Valtion ostama yhteysalusliikenne Turun saaristossa

Aloittaja Miran Hamidulla, 01.04.2001, 00:56:15

« edellinen - seuraava »

Mika Peltonen

Päivän Turun Sanomissa juttu ms Eivorista


Uusi yhteysalus liikenteeseen vapun jälkeen
Atlantille rakennettu Eivor vie ihmiset ja tavarat Utöhön

JOUKO VÄHÄ-KOSKELA

Toimitusjohtaja Stefan Jensen tarjoaa m/s Eivorin messin pakastimesta islantilaista jäätelöä. Automaatista saisi islantilaista kahvia. Laivassa on miljoona opaste-, käyttö- ja varoituskylttiä, kaikki islanniksi.

Saaristomeren uuden yhteysaluksen alkuperästä ei voi erehtyä. Viime sunnuntaina Turkuun saapunut Eivor, ent. Baldur, on Islannin valtion rakennuttama 39-metrinen roro-laiva. 15 vuotta se kuljetti ihmisiä ja tavaraa Islannin luoteisrannikolla, kunnes korvattiin isommalla.

Baldur päätyi välittäjän myyntilistalle, josta Jensenin Rosita Oy poimi sen osallistuessaan merenkulkupiirin tarjouskilpailuun Saaristomeren yhteysalusreiteistä. Rosita voitti Pärnäinen-Utö -linjan viideksi seuraavaksi vuodeksi. Aspön korvaava Eivor asettuu liikenteeseen 3. toukokuuta.

Jensenin viisihenkiseltä porukalta kului kahdeksan päivää ajaa laiva Turkuun. Matkan ruokatarpeet ja ylikin tulivat kaupassa mukana.

- Laivakaupoissa on tavallista, että jättävä miehistö haalii mukaansa kaiken irtoavan. Minä ilmoitin ostajalle, että laivalta ei viedä sitten mitään.

Baldur-Eivor lähti Suomeen lähes lennosta. Se oli tehnyt viimeisen aikataulun mukaisen matkansa Islannissa lipunvaihtoa edeltävänä päivänä. Ja Jensenin vaatimusta noudatettiin pilkulleen.

- Täällä on nyt sälää vanhan miehistön cd-levyistä sikäläisiin pornolehtiin, uusi omistaja hymähtää.


Islantilaislehti teki aprillijutun lähdöstä

Laivan lähtökään ei ollut tavanomaisimmasta päästä. Saarivaltion suurin sanomalehti julkaisi aprillijutun, jonka mukaan nopeimmat pääsevät Eivorin mukana Suomeen. Laituri oli piukassa ylimääräisiä saattajia.

Uudessa kotimaassa Eivorilla on heti arki edessä. Alus on suomalaiseksi yhteysalukseksi nuori ja hyvin varustettu, mutta vaatii tavanomaista laittoa.

- Hydraulinosturi on erinomainen, mutta sen puomin paikkaa pitää muuttaa. Ulkokannelle tulee uusi pelastusvene ja sille taavetti. Ja sitten vedetään kauttaaltaan uusi maali päälle, Jensen luettelee.

Telakointia alus ei tarvitse katsastuksen yhteydessä, koska sen luokitus on voimassa.

Jensen hämmästelee vieläkin aluksen järeää valtamerivarustelua. Yhtä monipuolista tuskin on yhdessäkään saman kokoluokan suomalaisaluksessa. Stefan Jensen ei keksi mitään luonnonolosuhdetta, joka estäisi laivan liikennöinnin uudella reitillään.

- Tämä on kuuma laiva, Jensen sanoo ja viittaa järeisiin lämpöpattereihin. Islannissa meriveden lämpötila ei kohoa koskaan yli kuuden asteen. Talvella se on miinus neljä.


Autokannelle kylmätiloja

Aluksessa on läpiajettava autokansi, johon mahtuu parikymmentä henkilöautoa tai pari rekkaa. Saaristomeren tarpeisiin tilaa on liikaa, joten osa siitä muutetaan kylmätiloiksi kauppojen tarpeisiin.

