Suomenlahti. Öljypäästöjen määrä Suomen merialueilla on pysynyt samalla tasolla kuin viime vuonna. Heinäkuun 20. päivään mennessä on havaittu 30 laitonta öljypäästöä. Viime vuonna samaan aikaan päästöjä oli kirjattu 33, ja koko vuonna niitä kertyi yhteensä 48.
Öljypäästöjä valvoo Rajavartiolaitos yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Pääpaino valvonnassa on Suomenlahdella, jonka suulle päästöt keskittyvät.
Huhtikuun alusta käytössä on ollut öljynpäästömaksu, jonka avulla rajaviranomaiset voivat heti antaa tuntuvat rapsut öljyä päästäneelle laivalle.
"Öljynpäästömaksu ei ole vielä vaikuttanut väärinkäytösten määrään. Vaikka Itämerelle tuleville aluksille tiedotetaan päästömaksuista, tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä on edelleen", sanoo Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen apulaiskomentaja Risto Jääskeläinen.
"Nyt päästöihin voidaan kuitenkin puuttua."
Päästöihin puuttuminen edellyttää pitäviä todisteita. Valvontalennoilla merestä havaitut öljyläikät dokumentoidaan tutka-, lämpökamera-, video- ja valokuvin.
Lisäksi öljystä käydään tarvittaessa ottamassa näyte Rajavartiolaitoksen aluksella tai helikopterilla.
"Yleensä öljy havaitaan ensin silmin", kertoo valvontalennon päällikkö Ilkka Lahtinen. Valvontalennot tehdään kahdella Dornier-koneella. Koneissa on muun muassa sivukulmatutkat, jotka piirtävät kuvaa 72 kilometriä leveästä kaistaleesta. Kun kone lentää pitkin Suomenlahden keskiviivaa, tutkakuvassa näkyvät molemmat rannat ja koko niiden välinen merialue.
Jos öljyä mereen päästävä laiva havaitaan, alus ja sen päästö saadaan dokumentoitua muutamassa minuutissa. Tavoitteena on todisteilla sitoa alus ja päästö mahdollisimman pitävästi toisiinsa. Jos taas alusta ei saada kiinni rysän päältä, tunnistetaan kaikki päästön lähistöllä olevat laivat.
Yleensä päästöt ovat öljyisiä pilssivesiä tai tankkien pesuvesiä
Talousvyöhyke laajensi reviiriä avomerelle:
Öljypäästömaksu voidaan määrätä aluksen omistajalle tai laivaisännälle, kun aluksen havaitaan päästäneen öljyä mereen Suomen aluevesillä tai talousvyöhykkeellä.
Lisäksi havaituista öljypäästöistä käynnistetään poliisin esitutkinta.
Vuonna 2005 perustettu talousvyöhyke ulottuu Suomenlahden ja Pohjanlahden keskiviivaan asti, paljon kauemmas avomerelle kuin Suomen aluevedet.
Talousvyöhyke laajensi viranomaisten reviiriä huomattavasti, koska vyöhykkeellä öljypäästöihin syyllistyneet alukset voidaan asettaa syytteeseen Suomessa.
Aikaisemmin aluevesien ulkopuolella tapahtuneiden päästöjen suhteen oltiin voimattomia.
Öljypäästömaksun odotetaan kitkevän väärinkäytöksiä seuraavien vuosien aikana.
"Ruotsissa vastaava päästömaksujärjestelmä on ollut käytössä parikymmentä vuotta, ja öljypäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. Suomessa kehitys tulee noudattamaan Ruotsin esimerkkiä", arvioi tarkastaja Heli Haapasaari Suomen ympäristökeskuksesta. "Viesti menee perille viimeistään sitten, kun ensimmäinen todella iso öljypäästömaksu määrätään ja tieto siitä leviää."
Entistä tiukempi valvonta ja tehokkaampi päästöihin puuttuminen Suomessa saattaa heijastua Viron merialueille.
Suomenlahden eteläpuolella pelätään, että säännöistä piittaamattomat laivat alkavat laskea öljyjään yhä useammin Viron vesille, koska öljypäästömaksu ei ole käytössä siellä.
HS 24.7