Mikä on Silja Linen vastaveto Viking Gracelle?

Aloittaja Alexsander Bagelius, 23.07.2012, 21:56:49

« edellinen - seuraava »

Juhani Mehto

Lainaus käyttäjältä: Arto Papunen - 02.02.2013, 19:07:04
Oliko nyt niin että Baltic Princess käy samassa kaijassa mikä tehtiin Gracelle(kaija 6?) Ja välissä Rosellan
(kaija5?) sitten kaija(4?), jota käyttää Galaxy ja Amorella(Isabella tällä hetkellä) ja sitten sen jälkeen se kaija(3?) mitä käytettiin ennen laivanvaihtoon, joka oli alimittainen isoille aluksille?

Juurikin näin.
Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ammentaa.

<- Chios Luckin kuva Marinetrafficissa
Lisää laivakuvia täällä.

Pasi Laakso

Lainaus käyttäjältä: Arto Papunen - 02.02.2013, 19:07:04
Oliko nyt niin että Baltic Princess käy samassa kaijassa mikä tehtiin Gracelle(kaija 6?) Ja välissä Rosellan
(kaija5?) sitten kaija(4?), jota käyttää Galaxy ja Amorella(Isabella tällä hetkellä) ja sitten sen jälkeen se kaija(3?) mitä käytettiin ennen laivanvaihtoon, joka oli alimittainen isoille aluksille?

En tiedä mikä mikä oli laiturin numero, mutta BP ajoi kumminkin sataman eteläisimpään laituriin.

Edit: Juhani ehti ensin.

Toni Ohvo

Lainaus käyttäjältä: Juho Mylläri - 01.02.2013, 18:59:17
http://www.ts.fi/tstv/?id=19222337&type=recordvideo

http://www.ts.fi/tstv/?id=5906418&type=recordvideo

Europa,Serenade ja Symphony ovat saamassa videon perusteella kunnon remontin,tai ainakin Europa

Europa voi olla menestys Tallinnan -reitillään, mikäli ja kun se peruskorjataan joskus tulevaisuudessa..

Mikko-Oskari Koski

Turun Otkantin terminaali rakennettiin täysin toisentyyppiseen liikennerytmiin kuin mitä nykyiset alukset harjoittavat. Siinä kävi aamuin illoin Norrtäljen lautta, kaksi Tukholman lauttaa ja vielä Skeppsbro-laivakin. 1-ja 2-kaijat oli rakennettu yhden yhteisen lähtöportin varaan ja 3 omansa. Hämärä muistikuvani olisi, että Bore ja Svea Jarl (ja Ilmatar?) ajoivat alunperin kolmoseen, eli olivat sivussa lauttahärdellistä. Norrtäljen linjan viimeisinä aikoina Aallotar ja Svea Regina käyttivät kolmosta ja höyryt ykköstä. Fennia ja Bore I ajoivat aina kakkoseen (paitsi -80-luvun alussa aamulähdöllä kolmoseen). Ykkösen ja kakkosen laiturirakenteet purettiin ja niiden tilalle tehtiin nykyinen kakkoskaija talvikaudella -84-85 ja paketti valmistui sopivasti toukokuun alussa -85 Svean tulla -sen alkuvaiheen ongelmista Turun terminaalin ahtaus oli niitä pienimpiä, vaikka toki heti huomattiin, että laajennus oli liian varovaisesti tehty. Odotusaulaa laajennettiin kuitenkin vasta -90-luvulla, vaan en muista, oliko kyse Seren vai Europan tulosta linjalle.

Tätä olisi tietenkin turha selittää näin tarkkaan, ellei kuvioon liittyisi sellainen paradoksi, että alunperin pitkin päivää monen aluksen syöttäjäksi rakennetun terminaalin nykytoimi on oikeastaan täysin päinvastainen. Kaikki risteily- ja suurin osa reittiasiakkaistakin kun kulkee nyt yhdellä lähdöllä eli Princessan iltavuorolla.

(Mikäli tämä viesti katsotaan paremmaksi liittää tästä samasta teemasta avattuun uuteen lankaan, siitä vaan. Mutta muistutettakoon kaikille, että otsikkoon ei ikinä, missään tilanteessa kuulu pistettä!)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Janne Raiskinmäki

(Kun katselee vanhoja sanomalehtiä joissa otsikon perässä on usein piste niin siitä tulee itse asiassa jotenkin rauhoittava vaikutus. Saisi olla nykyään sama tapa :) ) 

Kalevi Lehto

#245
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 15.03.2013, 01:48:21
Fennia ja Bore I ajoivat aina kakkoseen (paitsi -80-luvun alussa aamulähdöllä kolmoseen).
Itseasiassa Fennia kyllä ajoi iltalähdöillään siinä 70-80 luvun vaihteessa nimenomaan kolmoslaituriin, eli samaan, josta aikaisemmin liikennöivät Bore ja Svea Jarl.
Laivamatkailua Suomen Turusta jo vuodesta 1964