Helsinki Shipyard Oy (oli: Arctech Helsinki Shipyard)

Aloittaja Markus Myllymäki, 25.11.2010, 15:26:15

« edellinen - seuraava »

Juha Tuomala

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 07.05.2017, 13:29:35
Jälkiviisaus on tietysti helppoa. Ainakin juuri nyt venäläisomistuksesta on telakalle selkeästi haittaa, mutta olisiko vuonna 2010 telakalle löytynyt muuta ostajaa kuin USC? Voi hyvin olla, että ilman venäläisiä telakalla olisi sammutettu jo tämän vuosikymmenen alussa.

Monen silmissä Venäjä on aina ollut helppojen voittojen ja korkeiden riskien maa tehdä bisnestä. Moni suomalainen poliitikko taas kuvitteli siitä muodostuvan sosialidemokraatisen maan Neukkulan hajotessa. Siinä hengessä riskiä on pelattu telakankin suhteessa. Toki myyjä oli STX, mutta kaupunki on osapuoli tontin suhteen. Ilmoitus vuokrasopparin lopusta kaupankäyntivaiheessa (venäjän tapauksessa) olisi varmasti vaikuttanut uuden omistajan valintaan. :)

Toinen kysymys tietysti on pitääkö noin raskasta teollisuutta olla noin keskellä kaupunkia. Hallit ja altaat voi varmaan pystyttää muuallekkin.

Tuomas Romu

#61
Lainaus käyttäjältä: Juha Tuomala - 07.05.2017, 13:42:29 Toinen kysymys tietysti on pitääkö noin raskasta teollisuutta olla noin keskellä kaupunkia. Hallit ja altaat voi varmaan pystyttää muuallekkin.

Mielestäni olisi harvinaisen lyhytnäköistä toimintaa ajaa toimiva telakka alas vain siksi, että kaupunki on aikojen saatossa levittäytynyt sen ympärille ja "arvokas merenranta-alue" haluttaisiin nyt muuttaa kovan rahan asunnoiksi. Tämän päivän Suomessa ei todellakaan ole läpihuutojuttu rakentaa Hietalahden kaltaista katettua Panamax-kokoluokan uudisrakennustelakkaa "tyhjästä" - vaikka rahaa jostain tyhjästä ilmestyisikin tällaisen laitoksen rakentamiseksi, missä tahansa rakkaan rikkonaisen rannikkomme varrella alkuperäisväestö asettuisi yksissä tuumin uutta teollisuusaluetta vastaan. Olisi takuulla helpompaa ja halvempaa tempaista uusi telakka vaikka tuohon Suomenlahden vastarannalle, jossa uudet työpaikat takuulla otettaisiin ilomielin vastaan.

Kun Vuosaaren telakka-alas erotettiin merestä kymmenisen vuotta sitten ja sittemmin täytettiin, koin tämän menetykseksi, koska Suomeen ei koskaan enää koskaan tulla rakentamaan yhtä suurta uutta kuivatelakkaa - nyt "monttuja" on jäljellä neljä. Niin ikään myös muun toimivan teollisuuden alasajo heikkojen suhdanteiden ja epäonnistuneiden omistajanvaihdosten seurauksena on minua aikojen saatossa masentanut - Salon sokeritehdas, Koverharin terästehdas ja Lohjan Kalkkitehdas näin esimerkkinä. Toki minua viisaammat ovat sanoneet, että tulevaisuudessa Suomen talouskasvu tulee perustumaan mm. asuinrakentamiselle, mutta itse olen nuoresta iästäni huolimatta sen verran vanhanaikainen, että jaksan uskoa perinteiseen vientiteollisuuteen ja sen hyötyihin tämän maan kansantaloudelle.

