valtio enää suoranaisesti tue sen reittiliikennettä, lisäämällä risteilypoweria. Kuluvan vuoden lopussa viimeinen klassikkolaiva Lofoten (1964) jättää säännöllisen linjaliikenteen, ja samalla myös päivittäinen liikenne Bergenin ja Kirkenesin välillä on tiettävästi päättymässä. 2000-luvun alun alukset Finnmarken, Trollfjord ja Midnatsol on ainakin varustamon nettisivujen mukaan määrä uudistaa kruisereiksi muille vesille, joten linjalle olisi elon laskuopin mukaan jäämässä kahdeksan laivaa: -90-luvun kuusikko, näitä vanhempi Vesterålen sekä uusimpana käytettynä ostettu Spitsbergen, joka ilmeisesti sopii linjalle paremmin kuin itselle rakennetut "tutkimusmatkaristeilijät".
Tietenkään Lofoten ei ole jäämässä eläkkeelle, vaan se -suojelua nauttivana, kuten vanhempi työtoverinsa Nordstjernenkin- tarjoaa vastaisuudessa todella kovan rahan asiakkaille eksoottisia hetkiä Norjassa ilman linjalaivan kiirettä ja rytmiä.
Päivittäinen liikenne on päättymässä Hurtigruten-nimen alla, mutta päivittäinen liikenne Bergenin ja Kirkkoniemen välillä tulee jatkumaan edelleen. Viimeisimmässä valtiontuen (joka siis jatkuu edelleen) kilpailutuksessa liikenne jaettiin kolmeen osaan (kaksi neljän laivan kokonaisuutta ja yksi kolmen laivan). Hurtigruten voitti näistä toisen neljän laivan ja kolmen laivan version, mutta uusi tulokas Havila voitti toisen neljän laivan setin. Hurtigrutenilla rannikkoliikentesseen jäävät kuusi 90-luvun uudisrakennetta ja 80-luvun Vesterålen; Spitsbergen menee siis 2000-luvun laivojen tapaan risteilyliikenteeseen. Havila on rakentamassa neljää uutta laivaa omaa liikenteenosaansa varten, mutta näillä näkymin vain kaksi näistä valmistuu ajoissa liikenteenaloitukseen.