Hyttejäkin autokannelle mahtuisi, mutta Rosita ei pidä majoittamista tehtävänään.

- Eivor kuljettaa ihmisiä ja heidän tavaroitaan. Majoittamisen pitäisi tapahtua saarilla. Siitä saisi joku elantonsakin etenkin Utössä, jossa on valmis infrastruktuuri.

Jensen uskoo, että merenkulkupiirin kanssa neuvoteltu aikataulutus vastaa Utön reitillä vakituisten asukkaiden ja matkailijoiden toiveisiin. Laiva liikkuu joka päivä ja aikataulu tekee mahdolliseksi päiväretket esimerkiksi Jurmoon tai Utöhön.

Julkaistu 13.4.2006 4:06:39


Mikko-Oskari Koski

Käväisinpä katsomassa purkkia Aurajoen suulla minäkin ja ensivaikutelma oli sangen myönteinen. Molemmat kipparit kehuivat kilvan aluksensa ominaisuuksia ja harmittelivat lähinnä sitä, ettei Saaristomerellä ole koskaan sellaisia olosuhteita, joissa ajamiseen alus aiemmassa elämässään on tottunut.
Epäilyksiini rantautumisista Eivorin ratkaisu on tuossa TS:n jutussakin mainittu raana, joka sijaitsee korsteenien edessä. Autokannen katon saa tuolta kohtaa auki, joten rahtia välisaariin vietäessä ei kumpaakaan päätyporttia tarvitse avata. Matkustajien maihinnousulankut voidaan virittää sekä autokannen tasalle että ylemmän kannen exiteihin. Huomiotavaa on myös, ettei yläkannen matkustamo ole yhtenäinen, vaan lähinnä tielauttojen sivustoilta tutunoloinen, kaksi pitkulaista boksia laidoilla. Sisustus on aika askeettinen.
Ei maar, pitänee piakkoinkin mennä tämän paatin kanssa merellekin.. 8)

Eivor tulee palvelemaan lähinnä tavarantoimittajana myös Berghamnia, jossa Strandbolla on uusia viritelmiä (joihin heidän taannoinen Franz Höijer-kauppansa mitä ilmeisimmin liittyy).
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Miran Hamidulla

Tämä saaristoliikenteen uutuus tuli pikaisesti vilkaistua ulkopuolelta käsin eilisen Turun vierailuni yhteydessä...

http://www.mir.1g.fi/Eivor.jpg
Laivakuviani + muita kuvia

19.10 Stena Europe, 24.10 Stena Adventurer, 24.10 Ulysses, 26.10 Stena Superfast VII, 26.10 European Causeway, 27.10 Stena Mersey, 28.10 Superstar


Petri Lahti

#79
Tämänpäivisessä Turun Sanomissa on yleisönosastokirjoitus Eivorin mahdollisesta epäkäytännöllisyydestä Pärnäinen-Utö -reitillä:

Linkki

/Petri

Linkkiä lyhennetty

Mikko-Oskari Koski

#80
Tulipa tässä lauantaina avattua kesäkausi Saariston Rengastiellä. Ei todellakaan mistään hirvittävästä yleisöryntäyksestä ole kysymys, sillä Antonian 17.30 lähdöllä Dalenista olimme minä ja kaverini sekä VW Golf viikonlopun ensimmäiset asiakkaat...
Aluksia ei todellakaan voi syyttää liiallisesta yhteistyöstä tai tiedonkulun täsmällisyydestä. Kun ajoimme 16.30 Auroralle Kustavissa ja kysyin täkkäriltä, kulkeeko Antonia, kuten aikataulu sen väittää kulkevan (en tietenkään tätä tosissani epäillyt, mutta varmistuksestakaan harvemmin haittaa lienee), ei täkkäri tiennyt. Kun sitten noin tuntia myöhemmin kerroin tästä Antonian kipparille, tämä ei ihmetellyt... ::)
Auroran matkustajakapasiteettiä on pudotettu 247:ään, tietääkö joku, miksi? Vai onko ainoana tavoitteena vain osoittaa, etteivät kaikki iniöläiset enää mahdukaan aluksen kyytiin kerralla (viimeisin tieto kunnan asukasmäärästä on 250)? Käytännön tasolla Aurora tarjoaa huiman ylikapasiteetin, mutta hyvä lauttahan se on -ja kun kerran on siirrytty tähän tietä pitkin kunnan läpikulkemiseen verrattuna aikaan, jolloin Jurmo II ja Klara kiertelivät laiturilta laiturille, niin täyttäähän se tarkoituksensa. Aiheellisempi kysymys voisi olla, tarvitsevatko Själön, Nåtön, Åselholmin, Kvarnholmin ja Kolkon asukkaat tosiaan yhteysaluksekseen niinkään massiivista menijää, kuin Jurmo II:a, mainitulla vuorolla siihen nimittäin vaihtoi Kannvikissa Auroralta yksi auto ja kaksi matkustajaa...

