Kapellskärin satamasta...

Aloittaja tiskaaja, 16.05.2001, 03:55:29

« edellinen - seuraava »

Jarkko Korhonen

Lainaus käyttäjältä: Aleksi Viskari - 28.10.2004, 23:00:12
oliko tällänen paikka??

http://aleksiviskari2860.fotopic.net/p6889833.html

Kun näki tuon kuvan ja tuosta kuvakulmasta niin kai se on sitten kallistuttava Kapellskärin puoleen vaikka paikka ei vastannutkaan Serenaden kannelta nähtynä yhtään niitä muistikuvia mitä omalta lapsuudelta tuolta on. Muistikuva oli sellainen että paikka ei olis noin korpikuusen kannon alla.  :P  Kiitos kumminki, ratkesipa tämäkin arvoitus.  :beer: Muuten meneekös nuo Helsingin laivat aina tuosta Kapellskärin ohitse? Ainakin joskus ennenvanhaan muistelen että noita väyliä tais olla parikin (Sandhamn ja Furusund)?
Perämies on erämies.

Miran Hamidulla

Lainaus käyttäjältä: Jarkko Korhonen - 29.10.2004, 00:25:26
Ainakin joskus ennenvanhaan muistelen että noita väyliä tais olla parikin (Sandhamn ja Furusund)?
Sandhamnia ei ole senjälkeen käytetty, kun Helsinginkin laivat alkoivat pysähtyä Maarianhaminassa. Väylien ihmeellisestä maailmasta lisää: http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?board=7;action=display;threadid=680
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

#17
Kapellskär on sijaintinsa puolesta yksi parhaista satamapaikoista koko Itämeren alueella. Se taitaa olla ainoa paikka, josta ehtii sekä Suomeen että Viroon vuorokaudessa edestakaisin ja vieläpä kohtuullisen asiallisilla satama-ajoilla. Sinne johtaa hyvä tie ja hyvät väylät ja siellä on myös laajentumisvaraa. Lisäksi sataman omistaa sama pulju, kuin Tukholmankin satamat, joten maksupolitiikankin kannalta on samantekevää, missä laivat käyvät.
Mistä sitten johtuu, ettei Kapellskär ole pystynyt korvaamaan sokkeloisten saaristoväylien ja liikennesumppujen takana sijaitsevia Tukholman sisäsatamia? Vain Finnlines "löysi" Kapellskärin etsiessään korvaajaa Östhammarin Hargshamnille, joka taisi olla liikennevirtoja ajatellen liikaa sivussa. Viime aikoina Baltian suunnasta on osoitettu kasvavaa kiinnostusta Kapellskäriä kohtaan, mutta aikanaan satamaa hallinneen Vikingin liikenne sinne on viime vuodet ollut vain Ålandsfärjanin varassa.

Kapellskär olisi aikataulullisesti paljonkin Tukholmaa järkevämpi satama lounaisesta Suomesta tai Hangosta tuleville laivoille. Ja voi olla, että seuraava uudislinja löytääkin sinne. Kapellskär voisi muodostua jopa "jonotussatamaksi", johon saapuvilla asiakkailla ei välttämättä olisi edes tietoa koska ja mikä laiva on seuraavaksi menossa, ainoastaan tieto, että yhteys on olemassa (tämä ei tietenkään koske raskasta liikennettä, joka luonnollisesti tietää ajoaikataulunsa tarkoin etukäteen).

Kapellskärin plussia ovat mielestäni
+hyvä sijainti, sopiva etäisyys vastasatamista (MHQ, Turun seutu, Hanko, Paldiski)
+tilaa mahdolliseen laajentumiseenkin, ei häiriintyvää asutusta ympärillä
+hyvät tiet

ja miinuksia
-isojen alusten tuuliherkkyys
-ei rautatietä
-ei oheispalveluja (paitsi noin puolentoista kilometrin päässä terminaalista sijaisteva STF-retkeilymaja)

Näistä miinuksista kaksi viimemainittua olisi helposti korjattavissa, jos liikennemäärät Kapellskäriin nousisivat. Mikä ei ainakaan minusta olisi minkäänasteinen yllätys.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

