Costa Concordia karille Italiassa

Aloittaja Esa Aarimaa, 14.01.2012, 03:43:48

« edellinen - seuraava »

JayEll

Lainaus käyttäjältä: Juha Tuomala - 14.01.2012, 14:44:59
Autolautoillahan autokansi on laaja yhtenäinen alue jolla ei tarvitse olla paljonkaan vettä joka voi jo kaataa laivan. Kannet on kuitenkin käsittääkseni aina vesirajan yläpuolella ainakin isommissa lautoissa. Miten on kyseisen laivan kohdalla, onko noissa mahdollisesti edes pitkiä yhtenäisiä käytäviä vesirajan alapuolella joka voisi päästää veden tulvimaan vaurioituneesta osastosta pitkin laivaa?

Kyllähän risteilijöissä yleisesti huoltokäytävä on laivan päästä päähän, taisi esim. Oasis -luokassa olla kannella 2, joka toimi muistaakseni myös laipiokantena..
Viimeistään tuon kannen alapuolella oli sitten vt- laipioita / -kansia.. Nykyisin laipiokannen yläpuolisissa osissa vaikuttaa vielä tuo 40-asteen kallistus"viiva", jonka "huono puoli" on käytännössä vielä vt-aluetta(vaaditaan jämerämpiä putkia sekä lvt-ovia..) Tuo 40-asteen kallistus on käsittääkseni sen verran uusi juttu ettei Costassa tuollaista ole suunniteltaessa otettu huomioon..

Mikäli tuo Costan vaurio on tosiaan tuon 70m, niin kyllä siinä on sitten jo useampi vt-laipio ohitettu sillä tavalla.. Liekö tuolla konehuoneessa edes pitkittäislaipioita, joilla p- ja s-puoli olisi erotettu?

Suuri kysymyshän on sitten tuo, mitä Tuomas Romu sanoikin, että onko vt-ovien kanssa mokattu tuolla.. Tutkimustietoja odotellessa..

Rami Kristian Wirrankoski

Lainaus käyttäjältä: Juha Tuomala - 14.01.2012, 16:05:29
Tuotanoin, laiva taisi upota perjantaina 13. päivä?

tuota....osaako joku urheiluun ja erityisesti potkupalloon perehtynyt vastata, oliko tuolloin menossa jokin tärkeä matsi italialaisilla?
EN vihjaile mitään, mutta Express Samina -tapaukseen viitaten... ::)

Tero Söderholm

Josko tuon pohjan  paikkaisi, pystyisikö noin pahasti kyljellään makaavaa laivaa minkään moisilla nostureilla  tai muilla tsdydeemeillä kääntämään pystyyn.Olisiko taloudellisesti kannattavaa, sillä matkustajia lienee vaikea saada kyseisen historian omaavalle laivalle.
Vai jääkö romuksi ja kutsutaan Alangin maakunnasta miehet ja naiset töihin.
Näemme varmaan melkoisen  notkahduksen alati kasvaneiden risteilymatkojen määrässä, Costalla varsinkin.
Ja myös Carnivalilla, samanlaisen kaluston omaavana.
Laivakuviani Marinetrafficin galleriassa:
http://marinetraffic.com/ais/showallthumbs.aspx?copyright=Tero%20Soderholm

Kaikki paitsi torvisoitto on turhaa....eikä sekään  niin tärkeää ole.

JayEll

Kaipa sen jollaintavoin pystyyn saa(hankalaa se kyllä tulisi olemaan), mutta korjaamisen määrä on jokatapauksessa aika melkoinen.. Konetilat ovat varmasti melko täydellisesti korjauskunnossa, samoin ne matkustajatilat, johin vettä on päässyt.. Uskoisin et romutus kutsuu...

Ari Savolainen


Lainaus käyttäjältä: Rami Kristian Wirrankoski - 14.01.2012, 17:06:20
tuota....osaako joku urheiluun ja erityisesti potkupalloon perehtynyt vastata, oliko tuolloin menossa jokin tärkeä matsi italialaisilla?
EN vihjaile mitään, mutta Express Samina -tapaukseen viitaten... ::)
Tama olikin paivan viisain kysymys/kommentti. Kyllahan tassa laituriparlamentti on taas ehtinyt pahkailemaankin... :D
AHTS BB Troll, DNV +1A1, DP2, tug, supply vessel, SF, E0, DK(+), HL(2,5), BP 168 t.

Tuomas Romu

En usko, että viisivuotias, satojen miljoonien eurojen arvoinen risteilylaiva ajettaisiin romuksi Intiaan tällaisen haverin jälkeen, mikäli sen nostaminen ja kääntäminen vain onnistuu ilman laivan pilkkomista. Sisustus toki mennee täysin uusiksi ja edessä on joka tapauksessa pitkä telakointi, mutta konepuolella suurimmat komponentit (pääkoneet, potkurimoottorit) saataneen pelastettua ja teräsrunko lienee vauriokohtaa lukuunottamatta pääsääntöisesti kunnossa.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Juha Tuomala



Paistaako laivan kyljestä kivi?