Taannoinen Dalenin maanomistajan riitautusjuttu on nyt loppuunkäsitelty. Hän oli vetänyt jutun pois oikeuskäsittelystä saatuaan kertakorvauksena jonkin ilmeisen kohtalaisen summan -ja ilmeisesti myös jonkinlaisen lupauksen siitä, etteivät turistit käy kuseskelemassa hänen mailleen. Tästä kuvasta saa aika hyvän kokonaiskäsityksen ko.paikasta:
http://veps.fma.fi/dav_portal/portal/fma_fi/Laiturirekisteri/lri_kuvatilmasta/dalen.jpg (jos linkki ei toimi suoraan, mene sinne sivun www.fma.fi kautta). Yksityinen maa-alue alkaa aivan tien reunasta ja nyt siihen on pystytetty aita; venevalkamaan ei siis ulkopuolisilla ole mitään asiaa. Punaisen aittarakennuksen vieressä on kuitenkin MKL:n ylläpitämä odotusmökki, joka puolestaan on yleisen tien puolella. Autojen kuuluu odottaa tien varressa, kuten Keistiön lossille menevienkin autojen, joten ei ihme, jos joskus jonkun pinna pääsee palamaan. Erillistä odotuskaistaa ei ole eikä tule. ::)

Antonia on aluksena aika askeettinen, eikä vaikutelmaa varmaan hirvittävästi paranna sekään, että sen remontti on vielä kesken. Puolet autokannesta oli maalauksen alla ja pieni kahvilakonttikin vielä varusteluvaiheessa. Autokannen tasalla Antoniassa ei ole mitään matkustajille avoimia sisätiloja, sillä Merituulessa vaikuttava matkustamokin on täällä täynnä kaikenlaista rojua. En huomannut, että olisi ollut edes vessaa -todennäköisesti sellainen kyllä on, mutta maalihommien takia kyltti oli otettu pois. Emme kuitenkaan joutuneet kokemaan epäystävällista kohtelua aluksen henkilöstön taholta, vaikka tulimmekin ilmeisen pahasti häiritsemään heidän intensiivistä aluskunnostustyötään -tästä heille täydet pisteet.
Mitä tulee tämän foorumin saaristolauttoja koskevaan ikuiseen suosikkiteemaan, on Antonialla vielä vaiheessa rakennustyöt, mitä tulee paikkaan, jossa otetaan suihin...kahvia ja pullaa. Aluksen "keula" on kohti Iniötä ja tällä oletuksella sb-sivustan keulaksi määräytyvälle puolelle on nostettu tavanomaisen oloinen kontti, johon mahtuu tarjoomo ja pari pöytää. Lisäksi kontin katolle on viety pari penkkiä näköalapaikoiksi ja sinne johtavien portaiden alle on tarkoitus sijoittaa kolmas kahvilan pöytä. Vaikuttaa aika oudolta, että tätä viritelmää ensinnäkään kutsutaan "näköalakahvilaksi" (OK, onhan sen merenpuoleisessa seinässä pari pientä ikkunaa) ja että tämän tarjoilu- ja muun asiakaspalvelukapasiteetiin oletetaan riittävän silloinkin, kun aluksessa on toistasataa matkustajaa. Jos pakettia verrataan Auroran legendaariseen "Merihetkeen", lienee eroja aika runsaasti. Vaikka eihän sitä toisaalta koskaan tiedä.. 8)