#18
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 10.10.2005, 15:08:58
Mistä sitten johtuu, ettei Kapellskär ole pystynyt korvaamaan sokkeloisten saaristoväylien ja liikennesumppujen takana sijaitsevia Tukholman sisäsatamia? Vain Finnlines "löysi" Kapellskärin etsiessään korvaajaa Östhammarin Hargshamnille, joka taisi olla liikennevirtoja ajatellen liikaa sivussa. Viime aikoina Baltian suunnasta on osoitettu kasvavaa kiinnostusta Kapellskäriä kohtaan, mutta aikanaan satamaa hallinneen Vikingin liikenne sinne on viime vuodet ollut vain Ålandsfärjanin varassa.
Kuten myös muilla merialueilla (esimerkiksi Etelä-Itämerellä tai Englannin kanaalissa), on Suomen ja Ruotsinkin välisessä liikenteessä tyypillistä, etteivät kaikki firmat tyydy menemään yli vain siitä mistä matka on lyhin, vaan tarjolla on erillaisia reittivaihtoehtoja asiakaiden erillaisiin tarpeisiin. Turku-Tukholma välin etunahan on lyhempi ajomatka autoilijoille sekä yövuoroilla inhimillisemmät nukkuma-ajat kuskeille. Tätä asiaahan on sivuttukin aiemmin ainakin parissa topicissa.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 10.10.2005, 15:08:58
Kapellskär olisi aikataulullisesti paljonkin Tukholmaa järkevämpi satama lounaisesta Suomesta tai Hangosta tuleville laivoille. Ja voi olla, että seuraava uudislinja löytääkin sinne. Kapellskär voisi muodostua jopa "jonotussatamaksi", johon saapuvilla asiakkailla ei välttämättä olisi edes tietoa koska ja mikä laiva on seuraavaksi menossa, ainoastaan tieto, että yhteys on olemassa (tämä ei tietenkään koske raskasta liikennettä, joka luonnollisesti tietää ajoaikataulunsa tarkoin etukäteen).
Ehkäpä nykyihminen on liian mukavuudenhaluinen tällaiseen matkustamiseen. Muutoinhan varmaankin Naantali-Kapellskär reitti olisi säilynyt Vikinginkin linjastossa aikoinaan. Ja kuten jo edellisessä kappaleessa sanottua, yövuoro on kiduttavan lyhyt.

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 10.10.2005, 15:08:58
ja miinuksia
-ei rautatietä
-ei oheispalveluja (paitsi noin puolentoista kilometrin päässä terminaalista sijaisteva STF-retkeilymaja)

Näistä miinuksista kaksi viimemainittua olisi helposti korjattavissa, jos liikennemäärät Kapellskäriin nousisivat. Mikä ei ainakaan minusta olisi minkäänasteinen yllätys.
Silloin, kun Silja vielä ajoi Norrtäljeen, kapearaiteinen Roslagsbanan ulottui Norrtäljeen asti, toimien lauttayhteyden jatkona Tukholmaan. Nykyään kyseisen radan Norrtäljen osuus on lakkautettu, ja se loppuu jo kauan ennen Norrtäljeä Kårstaan. Jos Norrtäljeen itsessäänkään ei ole enää raideyhteyttä, niin vaikea kuvitella, että Kapellskärin lisääntynyt liikennekään muutaisi tätä tilannetta mihinkään. Suomen ja Ruotsin välinen junalauttaliikennekään tuskin on niin runsasta, että se saisi aikaan tuon kokoluokan raideinvestointeja.