Eniten tässä pelottaa, että Arctech jää sijaintinsa ja omistajansa vuoksi "väliinputoajaksi" joka ei saa tilauksia idästä eikä lännestä, ja sen seurauksena yhtiö ei näe seuraavaa vuosikymmentä. Ennen kuin seuraava yrittäjä ehtii ajaa toiminnan ylös, helpon rahan haistavat haaskalinnut ovat jo ehtineet repiä Hietalahden raadon kerrostalotonteiksi, joille nousee rakennusvihreellisiä homeloukkuja.

edit: Helsingin telakan voisi pelastaa vaikkapa se, että se katsottaisiin sijainnistaan huolimatta venäläiseksi yritykseksi. Venäjän jäänmurtajalaivasto vanhenee, mutta korvaavien alusten rakentaminen venäläisillä telakoilla on edennyt vaihtelevalla menestyksellä - Pietarissa rakenteilla olevat 25 ja 60 megawatin jäänmurtajat ovat vuosia myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan. Suomessa suunniteltuja jäänmurtajia rakentavalla Viipurin telakalla taas on jo täystyöllisyys tuleviksi vuosiksi suurien troolaritilausten takia.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kalle Id

Tuomaksen kanssa ollaan tästä taidettu kasvokkain puhuakin: minusta oli virhe lopettaa Vuosaaren telakka ja säästää Hietalahti. Jo 80-luvulla kun Wärtsilä Marinea muodostettiin himoitsi kaupunki Hietalahtea asuntokäyttöön. Voidaan toki väittää, ettei silloin vielä osattu ennustaa aluskokojen valtavaa kasvua, joka katkaisi Hietalahden telakan risteilijöiden rakennusputken - mutta Hietalahden oma R&D-osasto jo tuolloin post-panamax -laivoja suunnitteli, ja jo Fantasy-luokkaa rakentaessa jouduttiin turvautumaan Vuosaaren altaaseen kun ne eivät Hietsuun tuolloin mahtuneet. (Toki Hietalahden allasta sitten pidennettiin, mutta olisi ehkä jotain voinut arvata pidennystarpeestakin).

No, nyt on tältä osin maito maassa ja pitää miettiä, miten Hietalahti saadaan toimimaan, jos saadaan. Kuten Juhanin tuolla aiemmin linkittämästä artikkelista selviää, on Hietalahden telakan "pohjoisen alueen" eli telakka-altaan ympärillä olevan osion vuokrasopimus jatkuu vuoteen 2035 asti - mutta Hernesaaren puolen alueen sopimus jatkuu vain vuoteen 2020 ja sen jälkeen se tullaan muuttumaan asunnoiksi muun Hernesaaren kanssa. Tuolla "eteläisellä alueella" on kuitenkin paljon toimintoja, joita on vaikeaa tunkea jäljelle jäävälle alueelle. Tilaa ei määrättömästi ole.

Juha Tuomala

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 07.05.2017, 17:43:37
Mielestäni olisi harvinaisen lyhytnäköistä toimintaa ajaa toimiva telakka alas vain siksi, että kaupunki on aikojen saatossa levittäytynyt sen ympärille ja "arvokas merenranta-alue" haluttaisiin nyt muuttaa kovan rahan asunnoiksi. Tämän päivän Suomessa ei todellakaan ole läpihuutojuttu rakentaa Hietalahden kaltaista katettua Panamax-kokoluokan uudisrakennustelakkaa "tyhjästä" - vaikka rahaa jostain tyhjästä ilmestyisikin tällaisen laitoksen rakentamiseksi, missä tahansa rakkaan rikkonaisen rannikkomme varrella alkuperäisväestö asettuisi yksissä tuumin uutta teollisuusaluetta vastaan. Olisi takuulla helpompaa ja halvempaa tempaista uusi telakka vaikka tuohon Suomenlahden vastarannalle, jossa uudet työpaikat takuulla otettaisiin ilomielin vastaan.

Kun Vuosaaren telakka-alas erotettiin merestä kymmenisen vuotta sitten ja sittemmin täytettiin, koin tämän menetykseksi, koska Suomeen ei koskaan enää koskaan tulla rakentamaan yhtä suurta uutta kuivatelakkaa - nyt "monttuja" on jäljellä neljä.

