Itämerellä ja Pohjanmerellä liikennöivien laivojen rikkipäästöjä rajoitetaan

Aloittaja Kimmo Rantanen, 07.10.2008, 16:34:39

« edellinen - seuraava »

Kimmo Rantanen

Laivojen rikkirajan kiristys puree ikävästi Kymenlaaksossa
7.10. 04:00  Kymen Sanomat

Professori Ulla Tapanisen mukaan suomalainen merielinkeino joutuu kuristuskaulanauhaan verrattuna kilpailijamaihin. Logistiikkakustannusten kasvu huolestuttaa myös Kotkan ja Haminan satamissa.

KOTKA. Laivapolttoaineen rikkirajan laskeminen Itämerellä ja Pohjanmerellä 0,1 prosenttiin vuoden 2015 alusta nostaa merkittävästi Suomesta vietävien tuotteiden ja Suomeen tuotavan raaka-aineen kuljetuskustannuksia ja aiheuttaa sitä kautta hankaluuksia suomalaiselle vientiteollisuudelle, arvioi merenkulun logistisiin järjestelmiin perehtynyt professori Ulla Tapaninen tutkimuskeskus Merikotkasta.

- Suomalainen merielinkeino joutuu huomattavaan kuristuskaulanauhaan verrattuna kilpailijamaihin. Kymenlaaksossa tämä tuntuu erittäin ikävästi, koska Kymenlaakso elää logistiikasta, Tapaninen sanoo.

Ongelma hänen mukaansa on se, tiukka rikkiraja ei koske kaikkia maailman meriä. Itämeri ja Pohjanmeri ovat Seca-erityisaluetta, jolla rikkipäästöjä rajoitetaan muita vesiä enemmän.

Tapanisen mielestä järkevämpää olisi polttoaineen rikkirajan laskeminen vähittäin ja koko maailman saaminen mukaan sopimukseen. Kysehän on ilmapäästöistä, jotka leijailevat eivätkä pysy tietyllä alueella.

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n ympäristönsuojelukomitea päättää ilmastopaketista tällä viikolla. Suomen varustamot -yhdistyksen laskelmien mukaan rikkirajan tiukentaminen voisi maksaa Suomelle yli 800 miljoonaa euroa vuodessa, kun alukset joutuisivat käyttämään nykyistä kalliimpia polttoaineita. Kansainvälisten asioiden päällikkö Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että tämä on yksi arvio. Tarkkojen summien laskeminen on hänen mukaansa vielä aika mahdotonta.

Jos kustannusten nousu on 800 miljoonaa euroa, se on Ulla Tapanisen mukaan "ihan hurja".

- Alunperin suunnitelma oli, että rikkiraja tippuisi ensiksi 1,0 prosenttiin ja sitten 0,5 prosenttiin, mutta nyt se vedetäänkin yhtäkkiä 0,1 prosenttiin.

- En vastusta ympäristöverotusta, mutta merenkulun kansainvälinen luonne tulisi ottaa huomioon näissä asioissa. Suomalaisella paperiteollisuudella on jo nyt Keski-Euroopassa ongelmia kuljetuskustannusten kanssa, Tapaninen sanoo.

Laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuutta pitää hänenkin mielestään alentaa, mutta teollisuudelle pitäisi antaa mahdollisuus sopeutua uusiin määräyksiin.

Kotkan Satama Oy:n toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan on aina huono asia, kun logistiikkakustannukset lisääntyvät. Se merkitsee Suomen kilpailukyvyn vähentämistä ja se taas vaikuttaa kuljetusmääriin.

- Kustannusten jatkuva kasvu huolestuttaa, mutta tässä vaiheessa vaiheessa on ihan mahdoton arvioida, kuinka rankkoja vaikutukset olisivat.

- Ympäristöasiat ovat tärkeitä. Laivojen rikkirajassa siirtymäaika saisi kuitenkin olla pitempi tai alentua portaissa, Naski sanoo.

Haminan Satama Oy:n toimitusjohtajan Seppo Herralan mielestä kustannusrasitteita lisäävien sopimusten pitäisi tulla kaikille samaan aikaan, ei niin, että Itämerelle aikaisemmin kuin muualle.