Miinukseksi voisi lukea myös sen, että vaikka laajennustilaa satamasta kyllä löytyy, niin laituripaikat ovat nykyiselläänkin jo loppumassa, minkä voi päätellä Baltic Scandinavian Lines saamista huonoista satama-ajoistakin.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

#19
Toisaalta jos ajatellaan rahdin rinnalle yläkansille paketoitua risteilybrändiä, ei näiden kannalta oikeastaan ole mitään väliä sillä, mihin alus menee vai meneekö ylipäätään mihinkään. Silja Europahan tätä mallia Turusta lähtevillä risteilyillään jo toteuttaa ja talvella sitä sijaistava (autokanneton) Opera tuskin ajaisi edes Kapellskäriin asti, ellei tax-freen takia olisi ihan pakko...
Naantalin ja Kapellskärin välinen linja olisi ollut elinkelpoinen hieman paremmin päivitettynä. Athena ja Isabellahan oli alunperin tarkoitettu tälle linjalle, kuten muistammekin. Ongelmaksi reitillä nousi kuitenkin se, että sitä operoitiin paitsi Turunlinjaan verrattuna kehnolaatuisella tonnistolla, myös aikatauluilla, jotka eivät oikeastaan mitenkään poikenneet naapurin "helpommasta" palvelusta. Rahti olisi vetänyt kyllä, mutta matkustajakansilla oli tarpeettoman paljon tyhjää tilaa -mikä ei ole ihme, kun ajatellaan, mitkä alukset reitillä olivat ja mitä löytyi naapurista...

FinnLinkille Kapellskärin linja on ymmärtääkseni varsinainen kultakaivos. Se olisi sitä varmasti myös Vikingille ja Siljalle, varmaan nykyistä aika paljon isommalti Tallinkillekin, mutta vain oikein tuotteistettuna. Kapellskär on myös hyvä varasatama siltä varalta, että TKU-STO-liikenne tavalla tai toisella häiriintyy esim.sään tai teknisten ongelmien takia. Tai jos nopeusrajoituksia saaristoväylillä sittenkin kiristetään. Tai jos... ::)

Tässä vähän lainauksia Naantali-Kapellskär-linjan punaisten lauttojen liikenteen lopunaikoihin liittyvistä asioista:
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 05.08.2002, 13:30:34
Myös Naantalin ja Turun linjojen yhtenlaskettu matkustajakapasiteetti oli liian iso, osittain juuri siksi Nordbanken veti Diana II:n pois liikenteestä syksyllä -92, mikä tosin oli Viking Line-markkinointiyhtiön imagon kannalta pelkästään parantava teko. Isabellan NLI-STO-linja meni talvikauden -89-90 ja kesät -89-92 ilmeisesi jotakuinkin nollatuloksella. Bellaa ei koskaan oltu vakavasti siirtämässä alkuperäiseen toimeensa Rosellan korvaajaksi, sillä Kapellskärin satamaa tuolloin hallinnut Roslagshamnar ab ei katsonut aiheelliseksi kunnostaa satamaa uuden lautan tarpeita vastaaviksi. Samasta syystähän Athenakin oli sijoitettu risteilyliikenteeseen eikä Diana II:n korvaajaksi, mihin toimeen se alunperin oli tilattu.

Yksi olennainen tekijä vuoden -93 "uudelleenjärjestelyille" oli myös Norrtäljen kunnan pääosin omistama satamayhtiö Roslagshamnar ab. Markkinointiyhtiö Viking Line oli jo vuonna -87 ilmoittanut uusien alusten tulevan Kapellskärin liikenteeseen kahta vuotta myöhemmin ja olettanut, että satama kunnostettaisiin uudisrakennusten vaatimuksia vastaavaksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kapellskär on saatettu nykyiseen kuntoonsa vasta -90-luvun puolenvälin jälkeen, sataman siirryttyä Stockholms hamnar ab:n omistukseen.
Miksi Kapellskäriä ei haluttu kunnostaa, on jäänyt minulle hämäräksi. Satamahan on sekä ympäristöpoliittisesti että myös liikenneratkaisuiltaan erinomaisessa paikassa ja kestää kasvupaineita.