Rami Kristian Wirrankoski


Thomas Sundbäck

Tämä on off topic (ja toisaalta ei): Taas listataan viime aikojen matkustajalaivaonnettomuuksia mutta en muista milloin oltaisiin mainittu Le Joolaa, joka on muistaakseni toiseksi pahin ei-sota-aikojen laivaonnettomuus koskaan ja eihän tuosta tapahtumasta ole kuin kahdeksan ja puoli vuotta.

Jani Nousiainen

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 14.01.2012, 18:14:29
En usko, että viisivuotias, satojen miljoonien eurojen arvoinen risteilylaiva ajettaisiin romuksi Intiaan tällaisen haverin jälkeen, mikäli sen nostaminen ja kääntäminen vain onnistuu ilman laivan pilkkomista. Sisustus toki mennee täysin uusiksi ja edessä on joka tapauksessa pitkä telakointi, mutta konepuolella suurimmat komponentit (pääkoneet, potkurimoottorit) saataneen pelastettua ja teräsrunko lienee vauriokohtaa lukuunottamatta pääsääntöisesti kunnossa.

Saa nähdä mitä tekevät , mutta noin kyljellään kun on ja 2/3 laivasta vedessä niin kyllä CTL  alkaa olemaan varmasti aika lähellä. Varmasti  pohjassa oleva kylkikin muuttaa maatessaan muotoa.   Ja eiköhän Fincantieri sais jo varmaan varaosista yhden samanlaisen kasattua nopeasti  ;D
Matkustajalaivat.com

Tulevaa: Viking XPRS 15-16.8 St. Ola 16.8 Ionis 16.8 Viking XPRS 18.8 Baltic Princess 19-20.8 VikingGrace 20-21.8

Kalle Id

Cruise Business Review'n mukaan Concordian kapteeni on (yllättäen!) pidätetty epäiltynä kuolemantuottamuksesta ja laivan hylkäämisestä. Kummastusta herättää myös se, että laiva ei lähettänyt maydaytä kuin vasta evakuloinnin ollessa jo käynnissä. Lehdessä myös kerrotaan aluksen karilleajon syyksi epäiltävän jännitepiikkiä (vai miten power surge nyt pitäisikään suomentaa?), joka olisi sammuttanut moottorit ja tehnyt aluksesta ohjauskyvyttömän. (http://www.cruisebusiness.com/index.php?option=com_content&view=article&id=2257:-update-3--costa-concotrdias-master-arrested-cnn&catid=48:top-headlines-category&Itemid=116) Toisaalla CBR kertoo Concordian sisarella Carnival Splendorilla olleen vastaava ongelma vuonna 2010: http://www.cruisebusiness.com/index.php?option=com_content&view=article&id=2258:are-there-similarities-between-costa-concordia-and-carnival-splendor-incidents&catid=48:top-headlines-category&Itemid=116

Lainaus käyttäjältä: Tero Söderholm - 14.01.2012, 17:26:16
Näemme varmaan melkoisen  notkahduksen alati kasvaneiden risteilymatkojen määrässä, Costalla varsinkin.
Ja myös Carnivalilla, samanlaisen kaluston omaavana.
Toisaalta, kuinka moni asiakas oikeasti hahmottaa Carnivalin ja Costan olevan samaa firmaa? Muutenkin matkustajamäärien tippumiseen liittyen, olisi mielenkiintoista tietää paljonko viiden vuoden takainen vastaava risteilylaivaonnettomuus eli Sea Diamondin uppoaminen vaikutti rsiteilyiden kysyntään? Sea Diamond ei toki ollut ihan niin korkean profiilin laiva, mutta kyllä siitäkin oli paljon asiaa aikanaan.

Lainaus käyttäjältä: Jani Nousiainen - 14.01.2012, 19:17:08
Saa nähdä mitä tekevät , mutta noin kyljellään kun on ja 2/3 laivasta vedessä niin kyllä CTL  alkaa olemaan varmasti aika lähellä. Varmasti  pohjassa oleva kylkikin muuttaa maatessaan muotoa.   Ja eiköhän Fincantieri sais jo varmaan varaosista yhden samanlaisen kasattua nopeasti  ;D
Samaa mieltä. Pienemmistäkin vaurioista on CTL:ksi laivoja julistettu ja tämän kokoluokan onnettomuuden jälkeen on kyllä vaikea uskoa laivasta enää kalua saatavan, vaikka ikää olisikin vain viisi vuotta.

Tosin Fincantierilla voi olla edessään itsetutkiskelun aika, jos käy ilmi laivassa olleen jotain rakenteellista vikaa joka edesauttoi uppoamista.