- Päättäjät eivät Suomessa oikein tiedä, mitä tällaiset asiat merkitsevät kuljetuselinkeinolle, Herrala arvostelee.

Merikuljetusten kustannusten nousu tuntuisi etenkin metsäteollisuudessa.

Stora Enson logistiikkapäällikkö Timo Hatva Kotkasta sanoo, että pahalta tuntuu, mutta luontoasiatkin on tärkeä pitää mielessä.

- Jokainen korotuspaine on merkittävä. Kustannuksia pitäisi pystyä rutistamaan alaspäin, että kilpailukyky säilyy.

Metsäteollisuuden kuljetuksissa ei Hatva mukaan kuitenkaan ole vaihtoehtoja: laivoilla tuotteet on kuljetettu ja tullaan kuljettamaan tulevaisuudessakin.

- Vanha sananparsi - Suomi on saari - pitää paikkansa. Niin kauan kun vientiä Eurooppaan on, laiva on ainoa oikea kuljetusvaihtoehto, hän toteaa.


Laivojen päästörajoista rapsahtamassa jopa 800 miljoonan euron lasku
Julkaistu: 6.10.2008 05:00  Helsingin Sanomat

Merenkulun tiukentuvat rikkipäästörajat ovat yllättäneet Suomen elinkeinoelämän, varustamot ja hallituksen. Rajoituksista uhkaa pahimmallaan kertyä Suomelle yli 800 miljoonan euron lisälasku.

Hanketta on Suomessa valmisteltu virkamiestasolla neljä vuotta, mutta poliitikoille sitä ei ole esitelty eikä poliittisia linjanvetoja ole tehty. Esimerkiksi pääministeri Matti Vanhanen (kesk), liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk) ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk) saivat tiedon mahdollisesta lisälaskusta viime viikolla....

Lisää aiheesta

Janne Koskinen

Vihreät SKAL:n asialla:

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110783231

"Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski ja Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen maalaavat synkän kuvan laivojen rikkidirektiivin vaikutuksista.

- Rikkidirektiivi voi johtaa hiilidioksidipäästöjen kasvuun, kun kaikki mahdollinen tavaraliikenne siirretään kumipyörille, sanoo torstaina Suomi Areenassa puhunut Myllykoski."

Taitaa käydä kuten esim. ydinvoiman suhteen eli poltetaan sitten kivihiiltä.

Ihmetyttää yhä enemmän nykyinen politiikka. Oliko Timo Soini sittenkin oikeassa eli ero EU:sta (ehkä IMO:stakin) ja omat suomalaiset direktiivit voimaan? Ja tuskin Suomi siitä boikottiin joutuu, sillä näyttää "direktiivivapaa" kiinalainen tuotantokin kelpaavan maailmalla.
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Tuomas Romu

Ei välttämättä huono muutos suomalaisille meriteollisuudelle. Wärtsilä kauppaa rikkipesureita ja Turun telakka kokeilee Viking Linen kanssa maakaasua - molemmat kovaa valuuttaa päästörajojen tiukentumisen jälkeen.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Kalle Id

Laivojen päästörajoituskeskustelussa minua henkilökohtaisesti risoo se, että tiukentuvista rajoituksista on tiedetty jo vuodesta 2008, mutta mitään ei ole tehty (pl. Vikingin ja Fjord Linen LNG-yhteensopivat uudisrakenteet). Nyt kun ollaan kolme vuotta vain istuttu käsien päällä aletaan valittamaan, ettei ole aikaa tehdä tarvittavia muutoksia ja rahdit siirtyvät kumipyörille ja pälä pälä.

En väitä, etteikö tilanne olisi ongelmallinen, mutta eikö asiaan olisi pitänyt herätä aikaisemmin ja mahdollisesti yrittää päästä johonkin rakentavaan lopputulokseen kauhukuvien maalailemisen sijaan?

Janne Koskinen

#4
Yksi näkökanta aiheeseen:

http://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2012/05/21/pahin-turpiinotto-vuosiin/

Aika kalliita "edunvalvojia" nämä S. Hassit ja P. Lehtomäet Suomelle.