Myrstenit saivat Kapellskär-dilemmassa aikalisän muuttamalla Athenan Apollo III:n korvaajaksi, Eklundit puolestaan sijoittivat Isabellan Naantalin ja Tukholman välille lähinnä osoittaakseen naantalilaisille, etteivät nämä olleet sinänsä mainiota terminaaliaan muuntaneet megalauttojen vaatimuksia vastaavaksi suotta. Mutta kun alkoikin näyttää siltä, ettei Kapellskäriä korjata ja että liikenne voi siitä huolimatta vanhoilla aluksilla jatkua entiseen tapaan, oltiinkin ongelmissa: Mistä löytää markkinavaltti selkeästi heikkotasoisemmalla tonnistolla (Rosellakin oli noihin aikoihin aika kamalassa kunnossa, DII:sta puhumattakaan...) operoitavalle kolmen pikkusataman väliselle linjalle? Eipä sitä sitten löydettykään...

Eklundien kannalta oli tietysti lievä imago-ongelma vaihtaa vanha Rosella, uusittunakin, matkustajien suosikiksi nousseen Kalypson tilalle, mutta asiakkaiden enemmistö toki ymmärsi tilanteen. Varsinaisia ongelmiahan ilmeni seuraavana kesänä, kun tonnisto ei riittänytkään -siitäkään huolimatta, että "sininen viikinki" ja "-70-luvun haamu" Jupiter helpotti osaltaan suman purkamista, vaikkakaan ei ollut jo tuntuvasti laadukkaampaan kyytiin tottuneiden matkustajien mieleen.

"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Lasse Mäkinen

Tuli tästä mieleen yks juttu mitä joku viisas voisi valaista. Mistä mahtaa johtua, että huonojen sääolosuhteiden vallitessa Silja Europa on monesti purjehtinut Kapellskärin sijasta Värttanille? Näissä tapauksissahan on sitten tultu turkuun myöhässä n. 10-20 minuuttia.
Tuuleekos siellä sitten niinpaljon enemmän vai mistä mahtaa johtua moinen?
Tämä kysymys tuli lähinnä mieleen M-O:n kommentista "Kapellskär on myös hyvä varasatama siltä varalta, että TKU-STO-liikenne tavalla tai toisella häiriintyy esim.sään tai teknisten ongelmien takia."

Joni Huopana

Vastaus löytyy aiemmasta viestistä:

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 10.10.2005, 15:08:58
ja miinuksia
-isojen alusten tuuliherkkyys

Kapellskär on hieman suojaton paikka, ja lännenpuoleinen tuulihan työntää laivaa laiturista pois päin.

Globab

Lainaus käyttäjältä: Joni Huopana - 11.10.2005, 11:24:29
Vastaus löytyy aiemmasta viestistä:

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 10.10.2005, 15:08:58
ja miinuksia
-isojen alusten tuuliherkkyys

Kapellskär on hieman suojaton paikka, ja lännenpuoleinen tuulihan työntää laivaa laiturista pois päin.
    En nyt ole ihan varma, mutta ymmärtääkseni nimenomaan isompi onglema on se, että tuuli työntää usein laivaa liian kovaa laituriin päin joka vaikeuttaa satamaan tuloa (ja lisää laivan kolhimisen riskiä) eikä niinkään se, että tuuli työntäisi laivaa poispäin laiturista. Joku kertokoot lisää... ::)
  Ja Europassahan on tunnetusti suuri "tuuli-pinta-ala". ::)

Miran Hamidulla

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 10.10.2005, 17:04:24
Naantalin ja Kapellskärin välinen linja olisi ollut elinkelpoinen hieman paremmin päivitettynä. Athena ja Isabellahan oli alunperin tarkoitettu tälle linjalle, kuten muistammekin. Ongelmaksi reitillä nousi kuitenkin se, että sitä operoitiin paitsi Turunlinjaan verrattuna kehnolaatuisella tonnistolla, myös aikatauluilla, jotka eivät oikeastaan mitenkään poikenneet naapurin "helpommasta" palvelusta. Rahti olisi vetänyt kyllä, mutta matkustajakansilla oli tarpeettoman paljon tyhjää tilaa -mikä ei ole ihme, kun ajatellaan, mitkä alukset reitillä olivat ja mitä löytyi naapurista...
Niin, Naantali-Kapellskär linjan vaiheet Sliten ja SF:n vielä ollessa olemassa ovat kyllä tiedossani enkä usko, että edes tasokkaampi kalusto olisi linjaa pelastanut. Kommenttini viittasi kuitenkin enemmänkin aikaan jälkeen Sliten konkurssin, ja siihen kuinka linja hiipui pelkäksi Vikingin kesälinjaksi. Ålandsfärjanilla ajettu Naantali-Maarianhamina-Kapellskär rahtivuorokokeilu taisi loppua heti alkuunsa. Rahdillehan oli kyllä kysyntää, ja monet Vikingin entiset Naantali-Kapellskär rahtiasiakkaat varmasti käyttänevät nykyään FinnLinkiä.