Mossala on hyvä satama, jossa ilmeisesti on aika mukavasti palveluitakin, mutta sinne Houtskärin kirkonkylän vaiheilta johtava tie aika onneton. Ruuhkia se ei oikeastaan kestä, joten Saariston Rengastien ajamiseen kannattaa vakavissaan miettiä jotain muuta vaihtoehtoa. Ajatus Turun ja Mossalan välisestä, ensisijaisesti matkustajia palvelevasta (ja tietysti EU-rahoitteisesta) laivalinjasta kävi mielessä, kuin myös vanha kunnon Klara, jota näillä vesillä sillä ensimmäisen matkansa tehnyt ei voi unohtaa... 8)
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mika Peltonen

Eiköhän Auroran kapasiteetti ole ollut kokoajan 247matkustajaa + 3 miehistön jäsentä = 250henk.
Tai näin ainakin oli vuonna -98 siinä työskennellessäni.

Mikko-Oskari Koski

Edelle linkitetty Anneli Honkasen mielipidekirjoitus on julkaistu myös Åbo Underliga Berättelserissä to 11.5. (TS:n versio oli vähän stilisoitu, muttei mitenkään ratkaisevasti) ja sekä sitä tukeva utöläisen Susanna Sjömanin kommentti sekä Eivor Jensenin vastaus kaksi päivää myöhemmin. Mielenkiintoiseksi debatin tekee meidän kannaltamme se, että siinä käsitellään aika runsaasti samoja asioita, joiden perusteella täälläkin on epäilty Eivorin toimivuutta kyseisellä linjalla. Toisaalta Jensenin vastaus muistutti faktoista kymmenen vuoden takaa: Silloinhan saarelaiset olivat harmissaan Aspön suuresta koosta ja mielestään heikosta rahdinkuljetuskyvystä -joka tosin oli suunnilleen vastaava, kuin Harunissa. Honkasen väite Eivorin hissittömyydestä ei pidä paikaansa, vaikka hissi näyttää tavarankuljettimelta, se on myös matkustajien käytössä. Alukseen on Eivor Jensenin mukaan odotettavissa vielä uusi lastausramppi, joten sen päätyportteja ei tarvitse käyttää muualla, kuin Pärnäsissä.

ÅU:n toimittaja oli ollut mukana myös Eivorin ensimmäisellä keikalla, johon oli kuulunut alusesittely Utön laiturissa saarelaisille. Tästä seurannut myöhästyminen oli ollut sikäli kohtalokas, että aluksen ainoa matkustaja oli myöhästynyt bussista. Rivien välistä oli luettavissa, että matkustaja oli sitten päätynyt joko toimittajan tai Jensenien autoon... 8)

Yhdellä merkittävällä tavalla Eivor on heikennys linjalla -se ei tarjoa hyttipalveluja. Koska Utöseen odotettavissa oleva retkeilymaja/matkailumajoituspalvelu ei vielä ole avannut oviaan, tämä karsinee reissaajia. Kun ravintolan anniskeluoikeudet saadaan (haku on päällä, eikä ilmeisiä syitä niiden saamatta jäämiselle ole), ravintola pidetään auki myös satamassaoloaikana.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

2709

Eivorista juttu Turun Sanomissa

Aluksen jatkuva myöhästely harmittaa saaristolaisia eniten
Eivor muuttui vuonolaivasta Korppoon ulkosaariston kuljetusvälineeksi


http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-05-24,104:2:380773,1:0:0:0:0:0:

2709


Raine Taponen

Lainaus käyttäjältä: Jorma von Wehrt - 15.06.2006, 03:43:25
Tuplamaksu uhkaa karkottaa Iniön vuokramökkiläiset
Yhteysaluskiista ratkottavaksi ministeriöön

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-06-15,104:2:385676,1:0:0:0:0:0:


Onkohon taas ahneuden jumala Ahmal pistänyt näppinsä peliin,tai sitten Merenkulkulaitos on ottanut rantarosvon roolin.