Tero Söderholm

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 14.01.2012, 22:19:38

Toisaalta, kuinka moni asiakas oikeasti hahmottaa Carnivalin ja Costan olevan samaa firmaa? Muutenkin matkustajamäärien tippumiseen liittyen, olisi mielenkiintoista tietää paljonko viiden vuoden takainen vastaava risteilylaivaonnettomuus eli Sea Diamondin uppoaminen vaikutti rsiteilyiden kysyntään? Sea Diamond ei toki ollut ihan niin korkean profiilin laiva, mutta kyllä siitäkin oli paljon asiaa aikanaan.
Samaa mieltä. Pienemmistäkin vaurioista on CTL:ksi laivoja julistettu ja tämän kokoluokan onnettomuuden jälkeen on kyllä vaikea uskoa laivasta enää kalua saatavan, vaikka ikää olisikin vain viisi vuotta.

Tosin Fincantierilla voi olla edessään itsetutkiskelun aika, jos käy ilmi laivassa olleen jotain rakenteellista vikaa joka edesauttoi uppoamista.
En tarkoittanutkaan varustamojen tunnistamista,  vaan alusten samanlaisuutta.

Olen aina maakrapuna ihmetellyt nykyisten jättiläisten mittasuhteita: pituutta ja leveyttä riittää, mutta kyllä on korkeuttakin.  Vesirajan yläpuolen suhde alapuoleen näyttää joskus aika hurjalta.
Vaikka kaipa nuo laivaingenjöörit sen suhteen ovat laskeneet ( ja oikeaksi todenneet ?).


Laivakuviani Marinetrafficin galleriassa:
http://marinetraffic.com/ais/showallthumbs.aspx?copyright=Tero%20Soderholm

Kaikki paitsi torvisoitto on turhaa....eikä sekään  niin tärkeää ole.

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 14.01.2012, 22:19:38
Tosin Fincantierilla voi olla edessään itsetutkiskelun aika, jos käy ilmi laivassa olleen jotain rakenteellista vikaa joka edesauttoi uppoamista.
Muista sen Carnivalin sisaren, Carnival Splendorin, tapaus. Aluksen turvamanuaalit eivät pitäneet paikkansa. Eli kun miehistö luuli ratkaisevansa ongelmia tekemällä sen mitä ohjeet väittivät, niin tosiasiassa tapahtui ihan muuta ja tilanne paheni. Lisäksi osa järjestelmistä eivät toimineet. En nyt tähän muista mutta olisiko ollut CO2 sammutusjärjestelmä joka ei toiminut.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Tero Söderholm - 14.01.2012, 23:33:17 Olen aina maakrapuna ihmetellyt nykyisten jättiläisten mittasuhteita: pituutta ja leveyttä riittää, mutta kyllä on korkeuttakin.  Vesirajan yläpuolen suhde alapuoleen näyttää joskus aika hurjalta. Vaikka kaipa nuo laivaingenjöörit sen suhteen ovat laskeneet ( ja oikeaksi todenneet ?).

Tätä tuntuvat ihmettelevän myös joka toinen YouTuben laivavideoita kommentoiva käyttäjä. Laivan painopisteen ei tarvitse sijaita uppouman painopisteen alapuolella, jotta alus olisi vakaa. Lisäksi nykyaikaisten risteilyalusten kansirakennus on suhteellisen kevyt (alumiinia, suurlujuusterästä ja paljon tyhjää tilaa) verrattuna vesiviivan alapuolella sijaitseviin pääkoneisiin, propulsiojärjestelmään ja polttoainetankkeihin. Alusten koon kasvua päivittelevät eivät myöskään tavallisesti tiedä, että laivan vakavuutta voidaan helposti parantaa kasvattamalla laivan leveyttä, sillä poikittaista vakavuutta kuvaava vaihtokeskuskorkeus kasvaa jotakuinkin leveyden neliössä - toisin sanoen leveyden kaksinkertaistaminen noin nelinkertaistaa poikittaisen vaihtokeskuskorkeuden. Näin ollen esimerkiksi Oasis of the Seas on todennäköisesti huomattavasti vakaampi kuin pienempi alus, jonka mittasuhteet ovat samat.

Laivoja on rakennettu iät ja ajat, ja ne ovat useimmiten pysyneet pystyssä. Enemmän minä olisin huolissani noista tuoreemmista keksinnöistä, mainioista miehistä ilmaa raskaammissa lentävissä koneissaan. Onhan se nyt aivan luonnonta, että suuri matkustajakone juomakärryineen kaikkineen pysyy ilmassa Kanarialle asti...
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tero Söderholm

Tv:stä tuli äskettäin mielenkiintoinen dokkari Wasa-laivan vaiheista. Sen ei tarvinnut vetää edes kiville kun jo vain kaatui !
Eivät tainneet siihen aikaa tietää näistä neliöistä tai vaihtokeskuskorkeuksistakaan.
Vaan nyt kun Tuomas tuon hyvin selitit, niin kai se oli se vesi kun laivan upotti, niinkuin yleensäkin !
Ja sitten tosiaan nuo lentokoneet.....mutta se meneekin jo off topiciksi.
Laivakuviani Marinetrafficin galleriassa:
http://marinetraffic.com/ais/showallthumbs.aspx?copyright=Tero%20Soderholm

Kaikki paitsi torvisoitto on turhaa....eikä sekään  niin tärkeää ole.