Luulen, että kukaan ei ole telakkatoimintaa eikä sen työpaikkoja vastaan, päinvastoin. Sen jälkeen kun sataman rautatie rullattiin pois ja Länsiterminaalin liikennemäärien kasvaessa koko alue on jo logistisesti kivulias paikka. En tiedä millä kaikki tavara sinne tuodaan, mutta en ihmettelisi jos laiva olisi helpoin tapa.

Eihän sen telakan tarvitse olla merenrannalla. Riittää kun sinne pääsee laivalla helposti ja mielellään junarata ja muut yhteydet toimivat. Se voi yhtä hyvin olla jokisuisto tai jopa kaivettu kanava jos halutaan säästää rantaa. Toisaalta maa on kuin saari joten kyllä se rantapaikkakin luulisi löytyvän rikkonaiselta rannalta.

Suomessa laitetaan tyhmempiinkin asioihin rahaa joten tuskin se rahasta on kiinni. Telakan infra rapisee jatkuvasti joten voisi kuvitella, että se vaatii jossain vaiheessa altaiden peruskorjauksen tms jonka voisi yhtä hyvin tehdä muuallakin. Hallit voi varmasti siirtää ja säästää siinäkin.

Lainaa
Niin ikään myös muun toimivan teollisuuden alasajo heikkojen suhdanteiden ja epäonnistuneiden omistajanvaihdosten seurauksena on minua aikojen saatossa masentanut - Salon sokeritehdas, Koverharin terästehdas ja Lohjan Kalkkitehdas näin esimerkkinä. Toki minua viisaammat ovat sanoneet, että tulevaisuudessa Suomen talouskasvu tulee perustumaan mm. asuinrakentamiselle, mutta itse olen nuoresta iästäni huolimatta sen verran vanhanaikainen, että jaksan uskoa perinteiseen vientiteollisuuteen ja sen hyötyihin tämän maan kansantaloudelle.

Joo, se on huomattu, että toistemme paitojen pesuun uskovien määrä on kasvussa vuosi vuodelta. Silti pitäisi saada uusi iPhone jolla voi osallistua kapitalismin vastaiseen taisteluun.

LainaaEniten tässä pelottaa, että Arctech jää sijaintinsa ja omistajansa vuoksi "väliinputoajaksi" joka ei saa tilauksia idästä eikä lännestä, ja sen seurauksena yhtiö ei näe seuraavaa vuosikymmentä.

Tämä välillisesti sivuaa vähän sitä vaikutuspiirikeskustelua. Mihin leiriin kuulutaan? Arktisten alueiden kehitys, siellä tarvittava kalusto ja puolustusteollisuus. Nato vai yksin 144 miljoonan väestöä vastaan? Eikö sitä kumppania olisi löytynyt aikanaan USA:sta? Ei varmaan kun presidentilläkin oli porttikielto valkoiseen taloon. Olisi ainakin ollut stabiilimpi osapuoli ja jakanut länsimaiset arvot. Virossa kumppanuus on tuonut paljon erinäköistä bisnestä tukikohtien kunnostamisessa ja alan teollisuudessa. Pientä ehkä Suomelle, mutta niin on maakin viidesosa väestöltään.

LainaaHelsingin telakan voisi pelastaa vaikkapa se, että se katsottaisiin sijainnistaan huolimatta venäläiseksi yritykseksi. Venäjän jäänmurtajalaivasto vanhenee, mutta korvaavien alusten rakentaminen venäläisillä telakoilla on edennyt vaihtelevalla menestyksellä - Pietarissa rakenteilla olevat 25 ja 60 megawatin jäänmurtajat ovat vuosia myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan. Suomessa suunniteltuja jäänmurtajia rakentavalla Viipurin telakalla taas on jo täystyöllisyys tuleviksi vuosiksi suurien troolaritilausten takia.