Tuntuu kohtuuttomalta kaksinkertaiset korotukset,kyseisiä reittejä markkinoinaan mm. polkupyöräijöille ym:lle liikkujille.
Tästä ryhmästä ei "kermaa" separoida kovin helpolla. Vaan etsivät uudet kohteet harrasteelleen.

Siellä "Turunkonttorissa" alkaa merenkulkuneuvos oletettavasti laskemaan ko. heijastuksesta johtuvan tulevan liikevaihdon pudotuksen uudelleen "katteet". "Tätä nämä liikelaitostumiset teettää".

(Ajatelkaapa asiaa näin "korotukset" miten jos asumiskustannuksesi tuplattais kertaheitolla, joku kestää sen mutta enemmistö nousee vastaan).

Otan osaa tapahtuneelle lapsukselle R.T
INFO HELSINKI: VR-transpoint / TURKU: MKK-Pori:SPC Finland / RIIHIMÄKI: R.T

Mikko-Oskari Koski

En puhuisi noilla taksoilla rantarosvoilusta. Liikelaitostaminenkaan tuskin on tässä mikään kynnyskysymys (operaattorihan voisi olla joku muukin, kuin Stasi), valtion byrokratia sitäkin enemmän... ::)

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 28.12.2005, 18:25:11
Eilisessä HS:ssa uutiskynnyksen ylittänyt tieto FMA:n "siirtolippujen" lakkauttamisesta on taas sarjaa myrskyt vesilasissa, jos siinäkään. Kyseessä on Auroran ja Jurmo II:n henkilökuntien keskenään sopima palvelu, joka ei ole ollut asetusten mukainen (vaikkakin sinänsä täysin järkevä). Auroran matkahan on alle kolme mailia, joten alle seitsemän mailin päässä Kannvikista sijainneisiin Kolkoon ja Åselholmiin Jurmo II:lla jatkaneet ovat selvinneet yhdellä aloitusmaksulla ja muihin menijät kahdella vyöhykkeellä, jotka on maksettu ensimmäisessä aluksessa. Mikään Jurmo II:n reitin saarista ei sijaitse yli 17 mailin päässä Kannvikistä, joten kenenkään maksu ei koskaan ole mennyt kolmanteen hintaluokkaan -nyt taitaa Kvarnholmin ja Själön asiakkaiden osalta mennä (1 vyöhyke Auroralla, 2 JII:lla).

Kannattaa kuitenkin muistaa,millaisia hintoja FMA:n kuljetusmaksut ovat. Eivät ne reppuselkäturistinkaan kassaa kaada.  8)

Iniön seutukunta on oivallinen esimerkki siitä, miten byrokratian rattaat kunnolla kitisevät. Auroran, Antonian, Jurmo II:n ja Karolinan toiminnan ensimmäisen ehdon olisi tietysti oltava yhteistoiminta ja myös yhteislippujärjestelmä -ensimmäisellä aluksella olisi voitava maksaa koko matka. FMA:n nykyinen byrokratia ei sitä mahdollista -jokaisen aluksen on pyöritettävä omaa kassaa, jonka on täsmättävä laivapäiväkirjaan tehtävien matkustaja- ja rahtimäärien kanssa. Revi siitä sitten huumoria...
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Mikko-Oskari Koski

Mielenkiintoinen tapaus sinällään oli tämä uutiskynnyksenkin ylittänyt ylireagointi Eivorin jättäessä viime maanantaina toistakymmentä matkustajaa Pärnäsiin. Kyseessähän oli sinällään päivänselvä tapaus: kyytiin oli tunkemassa ylipokaa, joten jostain oli harvennettava.
Tapauksen mielenkiintoisempi pointti onkin se, kenen velvollisuus on järjestää näille asiakkaille asianmukainen kyyti? Merenkulkulaitoksenko? Sikäli kyllä, että MKL on palvelun ostaja ja ne pennoset, jotka asiakkaat matkasta ovat varautuneet maksamaan, kuuluvat MKL:lle. Vai Rosita Oy:n? Sikäli, että yhtiö on reitin alihankkija ja siten velvollinen hoitamaan kuljetuspalvelun, jonka MKL on siltä ostanut.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa Eivorin päällikkö Juha Mäki-Tanila oli toiminut sillä ainoalla tavalla, millä pitääkin: Soittanut paikalle taksiveneen (jonka laskun oli ilmeisimmin hoitanut Rosita, joka sitten aikanaan laskuttanee sen lisäarvona MKL:lta). Sen tulo oli vienyt aikansa, mutta aikaahan tuolla kulmakunnalla liikuttaessa tunnetusti on... 8)