En silti usko, että Kapellskäristä tulee mikään vaihtoehto kaikille. Esimerkiksi Ruotsin ja Saksan välillä Trelleborg-Sassnitz on lyhin väli, mutta silti enin osa liikenteestä kulkee parempien yhteyksien päähän vievillä, mutta pidemmillä Travemünden ja Rostockin linjoilla. Varmasti myös Ruotsinliikenteessäkin osataan jatkossa arvostaa myös suoraan ihmisten ilmoille vievää yhteyttä eikä vain pelkkää lyhintä mahdollista ylitystä, ja Turusta Tukholmaan asti vieville yhteyksille riittää kysyntää myös jatkossa niin rahdin kuin matkustajien keskuudessa.
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Mikko-Oskari Koski

Ei tietenkään mikään satama voi olla ainoa absoluuttinen vaihtoehto kaikille, mutta Kapellskärissä on paljon voimavaroja, joiden hyödyntämiseen esim.polttoaineen huomattava hinnannousu antaisi monelle varustamolle (ennenkaikkea Vikingille ja Tallinkille) huomattavaa lisämotivaatiota. Suoraan sanottuna ei olisi minkäänasteinen yllätys, jos joku Tallinkin tilaamista superfastereista tulisikin Kapellskärin liikenteeseen. Paldiskin lisäksihän sellaisella aluksella ehtisi vuorokauden puitteissa käydä Hangossakin... Tallinkin nykyviritelmät Kapellskäriin ovat vähäisyydessään aika onnettomia kun huomioidaan, että rahti kuitenkin kulkisi tällaista pikareittiä mieluummin kuin risteilijäpainotteista TLL-STO-reittiä. Varsinkin autokansikapasiteetiltään kovin pienen Vana Tallinnin sijoittaminen tähän liikenteeseen on vähintäänkin outo ratkaisu.
Kapellskärissä on nykyään varattu Vironliikenteelle vain yksi laituri eli se, mikä sijaitsee lähinnä terminaalia ja mihin mm.Vikingin -80-luvun lautat aikanaan ajoivat. Passikontrollin ja EU:n Schengen-rajasäädösten mukaiset aitaukset ovat Ålandsfärjanille ajavien autojen jonotuskaistojen eteläpuolella. Näin ollen Tallinkin ja BSL:n alusten on käytävä Kapellskärissä eri aikaan.

Turun ja Tukholman välillä on nykyään ongelmia aikataulusäätelyissä. Jos käyntiajan halutaan edes toisessa satamassa olevan mukava, se on toisessa vähintäänkin infernaalinen. Tietysti risteilybrändin ja ohjelmistosuunnittelun, miksei henkilökunnan asennoitumisenkin, kannalta on parempi, etteivät suomalaiset ja ruotsalaiset kännääjät sekoitu saman laivan pokaan, mutta matkustavaisten (niitäkin on yhä!) kannalta 06.30 ei ole inhimillinen saapumis- eikä 07.45 lähtöaika.
Aikanaan Kapellskär palveli nimenomaan automatkustajia ja vaikka sellaisten suhteellinen määrä kokonaistarjontaan nähden onkin nykyään vähäisempi, ei paljon kulkevilla varmaan olisi mitään sitäkään vastaan, että tuollainenkin vuoro olisi olemassa. Aamuvarhaisen ja iltalähdön lisäksi Kapellskäristä Suomeen kulkevalla reitillä olisi mahdollisuus myös päivälähtöihin. FinnLink on jo osoittanut, että kysyntää löytyy ja jos heidän tonnistoonsa tulee neljäs täydentäjä, ovat Viking ja Silja (tai kuka tuolla nimellä operoivan yrityksen takana ikinä sitten onkaan) kyllä aika pahasti kyydistä pudonneita.