Eikös venäläisissä jäänmurtajissa ole yleensä atomeilla toimivat vedenkeittimet? Miten sellaisen rakentaminen Helsingin keskustassa olisi mahdollista? En oikeasti tiedä, kysyn ja ajattelen ääneen. Ehkä sauvat voisi ladata asiakkaan laiturissa vasta ja tehdä koeajot muualla? Tai jotain.

Juha Tuomala

Tuosta asuinalueesta ja telakasta tuli mieleen yksi hupaisa tarina.

Kyläilin vuosia sitten yhden neitokaisen luona telakan vierellä ja hän kertoi tarkastaneensa ostamansa asunnon viikonloppuna sunnuntaina. Muuton jälkeen ikkunoissa ei ollut heti verhoja, mutta asia ei haitannut koska huoneisto oli korkealla, tien vieressä eikä kadun toisella puolella ollut toista kerrostaloa vaan avoin telakan piha jossa ei ollut korkeita rakennuksia.

Hän sitten ekana maanantaina suihkun jälkeen kuivasi mirriään keskellä olohuoneen lattiaa ja alkoi tuntea olonsa vaivaantuneeksi. ikkunaan kurkattuaan tajusi katsovansa silmiin tuntematonta vierasta ukkoa. Tuo tuijottaja istui telakan nosturin hytissä, nosturi joka oli jossain vaiheessa ajettu kapean kadun toiselle puolelle.

Oli sitten ostanut verhot suunniteltua nopeammin.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Juha Tuomala - 08.05.2017, 10:52:50 En tiedä millä kaikki tavara sinne tuodaan, mutta en ihmettelisi jos laiva olisi helpoin tapa.

Lohkot, Azipodit, moottorit, LNG-tankit jne. tuodaan proomuilla ja kansilastialuksilla. Isompia lohkoja voidaan myös hinata kelluvina. Pienempi tavara kulkee sitten kumipyörillä.

Lainaus käyttäjältä: Juha Tuomala - 08.05.2017, 10:52:50 Suomessa laitetaan tyhmempiinkin asioihin rahaa joten tuskin se rahasta on kiinni. Telakan infra rapisee jatkuvasti joten voisi kuvitella, että se vaatii jossain vaiheessa altaiden peruskorjauksen tms jonka voisi yhtä hyvin tehdä muuallakin. Hallit voi varmasti siirtää ja säästää siinäkin.

Vaikka valtio ja kunnat laittavatkin rahaa herra ties mihin ihmehankkeisiin (esimerkkinä Salon viimeaikainen Hyperloop-sekoilu), kaupallisella yrityksellä on eri lähtökohdat investoinneille. Hietalahden kaltaisen olemassa olevan ja toistaiseksi käytössä olevan telakkainfran kunnostaminen on takuulla halvempaa kuin peruskallion räjäyttely jossain tiettömien taipaleiden takana - vaikka hallit ja muut rakennukset voisikin teoriassa siirtää, kallioon louhittua monttua on paha ottaa mukaan.

Lainaus käyttäjältä: Juha Tuomala - 08.05.2017, 10:52:50 Eikös venäläisissä jäänmurtajissa ole yleensä atomeilla toimivat vedenkeittimet? Miten sellaisen rakentaminen Helsingin keskustassa olisi mahdollista?

Venäjällä on tällä hetkellä käytössä neljä ydinkäyttöistä jäänmurtajaa, joista kaksi on rakennettu Helsingissä, ja rakenteilla kolme uutta murtajaa Pietarissa. Vastaavasti ei-ydinkäyttöisiä jäänmurtajia (ml. offshore-alukset, joita Helsingin telakkakin rakentaa) on käytössä, rakenteilla tai tilattuna yli 50.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Juha Tuomala

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 08.05.2017, 12:58:32
Vaikka valtio ja kunnat laittavatkin rahaa herra ties mihin ihmehankkeisiin (esimerkkinä Salon viimeaikainen Hyperloop-sekoilu), kaupallisella yrityksellä on eri lähtökohdat investoinneille. Hietalahden kaltaisen olemassa olevan ja toistaiseksi käytössä olevan telakkainfran kunnostaminen on takuulla halvempaa kuin peruskallion räjäyttely jossain tiettömien taipaleiden takana - vaikka hallit ja muut rakennukset voisikin teoriassa siirtää, kallioon louhittua monttua on paha ottaa mukaan.