Taannoin saaristossa liikkuessani kuulin huhun, että Rositan sopimuspolitiikassa olisi jotain mätää. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa mitään, onhan selvää, että kateus hävityn kisan jälkeen ja vahingonilo Eivorin liikenteen alkuvaiheessa ilmenneiden ongelmien takia lisättynä siihen lähinnä kesämökkiläisten lietsomaan Aspö-ikävään, mikä on saanut aiheetontakin julkisuutta, on saanut lehmäin takamukset soimaan... ::)

Lainaus käyttäjältä: Sami Takala - 01.04.2001, 18:49:48 FST:ltä tuli pari viikkoa sitten dokumentti, joka kertoi hankkeesta nimeltä "saariston postivene pois, helikopteri tilalle". En ymmärrä mitä päättäjillä oikein liikkuu päässä, kun olisivat valmiit jakaan postinkin Saaristomeren saariin helikopterilla, jolle ei varmasti löydy laskeutumispaikkoja pienillä ja tiheillä saarilla - ja eikö tuollainen helikopterikin tule kalliimmaksi liikennöidä, kun postivene?
Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 02.04.2001, 15:57:53
Postivene Korpoströmin eteläpuolella korvattiin tosiaan helikopterilla, mikä jo ideana kuulostaa hölmöltä, puhumattakaan, mitä se lopulta maksaa. :o

Helikopteri taisi pörrätä Korpoströmin luona hetken, sitten Posti otti omansa taas hoitoonsa. Nykyään reitin hoitaa avovesikaudella jakeluvene Plåtfia, jääaikana hydrokopteri, kipparinaan aiemmin näyttelijänä tunnettu Johan Simberg.
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950

Teemu Knuutila

TS
Varsinais-Suomi toivoo lisävaroja etenkin saaristoliikenteeseen

ARI NIEMI

Varsinais-Suomessa toivotaan eduskunnan budjettikäsittelystä vielä lisävaroja saariston liikenneyhteyksiin, ratojen kunnossapitoon ja joukkoliikenteen tukeen.

Maakuntajohtaja Juho Savo (kok) on huolissaan etenkin yhteysalusliikenteen määrärahoista, vaikka niitä nostettiinkin valtiovarainministeriön esityksestä. Yhteysalusliikennepalveluiden ostoon ja kehittämiseen on luvassa vajaat 6,6 miljoonaa euroa.

- Summa on täysin riittämätön. Ongelmia tulee ainakin rengastielle ja Rymättylän, Seilin ja Hangon väliselle Linta-aluksen reitille, Savo sanoo.

Savon mukaan mistään jättisummista ei ole kysymys. Turismin ja saariston muiden elinkeinojen kehittämisen kannalta lisäraha on Savon mielestä kuitenkin peruskysymyksiä.

Savon mukaan Saaristomeren merenkulkupiirin esitykset ovat kaikuneet kuuroille korville, sillä merenkulkulaitoksen esittämät määrärahat ovat olleet alunperin liian pieniä.

Savo toivoo eduskunnalta lisärahaa myös perusradanpitoon, jotta esimerkiksi Turun ja Toijalan välisen radan pintaremontti valmistuisi varmasti ensi vuonna.

Radan kantavuuden nostoon ei Savon käsityksen mukaan ole ensi vuoden budjetilla mitään mahdollisuuksia.

Lisävaroja tarvitaan Savon mukaan myös joukkoliikenteen tukeen ja liikennepalveluiden ostoon. Savon mukaan Varsinais-Suomenkin haja-asutusalueiden bussiliikenteeseen on luvassa suuria vaikeuksia esitetyllä rahoitustasolla.