Edellämainituista varasatamakuvioista sen verran, että TKU-STO ei nykyisellään juuri myöhästymisiä kestä. Päivävuorolla tosin saadaan tunti voittoa ajamalla MHQ:n sijasta Långnäsiin, mutta jos viive on isompi, kannattaa aluksen seuraava Ruotsinpuoleinen kääntö tehdä Kapellskärissä.

Lainaus käyttäjältä: Miran Hamidulla - 11.10.2005, 16:11:03
Niin, Naantali-Kapellskär linjan vaiheet Sliten ja SF:n vielä ollessa olemassa ovat kyllä tiedossani
Minunkin tiedossani oli, ettei sinulla tässä kohden tiedonvajausta esiintyne, mutta luotin ja toivoin, että tekstiä lukisi joku muukin... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Kalle Id

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 12.10.2005, 13:51:14
Edellämainituista varasatamakuvioista sen verran, että TKU-STO ei nykyisellään juuri myöhästymisiä kestä. Päivävuorolla tosin saadaan tunti voittoa ajamalla MHQ:n sijasta Långnäsiin, mutta jos viive on isompi, kannattaa aluksen seuraava Ruotsinpuoleinen kääntö tehdä Kapellskärissä.
Kysymyksenä, olisiko ajansäästö minkään arvoinen jos molempiin suuntiin matkattaessa pysähdyttäisiin Långnäsissä? Oletettavasti Ahvenaanmaan pysähdys on Turun(kin) reitillä se kaikkein turhin rahdin ja matkustajien kannalta, joten siltä kannalta lie sama pysähdytäänkö MHQ:ssa tai Långnäsissä.

(Juu, tämä ei aivan suoranaisesti Kappelskäriin liity).

Teemu Uusi-Esko

Kapellskärin hyviä puolia onkin tullut rutkasti esille.  Toisaalta Kapellskärin sijainti on omalla tavallaan miinus, sillä ylivoimainen enemmistö sen kautta kulkevasta liikenteestä suuntaa lounaaseen ja länteen E4, E18 ja E20-teitä.  Ellei käytä oikopolkuja (jotka ovat joskus, hmm, mielenkiintoisia, kokeilkaa vaikka joskus 77 Arlandaan ja siitä Sigtunan kautta Bålstaan -> E18...) joutuu aina ajamaan Tukholman kautta.  Silloin kuluu runsas tunti arvokasta ajoaikaa (meillä, joilla se on rajattu), ennenkuin matka alkaa varsinaisesti edistyä.  Lisäksi riesana ovat esim. Finnlinkin aamulla saapuvalla vuorolla tullessa se, että ellei ihan ensimmäisten joukossa pääse latomaan kekäleitä pesään, juuttuu Tukholman aamuruuhkaan.  Se, että tie, ja etenkin Norrtälje-K-skär-pätkä, on tappavan tylsä (maailman pisimmät 20km...) on vähemmän tärkeää.  Kaivattaisiin, ei kehätietä, vaan Tukholman kokonaan ohittavaa väylää. 

Onhan se hyvä, että saadaan runsaasti lähtöjä eri vuorokaudenaikoihin, mutta Klo 17 Naantalista lähtevä Finnlinkin vuoro on rankka, sillä niiden tunnetusti lyhyeksi jäävien unien päälle kun pitäisi lähteä runnomaan halki Ruotsin juuri niinä tunteina, kun uni parhaiten maistuisi.  Nyt ne sitten vielä aikovat tuoda neljännen laivan välille, että saadaan tuollainen iltapäivälähtö myös Kapellskärin päästä.

Eipä silti, näyttää sitä rahtia "keppisaaresta" Siljallekin riittävän, tässä olen parina iltana odotellut Europalta traileria ja katsellut siinä laivasta purkautuvaa rahdin määrää.  Melko lailla täyttä on ollut.  Sikäli olisi kyllä toivottavaa, että Silja jollain tavalla (nii-i, ne ropaxit) saisi vastattua Finnlinkin haasteeseen, että Siljan ylitysajat ovat hiukan inhimillisemmät.  Jos viikon aikana joutuu neljä kertaa menemään linkillä yli, sitä on lauantaina kotiin päästyään erittäin tattisjamoro...