Pointti on siinä, että ne hallit purettuina ei ole juuri isompia kuin ison risteilyaluksen siirtely Turusta Helsinkiin viimeisteltäväksi. Tuskin se on ongelma.

Telakka on nykyään yksityinen ja mm yksityinen Talvivaara on hyvä esimerkki, että maaperää voi muokata nykykalustolla jos siihen löytyy syy. Naapuriin Salmisaareen louhittiin tolkuttomat kivihiilisiilot maan alle, ne on varmaan jo unohtuneet kun ovat syvällä piilossa.

Se syy on henkilöstö joka jää Suomeen joka tapauksessa, plus muut kilpailutekijät. Jos niitä ei ole, ei tarvita Helsingin telakkaakaan. Tuskinpa se tilanne niin huono on.

En usko, että parin altaan louhiminen sitä bisnestä kaataa. Olin aikanaan UKI:n autotetaan remontissa mukana ja sinne louhittiin linjan revisiossa kalliota pelkästään siksi, että saatiin tuotantolinja menemään halutusti. Se tehtiin vieläpä nopeasti. Pienempi projekti mutta kantakaupungin laajeneminen on myös isompi taustatekijä.

LainaaVenäjällä on tällä hetkellä käytössä neljä ydinkäyttöistä jäänmurtajaa, joista kaksi on rakennettu Helsingissä, ja rakenteilla kolme uutta murtajaa Pietarissa. Vastaavasti ei-ydinkäyttöisiä jäänmurtajia (ml. offshore-alukset, joita Helsingin telakkakin rakentaa) on käytössä, rakenteilla tai tilattuna yli 50.

ACK.

Yhtä kaikki, ymmärrän molempia osapuolia. Yleinen trendi on vain näiden juttujen siirtyminen hiljaa kaupungin rajojen mukana.

Tuomas Romu

All information and details given in good faith but not guaranteed!

Juha Paulavuo

#68
Helsingin telakka on siirtymässä uuteen komentoon, jos nyt jo loppusuoralle ehtineissä neuvotteluissa päästään maaliin saakka. Helsingin telakka on tällä hetkellä kokonaan venäläisomistuksessa. Telakan omistaa Venäjän valtion telakkayhtiö United Shipbuilding Corporation.

Ylen tietojen mukaan Helsingin telakan ostamisesta neuvottelee eurooppalainen monialakonserni Kermas, jolla on jo entuudestaan telakkatoimintaa Kroatiassa.

https://yle.fi/uutiset/3-10033594



Tuomas Romu

Uutissivusto: Kroatialalainen Kermas aikoo ostaa 55 prosenttia Helsingin telakasta – "Sijoituksen koosta neuvotellaan"

Kroatialainen Kermas Group -konserni aikoo ostaa enemmistöosuuden Arctechin Helsingin-telakasta, kertoo World Maritime News -uutissivusto. Myyjänä olisi Arctechin nykyinen omistaja eli venäläinen United Shipbuilding Corporation eli USC.

Kauppalehti kertoi tammikuussa Kermasin mahdollisesta kiinnostuksesta Helsingin-telakkaan.

Nyt USC on vahvistanut World Maritime News -uutissivustolle tiedon, jonka mukaan USC myy 55 prosenttia Arctechista Kermasille. Samoin Kermas on vahvistanut ostoaikeensa World Maritime News -uutissivustolle.


https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/MxhqsHun
https://worldmaritimenews.com/archives/243892/croatian-kermas-eyes-arctech-helsinki-shipyard/

Toivottavasti tämä peliliike mahdollistaa Helsingin telakan toiminnan jatkumisen. Eiköhän nettien kommenttipalstoilla tämäkin saada käännettyä negatiiviseksi uutiseksi samaan tapaan kuin Turun telakan uusin risteilijätilaus...