Savo kaipaa myös suurten kaupunkien taajamaliikennettä joukkoliikenteen tuen piiriin.

Julkaistu 13.9.2006 2:32:53

Mikko-Oskari Koski

#89
Lainaus käyttäjältä: Teemu Knuutila - 13.09.2006, 12:07:56
- Summa on täysin riittämätön. Ongelmia tulee ainakin rengastielle ja Rymättylän, Seilin ja Hangon väliselle Linta-aluksen reitille, Savo sanoo.

Kyseinen linja kuitenkin lienee Rymättylän Hanka-nimisestä laiturista Seiliin kulkeva linjaosuus. Nauvo-Seili-osuus samasta linjasta kuuluu joka tapauksessa aika hyvin priorisoituihin reitteihin, jossa voi tapahtua korkeintaan vuorojen vähennystä.

Lainaus käyttäjältä: Teemu Knuutila - 13.09.2006, 12:07:56
Savon mukaan mistään jättisummista ei ole kysymys. Turismin ja saariston muiden elinkeinojen kehittämisen kannalta lisäraha on Savon mielestä kuitenkin peruskysymyksiä.
Savon mukaan Saaristomeren merenkulkupiirin esitykset ovat kaikuneet kuuroille korville, sillä Merenkulkulaitoksen esittämät määrärahat ovat olleet alunperin liian pieniä.

Niinpä. Ja kuinkahan paljon ylimääräistä rahaa tässäkin kiertää päällekkäisten organisaatioiden ylläpitämisessä..? Aikanaan Turun Luotsipiirikonttori, myöhemmin mörököllilaitos itse, hoiti koko paketin, nyt samaa härdelliä pyörittää MKL, Saaristomeren merenkulkupiiri ja alihankkijat, jotka kilpailutetaan... Joo, tiedän, että tämä menee tautofoniseksi, mutta tosiasia on, että jotain järjetöntä tässä kierteessä on. Ulkopuoliset operaattorit kun eivät -muutamaa tässäkin topicissa mainittua poikkeusta lukuunottamatta- tunnu yhteysliikenteestä innostuvan, joten lopputulos on kuitenkin se, että kilpailutuksen voittajaksi tulee Stasi -joka sekin joutuu lopulta kenties myymään palvelun alihintaan.

Ratkaisumalleja, ehdotuksia..? ;D

***

Lainaus käyttäjältä: Mikko-Oskari Koski - 22.08.2006, 19:09:45
Eivorin talviaikataulu on lopultakin ilmestynyt. Se on etäistä sukua linjan aiempien kulkijoiden talvitauluille ja, kuten oletettavissa olikin, vuoromäärä on kesää vähäisempi.
Lähdöt Pärnäsistä ovat...
Saaristomeren tutkimuslaitoksen taholla varsin myönteiseksi tarjonnaksi luokiteltu Lintan linja Hankaan loppuu syyskuun kolmantena, mutta Antonia jatkaa EU:n tuella "mörököllilaitoksen" rengastielinjalla aina lokakuun 29:een asti. Tässä voisi jopa olla vielä yhden kierroksen paikka... 8)

Aiempi tieto ei pitänytkään sitten kuin muutaman päivän. EIvor on palannut suunnilleen Aspön vanhaan aikatauluun, tosin sillä erotuksella, että lähtöaika Utöstä on maanantaisin, perjantaisin ja lauantaisin 05.45 ja tiistain edestakainen veto lähtee Pärnäsistä vasta 09.00. Ikiaikaiset torstain huoltolähtö 11.15 ja perjantain 18.15-vuoro kuuluvat myös ohjelmaan.
Välisaarten käynnit on tilattava erikseen.

Edit: Vanhentunut aikataululinkki poistettu
"Mikään muu matkailumuoto ei ole niin hermoja lepuuttavaa tällaisena kuumeisena kilpailun, työn ja politiikan kyllästämänä aikana kuin laivamatka"
Carl-Erik Creutz, 1950