Scandlines tilaamassa lauttoja (Gedser-Rostock)

Aloittaja Timo Selkälä, 18.11.2009, 16:23:07

« edellinen - seuraava »

Juhani Mehto

Berlin on jo siirretty Hampuriin Blohm + Vossin telakalle ja Copenhagenia siirretään sinne tiettävästi parhaillaan.
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Juhani Mehto

Berlinin ja Copenhagenin muutostyöt tehdään ennakkoveikkailuista huolimatta Fayardin telakalla Tanskassa Munkebossa Odensen lähellä. Berlin on jo tiettävästi saapunutkin telakalle.
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.


Kalle Id

Mun mielestäni Berlin/Copenhagen kaksikko on oikeastaan aika hyvän näköisiä. Mutta nehän eivät jää tuon näköisiksi, tällä sivulla on mallinnus laivojen lopullisesta ulkomuodosta ja selitys niihin tehtävistä muutoksista saksaa taitaville.

S Liljeström

Nostan vanhan aiheen esille, kun on sanottu, että älä turhaan aloita uutta.

Sjöfartstidningen kertoo, että alusten muutostyö etenee Tanskassa ja että alukset ovat valmiit
vuoden toisella puoliskolla.
En kuitenkaan muista, että missään olisi pohdittu - korjatkaa, jos olen väärässä - miten on
ylipäätänsä mahdollista, että aluksista yhtäkkiä - ns. yli yön - tulee liian painavia?
Ei kai tällainen mitenkään yllätyksenä voi tulla, vai onko niin, etten tosiaankaan ymmärrä mitään?

Sami Kinnunen

#65
Aika paljon on tämän kuvan perusteella vaihdettu rakenteita: http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=2189422 Komentosilta siirretty ylemmäksi kuin aiemmin.
Tässä Copenhagen rakennustelakan laiturissa: http://www.shipspotting.com/gallery/photo.php?lid=2170404

Jarno Setälä

Lainaus käyttäjältä: Sven Liljeström - 08.03.2015, 13:31:02
Nostan vanhan aiheen esille, kun on sanottu, että älä turhaan aloita uutta.

Sjöfartstidningen kertoo, että alusten muutostyö etenee Tanskassa ja että alukset ovat valmiit
vuoden toisella puoliskolla.
En kuitenkaan muista, että missään olisi pohdittu - korjatkaa, jos olen väärässä - miten on
ylipäätänsä mahdollista, että aluksista yhtäkkiä - ns. yli yön - tulee liian painavia?
Ei kai tällainen mitenkään yllätyksenä voi tulla, vai onko niin, etten tosiaankaan ymmärrä mitään?

Joku on korjannut piirustuksiin pellin vahvuuden oikeaksi ja paino onkin pompsahtanut korkeaksi?

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Sven Liljeström - 08.03.2015, 13:31:02
En kuitenkaan muista, että missään olisi pohdittu - korjatkaa, jos olen väärässä - miten on
ylipäätänsä mahdollista, että aluksista yhtäkkiä - ns. yli yön - tulee liian painavia?
Ei kai tällainen mitenkään yllätyksenä voi tulla, vai onko niin, etten tosiaankaan ymmärrä mitään?

Viime vuosina tällaisia on tapahtunut montakin. Portugalissa rakennettu Atlantida paljastui liian heikoksi, sitä jouduttiin vahvistamaan, ja lopputulos oli että se on liian raskas ja ui liian syvällä, eikä pystynyt sovittuun nopeuteensa. Suunnittelijallensa tämä oli ensimmäinen autolautta koskaan. Jäi telakalle.

Singaporessa taas LD Lines Norman Leader paljastui epävakaaksi, joten piti korjata vakavuusongelma painolastilla. Näin ollen sen ylempi autokansi on kuten Berlinin ja Copenhagenin tapauksessa käytännössä vain henkilöautoille, vaikka ne rahtikanneksi oli ajateltu. Jäi telakalle, mutta on nyt liikenteessä monta vuotta myöhemmin, ei tosin alkuperäisessä liikenteessään.

Näissä taas on todettu että aluksissa on enemmänkin suunnitteluvirheitä kuin hiukan levinnyt paino. Materiaalilaskelmat ovat menneet pieleen, mutta niin ovat myös esimerkiksi sähkökaapeleiden eristäminen, sijoittaminen ja yhdessä muiden mokien kanssa lopputulos oli että ne olisi pitänyt pidentää tai keventää kuten nyt on tehty. Tässä tapauksessa asiaan vaikuttaa sekin että ne on suunniteltu hyvin pienelle syväykselle.