All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kalle Id

Sinällään sääli, jos menee ulkomaiseen omistukseen, vielä marraskuussa kun Arctech ja OSK* puhuivat suomalaisen omistajan tai omistajien etsimisestä. No, historian valossa ei mikään valtava yllätys, että suomalaista pääomaa ei kiinnosta suomalaisen telakkateollisuuden omistaminen. Ja kroatialainen omistus toki mahdollistaa toiminnan jatkamisen paljon nykyistä paremmin, kun Yhdysvaltojen Venäjän-vastaisista pakotteista ei tarvitse välittää.

* = Musta on hassua, miten venäläisestä yrityksestä puhutaan aina Suomessa englanninkielisellä nimellä. Eikö oikeaoppisesti pitäisi puhua joko venäjänkielisellä nimellä (Objedinennaja sudostroitelnaja korporatsija) tai sitten kääntää nimi suomeksi jos jollekin kielelle käännetään?

Tuomas Romu

#71
Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 13.02.2018, 10:21:58
* = Musta on hassua, miten venäläisestä yrityksestä puhutaan aina Suomessa englanninkielisellä nimellä. Eikö oikeaoppisesti pitäisi puhua joko venäjänkielisellä nimellä (Objedinennaja sudostroitelnaja korporatsija) tai sitten kääntää nimi suomeksi jos jollekin kielelle käännetään?

Firman virallinen englanninkielinen nimi istunee paremmin tämän päivän suomalaisen lukijan suuhun/korvaan/silmään, eikä tällöin myöskään tarvitse huolehtia translitteroinnista. Eri asia olisi, jos yrityksellä ei olisi englanninkielistä nimeä ja sille yritettäisiin keksiä sellainen, suomenkielisestä puhumattakaan. Itse karsastan mm. Viipurin, Amiraliteetin ja Baltian telakoita...

Sen sijaan toisinaan pistää silmään venäläisen lyhenteen (OSK) käyttäminen yhdessä englanninkielisen nimen kanssa. Se on joko-tai, ei sekä-että.

edit: Itse toisinaan käytän OSK:ta lyhenteenä jos en "avaa" sitä puheessa (tai tekstissä). Helpompi lausua.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

#72
Kermas-kauppa etenee?

https://www.korabel.ru/news/comments/peregovory_o_prodazhe_osk_55_sudoverfi_gruppy_kermas_vyshli_na_finalnuyu_stadiyu.html

Google-käännös:

Negotiations on the sale of USC 55% of the shipyard group Kermas reached the final stage

Negotiations on the sale of a controlling stake in the Finnish shipyard Arctech Helsinki Shipyard to the international investment corporation Kermas are in the final stage. This was reported to TASS journalists by the head of USC Alexei Rakhmanov.

"With the potential buyer (Kermas corporation) we are in the final stage, the discussion, in fact, only one condition is the subordination of the debt that is currently accumulated by the shipyard," Rakhmanov said. "45% of the shipyard shares will remain with us."
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tuomas Romu

Kauppalehdessä juttua aiheesta:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kroatialaiset-etsivat-suomalaisia-sijoittajia-helsingin-telakkaan---nenad-koncar-olen-toiveikas-helsingin-telakan-oston-suhteen/KdjttGV9

Kroatialaiset pyrkivät edelleen ostamaan Helsingin telakan. Brodotrogirin telakan toimitusjohtaja Nenad Koncar kuvaa neuvotteluja ilmapiiriä ilmaisulla "toiveikas", mutta ei anna julki mitään aikataulua mahdolliselle kaupalle.
All information and details given in good faith but not guaranteed!