-Teemu-
-Teemu-

Mikko-Oskari Koski

Niin, varmaanhan Nynäshamn olisikin Tukholman tuntumassa olevista satamista se rahdille kaikkein sopivin, mutta sieltä ei ehdi vuorokaudessa ajaa edestakaista matkaa muualle kuin Hankoon (ainakaan Ahvenanmaan kautta). Eri asia lienee, jos rahdin ehdoilla kulkeva superfastin tyyppinen alus tulisi mainitulle reitille (Tallinkin italo..?). Se nimittäin saattaisi olla aika huima kisaaja jopa FinnLinkille. Tietyin aika huomattavin edellytyksin tietysti.
Kapellskär ja Nynäs eivät missään tapauksessa kykene syrjäyttämään Tukholmaa sellaisten alusten satamana, joissa matkustajien enemmistö on joko lähdössä Tukholmasta risteilylle tai menossa sinne käymään. Tällaisilla asiakkaillakin saattaa löytyä taloudellisia intressejä ja potentiaalia maksaa saariston läpi pujottelemisesta seuraavia ulkosatamia korkeampia väylämaksuja (täysin realistinen tulevaisuudenkuva maassa, jonka hallituksen luottamus riippuu ympäristöpuolueen mielistelystä ja jossa eroosiovauriot väylän varressa ovat monin paikoin huomattavat) tai kohonneita polttoainekustannuksia.
TKU-STO-pikalinjan tulevaisuudennäkymiin ratkaisevimmin vaikuttava tekijä lienee se, sallitaanko ko.reitin aluksille jatkossakin Ljusterön lossin ja Furusundin eteläpuolisen aukon välillä muita korkeampi nopeus. Jos ei, voi reitti vielä pelastua kaikki vuorot Långnäsin kautta ajamalla. Mutta jos satama-ajat vielä nykyisestäänkin tiukkenevat, voi olla, ettei vuorokauden edestakaiseen reissuun tällä reitillä enää jatkossa ole mahdollisuuksia ja silloin voi koittaa Kapellskärin hetki.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

#28
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari_Koski - 14.10.2005, 16:29:52
Tällaisilla asiakkaillakin saattaa löytyä taloudellisia intressejä ja potentiaalia maksaa saariston läpi pujottelemisesta seuraavia ulkosatamia korkeampia väylämaksuja (täysin realistinen tulevaisuudenkuva maassa, jonka hallituksen luottamus riippuu ympäristöpuolueen mielistelystä ja jossa eroosiovauriot väylän varressa ovat monin paikoin huomattavat) tai kohonneita polttoainekustannuksia.
Sinäänsä mielenkiintoinen tämä teoriasi, että polttoaineen kallistuminen lyhentää meriyhteyttä. Silloinhan maayhteyttä joudutaan pidentämään. Tulevaisuudessa myös asiakkaat eli liikennöitsivät saattavat katsoa sitä miten omat polttoainekulut saadaan minimiin.

En kyllä ole tarkemmin Ruotsin politiikkaa seurannut, mutta mitä olen lehdistä lukenut, niin seuraavissa vaaleissa valtaan saattaa pitkästä aikaa päästä porvarihallitus, jonka intresseissä ei välttämättä ole ympäristöpuolueen mielistely...
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar

Teemu Uusi-Esko

Lainaus käyttäjältä: Teemu Uusi-Esko - 13.10.2005, 04:23:59
  Kaivattaisiin, ei kehätietä, vaan Tukholman kokonaan ohittavaa väylää. 


...ja vain pari päivää myöhemmin tuollaisen tieyhteyden tarpeellisuus havaitaan konkreettisesti.  Lodbrokin ajettua Essingeledenin siltaan, Tukholman liikenne on vähän enemmän kuin sekaisin.


-Teemu-
-Teemu-