Vielä yksi esimerkki on Tunisia Ferriesin valtava Tanit. Sen ongelmat ovat jo Copenhagenin luokkaa. Painoa niin paljon liikaa että autokantta ei voi lastata ihan täyteen rekkoja, jopa matkustajakapasiteettia on rajoitettu. Aluksen rungon jäykkyydessä on jotakin kuulemma vikaa, koska yhäkin huonolla kelillä halkeilee ikkunoita ja hitsaussaumoja. Jne.... lisäksi on jotakin ongelmia sen vakavuuden kanssa - ja eri lähteissä on hiukan ristiriitoja siitä mikä se ongelma on ja mistä se johtuu. Joissakin teksteissä on puhuttu että alukselle ei olisi tehty kallistuskokeita laisinkaan. Rakentajana Daewoo.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.

Mikko-Oskari Koski

Eihän esimerkkiä liian painavaksi osoittautuneesta lautasta tarvitse noinkaan kaukaa hakea. Hollmingin toteuttama Suomenlinnan Liikenteen huoltolautta Ehrensvärd 1970-luvun lopussa oli rakennusvaiheessaan malliesimerkki siitä, miten hommat voidaan tehdä pieleen.
SLL teki sen virheen, että lunasti aluksen, vaikka se ei alkuperäistilauksen ehtoja täyttänytkään, joutuen sittemmin tekemään siihen isoja remontteja omaan laskuunsa -tai siis veronmaksajien. Mutta sikäli onni onnettomuudessa, että väärin suunniteltu lauttakin on jotenkuten saatu linjallaan toimimaan, ja voipa olla, että se jonain päivänä jopa maksaa kaikki siihen vuosikymmenten mittaan tehdyt investoinnit takaisinkin.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

S Liljeström

Kiitos vastauksista, en nimittäin ollenkaan ymmärtänyt, että näin voi sattua.

Ehkä vähän OT, mutta aktiivivuosinani vuosikymmeniä sitten rahtailin aluksia ns. sisään ja ulos.
Aluksen ominaisuudet esiteltiin ns. speceissä, mm. p.a. kulutus ja laatu, nopeus ns. "hyvässä säässä"
ja ehkä tärkein - lastinkantokyky, etenkin jos jollain kannella oli painorajoituksia.
Nythän puhutaan kaistametreistä ja kansien korkeuksista, mutta aikaisemmin usein kuutiojaloista, grain/bale.
Näiden oli paras olla oikein, sillä virheet alaspäin saattoivat merkittävästi vaikuttaa päivävuokraan "pro rata".


Rami Kristian Wirrankoski

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 09.03.2015, 13:48:28
Eihän esimerkkiä liian painavaksi osoittautuneesta lautasta tarvitse noinkaan kaukaa hakea. Hollmingin toteuttama Suomenlinnan Liikenteen huoltolautta Ehrensvärd 1970-luvun lopussa oli rakennusvaiheessaan malliesimerkki siitä, miten hommat voidaan tehdä pieleen.
SLL teki sen virheen, että lunasti aluksen, vaikka se ei alkuperäistilauksen ehtoja täyttänytkään, joutuen sittemmin tekemään siihen isoja remontteja omaan laskuunsa -tai siis veronmaksajien. Mutta sikäli onni onnettomuudessa, että väärin suunniteltu lauttakin on jotenkuten saatu linjallaan toimimaan, ja voipa olla, että se jonain päivänä jopa maksaa kaikki siihen vuosikymmenten mittaan tehdyt investoinnit takaisinkin.

Itse asiassa alus otettiin jo vesillelaskun jälkeen uudelleen telakalle ja jouduttiin pidentämään molemmista päistään sovitun kantavuuden saamiseksi. Kaupunki (Suomenlinnan Liikenne) tosin ei ollut syyllinen tähän fiaskoon, vaan piirustukset teettänyt merenkulkulaitos....

Tero Söderholm

#71
Vanhat suokkilaiset ristivätkin sen aikoinaan Susi-lautaksi. Kaipa se sillä nimellä edelleen ?
Laivakuviani Marinetrafficin galleriassa:
http://marinetraffic.com/ais/showallthumbs.aspx?copyright=Tero%20Soderholm

Kaikki paitsi torvisoitto on turhaa....eikä sekään  niin tärkeää ole.

Mikko-Oskari Koski

Pitkähkön viivästyksen jälkeen Berlin ja Copenhagen saatiin linjalleen vuoden 2016 aikana, B.touko- ja C.joulukuussa. Viimemainitulla kerrotaan tosin olleen teknisiä alkuvaikeuksia.
Käytännön liikenteessä alukset eivät ole yhtään edeltäjiään nopeampia, mutta varmaan Gedserin ja Rostockin väliselle reitille oli syytä jo ihan imagosyistä saada uutta tonnistoa. Vanhat prinssilautat Reetu ja Jokkehan olivat 1980-luvun alussa Isoon Beltiin rakennettuja junalauttoja, joilla oli jokunen maili takanaan jo tuohon toimeen siirtyessään vuonna -98.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950