Muuten oli aikanaan mielenkiintoista kun MKL liikelaitostettiin, niin jo kuopatun Finstashipin ensimmäisiä toimenpiteitä oli vaihtaa rikkipitoisempaan polttoaineeseen kustannustehokkuuden vuoksi. Sitä taustaa vasten Alaskan rahtauksen "viherpesu" näyttää hieman koomiselta.

http://petrisarvamaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106424-suomen-surkea-rikkiesitys
"Syyttömiä ihmisiä ei ole olemassakaan; ainoastaan väärinkuulusteltuja." Josif Vissarionovitš Džugašvili "Kun syyllinen tiedetään, niin rikokset on helppo keksiä." Sama

Tauno Hermola

Onko mitään näkynyt tai kuulunut, miten veli-venäläinen aikoo sopeutua tähän IMO:n päästösopimukseen, viittaa kintaalla? ;)

Kalle Id

Asiaa sivuten tämä (http://cruisebusiness.com/index.php/Products-services/the-new-sulphur-switch-system-is-less-than-5-of-the-price-for-a-scrubber-solution.html) CBR:n juttu tanskalaisen firman kehittämästä järjestelmästä, jossa poltetaan runsas- ja vähärikkistä polttoainetta sekaisin tietokoneohjatusti niin, että rikkipäästöt pysyvät aina rajojen sisässä. Järjestelmän kehittäneen firman mukaan tämän järjestelmän kustannukset ovat 5% rikkipesurin kustannuksista.

Jussi Lampinen

On se kumma kun täällä Suomessa ollaan aina noudattamassa ensimmäisenä kaikenmaailman EU ym. direktiivejä. Itämeren alusten rikki yms. päästöt on vamasti yksi ja hailee verrattuna kaukoidän päästöihin. Ja meriteollisuuden kannalta varmaan kiva jos tuo tuottaa aikanaan jotain tienistä, mutta juu maantielle vaan kuljetukset, siitähän ne päästöt vähenee.... Kannattaa muistaa kuitenkin se että merikuljetukset ovat energiatehokkain kuljetustapa.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Jussi Lampinen - 29.07.2013, 22:55:05
On se kumma kun täällä Suomessa ollaan aina noudattamassa ensimmäisenä kaikenmaailman EU ym. direktiivejä. Itämeren alusten rikki yms. päästöt on vamasti yksi ja hailee verrattuna kaukoidän päästöihin. Ja meriteollisuuden kannalta varmaan kiva jos tuo tuottaa aikanaan jotain tienistä, mutta juu maantielle vaan kuljetukset, siitähän ne päästöt vähenee.... Kannattaa muistaa kuitenkin se että merikuljetukset ovat energiatehokkain kuljetustapa.

Toisaalta kaukoidän rikkipäästöt pysyvät kaukoidässä kun taas Itämeren alueen pölläytykset satavat omiin metsiimme. Itse diggailen ihan kympillä muutoksia, jotka parantavat Itämeren tilaa, kun tuo kesämökki sattuu olemaan sen rannalla.

Vaikea kuvitella, että esimerkiksi teollisuuden raaka-ainekuljetuksia siirtyisi kumipyörille. Ainut kilpaileva liikennemuoto lienee rautatie, joka on merikuljetustakin ympäristöystävällisempi.
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Arttu Laaksonen

Lainaus käyttäjältä: Tuomas Romu - 29.07.2013, 23:29:42
Vaikea kuvitella, että esimerkiksi teollisuuden raaka-ainekuljetuksia siirtyisi kumipyörille. Ainut kilpaileva liikennemuoto lienee rautatie, joka on merikuljetustakin ympäristöystävällisempi.

Sehän se ongelma teollisuuden kannalta varmasti onkin. Vaihtoehtoja kun ei Suomesta katsoen juuri ole, niin kuljetusten kallistuessa suomalaisen teollisuuden kilpailukyky heikkenee selvästi.
.: FAQ :.

Tuomas Romu

Lainaus käyttäjältä: Arttu Laaksonen - 29.07.2013, 23:49:45
Sehän se ongelma teollisuuden kannalta varmasti onkin. Vaihtoehtoja kun ei Suomesta katsoen juuri ole, niin kuljetusten kallistuessa suomalaisen teollisuuden kilpailukyky heikkenee selvästi.

Totta tuokin. Toisaalta, missä menee raja ympäristönsuojelun ja talouskasvun tavoittelun suhteen? Kiinassa pumpataan raakaa teollisuusjätettä milloin minnekin varsin katastrofaalisin. Pitäisikö sama sallia myös Itämeren rannoilla, jotta suomalainen teollisuus voisi kilpailla kaukoidän tehtaiden kanssa?

Tiedän, ettei tilanne oli niin mustavalkoinen, mutta miksi uhrata mahdollisesti se viimeinen todellinen kilpailuvaltti, joka meillä on, eli puhdas luonto ja mahdollisuus säilyttää se sellaisena?
All information and details given in good faith but not guaranteed!

Tauno Hermola

Linkitetäänpä tähänkin (oli jo tuossa "Viking Line muuttaa kurssiaan" ketjussa) Talouselämä-lehdessä viime syksynä ollut laaja artikkeli rikkidirektiivistä, joka nyt on luettavissa 'näköispainoksena' lehden verkkosivulta: http://www.talouselama.fi/uutiset/kenen+vika++nain+syntyi+rikkidirektiivi/a2160598

Tauno Hermola

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 29.07.2013, 22:20:55
Asiaa sivuten tämä (http://cruisebusiness.com/index.php/Products-services/the-new-sulphur-switch-system-is-less-than-5-of-the-price-for-a-scrubber-solution.html) CBR:n juttu tanskalaisen firman kehittämästä järjestelmästä, jossa poltetaan runsas- ja vähärikkistä polttoainetta sekaisin tietokoneohjatusti niin, että rikkipäästöt pysyvät aina rajojen sisässä. Järjestelmän kehittäneen firman mukaan tämän järjestelmän kustannukset ovat 5% rikkipesurin kustannuksista.

Melko hullua verrata jonkun sekoitussysteemin hintaa rikkipesurin hintaan: ei sekoittelu paljon lämmitä, jos se halpa kura sisältää pari prosenttia rikkiä ja vaatimus on 0,1 % eli ilman pesuria SECA alueilla mentäisiin kuitenkin lähes pelkästään kalliilla MGO:lla. Muuallahan rajat ei edes muutu vuosikymmeneen. 

Petri Helenius

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 20.08.2013, 16:53:47
Toisaalta jos XPRSeeseen aletaan tekemään moottorimuutoksia (lähinnä siis jos vaihdetaan LNG:ksi), olisi se ensimmäinen (suomalainen) matkustaja-alus johon tuollainen muutos on tehty. Siinä tapauksessa innovaatiotukea voisi hyvinkin herua.

Viking XPRSeeseen ei ole tulossa LNG varusteita. Samoin rikkipesureita ei ole itämeren laivoihin. Tämän tiedon kertoi Viking Linen osavuosikatsauksesta lisätietoja antanut varatoimitusjohtaja, kun hänelle soitin.

Timo Selkälä

Lainaus käyttäjältä: Kalle Id - 20.08.2013, 16:53:47
Toisaalta jos XPRSeeseen aletaan tekemään moottorimuutoksia (lähinnä siis jos vaihdetaan LNG:ksi), olisi se ensimmäinen (suomalainen) matkustaja-alus johon tuollainen muutos on tehty. Siinä tapauksessa innovaatiotukea voisi hyvinkin herua.

Hetkinen - eikös innovaatiotukea yhäkin saa vain UUDISRAKENNUKSIIN? Suomella tosin on muistaakseni jokin muu tukiohjelma käynnistettävänä ympäristöystävällisyyden parantamiseksi olemassaolevaan tonnistoon, mutta sieltä rahoitusta tulee vain osaan muutostöistä. Gracen kaltaista jättitukea on sieltä turha haaveilla.
I am not a complete idiot. Some parts are missing.

06 / 2007 Liverpool Viking ja Ulysses.